Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 12
1. decembari 2009
Atorunnaartut

Erngup nukingata innaallagissiornermut atorneqartarnera pillugu Inatsisartut inatsisaat

Kapitali 1
Atuuffia

§ 1.  Inatsisartut inatsisaat erngup nukinganit isumalluutinik innaallagissiornermut atuinermi atorneqassaaq.

§ 2.  Inatsisartut inatsisaat erngup nukinganit isumalluutinut, ukiumut 1 megawatt (MW) taannaluunniit sinnerlugu pilersuisinnaasutut nalilerneqartunut atorneqassaaq.

 

Kapitali 2
Misissueqqaarnerit atuinerlu

§ 3.  Erngup nukinganit isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaanut misissueqqaarnernut atuinernullu Namminersorlutik Oqartussat kisermaassisinnaatitaapput.

§ 4.  Erngup nukinganit isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput.
Imm. 2.  Atortussiassanik aatsitassanit pisunik atuinermut atatillugu nukissamik tunisassiornissamut erngup nukinganit isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissutit, suliani taamaattuni oqartussaasut suliaqarnerinut tamarmiusumut atasutut Naalakkersuisunit nalunaarutigineqassapput. Taamaattorli erngup nukinganit isumalluutinik atuinissamut akuersissut aalajangersimasoq Inatsisartut inatsisaat manna malillugu suliarineqassaaq. 
Imm. 3.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissutit malillugit suliaqarnerit Inatsisartut inatsisaat manna, tassunga atatillugu atugassarititaasussatut aalajangersarneqartut aammalu inatsisit allat sukkulluunniit atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassapput.
Imm. 4.  Qinnuteqartut ataasiakkaat erngup nukinganit isumalluutit pineqartut ilaannaanik atuisussatut naatsorsuutigineqarpata, qinnuteqartunut arlalinnut ataatsikkut imm. 1 malillugu akuersissutinik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput.

§ 5.  Misissueqqaarnissamut akuersissutit erngup nukinganit isumalluutinut aalajangersimasunut, nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut akuersissutit ukiut pingasut tikillugit kisermaassisinnaatitaaffinngorlugit tunniunneqassapput.
Imm. 3.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup misissueqqaarnernik ingerlatsereernermi kingorna qinnuteqaammi suliassaq nassuiaatigineqartoq naammassisinnaappagu, pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq tamanna pillugu atugassarititaasut naammassineqarsimappata atuinissamut akuersissummik tunineqartussaatitaavoq. Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq kingusinnerpaamik misissueqqaarnissamut akuersissutip atorunnaarneraniit ukiup ataatsip qaangiunnerani qinnuteqassaaq.
Imm. 4.  Misissueqqaarnissanut pisinnaatitaaffeqartoq piffissap misissueqqaarnissamut akuersissuteqarfiusup naaneraniit kingusinnerpaamik ukiup ataatsip qaangiunnerani atuinissamut akuersissummik qinnuteqarsimanngippat, ingerlatseqatigiiffimmut allamut misissueqqaarnissamut akuersissummik Naalakkersuisut tunniussisinnaapput.

§ 6.  Erngup nukinganit isumalluutinik misissueqqaarnermut atatillugu paasissutissat pissarsiarineqartut katersorneqartulluunniit tamaasa pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup kingusinnerpaamik akuersissutip atorunnaarnerani Naalakkersuisunut nassiutissavai.
Imm. 2.  Paasissutissat, tak. imm. 1, misissueqqaarnissamut akuersissutip inaarutaasup atorunnaarneraniit ukiuni pingasuni tamanit takuneqarsinnaassanngillat.
Imm. 3.  Misissueqqaarnissamut akuersissutip atorunnaarneraniit ukiut pingasut qaangiunnerini paasissutissat, tak. imm. 1, misissueqqaarnissamut akuersissummik piginnittumut akiliinertaqanngitsumik qinnutiginerisigut tamanit takuneqarsinnaalissapput.

§ 7.  Atuinissamut akuersissutit erngup nukinganit isumalluutinut aalajangersimasunut, nunataanilu killeqarfiliussat iluanni atuuttussanngorlugit, aammalu atugassarititaasut allat Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 2.  Atuinissamut akuersissutit atugassarititaasussat tunngavigalugit nalunaarutigineqartassapput, ilanngullugit innaallagissiassaq minnerpaaffissalerlugu annerpaaffissalerluguluunniit aamma imermik atuinissaq minnerpaaffissalerlugu annerpaaffissalerluguluunniit.
Imm. 3.  Atuinissamut akuersissut ukiut 40-t tikillugit kisermaassisinnaatitaaffiusumik tunniunneqarsinnaavoq, taamaattorli takuuk § 10, imm. 2.
Imm. 4.  Imm. 3 malillugu atuinissamut akuersissutip piffissaq atuuffissaa, qinnuteqartup piffissaq eqqarsaatigalugu pisariaqartitatut uppernarsagai aallaavigalugit aalajangerneqassaaq.

 

Kapitali 3
Piumasaqaatit atugassarititaasullu

§ 8.  Misissueqqaarnissamut aamma atuinissamut akuersissut suliffeqarfinnut namminersortitanut, piginneqatigiiffinnut aktiaatileqatigiiffinnulluunniit kiisalu ingerlatseqatigiiffioriaatsinut assingusunut, Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissut tunngavigalugu suliaqartunut tunniunneqarsinnaavoq. Ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuussapput.
Imm. 2.  Naalakkersuisut piffissami misissueqqaarfiusumi pisinnaatitaaffimmi pigisaqartup Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarnissaanik aalajangersakkap saneqqunneqarnissaa pillugu aalajangiisinnaapput.
Imm. 3.  Atuinissamik akuersissummik tunineqartoq aammattaaq erngup nukinganik innaallagissiorfimmik, atortunillu tassunga atasunik tamanit piginnittuussaaq, taakkununngalu ilaapput akuersissutitut nalunaarutigineqartoq naapertorlugu innaallagissiornermi atorneqartussat sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit il.il. Tassani pineqanngillat erngup nukinganik innaallagissiorfiit atortullu tassunga atasut Namminersorlutik Oqartussanit tigusinerup kingorna attartortinneqartut.
Imm. 4.  Misissueqqaarnerit atuinerillu pinnginnerini, aammalu iliuusissat tamatuminnga siunertaqartut aallartinneqannginnerini suliaqarnissanut pilersaarutit Naalakkersuisunit akuerineqarsimassapput.

§ 9.  Erngup nukinganit isumalluutit innaallagissiornermut atorneqarnissaannut misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersinissamut atugassarititaasussat pillugit Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Innaallagissiaq atorneqartussamit sinneruttoq pillugu kiisalu innaallagissiap ilaa tamanut pilersuinermut immikkoortinneqartussatut pisussaaffiliissutaasinnaasoq pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Tamatuma saniatigut Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik isumaqatigiisitsiniartarneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2.  Maleruagassat imm. 1 naapertorlugu aalajangersarneqarsimasut, aatsitassanit pisuussutinik misissueqqaarnermut, misissuinermut piiaanermullu atatillugu saneqqunneqarsinnaapput. Inatsimmi matumani § 4, imm. 2 naapertorlugu erngup nukinganit isumalluutinik atuinissamut akuersissutip tunniunneqareernerata kingorna, atortussiassanik aatsitassanit pisunik piiaanermut atatillugu erngup nukinganik innaallagissiorfiit Naalakkersuisunit inatsit atortussiassanik aatsitassanit pisunik misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinut tunniussinermut tunngaviusoq naapertorlugu akuerineqartassapput.
Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissutit oqartussaasunit kikkunnilluunniit suliarineqarnerannut atatillugu pisinnaatitaaffinnik pigisaqartup akitsuutinik akiliisarnissaa pillugu Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput. Akitsuut oqartussaasut suliarinninnerannut atukkanut aningaasartuutit eqqarsaatigalugit aalajangersarneqassaaq, ilanngullugit nakkutilliinermut avataaniillu ikiorserneqarnermut aningaasartuutinut matusissutissat.
Imm. 4.  Pisinnaatitaaffimmik pigisaqartoq akitsuutinik qanoq annertussusilinnik oqartussaasunut akiliisassanersoq, atuinissamut akuersissummi aalajangersarneqartassaaq. Taassuma ataani akitsuutit ukiumoortumik akilerneqartussat, erngup nukinganit isumalluutit akuersissummi pineqartut angissusiat tunngavigalugu naatsorsorneqartoq aalajangersarneqartassaaq. Taamatuttaaq akitsuutit, erngup nukinganit isumalluutinik atuinerpiaq tunngavigalugu naatsorsorneqartut pillugit atugassarititaasut, imaluunniit oqartussaasut suliassamut pineqartumut akuersissummit aningaasaqarnikkut iluanaarutissaannik akiliinissamut atugassarititaasut aalajangersarneqarsinnaapput.
Imm. 5.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissut qanoq pisoqarnerani annaaneqartassanersoq imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqartassanersoq pillugit Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput. Atugassarititaasut akuersissummi aalajangersimasumi takuneqarsinnaassapput.

 

Kapitali 4
Atuinissamut akuersissutip isumaqatiginninniutigineqaqqittarnera

§ 10.  Atuinissamik akuersissummut piffissaliussap affaata ingerlareernerani akuersissummik pigisaqartoq Naalakkersuisullu, piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerata kingorna piffissaq atorneqartussaq pillugu isumaqatiginninniarnernik aallartitsissapput. Taamaattorli isumaqatiginninniarnerit akuersissutip atorunnaarnissaanut ukiut qulit sinnerunneranni aatsaat aallartinneqartariaqarput.
Imm. 2.  Atuinissamik akuersissutip ukiut 20-t tikillugit sivitsoqqinnissaanik Naalakkersuisut akuersissuteqarsinnaapput, tamatuma kingorna akuersissut sivitsoqqinneqarsinnaanngilaq. Erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut akeqanngitsumik tunniunneqassasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.
Imm. 3.  Piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerata kingorna piffissaq atorneqartussaq pillugu isumaqatigiittoqarsinnaanngippat Naalakkersuisut aalajangersinnaapput erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut akeqanngitsumik tunniunneqassasoq, tak. § 12, imm. 1. 

§ 11.  Piffissap atuinissamut akuersissuteqarfiusup naanissaa sioqqullugu erngup nukinganik innaallagissiorfiup Namminersorlutik Oqartussanut akeqanngitsumik tunniunneqarnissaa pillugu Naalakkersuisut aamma atuinissamut akuersissummik pigisaqartoq isumaqatigiissuteqarsinnaapput.

 

Kapitali 5
Tigusisinnaatitaaneq

§ 12.  Piffissap atuinissamik akuersissuteqarfiusup naanerani erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut akeqanngitsumik tunniunneqassasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaapput. Taamaattoqartillugu akuersissummik pigisaqartup erngup nukinganik innaallagissiorfik atortullu tassunga atasut, ilanngullugit sapusiat, ikerasaliat, sulluliat, tasinngortaliat, ruujorit, turbinit, pilersuinermi aqqusersuutit il.il., kiisalu inissiat atortullu erngup nukinganik innaallagissiorfiup ingerlanneqarnerani atorneqartut, Namminersorlutik Oqartussanut tamakkiisumik pigineqartussanngorlugit akeqanngitsumillu tunniutissavai.
Imm. 2.  Tigusisinnaatitaaneq akuersissummik tunniussinermi aalajangersaavigineqartoq, tak. § 7, Nunatta Eqqartuussiviani nalunaarsorneqassaaq.
Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu tigusinissap aalajangiunneqarneranut atatillugu Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput, erngup nukinganik innaallagissiorfik tamakkiisumik ingerlasinnaatillugu tunniunneqassasoq, tamatumani imaassimanngippat atugassarititaasut taamaattut atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut naleqqutinngitsumik nammakkersuutaalissasut.
Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu erngup nukinganik innaallagissiorfiup Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqarnissaa ukiunik pingasunik sioqqullugu, Naalakkersuisut Namminersorlutik Oqartussat tigusinissaannut pisariaqartunik piareersaateqarniarlutik, aammalu ataavartumik ingerlatsinerup ingerlaannarnissaa qulakkeerniarlugu tamakkiisumik akornusersorneqaratillu erngup nukinganik innaallagissiorfimmut atortuinullu tassunga atasunut isersinnaatitaassapput. Tamanna pissaaq atuinissamut akuersissummik pigisaqartumut annertuumik akornutaanngitsumik aningaasartuutaanngitsumillu.
Imm. 5.  Erngup nukinganik innaallagissiorfik Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqanngippat, atuinissamik akuersissummik piginnittup sulinini unitsissavaa aammalu erngup nukinganik innaallagissiorfik, maleruagassanut Naalakkersuisut tamatumunnga aalajangersagaannut atugassarititaasunullu akuersissummi aalajangersakkanut naapertuuttumik matusinissaq isumagissallugu.

§ 13.  § 12, imm. 1 naapertorlugu erngup nukinganik innaallagissiorfik tiguneqarpat, akiligassat nammagassallu erngup nukinganik innaallagissiorfiup pisussaaffigisai tamarmik atorunnaassapput.

§ 14.  Naalakkersuisut erngup nukinganik innaallagissiorfimmik tiguneqartumik attartortitsinissamik isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat naapertorlugit attartortoq atuinissamut akuersissummik nalunaarfigineqassaaq.

 

Kapitali 6
Oqartussaasut suliarinnittarnerat

§ 15.  Misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissummik qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq.
Imm. 2.  Suliaq Inatsisartut inatsisaanni matumani pineqartunut ilaasoq oqartussaasumit ataatsimit ingerlanneqassasoq Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, aammalu ingerlatsinerup ingerlanneqarnissaa pillugu Inatsisartut inatsisaanni matumani killissarititaasut iluanni sukumiinerusunik maleruagassiorsinnaallutik.

§ 16.  Misissueqqaarnissamut atuinissamullu akuersissummik tunniussinissaq sioqqullugu kommunit kalluarneqartussat oqaaseqaateqartinneqassapput aammalu oqartussat attuumassuteqartut oqaaseqartinneqassapput. Oqaaseqaateqarnissamut piffissarititaasussamik sivikinnerpaamik sapaatit akunnerinik 4-inik sivisussuseqartumik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

§ 17.  Akuersissummik qinnuteqartut aamma akuersissummik pigisaqartut paasissutissat Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat, maleruagassat taanna tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut aamma akuersissuteqarnermi atugassarititaasut naapertorlugit oqartussaasutut suliarinninnerminni pisariaqartinneqartutut isumaqarfigisaat tamaasa Naalakkersuisunut nalunaarutigisussaavaat.
Imm. 2.  Paasissutissanik nalunaaruteqartarnermut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilaallutik paasissutissat allagaatinik takunnissinnaatitaanermut maleruagassanut ilaatinneqannginnissaat.

 

Kapitali 7
Nakkutilliineq

§ 18.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisinnaatitaaffimmik piginnittup sulineranik Naalakkersuisut nakkutilliisuussapput, aammalu Inatsisartut inatsisaata kiisalu maleruagassat atugassarititaasullu Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu aalajangersarneqarsimasut malinneqarnissaannik peqqusisinnaallutik. Naalakkersuisut eqqartuussisup aalajangiineranik tunngaveqanngikkaluarlutik ilisarnaammik atorsinnaasumik takutitsinermikkut suliap nakkutigineqarnissaanut pisariaqartitsineq tunngavigalugu suliffeqarfimmut tamarmut isersinnaatitaassapput.
Imm. 2.  Akuersissummik piginnittup piffissaliussap naleqquttup iluani  peqqusissut naammassinngippagu, piginnittup akiligaanik annaasaqaatigisinnaasaanillu peqqusissutaasoq Naalakkersuisunit naammassineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 8
Aalajangersakkat allat

§ 19.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissut Nunatta Eqqartuussiviani nalunaarsorneqassaaq.
Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut imaluunniit atuinissamut akuersissummik allamut tunniussineq sunaluunniit, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisoq, Naalakkersuisunit akuersissutigineqassaaq.
Imm. 3.  Misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissut taarsigassarsinermi qularnaveeqqusiissutigineqarsinnaanngilaq, imaluunniit akiligassaqarfiit malersuineranni tunngavigineqarsinnaanani.

§ 20.  Misissueqqaarnermut imaluunniit atuinermut akuersissut tunngavigalugu suliaqarnermi ajoqusikkanut akuersissummik pigisaqartoq taarsiisussaatitaanermut maleruagassat nalinginnaasut naapertorlugit taarsiisussaatitaavoq, inatsimmi allami allassimanngippat akisussaaffik annertunerusoq.
Imm. 2.  Misissueqqaarnissamut atuinissamulluunniit akuersissummi pisinnaatitaaffimmik pigisaqartup taarsiisussaatitaanerata sillimmasiissummik allatulluunniit qularnaveeqqusiissummik matussuserneqarsimanissaa pillugu atugassarititaasunik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

§ 21.  Susassaqanngitsut erngup nukinganik innaallagissiorfimmut akuersissummullu atasumi sumiiffimmi inunnit angalaarfigineqarnissaa immikkut ulorianaateqarsinnaasumut isersinnaanissaat pinngitsoorniarlugu iliuusissat pisariaqartut, atuinissamik akuersissummik pigisaqartup isumagissavai. 

 

Kapitali 9
Pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik arsaarinnissuteqartarneq

§ 22.  Erngup nukinganit isumalluutinik misissueqqaarnerup atuinerullu naammassinissaanut pisariaqartutut isigineqarpat, Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik arsaarinnissuteqarlutik pigisanik pisinnaatitaaffinnillu tunniussisinnaapput. Pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik arsaarinnissuteqarneq, pinngitsaaliissummik taarsiinertalimmik arsaarinnissuteqartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit pissaaq.

 

Kapitali 10
Pineqaatissiissutaasinnaasut

§ 23.  Pinerluttulerinermut inatsimmi pineqaatissiissutaasinnaasut malillugit pineqaatissiisoqarsinnaavoq,
1) akuersissummik pigisaqarani suliassanik § 1-imi ilaasunik ingerlatsisunut,
2) atugassarititaasunik § 5 imaluunniit inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqartut naapertorlugit nalunaarutigineqarsimasunik unioqqutitsisunut,
3) peqqusissutinik § 18 imaluunniit inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqartut naapertorlugit nalunaarutigineqartunik malinninngitsunut, imaluunniit
4) paasissutissanik eqqunngitsunik salloqitaalluniluunniit tunniussisunut, imaluunniit paasissutissanik § 6, imm. 1, § 17, imm. 1 naapertorlugu imaluunniit inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu maleruagassat aalajangersarneqarsimasut naapertorlugit oqartussaasup piumasarisaanik nipangiussisunut.
Imm. 2.  Unioqqutitsisoq suliffeqarfiuppat, tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit naalagaaffimmit, Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimoorfiinit, aktiaatileqatigiiffimmit, pigisaqaqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit, assigisaannilluunniit pigineqartoq, suliffeqarfik il.il. taamatut akisussaatinneqarsinnaavoq. Taamatuttaaq unioqqutitsisut tassaappata Namminersorlutik Oqartussat, kommunit imaluunniit kommunit ataatsimoorfii, aamma tamanna atuutissaaq.
Imm. 3.  Maleruagassani Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartuni maleruagassanik unioqqutitsinerit pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat naapertorlugit pineqaatissiinermik imaluunniit akiliisussanngortitsinermik kinguneqarsinnaasoq aalajangersarneqarsinnaavoq.
Imm. 4.  Maleruagassanik unioqqutitsineq suliffeqarfimmit, tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit naalagaaffimmit, Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimoorfiannit, aktiaatileqatigiiffimmit, pigisaqaqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit assigisaannilluunniit pigineqartumit piliarineqarpat, tamanna pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiisoqarsinnaanera maleruagassani, Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq, tassunga akiliisussanngortitsisarneq arsaarinnittarnerlu ilaapput. Taamatuttaaq pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiisinnaaneq pillugu maleruagassanik aalajangersaasoqarsinnaavoq, tassunga ilaallutik unioqqutitsineq Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit kommunit suleqatigiiffiannit piliarineqarsimappat akiliisussanngortitsisarneq arsaarinnittarnerlu.
Imm. 5.  Akileeqqusissutit Nunap Karsianut tutsinneqassapput.

§ 24.  Unioqqutitsineq aningaasaqarnikkut iluanaarutaasimappat, iluanaarutit Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu arsaarinnissutigineqassapput. Arsaarinnittoqarsinnaanngippat, akiliisitsissutissap annertussusilerneqarnerani tamanna immikkut isiginiarneqassaaq.
Imm. 2.  Arsaarinnissutit Nunap Karsianut iluaqutissanngortinneqassapput.

 

Kapitali 11
Atuutilersitsineq il.il.

§ 25.  Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2010-mi atuutilerpoq.
Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani erngup nukinganik isumalluutinik misissueqqaarnissamut atuilernissamulluunniit akuersissutaareersimasut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut, piffissami akuersissuteqarfigisimasaminni atuutiinnassapput. Taakkua manna tikillugu inatsit atuuttoq naapertorlugu maleruagassaqartinneqaannassapput.




Namminersorlutik Oqartussat, ulloq  1. december 2009




Kuupik Kleist

/

Jens B. Frederiksen