Kallerup innera, imeqarneq kiassaateqarnerlu, qatserisartoqarneq, umiarsualiviit, aqqusernit, nalunaarasuartaateqarneq il.il. pillugit Kalaallit Nunaannut inatsit nr. 943, 23. december 1986-imeersoq naapertorlugu matumuuna makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Qatserisartoqarnerup aaqqissuussaanera pillugu.

§ 1. Inatsisartut peqqussutaanni uani malittarisassat naapertorlugit kommuni suugaluartorluunniit qatserisartoqatigiinnik pilersitsisussaavoq, kommunimi illuliortiternerit siaruarsimaneri suussusiilu tunngavigalugit, sulliviit kommunimiittut pissusii, inuit eqimassusiat, imeqarneq il.il. tunngavigalugit ikuallattoqartillugu ajunngitsumik annaassiniarlutillu qamitsiniarsinnaasussanik.
Imm. 2. Kommunip qatserisartoqarnerani qatserisartut immikkoortortaqarfii ataasiusinnaallutillu arlaliusinnaapput. Qatserisartut immikkoortortaqarfiat, kommunimi illoqarfiit pingaarnersaata inissisimaffigisaaniittoq, nalinginnaasumik ikiuukkiartorasuartartuussapput biilinik angallasersukkat, kommunilli qatserisartoqarnermut immikkoortortaqarfiini allani nalinginnaasumik upalu- ngaarsimasussaatitaassapput oqinnerusunik atortulersukkat.
Imm. 3. Naalakkersuisut kommuni ikiuukkiartorasuartartussanik imaluunniit upalungaarsimasussaatitaasunik pilersitsinissamut tamarmiusumik imaluunniit ilaannakuusumik pinngitsoortissinnaavaa, qatserisartut immikkoortoqarfianni pineqartumi annaassiniartarnissamik qamitsiniartarnissamillu iluarsartuussineq illersorneqarsinnaasoq allatut iliorluni pilersinneqarsimappat.

§ 2. Kommunip qatserisartoqarnerani kominunalbestyrelsi qullersaasumik siulersuisuussaaq. Nalinginnaasumik siulersuineq ingerlanneqassaaq kommunip qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliaanit, taamaattorli takuuk imm. 4.
Imm. 2. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliaq arfinilinnik ilaasortaqarpoq, taakkunannga sisamat kommunalbestyrelsimit toqqakkat. Taakkunannga pingasut kommunalbestyrelsimut ilaasortaassapput, ataaserlu kommunimi teknikkikkut ingerlatsivimmi atorfiliussalluni. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliamut ilaasortaapputtaaq qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq, brandinspektøri, ilaasortarlu ataaseq Kalaallit Nunaanni Politimesterimit toqqagaq.
Imm. 3. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap siulittaasussaa kommunalbestyrelsip toqqassavaa kommunalbestyrelsimut ilaasortat kommunalbestyrelsip toqqagaasa akornannit.
Imm.4. Qinnuteqartoqarnerata kingorna naalakkersuisut akuersaarsinnaavaat siulersuineq kommunimi ataatsimiititaliamit allamit isumagineqassasoq.

§ 3. Kommunini tamani qatserisartoqarnermut ileqqoreqqusaq suliarineqassaaq makkununnga maleruagassianik erseqqinnerusunik imalik:
a) qatserisartut aaqqissuunneqarnerat sulinerminnilu atugarisassaat,
b) kommunimi imaluunniit kommunip ilaani qatserisartut immikkoortortaqarfiinik pilersitsinissaq,
c) qatserisarnermi atortut pisatsersuutillu nassaassaasussat aammalu aserfallatsaalisassat kommunip akiligassaanik,
d) qatserinermut atortut, pigisanik aalaakkaasunik piginnittut pissarsiarisassaat aserfallatsaalisassaallu,
e) imermik pilersuineq qatserinissamut pisariaqartoq,
f) ikuallattoqartillugu kalerrisaarinissaq.
Imm. 2. Qatserisartoqarnermut ileqqoreqqusaq kommunalbestyrelsimit suliarineqassaaq naalakkersuisunillu akuersissutigineqarluni.
Imm. 3. Kommunalbestyrelsip isumaanut akerliusumik ileqqoreqqusami aalajangersakkamik ilanngussisoqarsinnaanngilaq qatserisartoqarnermut tunngasut nutarterneqarnissaat pillugu imaluunniit qatserisarnermi atortut amerlineqarnissaat pillugu imaluunniit atortussat allat nutaat atulernissaat pillugu, tamakkunuuna kommuni annertuumik aningaasartuuteqarnerulersinneqassappat, tunngavissat pisariaqarluinnartut taamaasiornissaq pisariaqartilersimanngippassuk.
Imm. 4. Qatserisartoqarnermut ileqqoreqqusaq kommunalbestyrelsimit tamanut saqqummiunneqassaaq.
Imm. 5. Ikinnerpaamik ukiut tallimanngorneri tamaasa qatserisartoqarnermut ileqqoreqqusaq nutarterneqarsinnaasutut oqaluuserineqartassaaq.

§ 4. Kommunini tamani qatserisartoqarnermik nakkutilliisussaq kommunalbestyrelsip toqqassavaa.
Imm. 2. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq pisussaavoq atorfimminiissalluni sivikinnerpaamik ukiuni arfinilinni, taamatut atorfeqanngitsoorumanissamut pissutissaqavinngikkuni. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisutut sulisimasoq nutaamik toqqarneqarnissaminut akuersinissamut pisussaatitaanngilaq, piffissaq suliffigisamisut sivisutigisoq qaangiutereersimatinnagu.
Imm. 3. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq malittarisassat atuuttut naapertorlugit akissarsiaqassaaq.
Imm. 4. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq piffissami taamatut atuuffigisamini kommunimi suliassanik allanik suliaqarumanani kissaateqarsinnaavoq.
Imm. 5. Imm. 1-imit 4-mut maleruagassiat assingi naapertorlugit qatserisartoqarnermik nakkutilliisup ikiortissaatut qatserisarnermi assistentit marluk amerlanerilluunniit toqqarneqarsinnaapput.
Imm. 6. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq kommunimi qatserisarnermut tunngasut ulluinnarni siulersorneqarnerat isumagissavaa aammalu qatserinermut atortunik nakkutilliissalluni.
Imm. 7. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq nammineerluni imaluunniit taartigisani piginnaatitaasoq aqqutigalugu misissuisassaaq illorsuarni tamani qisuttuiffilinni, paasiniarlugit pujoorfiit, qisuttuiffiit, taakkununnga ilaatillugit iffiorfiit, pujooriviit allallu aammalu eqqortumik aserfallatsaalineqarnersut salinneqarsimanersullu. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisup nakkutigissavaa pujoorfinnik saliisarneq ikuallattoornissamullu pitsaaliuinissami aalajangersakkat allat eqqortinneqarsimanersut.
Imm. 8. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, imm. 7-imi misissuisarnissamut ilanngunneqarsimasumut taarsiullugit pujoorfinnik saliinermut atatillugu nakkutilliineq suliarineqarsinnaasoq.
Imm. 9. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq nammineerluni imaluunniit taartigisani piginnaatitaasoq aqqutigalugu misissuissasoq illorsuarnik eqqissisimatitanik, oqaluffinnik, katersortarfinnik, ininik saqqummersitsivinnik nuannaarniartarfinnillu aammalu illorsuarnik allanik, taakku inersuini inuit amerlasuut katersuuttaraangata, aammalu illorsuarnik ikuallattoornissamut navianaatilinnik peqqumaatinilli aammalu sullivinnik § 18-imut aamma § 19-imut atatitanik.
Imm. 10. Naalakkersuisut qatserisartoqarnermik nakkutilliisunut ileqqoreqqusaliussap.

§ 5. Qatserisartut immikkoortoqarfiini tamani qatserisarnermi formandiusussaq kommunalbestyrelsip toqqassavaa. Qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq qatserisarnermi formandiusutut atuutissaaq, qatserisartut immikkoortoqarfiani najugaqarfigisamini.
Imm. 2. Qatserisarnermi formandit toqqarneqartassapput § 4, imm. 2-miit 4-mut maleruagassiat naapertorlugit.
Imm. 3. Qatserisarnermi formandi najukkamini upalungaarsimasussaatitaasunut pisortaassaaq.

§ 6. Ikiuukkiartorasuarsinnaasunut aamma upalungaarsimasussaatitaasunut qatserisartut kommunalbestyrelsimit atorf initsinneqartassapput.
Imm. 2. Qatserisartunik atorf initsitsisarneq § 4-imi, imm. 2-miit 4-mut maleruagassiat naapertorlugit pisarpoq.

§ 7. Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq, qatserisarnermi assistentit qatserisarnermilu formandit aammalu qatserisartut immikkut ittumik ilinniartinneqassasut.

§ 8. Naalakkersuisut peqqussutigisinnaavaat qatserinermi atortut, qatserinermi maqitsiviit kalerrisaarutillu assigiiaartut atorneqassasut.

§ 9. Pisortatimeqarfiutaannik ukioq kaajallallugu imeqarfissamik pilersitsinermi pisortat pisussaapput erngup aqqutissaasa inissinneqarneranni annertussusiligaanerannilu nakkutigissallugu qatserinermi imermik pilersuinissamut naleqquttumik periarfissaqarnissaa aamma erngup aqqutaani qatserinermi imermik maqitsivissat pisariaqartunik amerlassusillit inississallugit, pisortat akiligaannik atatinneqartussat.
Imm. 2. Imermik maqitsiviit inissisimanerannut, aaqqissuussaanerannut, imermik pilersorneqarnerannut - tassunga ilaatillugit erngup annertussusissaa naqitsinissaalu, tikeriataagassaanerannut - tassunga ilaatillugit aqqusinernit tikitsiniarfissat taakkulu nivanneqartarnissaannut piumasaqaatit -, qerisoornermit, aporneqarnermit allatigulluunniit ajoquserneqarsinnaanerannut isumannaallisaanissamut nalunaaqutsersorneqarnissaannullu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.
Imm. 3. Sumiiffinni, erngup aqqutaani inunnit ataasiakkaanit pigineqartuni imermik maqitsiviit pisortanit pigineqartut inissinneqarnissaat pisariaqartutut isumaqarfigineqaraangat imaluunniit imermik maqitsiviit inunnit ataasiakkaanit pilersinneqarsimasut qatserinermut nalinginnaasumut atorneqarnissaat pisariaqartutut isumaqarfigineqarangaat, qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluunniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, imm. 4, aalajangersinnaavaat, inunnut ataasiakkaanut imermik pilersuiffiit taama ittut pisortanit nakkutigineqassasut aammalu atatinneqassasut aserfallatsaalineqarlutillu kommunip akiligaanik.
Imm. 4. Sumiiffinni, pisortanit imaluunniit inunnit ataasiakkaanit ukioq kaajallallugu imeqarfiliani maqitsivinnit imermik qatserinermut maqitsivinnit imermik qatserinermut atugassanik pilersorneqarsinnaanngitsuni, qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluunniit kommunimi ataatsimiititalip allap, takuuk § 2, imm. 4, imermik pilersuiffissatut akuersissutigisinnaavaat tasiliaq atajuartussaq, taseq, kuuk imaluunniit immami ammaannartumi milluaavissaq piareersimasoq, taakku piffissani qerinarfiusuni qatserivissatut ammatitatigut illersorneqarsinnaasumik ammatinneqassappata.
Imm. 5. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluuniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, inun. 4, isumaa naapertorlugu pissutsit ajornartinngippassuk, imermik pilersuiffissanik aalajangersimasunik peqarnissaanik piumasarisat taamaatinneqarsinnaapput, qamutit imertaassuit pisariaqartunik amerlassusillit qamutinut qangatsiivinni kiassagaasuni inissinneqarsimasut atorlugit imermik pilersuivinnik nikissinnaasunik pilersitsisoqarpat.
Imm. 6. Imermik qatserutissamik aalajangersimasumik angallattakkanilluunniit pilersuinerup, takukkit iim. 4 aamma 5, attanneqarnerannut aningaasartuutit kommunip akilersinnaavai.
Imm. 7. Qatserinermut maqitsiviit imermillu pilersuiviit ukiumut ikinnerpaamik marloriarluni misissorneqartassapput taamatullu aamma imermik pilersuisinnaassusiat pisariaqarnera naapertorlugu nakkutigineqartassalluni.

§ 10. Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput qatserinermut atortussat sulisullu qassiunissaat pillugit.
Imm. 2. Qatserinermut atortussat pisariaqartut kommunip pissarsiarinngippagit aammalu naammattumik aserfallatsaalinngippagit, qatserisartunik pisariaqartitanik atorfinitsissimanngippagit, imaluunniit kalerrisaaruteqarneq annertusanngippagu aserfallatsaalinagulu, apeqqut Naalakkersuisunut suliassanngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Naalakkersuisut amigaatit iluarsitissinnaavai kommunip akiligaanik.

 

Kapitali 2.
Qatserisartoqarnerup nakkutiginissaa pillugu.

§ 11. Kommunini tamani qatserisartoqarnermut oqartussaasut Naalakkersuisut qullersaraat.
Imm. 2. Naalakkersuisut nakkutilliinerup ingerlanneqarnissaa akisussaaffigivaat, tamanna pillugu erseqqinnerusunik malittarisassiortassalluni, tassunga ilaatillugit qatserisartunik misiligutaasumik kalerrisaarisarnermut tunngasut.

 

Kapitali 3.
Ikuallattoqartillugu iliuusissat.

§ 12. Kialuunniip ikuallattumik imaluunniit pissutsinik ikuallannermik kinguneqarsinnaasumik takusaqartup navianartorsiortinneqartut erngerluni nalunaarfigissavai, qatserisartut kalerrisaassallugit aammalu inneq millisarniassallugu navianartorsiortitsisorluunniit pinngitsoortinniassallugu.

§ 13. Ikuallattoqartillugu kinaluunniit sapinngisani naapertorlugu ikiuuttussaatitaavoq.
Imm. 2. Ikuallattoornermi najuuttoq ikuallattoorfimmi naalagaatitaasup piumasaqarnera malillugu annaassiniarnermi qamisaaniarnermilu peqataasussaavoq. Imminut naalakkiutigineqartut maleruassavai aammalu peqquneqarnini malillugu suliassani akuerineqaqqaarnani qimassanagu.
Imm. 3. Inuit ataasiakkaat qatserinermut atortui, majuartarfiit, immersakkat assigisaallu, angallassissutit suugaluartulluunniit aammalu sulliviutillit maskiinaataat sulinermilu sakkuutit allat ikuallattoorfimmi naalagaatitamit qamisaanermut annaassiniarnermullu atugassanngorteqquneqarsinnaapput sulisussat pisariaqartut ilanngullugit.
Imm. 4. Kinaluunniit imm. 1-imiit 3-mut aalajangersakkat naapertorlugit annaassiniarnermi qamisaanermilu peqataasimasoq imaluunniit sakkuutinik angalassissutinilluunniit tamatumunnga atugassanngortitsisimasoq, atortussat ingerlatitaanerannut aningaasartuutinut matusissutissanik kommunimit pisinnaatitaavoq aammalu sulinerup nalaani atortut ajoqusigaanerannut taartisisussaatitaalluni, aammalu sulinermi aningaasarsiassaraluanut annaasimasanut kommunimit taartisisussaatitaavoq.

§ 14. Ikuallattoqartillugu qamisaanerup annaassiniarnerullu pisariaqartitaatut annertussusilimmik qatserisartut isersinnaatitaapput inuit ataasiakkaat najugaannut, pisariaqassappat akornutit aqqutalugalugit peerlugillu.
Imm. 2. Qatserisartut pisinnaatitaapputtaaq illorsuarnik isaterinissamut, ikuallattoorfimmi naalagaatitaasup tamanna pisariaqartutut isumaqarfigippagu innerup siaruariartornera unitsinniarlugu.
Imm. 3. Qatserisartut taamaasiornikkut ajoqusiinerat ikuallattoornermi ajoqusiinertut isigineqassaaq.
Imm. 4. Ikuallattoqartillugu qatserisartut pisussaatitaapput imeq imiisivinniittoq aammalu sulluliani erngup aqqutaaniittoq atussallugu.

§ 15. Qatserisarnermi formandi imaluunniit taanna najuutsinnagu taartaasoq taassuma toqqagaa qamisaanerup annaassiniarnerullu nalaani ikuallattoorfimmi naalagaassaaq.

§ 16. Ikuallattoqartillugu politiit pisariaqartitsineq naapertorlugu annertussusilimmik assiaqutsersuissapput, eqqissisimanerup attatiinnarneqarnissaa isumagissallugu aammalu iliuusissat inunnut tamanut isumannaallisaatitut pisariaqartut iluarsartuutissallugit. Imm. 2. Kinaluunniit assiaqutsiussamik ataqqinninnissamut aammalu politiit qatserisartulluunniit assiaqutsersukkamik imaluunniit ikuallattoqarfimmut tassanngaanniilluunniit aqqutinik qimatseqqusinerannut malinninnissaminut pisussaavoq.

§ 17. Ikuallattoqartillugu qatserisartut maluginiassavaat ikuallannermut suna pissutaasimasinnaanersoq. Pasinartunik nassaartoqarpat politiit erniinnaq nalunaarfigineqassapput, uppernarsaatissarlu sapinngisamik isumannaaarneqassalluni.

 

Kapitali 4.
Sulliviit ikuallattoornissamik navianaateqartut il.il. pillugit.

§ 18. Sulliviit pilersinneqassappata, taakkunani sananeqassallutik, suliarineqassallutik imaluunniit atorneqassallutik imerpalasut, silaannaat imaluunniit akoorutissat qaartoorsinnaasut, ikuallajasut imaluunniit ikuallajasorujussuit, qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliamit imaluunniit kommunimi ataatsimiititaliamit allamit, takuuk § 2, imm. 4, akuerineqarnissaq piumasarineqarpoq. Tamanna aamma atussaaq sulliviit taama ittut annertuumik allanngortiterneqarnerini, allineqarnerini imaluunniit ingerlanneqarnerisa allanngortinneqarnerini.
Imm. 2. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluuniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, imm. 4, piumasarisinnaavaa, sulliviit inissisimanerat, aaqqissuunneqarsimanerat atorneqarnerallu pillugit pisariaqartutut isumaqarfigisanik iliuuseqartoqassasoq ikuallattoornissamut qaartoornissamulluunniit navianaat millisarniarlugu imaluunniit ikuallattoqartillugu qamisaanissamut inunnillu annaassiniarnissamut periarfissat ajunngitsut isumannaallisarneqarnissaannut. Tassunga ilaatillugu sullivik peqquneqarsinnaavoq qatserinissamut annaassiniarnissamullu atortussanik pissarseqqullugu aammalu nammineq atugassatut imermik pilersuiffeqaleqqullugu.

§ 19. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluunniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, imm. 4, aalajangersinnaavaa, illorsuit assigisaallu pillugit, pissutsit ikuallattoornissamut navianaateqartut atuukkaangata, imaluunniit nalilerujussuit aserorneqarnissamut navianartorsioraangata, iliuuseqartoqassasoq navianaatip millisinneqarnissaanut imaluunniit ikuallattoqartillugu annaassiniarnissamut periarfissat ajunngitsut isumannaallisarnissaannut. Aalajangersagaq taama ittoq aamma atortinneqarsinnaavoq oqaluffinnut, isiginnaartitsisarfinnut, illusisarfinnut, napparsimavinnut, parnaarussivinnut, illorsuarnut ilinniartitsiviusunut, saqqummersitsiviusunut imaluunniit nuannaarniartarfiusunut aammalu illorsuarnut imaluunniit ininut annerusunut inuit amerlasuut katersuuttarfiinut. Tassunga ilaatillugu peqqussutigineqarsinnaavoq, qatserinermut atortussat pissarsiarineqassasut, aammalu qatserisartut qamutaannut aqqutissat sananeqassasut aammalu qatserisartut majuartarfii tissalukaartaataallu inissiffissaqassasut.
Imm. 2. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliap imaluunniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, imm. 4, aalajangersinnaavaa katersortarfiit, nuannaariartarfiit, eqaarsaartarfiit, isiginnaartitsisarfiit assigisaalu atorneqarnerini ikuallattoornissamut sissuertunik pilersitsisoqassasoq, taakkununngalu akiliutissat akilerneqassasut katersuutsitsinermik aaqqissuisunit akiliutissaq kommunalbestyrelsip aalajangerneqarsimasoq naapertorlugu.

§ 20. Qatserisartoqarnermut ataatsimiititaliaq imaluunniit kommunimi ataatsimiititaliap allap, takuuk § 2, imm. 4, §§ 18 aamma 19 naapertorlugit aalajangiineri kommunalbestyrelsimut suliassanngortinneqarsinnaapput. Kommunalbestyrelsip aalajangiinera Naalakkersuisunut suliassanngortinneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 5.
Pujoorfinnik saliineq il.il. pillugit.

§ 21. Naalakkersuisut, Kalaallit Nunaanni kommuneqarfiit kattuffiat isumasioreerlugu, pujoorfiit aamma putsup aqqutai qanoq akulikitsigisunik qanorlu salinneqartarnissaat, kikkut saliisassanersut tamatumunngalu akiliutissat kikkut akilissaneraat pillugit erseqqinnerusunik malittarisassiussapput.

 

Kapitali 6.
Ikuallattoornissamut navianaatip pitsaaliornissaanut iliuusissat pillugit.

§ 22. Kinaluunniit pisussaatitaavoq naleqquttumik mianersuussinissamut innermik, naneruutinik, ikitsisinik, arsakunik, akoorutissanik ikuallattoornissamut navianartunik, aammalu ikuallattoorutaasinnaasunik ikuallassaasinaasunilluunniit, aammalu inuit inoqutiminnut ilaasut imaluunniit sullivimminnut atasut taamatut mianersuussinissaat isumagissallugu. Pingaartumik sianigineqassaaq ikitsisit assigisaasalu meeqqanit tikinneqarsinnaanngitsuni paarineqarnissaat.

§ 23. Sanaartukkanik kallerup inneranut tunngasunik imaluunniit qaammaqquteqarfinnik, kiassaateqarfinnik, nukissiuuteqarfinnik, gasimik maskiinaqarfinnilluunniit allanik ikuallattoorutaasinnaasunik imaluunnit ikuallassaasinnaasunik piginnittup atuisulluunniip sanaartukkat taamaattut atussanngilai imaluunniit atortissanngilai, ajunngitsumik pissuseqanngippata malittarisassalluunniit malillugit pissuseqanngippata.

§ 24. Illorsuarnik ininilluunniit qisuttuiffilinnik piginnittoq atuisorluunniit pisussaavoq qisuttuiffiup aammalu tassanngaanniit putsup aqqutaata salinneqartarnissaanut.
Imm. 2. Pujoorfiit, qisuttuiffiit putsullu aqqutaasa aserfallatsaalinissaannut piginnittoq akisussaavoq. Atuisup amigaat paaseriaruniuk piaarnerpaamik piginnittoq imaluunniit qatserisartoqarnermik nakkutilliisoq tamanna pillugu nalunaarfiginissaanut pisussaavoq.

§ 25. Naalakkersuisut ikuallattoornissamut qaartoornissamullu navianaatit pitsaaliornissaat siunertaralugu innerup qaaimnaqqutillu atorneqarnissaat pillugit, akoorutissat paarineqarnerat, atugassanngortinneqarnerat, angallanneqarnerat aammalu ikuallajasut qaartoorsinnaasulluunniit, manngertut, imerpalasut imaluunniit silaannaartut ittut pillugit aamma sulliviit akoorutissanik taama ittunik uninngatitsiviusut, atuisut imaluunniit sanaartortut iluarsartuunnissaat pillugit, ikumatitsiviit iluarsartuunneqarnissaat atorneqarnissaallu pillugit aammalu qaammaqqutinut nukissiuutinut kiassarnermullu sanaartukkat pillugit najoqqutassiorsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut aaima ikuallattoornissamut navianaatip pitsaaliornissaanut pisariaqartutut isumaqarfigineqartut aammalu ikuallattoqartillugu qatserinissamut annaassiniarnissamullu periarfissat ajunngitsut isumannaallisarneqarnissaannut taamaattunik aalajangersagaliorsinnaapput.

 

Kapitali 7.
Pineqaatissiinerit atortuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat.

§ 26. § 12, 13, imm. 1-3, 18, 22, 23 aamma 24 unioqqutinneqarneri pillugit imaluunniit § 16, imm. 2 aamma § 19 naapertorlugit peqqussutit maleruarneqanngitsoorneri pillugit akiliisitsisoqarsinnaavoq, inatsisit allat naapertorlugit pineqaatissiissutissat sakkortunerusut atorneqassanngippata.
Imm. 2. Maleruaqqusani peqqussut naapertorlugu suliarineqarsimasuni aalajangerneqarsinnaavoq, tamakkuninnga unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaasut.
Imm. 3. Aktieselskabi, anpartsselskabi, andelsselskabi ingerlatseqatigiiffilluunniit taamaattoq unioqqutitsisimaguni, ingerlatseqatigiiffik immini akiliisinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Kommuni imaluunniit kommunit suleqatigiiffiat unioqqutitsisimaguni, kommuni kommunilluunniit suleqatigiiffiat immini akiliisinneqarsinnaavoq.

§ 27. Inatsisartut peqqussutaat una atortuulissaaq 1. januar 1993-imi, tamatumunngalu peqatigitillugu ikuallannaveersaartitsineq qatserinerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 19. december 1986-imeersoq atorunnaarsinneqassalluni.
Imm. 2. Ikuallannaveersaartitsineq qatserinerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 9, 19. december 1986-imeersoq malillugu nalunaarutit il.il. suliarineqarsimasut atortuuginnassapput, Inatsisartut peqqussutaat una tunngavigalugu aallanngortinneqanngikkunik atorunnaarsinneqanngikkunilluunniit.
Imm. 3. Kalaallit Nunaanni qatserisartoqarnermik inatsit nr. 513, 21. december 1979-imeersoq tunngavigalugu nalunaarutit il.il. suliarineqarsimasut atortuuginnassapput, Inatsisartut peqqussutaat una tunngavigalugu allanngortinneqanngikkunik atorunnaarsinneqanngikkuni1luunni it.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 30. oktober 1992.

Lars Emil Johansen

/

Ove Rosing Olsen