23. april 2010 UPA2010/28
Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqaateqartussaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut
pillugu
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap
ISUMALIUTISSIISSUTAA
Siunnersuutip aappassaaneernerani saqqummiunneqartoq
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:
Inatsisartunut ilaasortaq Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Isak Hammond, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Aleqa Hammond, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Justus Hansen, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Hans Enoksen, Siumut, ataatsimiititaliami sinniisussaq
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap inatsisissatut siunnersuummut oqaaseqaataiInatsisartut siullermeerinerisa kingorna inatsisissatut siunnersuut matumani pineqartoq Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamit misissorneqarpoq.
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap aallarniutigalugu oqaatigissavaa aalajangiiffigisassatut siunnersuut Inatsisartut 2005-imi upernaakkut ataatsimiinneranni[1] aammalu 2007-imi ukiakkut ataatsimiinneranni[2] akuerineqartoq naapertorlugu inatsisissatut siunnersuut saqqummiunneqarmat.
Aammattaaq Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap oqaatigissavaa meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatinik piumasaqaateqartussaatitaanerup inatsisitigut aalajangersarneqarnissaanik kissaat partiinit tamanit suli isumaqatigineqarmat. Taamaalilluni siullermeerinermi inatsisissatut siunnersuut tamakkiisumik taperserneqarpoq.
Kiisalu Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap oqaatigissavaa inatsisissatut siunnersuut taassumalu kingunerisassai inatsimmut nassuiaatini sukumiisumik nassuiaatigineqarmata.
Taamaattumik ajornartorsiutinut marlunnut siullermeerinermi eqqaaneqartunut tunngatillugu Inatsisartut aalajangiinissamut tunngavissaata ilaneqarnissaa Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap taamaallaat pisariaqartippaa.
1. Inatsisip killiliinera
Siullermik pineqartoq tassaavoq meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqartussanik atorfinitsitsinermi sulisitsinermiluunniit inatsit taamaallaat atorneqassammat kiisalu meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut atornerluineq pillugu paasissutissanik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat taamaallaat imaqassammat.
Oqartussaasoq peqatigiiffilluunniit il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik qanoq ilinikkut piumasaqaateqartussaatitaanersoq Inatsisartut inatsisaanni kisimi maleruagassiorneqarpoq. Akerlianik meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat sunik imaqassanersoq aammalu qanoq ilinikkut oqartussaasumut peqatigiiffimmulluunniit il.il. tunniunneqarsinnaanersoq Inatsisartut inatsisaatigut maleruagassiorneqanngilaq – aammalu maleruagassiorneqarsinnaanani.
Meeqqat pillugit nalunaarutip imarisai aammalu meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaat sunik piumasaqaatitaqarluni tunniunneqarsinnaanersoq pillugit maleruaqqusat naalagaaffiup oqartussaasuinit aalajangersarneqarput. Maleruaqqusat taakku malillugit meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaatini taamaallaat pineqarpoq meeqqanik 15-inik inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut atornerluineq aammalu meeqqanik 15-it inorlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqartussanik atorfinitsitsinermut sulisitsinermulluunniit atatillugu taakku taamaallaat tunniunneqarsinnaallutik.
Taamaattumik inuusuttuaqqanik 15 sinnerlugit ukiulinnik toqqaannartumik attaveqartussanik atorfinitsitsinermut sulisitsinermulluunniit atatillugu oqartussaasoq peqatigiiffilluunniit il.il. paasissutissanik pissarsinissamik kissaateqarpat tamanna maleruaqqusat pinerluuteqarsimannginnermik uppernarsaatinut “nalinginnaasunut” atuuttut malillugit pisariaqarpoq.
Aamma tamanna atuuppoq 15-it inorlugit ukiulinnik kinguaassiuutitigut atornerluinerunngitsumik allamilli pinerluuteqarsimasut pillugit paasissutissanik oqartussaasoq peqatigiiffilluunniit kissaateqarpat. Tassa imaappoq inunnut 15-it sinnerlugit ukiulinnut kinguaassiuutitigut pinerluuteqarsimanerit pillugit paasissutissat, tassalu imaappoq kinguaassiuutitigut pinerluutit pinnagit pinerluutit allat (assersuutigalugu nakuuserneq) pillugit paasissutissat.
Pinerluuteqarsimasinnaanermik uppernarsaatinut “nalinginnaasunut” maleruaqqusat atuuttut naapertorlugit pinerluuteqarsimasinnaanermik uppernarsaatinik immikkut ittunik pisortat oqartussaasuisa atugassaannik pisortat oqartussaasui pissarsiniarsinnaapput. Pinerluuteqarsimasinnaanermut uppernarsaatip taassuma imarai eqqartuussutit, akiliisitsinerit suliallu pinerluttulerineq pillugu inatsimmik unioqqutitsinerup kingunerisaanik unnerluussissutaasimasut tamaasa pillugit paasissutissat. Aammattaaq inatsisinik allanik unioqqutitsilluni kiffaanngissusiiagaanermik pineqaatissiilluni imaluunniit pisinnaajunnaartitaanermik, assersuutigalugu biilersinnaanermut allagartamik arsaagaanermik aalajangikkanik taanna imaqarpoq. Inaarutaasumik aalajangiinermit sivikinnerpaamik ukiuni qulini paasissutissat pinerluuteqarsimasinnaanermik uppernarsaammi allassimasarput.
Pinerluuteqarsimasinnaanermik uppernarsaammik taamaattumik pissarsiniarnissamut peqatigiiffiit namminersortut il.il. periarfissaqanngillat. Inuk peqatigiiffimmit atorfinitsinniarneqartoq sulisinniarneqartorluunniit “pinerluuteqarsimasinnaanermut uppernarsaammik nammineq pigisamik” pissarsiniaqqullugu qinnuigisinnaavaat.
Pinerluuteqarsimasinnaanermut uppernarsaat nammineq pigineqartoq pinerluttulerinermik inatsimmik aammalu aanngajaarniutit pillugit inatsimmik unioqqutitsinermi eqqartuussutit akiliisitsinerillu pillugit paasissutissanik taamaallaat imaqarpoq. Paasissutissat inaarutaasumik aalajangiinermit ukiut marluk-tallimat ingerlanerini pinerluuteqarsimasinnaanermut uppernarsaammi allassimasarput.
2. Atorfinitsitsiniarnerup kinguaattoornera
Pisoq alla siullermeerinermi eqqaaneqartoq tassaavoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniarnermi atorfinitsitsiniarnerup il.il. kinguaattooruteqarsinnaanera.
Meeqqat kinguaassiuutitigut atornerlunneqannginnissamut sunniuteqarnerusumik illersorniaraanni taama ajoqutaanera inuiaqatigiit pilliutigisariaqagaattut isigineqarsinnaavoq.
Meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarneq sapaatip akunnerinik pingasunik-sisamanik sivisussuseqarsinnaasoq naatsorsuutigineqarpoq, tamannalu Danmarkimi meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnermi piffissap atorneqartartup sivisoqatigaa.
Taamaakkaluartoq meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik pissarsiniarnermi piffissaq atorneqartartoq sivikilliniarlugu Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Inatsisit Atortinneqarnerannut Ministeriaqarfik isumaqatigiinniarfigigaa Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap maluginiarpaa. Tamanna assersuutigalugu pisinnaavoq oqartussaasoq peqatigiiffilluunniit il.il. meeqqanik pinerliisimannginnermut uppernarsaammik piniartillugit immersugassamik atorneqartussamik qarasaasiakkut nassiussisinnaanerup nunatsinni ajornartinnginneratigut– tamatumani inuup paasissutissanik pissarsiviginiarneqartup atsiornera scannerneqartassalluni.
Suliniutit taamaattut Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliamit tamakkiisumik taperserneqarput.
Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap inassuteqaataaSiunnersuut akuerineqassasoq ataatsimiititaliamit isumaqatigiittumit inassutigineqarpoq.
Taama oqaaseqarluni Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.
Harald Bianco
Siulittaasoq
Inuit Ataqatigiit
Isak Hammond
Inuit Ataqatigiit
Aleqa Hammond
Siumut
Hans Enoksen
Siumut
Justus Hansen
Demokraatit