L_nr_06-2010_bemaerk

Aningaasanik nuussinerni Kalaallit Nunaanni akiliinermi ingerlataqartumit nassiunneqartuni/tiguneqartuni akiliisoq pillugu paasissutissat suut ilanngullugit nassiunneqassanersut inatsisissatut siunnersuutikkut aalajangersarneqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit Kalaallit Nunaanni malittarisassat malittarisassanut Danmarkimi atuuttunut naapertuuttunngortitseqataassaaq.

Siunnersuut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarnermik pinaveersimatitsiniarnermut ilaavoq. Tamatumunnga atatillugu sakkussaq pingaartuuvoq, aningaasanik nuussinerit sutigut tamatigut nassaarineqarsinnaanerat. Siunertaasoq tassaavoq akiliisoq pillugu paasissutissat misissuinermi atugassatut pissarsiarineqarsinnaanerat.

Siunnersuut aningaasanik nuussinerit akiliisup aqqa, kontonormua, najugaqarfia imaluunniit inuttut normua pillugit paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqartarnissaannik piumasaqaammik imaqarpoq, aningaasanik nuussineq Kalaallit Nunaannit Kalaallit Nunaata avataani nunamiittumut nassiunneqassappat. Pisussaaffiup taassuma killeqarfiit pitarlugit akiliinerit pillugit piumasaqaatit Financial Action Task Forcep (FATF-ip) immikkut inassuteqaataani nr. VII-miittut aamma Europa-Parlamentip Siunnersuisoqatigiillu akiliisoq pillugu paasissutissat aningaasanik nuussinermi ilanngullugit nassiunneqartussat pillugit peqqussutaani nr. 1781/2006-mi 15. november 2006-imeersumi aalajangersarneqartup assigaa.

Aningaasanik nuussineq Kalaallit Nunaata iluinnaani pippat aningaasanik nuussinerit akiliisup aappaata kontoata normua pillugu paasissutissap kisimi ilanngullugu nassiunneqarnissaa piumasaqaataavoq.

Kalaallit Nunaata iluani aningaasanik nuussineq paasissutissanik taamaallaat killilinnik ilaqartinneqartussaappat, akiliisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisup aqqa, najugaqarfia imaluunniit assersuutigalugu inuttut normu pillugit paasissutissat tamakkiisut tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut ullut pingasut qaangiutsinnagit atugassanngortissinnaasussaassavai.

Piumasaqaatit assersuutigalugu aningaasanik nuussinernut kreditkortit debetkortilluunniit atorlugit isumagineqartunut, nioqqutissanik kiffartuussinernillu pisinernut atatillugu Kalaallit Nunaata iluani (girokortikkut akiliinermilu akiliiffissiatigut) aningaasanik nussinernut imaluunniit kattuffinnut/suliniaqatigiiffinnut nalinginaasumik iluaqutaasunik siunertaqartunut aningaasanik nuussinernut atuutissanngillat.

Aningaasanik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissat suut nassiunneqarnissaat pillugu EU-p peqqussutaa

Europa-Parlamentip Siunnersuisoqatigiillu akiliisoq pillugu paasissutissat aningaasanik nassiussiunermi ilanngullugit nassiunneqartussat pillugit peqqussutaani nr. 1781/2006-mi 15. november 2006-imeersup (matuma kingornatigut ”peqqussut 1781/2006”-imik taaneqartartussap) aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermi iluanaarniarneq (matuma kingorna taamaallaat taaneqartussaq malunnarunnaarsaasarneq) pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik pinaveersaartitsineq, misissuineq aallaavissiuillunilu ujarlernerit siunertarai.

Aningaasanik nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissat suut ilanngullugit nassiunneqassanersut apeqqummi aningaasanik nassiussinneq Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni avataanniluunniit pinersoq aalajangiisuuvoq. Akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut akiliinermik isumaginnittup aallaavittut nassiuttartussaavai, paasissutissallu tamaasa aningaasanik nuussineq sioqqullugu misissortartussaallugit. Paasissutissani tamakkiisuni akiliisup aqqa, najugaqarfia kontonormualu pillugit paasissutissat ilaapput. Akiliisup ulloq inuuffia, sumi inunngornera, inuttut normua sullitalluunniit ilisarnaartitut normua akiliisup najugaqarfianut taarsiullugit paasissutissiissutigineqarsinnaapput. Akiliisup akiliinermut isumaginnittuata kontonormumut taarsiullugu kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq aningaasanik nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissiisinnaasoq atorsinnaavaa. Aningaasanilli nuussinerit Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni pisut eqqarsaatigalugit paasissutissat suut ilanngullugit nassiunneqarnissaannik piumasaqaatit killeqarput, taamaattorli paasissutissat tamakkiisut tigusisup akiliinermik ingerlatsisuata piumasaqarneratigut akiliisup akiliinermik isumaginnittuanit atugassanngortinneqassapput.

Peqqussutip 1781/2006-ip naalagaaffiit ilaasortaasut aalajangersimasunik piumasaqaateqarfigineqarlutik nunat immikkoortuisa ilaannut Naalagaaffinnut Peqatigiinnut ilaasortaanngitsunut aningaasanik nuussinerit nunap nammineq iluani aningaasanik nuussinertut suliarinissaannut periarfissaqartippai. Tassa imaappoq, assersuutigalugu Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni aningaasanik nuussinerit akiliisoq pillugu ”paasissutissanik killilinnik” imaqartiinnarlugit nassiunneqarsinnaasut. Kommissioni tassaavoq Danmarkip Kalaallillu Nunaata akornanni akiliinerit nunap nammineq iluani akiliinertut isigineqassanersut aalajangiisussaq. Peqqussummi artikel 17, imm. 1-imi pissutsit arlallit Kommissioni akuersissuteqassappat eqqortinneqarsimassasut taaneqarput. Taamaalilluni piumasaqaataavoq

1)        Kalaallit Nunaat Danmarkilu assigiinnik aningaasaqassasut,
2)        Kalaallit Nunaanni akiliinernik ingerlatsisut Danmarkimi akileeriaatsini ingerlatseriaatsinilu toqqaannartumik toqqaannanngikkaluamilluuniit peqataassasut, aamma
3)        Kalaallit Nunaanni inatsisikkut piumasaqaatigineqassasoq Kalaallit Nunaanni akiliinernik isumaginnittut malittarisassat peqqussummi aalajangersarneqarsimasut assinginik atuissasut.

Piumasaqaatit siulliit marluk eqqortinneqarsimapput, inatsisissatullu siunnersuut manna piumasaqaatit pingajuata eqqortinneqarneranut peqataassaaq.

Danmarkip inatsisimmik matuminnga akuersinerup kingornatigut Kommissioni nalunaarfigissavaa Kalaallit Nunaata artikel 17, imm. 1-imi piumasaqaatit eqqortikkai naliliisoqartoq. Kommissioni Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni aningaasanik nuussinerit nunap nammineq iluani nuussinertut akuerissanerlugit tamanna tunngavigalugu aalajangiissaaq. Tamanna Kommissionip akuerippagu inatsimmi matumani pisariaqartunik allaannguuteqartitsisoqassaaq, sakkukillisitsineq taanna piviusunngortinniarlugu.

Peqqussummi 1781/2006-imi akiliinernik isumaginnittut paasissutissanik ukiuni tallimani toqqortarinnittarnissaat aamma piumasaqaatigineqarpoq.

Inatsit aningaasanik nuussinernut Kalaallit Nunaanni akiliinermik ingerlatsisumit nassiunneqartunut tiguneqartunulluunniit atuutissaaq.

Akiliinernik isumaginnittoq tassaavoq inuk imaluunniit inatsisilerinermi immikkoortoq, sulinermini aningaasanik nuussinerni kiffartuussinernik ilaatitsisoq. Akiliinernik isumaginnittut inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartut tassaapput suliffeqarfiit aningaasanik nuussinernik ingerlataqartut imaluunniit Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani suliffeqarfiit taamaattut immikkoortortaat.

Danmarkimi Folketingip inatsisissatut siunnersuutip matuma pissuseqataa piviusunngortinniarpaa. Inatsimmi pineqartunut ilaatinneqassapput akiliinernik isumaginnittut aalajangersaavigineqarnerat naalagaaffiup susassaqarfigisaa. Taakku assersuutigalugu tassaapput aningaaseriviit, taarsigassarsisitsisarfiit (realkreditinstitutter) aamma qarasaasiatigut aningaasanik tunniussisartut ileqqaaruteqartarfiillu (sparevirksomheder).

Aningaasanik nuussinerni aningaasanik peqquserluutinik malunarunnaarsaanerit pinerliiniarnernillu aningaasanik nuussinikut aningaasalersuisinnaanerit annikinneruffianni peqqussut 1781/2006 aningaasanik nuussinerit taamaattut inatsisip atuuffiani pineqartunut ilaatitsinnginnissamut periarfissaqartitsivoq. Makku pineqarput:

1) Aningaasanik nuussinerit kreditkortit debetkortilluunniit atorlugit isumagineqartut, akiliutinik tigusisup, assersuutigalugu peqatigiiffiup, akiliinermik isumaginnittumut, assersuutigalugu aningaaserivimmut, nioqqutissanik kiffartuussinernullu akiliinermut periarfissaq isumaqatigiissutigisimappagu.

2) Qarasaasiakkut aningaasanik aalajangersimasunik piumasaqaateqarfigineqarluni nuussineq.

3) Aningaasanik nuussinerit aalajangersimasut oqarasuaat angallattagaq, digitalikkut atortut it-miluunniit atortut allat atorlugit isumagineqartut.

4) Aningaasanik nuussinerit aalajangersimasut 7.500 kr.-t (1.000 eurot) angullugit aningaasartallit akiliinermi akiliiffissiat atorlugit isumagineqartut.

5) Kattuffiinut/suliniaqatigiiffinnut nalinginnaasumik iluaqutaasunik siunertaqartunut aningaasanik nuussinerit aalajangersimasut 1.125 kr.-t (150 eurot) angullugit aningaasartallit.

7) Illuatungeriit marluk akornanni isumaqatigiissuteqarnikkut aningaasanik nuussinerit, aningaasanik nuussineq akiliisup kinaassusianut paatsoorneqarsinnaanngitsut takussutissartaqarpat (ass. Betalingsservice)

8) Aningaasanik nuussinerit checkinik qarasaasiakkut akuerisaasunik akiliinikkut isumagineqartut.

10) Aningaasanik nuussinerit akiliinernik isumaginnittut namminneq akisussaaffigisaminnik iliuuseqartut akornanni isumagineqartut.

Akiliisup akiliinermik ingerlatsisuata aningaasanik nuussinerit akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik imaqarnissaat aallaavittut qulakkiissavaa. Akiliisup aqqa, najugaqarfia kontonormualu paasissutissani tamakkiisuni ilaatinneqarput. Taamaattorli najugaqarfik kontonormulu paasissutissanik allanik aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaassusianik takussutitsisinnaasunik taarserneqarsinnaapput. Akiliinermik isumaginnittup akiliisoq pillugu paasissutissat tamaasa misissortassavai, nalunaarsuiffiillu paasissutissanik tamakkiisunik imaqartut ukiuni tallimani toqqortarisassallugit.

Taamaattorli Kalaallit Nunaata iluani aningaasanik nuussinerit taamaallaat akiliisup kontonormuanik kinaassutsimulluunniit paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissiamik aningaasanik akiliisup kinaassusianik takutitsisinnaasumik ilaqartinneqartassapput. Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata paasissutissat tamakkiisut piumappagit, akiliisut akiliinermik isumaginnittuata paasissutissat taakku ullut suliffiusut pingasut qaangiutsinnagit atugassanngortissavai.

Aningaasanik nuussinerit paasissutissanik inatsisikkut piumasaqaatigineqartunik ilaqartinneqarnersut tigusisup akiliinermik isumaginnittuata maluginiassallugu pisussaaffigaa. Akiliinermik isumaginnittup paasissutissat amigaataasut amigaateqartulluunniit paasiguniuk aningaassanik nuussineq itigartissavaa imaluunniit akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut piumassallugit. Akiliinermik isumaginnittup paasissutissat piumaneqartut ilanngullugit akuttunngitsumik nassiutinngitsoortarsimappagit akiliinermik isumaginnittoq aalajangersimasunik iliuuseqassaaq, aammalu Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik tamatuminnga ilisimatissallugu.

Akiliisoq pillugu paasissutissat amigaataasut amigartulluunniit tigusisup akiliinermik isumaginnittuata aningaasanik nuussineq pasinartuunersoq taamaattumillu Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allatoqarfimmut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnerup akiorneqarnera pillugu inatsit tunngavigalugu nalunaarutigineqassanersoq naliineranut aammataaq ilaassaaq.

Akiliisoq pillugu paasissutissanik tiguneqartunik nalunaarsuiffiit tigusisup akiliinermik isumaginnittuata ukiuni tallimani toqqortarissavai.

Akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqartut tamaasa aningaasanik nuussinermut ilanngullugit akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttup toqqortarineqarnissaat isumagissavaa.

Inatsisissatut siunnersuut Kalaallit Nunaanni akiliinernik isumaginnittunut akunnermiliuttup Kalaallit Nunaata avataani aningaasanik nuussinermi akiliinermik isumaginnittumit nassiussat pisuni aalajangersimasuni akileeriaatsimik teknikkikkut killissalersorneqarsimasumik atuinissaannut periarfissamik aammattaaq imaqarpoq.

Aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu pisortanut annikitsuaraannarsuarmik kinguneqarnissai nalilerneqarpoq. Nalunaarsuutit nutartertarnerisa malitsigisaannik aningaasartuutit kiisalu maalaaruteqartoqartassappat sulianik samminnittarnernut aningaasartuutit periarfissat atuutereersut iluanni aningaasalersorneqartarnissaat naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasarsiornermik sammisaqarnerup nakkutigineqarnerani Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni aaqqissuussinikkut allannguuteqartoqarnissaa siunnersuutip siunertarinngimmagu, ataatsimoortumik tapiissutit siunnersuummit kalluarneqartussaanngillat.

4. Inuussutissarsiornermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu kingunerisassai

Inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu taamaallaat killeqartorujussuarmik kinguneqarnissaa nalilerneqarpoq.

Siunnersuut innuttaasunut aningaasaqarnikkut aqutsinikkullu kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

Siunnersuut avatangiisitigut pinngortitamullu kinguneqassanngitsoq naliliisoqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat Naalagaaffeqatigiinnerullu inatsisaat siunnersuutikkut assigiissaarneqarput.

KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Kalaallit Nunaata Eqqartuussivia, Deloitte, Grønlands Revisionskontor, GrønlandsBanken, Nuuk Sparbank, If Forsikring Grønland, Codan Forsikring Grønland, PFA Soraarneq aamma Finanstilsynet.

Tusarniaanermi akissutit marluinnaat takkussimapput, oqaatsitigut taaguutit ataasiakkaat erseqqissaassutigineqarnissaannut oqaaseqaatertalinnik. Taakku siunnersuummi ilanngunneqarsimapput.

Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat ataasiakkaat pillugit oqaaseqaatit

Peqqusummi 1781/2006-im § 1-i i artikel 3-mi, imm. 1-5 peqqussutip atuuffianut tunngasup assigaa.

Imm. 1-mi aalajangersarneqarpoq nunap suup aningaasai nuunneqartut apeqqutaatinnagit Kalaallit Nunaanni akiliinermik isumaginnittumit nassiunneqartut tiguneqartullu pineqartunut ilaatinneqartut. Siunnersuummi § 5, imm. 1, nr. 3-mi nassuiaammi oqaatigineqarpoq akiliinermik isumaginnittoq tassaasoq inuup inatsisilerinermiluunniit immikkoortup sulinerani aningaasanik nuussinernik kiffartuussinerit ilaasut.

Akiliinermik isumaginnittut inatsisissatut siunnersuummi pineqartunut ilaatinneqartut tassaapput aningaasanik nuussinernik suliaqarfiusut kiisalu Danmarkimi, Kalaallit Nunaanni nunanilu allani suliffeqarfiit taamaattut immikkoortortaqarfii, tassami suliffeqarfiit taamaattut aalajangersaavigineqarnerat Namminersorlutik Oqartussat susassaqarfigimmassuk. Inatsisissatut siunnersuutip matuma assinga Danmarkimi Folketingip piviusunngortinniarpaa. Inatsimmi tassani akiliinermik isumaginnittut naalagaaffiup aalajangersaavigissallugit susassaqarfigisai pineqartunut ilaatinneqassapput. Taakku assersuutigalugu tassaapput aningaaseriviit, taarsigassarsisitsisarfiit (realkreditinstitutter) aamma qarasaasiakkut aningaasanik tunniussisartut ileqqaagaqarnermillu suliaqarfiusut.

Imm. 2-mi aningaasanik nuussinerit kreditkortit debetkortilluunniit atorlugit isumagineqartut aalajangersimasunik piumasaqaateqarfigalugit ilaatinneqanngillat. Tigusisup nioqqutissanik kiffartuussinernillu tunniussinermut kreditkortit aamma debetkortit atorlugit akiliutinik sullitamit tigusisinnaaneranut periarfissiisumik tigusisup (ass. peqatigiiffiup) aamma akiliinermik isumaginnittup (ass. aningaaseriviup) akornanni isumaqatigiissuteqartoqasimassaaq. Tassunga assersuut tassaasinnaavoq nioqqutissanik kiffartuussinernillu Dankort, VISA-kort, MarsterCard, EuroCard imaluunniit kreditkort debetkortiluunniit alla atorlugu akiliineq.

Aammattaaq piumasaqaataavoq aningaassanik nuussinerit kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissiamik ilaqartinneqartassasut, taamaalilluni naatsorsuuserinermi ilisarnaateqassalluni aningaasanik nuussinermut akiliuteqarnermilu kortimut atorneqartumut ataatsimoortumik atatinneqarsinnaasumik. ”Kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq” siunnersuummi § 5, imm. 7-imi nassuiarneqarpoq.

Imm. 3-mi aalajangersarneqarpoq aningaasanik nuussinerit qarasaasiakkut aningaasat atorlugit isumagineqartut pineqartunut ilaatinneqassanngitsut, aningaasat nuunneqartut 7.500 kr.-t (1.000 eurot) sinnersimanngippatigit, kortillu immeqqinneqarsinnaanngitsut atorlugit amerlanerpaamik 1.125 kr.-t (150 eurot) toqqortarineqarsinnaappata, imaluunniit kortit immeqqinneqarsinnaasut atorlugit amerlanerpaamik 18.750 kr.-t (2.500 eurot) qaammatisiutit ukiuta ataatsip iluani toqqortarineqarsinnaappata, qaammasiutillu ukiuata ataatsip iluani amerlanerpaamik 7.500 kr.-t (1.000 eurot) tiguneqarsinnaappata.

”Qarasaasiakkut aningaasat” aningaasalersuineq pillugu inatsimmi § 308, imm. 1-imi oqaaseqatigiit aappaanni pingajuannilu nassuiarneqarsimapput. Qarasaasiakkut aningaasat matuma kingornatigut tassaatinneqarput aningaasat nalingi tunniussisussamit pisassarineqartut, qarasaasiakkut toqqortarineqartut. Qarasaasiakkut aningaasat nalingat sinnerlugu tunniunneqassanngillat, tunniussisunillu allaasunit suliffinnit akiliutitut akuerineqarsimasuussallutik.

Aningaasalersuineq pillugu inatsimmi § 309-kkut aalajangersarneqarpoq qarasaasiakkut aningaasanik tunniussisup 2.250 kr.-nit (300 euronit) naleqarnerusunik tunniussissanngitsoq. Inatsisissatut siunnersuummi § 309 pillugu oqaaseqaatini erserpoq aningaasat taakku qummut killissaat ineriartortitsineq peqatigalugu qaffakkiartuaartinneqassasoq. Taamaattumik inatsisissatut siunnersuummi matumani siunnersuutigineqarpoq 7.500 kr.-nut (1.000 euronut) killissaliussatut peqqussummi 1781/2006-imi aalajangersarneqarsimasoq aalajangiusimaneqassasoq.

Imm. 3 apeqqutaatinnagu imm. 4-mi aalajangersarneqarpoq aningaasanut nuussinermut oqarasuaat angallattagaq atorlugu imaluunniit digitalikkut it-kkulluunniit atortut allat atorlugit ingerlanneqartunut atuutissanngitsoq, taakku siumut akileriigaappata 1.125 kr.-llu (150 eurollu) sinnersimanngippatigit.

Imm. 5 atuutsitsinnginnissamik imaqarpoq, tassalu imaappoq inatsit aningaasanik nuussinerit naammassineqarnerisa kingornatigut oqarasuaat angallattagaq, digitalikkut it-kkulluunniit atortut allat atorlugit akilerneqartunut atuutissanngitsoq. Atuutsitsissannginnermut piumasaqaatit imm. 2-mi taaneqartut assigaat, kiisalu akiliinermik isumaginnittoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsimmi pineqartunut ilaatinneqassasoq.

§ 2-mi nunami namminermi nioqqutissanik kiffartuussinernillu 7.500 kr.-t (1.000 eurot) tikillugit nalilinnik pisinermut atatillugu aningaassanik nuussinerni inatsit atuutsinneqanngilaq, tak. peqqussummi artikel 3, imm. 2, nr. 6. Atuutsitsinnginneq assersuutigalugu girokortinut akiliinermilu kortinut aalajangersimasunut tunngasuuvoq. Peqqussummi 1781/2006-imi artikel 3, imm. 2, nr. 6-ikkut aalajangersarneqarpoq naalagaaffiit ilaasortaasut peqqussutip atorneqannginnissaa nunami namminerni aningaasanik nuussinerni taamaattuni toqqarsinnaagaat.

Atuutsitsinnginnissamut periarfissaq inuup suliffeqarfiulluunniit akiliinermik isumaginnittup Kalaallit Nunaanni naapertuuttunngortitsiniartarnermi akiuineq pilugu inatsimmi pineqartunut ilaanissaanik piumasaqaatitaqarpoq.

Inatsisissatut siunnersuummi aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsianik inatsisinut naapertuuttunngortitsiniarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinermik akiuiniarluni suliniutit innersuussutigineqarmata inatsiseqartitsinikkut aalajangersakkat makku inatsisip piffissami atortuulerfiani pineqartunut ilaatinneqarnissaat naatsorsuutigineqarpoq:

1) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit Danmarkimi inatsit peqqussutikkut Kalaallit Nunaannut atortuulersinneqarsimassasoq.

2) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit Inatsisartut inatsisaat (malunnarunnaarsaasarnerup akiorneqarnera pillugu inatsit)

Taakkua saniatigut piumasaqaataavoq tigusisup akiliinermik isumaginnittua periarfissaqassaasoq aningaasanik nuussinermut akiliisoq kinaassusersisinnaassallugu. Taamaattumik piumasaqaataavoq akiliutinik tigusisup akiliisullu akornanni isumaqatigiissuteqartoqarsimassasoq, akiliutinik tigusisup paasissutissiineratigut akiliisup kinaassusia paasineqarsinnaalersillugu. Taamaattumik nioqqutissaq kiffartuussinerluunniit tunniunneqartinnagu aningaasanik akiliisup (sullitap) akiliutinillu tigusisup (nioqqutissamik kiffartuussinermilluunniit tunniusissup) akornanni isumaqatigiissuteqartoqareersimassaaq.

§ 3-mi kattuffinnut/suliniaqatigiiffinnut nalinginnaasumik iluaqutaasunik siunertaqartunut aningaasanik 7.500 kr.-t (1.000 eurot) tikillugit nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissiisussaatitaaneq atortinneqanngilaq. Tamatumunnga pissutaavoq naalagaaffiit ilaasortaasut kattuffinnik/suliniaqatigiiffinnik nalinginnaasumik iluaqutaasunik siunertaqartunut aningaasanik 150 eurot tikillugit aningaasartaqartunik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissiisussaatitaanermik peqqussummi 1781/2006-imi artikel 18 tunngavigalugu atortitsinngitsoorsinnaanerat, tak. artikel 5. Aalajangersagaq taanna kattuffiit/suliniaqatigiiffiit nalinginnaasumik iluaqutaasunik siunertaqartut nassiussisup kinaassusia pillugu piumasaqaatit eqqortinneqanngikkaluartut tunissutinik tigusisinnaannerisa pisariaqanngitsumik akornutissalersorneqannginnissaannik tunngavilersugaavoq.

§ 3-mi atortitsinngitsoorsinnaaneq taamaallaat Kalaallit Nunaanni kattuffinnut/suliniaqatigiiffinnut nalinginnaasumik iluaqutaasunik siuneqartaqartunut atuuppoq. Tassani assersuutigalugu ikiuiniaqatigiit, suliniaqatigiit upperisarsiornikkut ilinniartitaanikkut siunertaqartut kiisalu timersortartut klubbii. Aalajangersakkap taassuma ikiuiniaqatigiiffiit katersuiniarnissaannut suli periarfissaqartippai, taamaalillutik tunissutit nassiussisup kinaassusiata ilisimaneqannginnera pissutigiinnarlugu itigartinneqartussaajunnaarsillugit.

Imm. 1, nr. 3 aamma nr. 4 tunngavigalugit atortitsinngitsoortoqassappat kattuffiup/suliniaqatigiiffiup pineqartup naatsorsuutinik saqqummiussisarnissamik piumasaqaateqarfigineqartuunissaa kiisalu avataanit kukkunersiuisoqarnissaa pisortanilluunniit nakkutigineqartuunissaa piumasaqaataavoq. Kattuffiup/suliniaqatigiiffiup naatsorsuutinik saqqummiussisussatitaaneranik piumasaqaammi pineqarpoq kattuffik/suliniaqatigiiffik inatsisitigut ileqqoreqqusamigulluunniit naatsorsuutinik saqqummiussisarnissaminik piumasaqaateqarfigineqarnera. Erseqqissarneqarpoq avataanit kukkunersiuineq kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisaasumit imaluunniit nalunaarsugaasumit isumagineqartussaasoq.

Kattuffiup/suliniaqatigiiffiup tunissutinik atuinera inunnilluunniit ikiuiniarluni il.il sulinera aalajangersakkap attunngilaa.

Imm. 1-imi atuutsitsinnginnissaq atorneqassappat imm. 2-mi piumasaqaatigineqarpoq kattuffik/suliniaqatigiiffik Akileraaruseriffimmi nalunaarsortissasoq, naatsorsuutinik saqqummiussisarnissamik avataaniillu kukkunersiuisoqarnissamik pisortanilluunniit nakkutigineqarnissamik piumasaqaatit eqqortinneqarnerat uppernarsarniarlugu.

Aammattaaq imm. 2-mi piumasaqaatigineqarpoq kattuffik/suliniaqatigiiffik inuit kattuffiup/suliniaqatigiiffiup qullerpaatut siulersuisui imaluunniit kattuffimmik/su-liniaqatigiiffimmik nakkutilliisuusut pillugit paasissutissiissasoq. Taakku pillugit paasissutissat tunniunneqartussat tassaapput ateq, najugaqarfik atorfillu. Taakkunani allannguutit Akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqassapput.

Imm. 2-mi piumasaqaatinik atuutisitsinnginnissamik aalajangersagaq taanna atorneqassappat Akileraaruseriffiup Kommissionimut peqqussummi artikel 18, imm. 2 tunngavigalugu ilisimatitsisussaaneranik tunngavilersugaavoq. Akileraaruseriviuttaaq kattuuffiit/suliniaqatigiiffiit atortitsinnginnermi ilaatinneqartut allattorsimaffiat Kommissionimut aamma tuniuttussaavaa, inuit kattuffimmik/suliniaatigiiffimmik nakkutilliisorpiaasut paasissutissiissutigisussaavaa, allattuiffillu qanoq nutartarneqartarnersoq nassuiartussaallugu.

Kattuffiit/suliniaqatigiiffiit pillugit allattuiffik tamanut saqqummiunneqartassaaq, Akileraaruseriffiusullu nittartagaani ingerlaavartumik nutarteqarneqassalluni, inunnut suliffeqarfinnullu aningaasanik nalilinnillu nuussisarnermik suliaqartunit ilaatigullu oqartussaasunit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik akiuisunit atugassatut.

§ 3 matumunnga attuumassuteqartutut isigineqassaq, tassalu Financial Action Task For-ce om Money Launderingip (FATF-ip) ”kattuffiit/suliniaqatigiiffiit iluanaarniutaanngitsut” pinerliiniarnermik aningaasalersuinermut isertortumik atorneqarnissaat pinaveersaartinniarlugu immikkut tunaartarisassanik aalajangersaasimaneranut, assersuutigalugu takuuk FATF Special Recomandation VIII.

Aningaasanik nuussinerit inatsisip atuutinngiffii arlallit § 4-mi taagorneqarput. Aalajangersakkap taassuma peqqussummi 1781/2006-imi artikel 3, imm. 7 assigaa, tassanilu aalajangersarneqarpoq peqqussut aningaasanik nuussinernut ilaannut aalajangersimasunut atuutissanngitsoq.

Aningaasanik nuussinerit akiliisup nammineq kontominit aningaasanngorlugit tigusiffii ilaatinneqassanngitsut imm. 1-mi aalajangersarneqarpoq.

Nr. 2-mi aalajangersarneqarpoq aningaasanik nuussinerit pineqartunut ilaatinneqassanngitsut, illuatungeriit marluk akornanni kontokkut akiliinissamut periarfissiisumik aningaasanik akilerneqartussanik nuussinissamut akuersissuteqartoqarsimappat, aningaassanik nuussineq pineqartoq inatsisilerinermi immikkoortup inuulluunniit kinaassusianik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takutitsisumik paasisaqarnissamut periarfissiisumik ilaqartinneqarpat. Assersuutigalugu taamaattoqartarpoq akiliinerit PBS aqqutigalugu ingerlanneqartut eqqarsaatigalugit.

Nr. 4-mi aalajangersarneqarpoq Kalaallit Nunaanni akileraarutit, pillaammik akiliisitsissutit akitsuutilluunniit allat oqartussaasunut akilerneqartut ilaatinneqanngitsut.

Kiisalu nr. 5-mi aalajangersarneqarpoq akiliisoq tigusisorlu akiliinernik ingerlatsisartuuppata namminneq akisussaaffigisaminnik iliuuseqartut, taava inatsit atuutissanngitsoq.

Kapitali 2-mi taaguutit arlallit inatsimmi atorneqartut nassuiarneqarput. Kapitali taanna peqqussummi 1781/2006-imi artikel 2-mi nassuiaatinik imaqarpoq.

Akiliissoq, tigusisoq, akiliinermik isumaginnittoq, akiliinermik ingerlatsisumut akunnermiliuttoq, aningaasanik nuussineq, batchfilitut nuussineq aamma kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq inatsimmi pineqartunut ilaasut § 5-imi nassuiarneqarput. Nassuiaatit taakku peqqussummi 1781/2006-imi artikel 2, nr. 3-9-mi nassuiaatit assigaat.

Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq qanoq paasineqassasoq § 6-imi nassuiarneqarpoq. Tassani aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinaveersimatinniarlugu iliuuserisassat pillugit inatsimmi nassuiaat artikel 1, imm. 2-mi. innersuussutigineqarpoq. Malunnarunnaarsaasarnermik nassuiaat Europa-Parlamentip aamma Siunnersuisoqatigiit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit aalajangersagaanni (direktiv) 2005/60/EF-imi artikel 1, imm. 2-miippoq, artikel 3, imm. 4-mut 5-imullu ataneqartinneqarluni.

Aalajangersakkami tassani ”malunnarunnaarsaasarneq” sumut tunngasuunersoq nassuiarneqarpoq. Nassuiaanermi pinerluttulerineq pillugu inatsimmi nr. 306-imi, 30. april 2008-meersumi § 111-mi aalajangersagaq tillitanik pisinermut tunngasoq aallaavigineqarpoq.

Kalaalit Nunaanni inatsiseqartitsinermi pinerluttulerinermik inatsiseqartitsinermi malunnarunnaarsaasarnermut atatillugu iliuutsit pinerlunneq sioqqullugu pinerluuteqarsimasup (soorlu piiaasimasup) iliuuserisai ilaanngillat, taakkuli aalajangersakkami pineqartunut ilaatinneqarlutik, tassami pinerluttuliornernik akiuinermi atugassatut nalunaarutiginnittoqartarnissamik pisariaqartitsineq taannaammat, pinerluttorpiaasup imaluunniit pingajuusutut inissisimasup malunnarunnaarsaaniarluni iliuuseqartuunera apequtaatinnagu.

Taamaattumik siunnersuummi imm. 2-mi pinerluuteqartup nammineq pissarsiani pillugit iliuusai Danmarkimi inatsiseqartitsinermi tillitanik tigusinertut pineqaatissiissutigineqarneq ajortut aamma ilaatinneqarput, tassami pinerlunneq sioqqullugu pinerluutaasartunut pineqaatissiissutini iliuutsit kingusinnerusukkut ataneqartinneqartut pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsinermi akisussaatitsisarnermi sukumiissumik ilaammata.

Nassuiaatiginninnermi pissutsit akiliinermik isumaginnittut eqqumaffigisassaat pineqarput. Malunnarunnaarsaasarnerit suut nalunaarutiginnittussaatitaanermik atulersitsinermik apeqqut malunnarunnaarsaasarnermik akiuineq pillugu inatsimmi § 7, imm. 1-ikkut aalajangersaavigineqarpoq.

Pinerliiniarnerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuinerup inatsit tunngavigalugu qanoq paasineqarnissaat § 7-imi nassuiarneqarpoq. Aalajangersagaq taanna Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 28-mik aamma § 30-mik aallaaveqarpoq.

Kapitali 3 peqqussummi 1781/2006-imi akiliisup akiliinermik isumaginnittuata pisussaaffii pillugit aalajangersakkat kapitali II-miittut assingannik imaqarput.

§ 8 peqqussummi 1781/2006-imi artikel 4-p assigaa, tassanilu ”paasissutissat tamakkiisut” qanoq paasineqassanersut oqaatigineqarluni.

Aningaassanik nuussinerup aallaaviata suussusersisinnaassagaanni aningaasanut nuussinermut ilaatillugit akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut nassiunneqassapput. Paasissutissat tamakkiisut tassaapput ateq, najugaqarfik kontonormulu. Najugaqarfimmut taarsiullugu akiliisup ulloq inunngorfia sumilu inunngornera, sullitamut ilisarnaatitut normu imaluunniit inuttut normu (CPR-normu) atorneqarsinnaapput. Akiliisoq kontonormoqanngippat kinaassutsimut ilisarnaat paatsoorneqarsinnaanngitsoq alla atorneqarsinnaavoq. Aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaassusia paasineqarsinnaassaaq. Kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq siunnersuummi § 5, nr. 7-imi nassuiarneqarpoq.

§ 9-p peqqussummi 1781/2006-imi artikel 5 akiliinermik isumaginnittup aningaasanik nuussinermi paasissutissanik nakutilliineranut il.il tunngasoq assigaa.

Imm. 1-mi siunnersuutigineqarpoq aningaasanik nuussinerit akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqarnissaat akiliinermik isumaginnittup qulakkiissagaa.

Imm. 2 malillugu akiliinermik isumaginnittup paasissutissat aningaasanik nuussinerup pinnginnerani misissortassavai. Tamanna uppernarsaatit paasissutissalluunniit allat paasissutissiissumit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumit pissarsiarineqartut tunngavigalugit pissaaq. Inuit Kalaallit Nunaanni najugaqartuunngitsut eqqarsaatigalugit inuup normuanut (CPR-normumut) taarsiullugu assersuutigalugu passip normua biilersinnaanermulluunniit allagartap normua, ulloq inunngorfik sumilu inunngorsimaneq (inunngorsimanermut paasissutissat) pillugit paasissutissanik imaluunniit kinaassutsimik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissamik inunngorsimanermut paasissutissanik ilaqartillugu atorneqarsinnaavoq. Inunngorsimanermut paasissutissat misissuinermut tunngasut eqqarsaatigalugit pisariaqarput. Suliffeqarfiit eqqarsaatigalugit suliffeqarfiup kinaassusianik paasissutissat tassaasinnaapput ateq, najugaqarfik Kalaallillu Nunaanni GER-normu, imaluunniit normu alla suliffeqarfiup kinaassusianik paasissutissiinissamut naleqquttoq. Suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni najugaqartuunngitsut eqqarsaatigalugit taamatut kinaassusiliiniarnermi atorneqarsinnaasut tassaapput assersuutigalugu nalunaarsuinermi normu ilisarineqarsinnaasoq.

Imm. 3, nr. 1 malillugu nakkutilliinissamik piumasaqaat eqqortinneqartutut isigineqarsinnaavoq aningaasanik nuussineq kontomit sullitap aqqa atorlugu pilersinneqarsimasumit pippat, sullitamut tunngasoq inatsisip atortuulernera sioqqullugu pilersinneqarsimappat, paasissutissallu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pillugu inatsimmi § 22-mi kinaassuseq pillugu paasissutissat toqqortarineqarnissaannik pisussaaffeqarneq naapertorlugu uninngasuutigineqarpata.

Imm. 3, nr. 2 malillugu nakkutilliinissamik piumasaqaat eqqortinneqartutut isigineqarsinnaavoq, sullisinermut tunngasut inatsisip atuutilinnginerani pilersinneqarsimappata, paasissutissallu tamakkiisut aarlerinartumik naliliineq tunngavigalugu piffissami naleqquttumi pissarsiarineqarpata. Piffissaq naleqquttoq tassaasinnaavoq sullitap akiliinermik isumaginnittumut isumaqatigiissutiminik annertuutigut allanngortitsinerani, taamaattumillu sullitamut attaveqartoqartoq. Paasissutissanik tamakkiisunik piffissami naleqquttumi pissarsiniarsinnaaneq ingerlaavartumik ingerlatsinermut naleqqussaanissamut periarfissiivoq, taamaalillutik inatsisissatut siunnersuummut atatillugu aqutsinikkut nammagassanngortinneqartut sapinngisamik annikinnerpaasinnaaqqullugit. Taamaattorli aarlerinartunik tamatigut naliliisoqartassaaq, tassa imaappoq malunnarunnaarsaasinnaaneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisinnaaneq tamatigut sullitat ataasiakkaarlugit isiginiarlugit naliliiffigineqartassasoq. Aarlerinartunik naliliinermi sullitamik ilisimasaqarneq suliffeqarfiup sullitamut atatillugu manna tikillugu ingerlataqarnermi pissarsiarineqarsimasoq aammattaaq ilaatinneqarsinnaavoq.

Imm. 4-mi aningaasanik nuussinerit 7.500 kr.-t (1.000 eurot) sinnernagit aningaasartallit akiliisoq pillugu paasissutissanik nakkutilliinissamik piumasaqateqarnermi ilaatinneqassanngillat. Akiliinermik isumaginnittup akiliisoq pillugu paasissutissat pigissavai, paasissutissalli taakku misissussanagit, soorlu uppernarsaatinik misissuinermigut.

Aalajangersagaq taanna ilanngunneqarpoq, akileeriaatsip sunniuteqarluassusia akornuserumanagu, taamaattumillu aningaassanik nuussinerit kontonit pisut nakkutigineqarnissaannik piumasaqaatit aamma aningaasanik nuussinerit kontonit pisuunngitsut nakkutigineqarnissaannik piumasaqaatit immikkortissimaneqarput. Aningaassanik nuussinerit kinaassutsimik uppernarsaanissamik piumasaqaatinik sakkortuallaanik piumasaqaateqarneq pissutigalugu pisortatigoortumik aqqutissat avaqqullugit pisalersinnaanerat pinngitsoortinniarlugu akiliisup kinaassusia pillugu paasissutissanik uppernarsaasussaatitaaneq taamaallaat aningaasanik nuussinernut kontonit pisuunngitsunit ataasiakkaarlutik pisunut 7.500 kr.-t (1.000 eurot) sinnerlugit aningaasartaqartunut atuutissaaq. Sullitaq taannaasoq aningaasanik arlaleriartumik nuussissunneqarpat, aningaasallu nuunneqartut tamarmiullutik qassiunissaat nuussinermi siullermi ilisimaneqanngippat paasissutissat misissorneqassapput.

Imm. 5-mi aalajangersaarneqarpoq imm. 4-mi aningaasanut 7.500 kr.-t (1.000 eurot) tikillugit amerlassuseqartunut tunngasoq atuutisasanngitsoq, aningaasanik nuussineq malunnarunnaarsaanermut pinerliiniarnernilluunniit aningaasalersuinermut attuumassuteqartoq pasitsaanneqarpat. Aallaavik pisuni taamaattumi aalajangiusimaneqassaaq, taamaalillunilu kinaassutsimik uppernarsaasoqarnissaa piumasaqaatigineqassalluni.

Paasiniaanissamut periarfissat uppernarsaasiussassallu isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugu imm. 6-mi siunnersuutigineqarpoq akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut nalunaarsuiffimmi aningaasanik nuussinerup naammassineqarnerata kingornatigut ukiuni tallimani toqqortarineqartassasut. Taamaalilluni aalajangersagaq taanna inuiaqatigiit annertuutigut soqutigisaannik tunngavilersorneqarpoq, tassami malunnarunnaarsitsiniarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinermik pinaaveersaartitsisoqarnissaa, misissuisoqarnissaa uppernarsaasoqarnissaalu qulakkeertussaagamigit.

§ 10 tassaavoq peqqussummi 1781/2006-imi artikel 6-imik allatut ilusiliineq, taamaalilluni imarisaa Kalaallit Nunaannut nalequssarneqarluni. Artikel 6-mi aalajangersarneqarpoq Naalagaaffiit Peqatigiit iluanni aningaasanik nuussinerit taamaallaat akiliisup kontonormuanik imaluunniit kinaassutsimik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissamik ilaqartinneqassasut. Kalaallit Nunaat EU-mut ilaasortaanngimmat aalajangersagaq taanna taamaallaat Kalaallit Nunaata iluani aningaasanik nuussinernut atorsinnaavoq, Naalagaaffiilli Peqatigiit iluanni atorsinnaanani. Tassa imaappoq aningaasanik Kalaallit Nunaata EU/EØS-imilu nunat allat akornanni nuussinerit paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqartassasut.

Imm. 1-mi siunnersuutigineqarpoq akiliisup tigusisullu akiliinermik isumaginnittuat Kalaallit Nunaanniippat paasissutissat suut aningaasanik nuussinermi peqataatinneqassanerannik § 9-mi piumasaqaat atuutissanngitsoq. Taamaattorli piumasaqaataavoq aningaasanik nuussineq akiliisup kontonormuanik imaluunniit kinaasutsimik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissamik aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaassusianik takutitsisinnaasumik ilaqartinneqartassasoq.

Peqqussummi artikel 17 periarfissiivoq aningaassanik Kalaallit Nunaata Danmarkillu aamma Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni nuussinerit taamaallaat paasissutissanik killilinnik ilaqartinneqarsinnaasut. Tamatumanilu piumasaqaataavoq peqqussutip tigussaasut pillugit malittarisassai Kalaallit Nunaanni atuutissasut. Taamaattumik inatsisip matuma atortuulernerata kingornatigut Danmarkip Kommissioni qinnuiginiarpaa kunngeqarfiup Danmarkip iluani aningaasanik nuussinerit taamaallaat paasissutissanik killilinnik ilaqartinneqartarnissaat akuersissutigeqqullugu.

”Akiliinermik isumaginnittup Kalaallit Nunaanniinnera”-nik oqarnermi pineqarpoq akiliinermik isumaginnittoq Kalaallit Nunaanni malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarluni inatsimmi pineqartunut ilaatinneqassasoq.

§ 5, imm. 7-itut siunnersuummi erserpoq ”kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq” tassaatinneqartoq naqqinnerit, kisitsisit ilisarnaatilluunniit ataatsimoortitat, akiliinermik isumaginnittumit aalajangersarneqarsimasut, akiliinermik, isumaginninnermik nalunaaruteqartarnermillu ingerlatseriaatsit aningaasanik nuussinerit isumagineqarneranni atorneqartartut pillugit allattaaviit naapertorlugit.

Imm. 2-kkut piumasaqaatigineqarpoq akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut ullut suliffiusut pingasut qaangiutsinnagit atugassanngortinneqassasut, tamanna tigusisup akiliinermik isumaginnittuata qinnutigippagu.

§ 11-ip peqqussummi 1781/2006-imi artikel 7 assigaa. Artikel 7 malillugu aalajangersarneqarpoq aningaasanik nuussinerit akiliinermik isumaginnittoq Naalagaaffiit Peqatigiit avataanniippat paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqassasut. Kalaallit Nunaat eqqarsaatigalugu tamanna imatut isumaqarpoq aningaasanik Kalaallit Nunaannit nunanut EU/EØS-imi ilaasunut nuussineq paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqassasoq.

Imm. 1-mi piumasaqaatigineqarpoq aningaasanik nuussineq tigusisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqassasoq. Paasissutissat tamakkiisut pillugit piumasaqaatit § 8-mut siunnersuummiipput.

”Kalaallit Nunaata avataaniippat”-mik oqarnermi pineqarpoq akiliinermik isumaginnittoq Kalaallit Nunaanni malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarluni inatsimmi pineqartunut ilaatinneqassanngitsoq.

Batchfilitut nuussinerni paasissutissat tamakkiisut imm. 2-mi ilaatinneqanngillat, tigusisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat. Taamatut ilaatitsinnginnerup akiliisumit ataatsimit aningaasartuutaasunik sipaarutaasumik aningaasanik nuussinerit arlallit ataatsimoortillugit pinissaq periarfissippaa. Nuussinerit taakku taamaallaat akiliisup kontonormuanik imaluunnit kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissamik ilaqartinneqassapput, batchfili nammineq akiliisoq pillugu paasissutissanik imaqarpat.

Kapitali 4-p peqqussummi 1781/2006-imi kapitali III assigaa, tigusisullu akiliinermik isumaginnittua pillugu malittarisassanik aalajangersaasuulluni.

Aalajangersakkami piumasaqaatigineqarpoq tigusisup akiliinermik isumaginnittua pisussaaffeqassasoq nalunaaruteqariaatsimi, akileeriaatsimi isumaginneriaatsimiluunniit akiliisoq pillugu paasissutissanik immersuiffissat aningaasanik nuussinermi atugassami immersorneqartussat ilisarnaatinik allanilluunniit isumaginneriaatsimi pineqartumi malittarisassat malillugit akuerisaasuni immersorneqarsimanersut misissussallugu.

Nr. 1 malillugu tigusisup akiliinermik isumaginnittua pitsaasumik periaaseqassasoq, akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaanniippat paasissutissat § 10-tut siunnersuummi taaneqartut amigaataanersut paasiniaanermini. Tamanna periaatsit qanoq annertussuseqarnissaannik piumasaqaataanngilaq, pingaaruteqartorli unaavoq paasissutissat taaneqartut amigaataannginnerisa qulakkeerneqarnissat.

”Akilinermik isumaginnittup Kalaallit Nunaaniinnera”-nik oqarnermi pineqarpoq akiliinermik isumaginnittoq Kalaallit Nunaanni malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarluni inatsimmi pineqartunut ilaatinneqartoq.

Nr. 2 malillugu aningaasanik tigusisup isumaginnittua sunniuteqartunik suleriaaseqatariaqarpoq, paasisinnaaniarlugu paasissutissanik siunneruummi § 10-mi taaneqartunik paasissutissanik tamakkiisunik amigaateqartoqarnersoq paasisinnaaniassallugu, imaluunniit taamaassappat paasissutissat siunnersuummi § 17-imi taaneqartut pillugit, soorlu akiliinermik isumaginnittoq Kalaallit Nunaata avataani inissisimanersoq.

Nr. 3 malillugu batchfilitut nuussinerni akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat tigusisup akiliinermik ingerlatsisua paasissutissat § 8-tut siunnersuummi taaneqartut amigaataanersut paasiniaanermi pitsaasunik periaaseqassasoq, taamaattorli taamaalaat batchfilitut nuussinerinnarmi, imaanngitsoq nuussinerni ataasiakkaani tassani katersorneqarsimasuni.

Imm. 1-ip kinguneranik tigusisup akiliinermik ingerlatsisuata aningaassanik nuutanik tigusinermini akiliisoq pillugu paasissutissat amigaataasut amigaateqartulluunniit paasiguniuk nuussineq itigartissagaa imaluunniit akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut piumassagai.

Imm. 2-mi piumasaqaatigineqarpoq akiliinermik isumaginnittup akiliisoq pillugu paasissutissat piumasaqaatasut akuttunngitsumik tunniuttanngippagit tigusisup akiliinermik isumaginnittua iliuuseqassasoq. Tamanna pisinnaavoq suliffeqarfimmi namminermi kisisitisit atorlugit takussutissianik nalunaarsuiffimmi nalunaarsuinikkut. Kisitsisit atorlugit paasissutissat taakku akuttunngitsumik nutarterneqartassapput, akiliinermillu ingerlatsisut nalunaarsorneqarsimasut mianersoqqussummik tunineqassanersut, aningaasanik siunissami nuussinerit itigartinneqassanersut imaluunniit akiliinermik isumaginnittumik suleqateqarneq killilersorneqassanersoq unitsinneqassanersorluunnit naliliisoqassalluni. Akiliinermik isumaginnittoq mianersoqqussummik tunniussippat, piffissaliussanik aalajangersaappat imaluunniit suleqatiginninnerminik killilersuippat unitsitsippalluunnit Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaanermut Allattoqarfik tamatuminnga nalunaarfigineqassaaq.

Aalajangersakkami erseqqissarneqarpoq paasissutissat amigarnerat tamarmilluunniit amigaataanerat tigusisup akiliinermik isumaginnittuata aningaasanik nuussineq assigisaanilluunniit nuussineq pasinarnersoq nalilersussagaa, aammali Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik malunnarunnaarsaasarnermik akiuineq pillugu inatsimmi § 7 tunngavigalugu nalunaarfigineqassanersoq naliliinerani ilaatinneqartassasoq.

Paasiniaanissamut periarfissat eqqarsatigalugit § 15-mi, peqqussummi 1781/2006-imi artikel 11-p assigisaani, siunnersuutigineqarpoq akiliisoq pillugu paasissutissat tigusisup akiliinermik isumaginnittuata nalunaarsuiffimmi ukiuni tallimani toqqortarisassagai.

Aalajangersagaq taanna inuiaqatigiit soqutigisaannut annertuumik pingaaruteqarpoq, tassami malunnarunnaarsaasarnermik aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuinermik pinaveersaartitseqataanissamik paasiniaanermillu kiisalu uppernarsaasersuinermik qulakkeereqataassagami.

Kapitali 5-ip peqqussummi 1781/2006-imi kapitali IV assigaa, akiliinermillu isumaginnittunut akunnermiliuttut pillugit malittarisassanik aalajangersaasuulluni. Akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttoq tassaavoq akiliinermik isumaginnittoq, akiliisup tigusisulluunnit akiliinermik isumaginnittorinngisaat, aningaasanillu nuussinerup isumagineqarnerani peqataasoq, tak. § 5, nr. 4-tut siunnersuummi nassuiaat.

Tassuuna aalajangersarneqarpoq akiliinernik isumaginnittunut akunnermiliuttup akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqartut tamaasa aningaasanik nuussinermut ilanngullugit toqqortarineqarnissaat isumagissagaa.

§ 17 tassaavoq peqqussummi 1781/2006-imi artikel 13-ip oqaasertaanik allanngortitsiviusoq, taamaalilluni imarisai Kalaallit Nunaannut naleqqussarneqarlutik.

Imm. 1 atorneqassaaq akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat, akiliinermillu isumaginnittumut akunnermiliuttoq Kalaallit Nunaanniippat.

”Kalaallit Nunaata avataaniippat”-mik oqarnermi pineqarpoq akiliinermik isumaginnittnut akunnermiliuttoq Kalaallit Nunaanni malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarluni inatsimmi pineqartunut ilaatinneqanngitsoq.

”Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttoq Kalaallit Nunaannippat”-mik oqarnermi pineqarpoq akiliinermik isumaginnittoq Kalaallit Nunaanni malunnarunnaarsaasarnermik akiuiniarluni inatsimmi pineqartunut ilaatinneqassasoq.

Imm. 2 akiliinermik isumaginnittup akileeriaatsinik naak teknikkikkut killissaliissutitaqaraluartunik atuinisaanut periarfissiivoq. Teknikkikkut killissaliissutit akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqartut tamarmik ilanngullugit nassiunneqarnissaat periarfissaqartinngippagu paasissutissat taakku akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttup nalunaarsussavai, tak, imm. 5.

”Teknikkikkut killisaliissut” assersuutigsalugu tassaasinnaavoq akileeriaatsip akiliisoq pillugu paasissutissanik tamanik ilanngussilluni nassiussisinnaannginnera.

Imm. 3-p kinguneranik akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttup akiliisoq pillugu paasissutissat inatsisissatut siunnersuut manna tunngavigalugu piumasaqaatigineqartut amigaataasut tamakkiisuunngitsulluunniit aningaasanik nuussinermik tigusinermi paasippagu, akiliinermik ingerlatsisunut akunnermiliuttup akileeriaatsit teknikkikkut killissalersuutillit aatsaat atorsinnaagai akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttup paasissutissat amigaataanerat amigarneralluunniit tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut arlaatigut iliorluni malugeqqusimappagu. Akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttup qanoq iliorluni nalunaaruteqarnissaani periaaseq siumut isumaqatigiissutigineqareersimassaaq. Ilisimatitsineq akileeriaatsimik nalunaaruteqariaatsimilluunniit atuineratigut, imaluunniit periutsimik allamik akiliinermik isumaginnittut taakku marluk akornanni akuerisaasumik isumaqatigiissutaasumillunniit atuinikkut.

Imm. 4-mi piumaqaatigineqarpoq akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttoq akileeriaatsimik teknikkikkut killissaliissutitalimmik atuippat akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqartut tamaasa akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuuttup tigusisup akiliinermik isumaginnituata qinnuteqarneratigut ullut suliffiit pingasut qaangiutinnginneranni atugassanngortissinnaassagai.

Imm. 5 malillugu akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttartup imm. 2-mi aamma imm. 3-mi taaneqartutut ittunik pisoqartillugu paasissutissat tiguneqartut tamaasa pillugit nalunaarsuiffiit ukiuni tallimani toqqortarissagai.

Aalajangersagaq taanna inuiaqatigiit soqutigisaannut annertuumik sunniuteqarpoq, tassami malunnarunnaarsaasarnermik aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuinernik pinaveersaatitseqataanissamik misissuinermillu kiisalu uppernarsaasersuinermik qulakkeereqataassagami.

Imm. 1-mi siunnersuutigineqarpoq aningaasanik nuussisarnermik suliaqartut imaluunniit Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani suliffeqarfiit taamaattut inatsimmik malinninnerat Akileraaruseriffiup nakkutigissagaa.

Imm.1 peqqussummi 1781/2006-imi artikel 15, imm. 3-mut ataneqartillugu isigineqassaaq, tassuunami aalajangersarneqarmat oqartussaasut taamaaliornissaminnut pisinnaatitaasut peqqussutip malinneqarnera qulakkeerniarlugu suliniutit pitsaasumik nakkutigalugillu pilersittassagaat.

Imm. 2-mi erserpoq suliffeqarfiit immikkoortortaqarfiillu imm. 1-imi taaneqartut peqqussutip malinneqarnerata nakkutiginerani paasissutissat pisariaqartut Akileraaruseriffimmut tunniutissagaat. Akileraaruseriffik pinngitsaaliiniutitut pillaammik ullormiit ullormut sapaatilluunniit akunnikkaartumik akiliisussanngortitsisinnaavoq, tak. siunnersuummi § 20, imm. 2.

Imm. 2 peqqussummi 1781/2006-imi artikel 14-imut ataneqartillugu isigineqassaaq, tassuunami aalajangersarneqarmat oqartussaasut malunnarunnaarsaasarnermik pinerliiniartarnernernillu akiuinernut akisussaasut qinnutigisaat akiliinermik ingerlatsisunut akunnermiliuttup ilaatigut tamakkiisumik ingerlaannarlu malittassagai, akiliisoq pillugu paasissutissat aningaasanik nuussinernut atatillugu ilanngullugit nassiunneqartussat taakkununngalu nalunaarsuiffiit eqqarsatigalugit.

Siunnersuutigineqarpoq Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut naammagittaalliornissamut periarfissaq atulersinneqassasoq. Aalajangersakkami tassani Akileraaruseriffiup inatsit tunngavigalugu aalajangiineri kisimik pineqarput.

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangiineri eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaapput.

Imm. 1-mi siunnersuutigineqarpoq § § 9, imm. 1-imik, imm. 2-mik, imm. 4-mi aamma imm. 6-imik, § 10, imm. 2-mik, § 11, imm. 1-imik, § 12-imik, § 13-imik, § 15-imik, § 16-imik kiisalu § 17, imm. 3-5-imik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsinerit pineqaatissiissutigineqartassasut.

Pineqaatissiissut aallaavittut tassaavoq pillaammik akiliisitsineq, pisunili immikkut sakkortusaataasuni qaammatini arfinilinni parnaarussaanermut sakkortusineqarsinnaalluni. Pisut immikkut sakkortusaataasut tassaatinneqarput immikkut sakkortuumik annertuumilluunniit piaaraluni unioqqutitsinerit.

Imm. 2-mi erserpoq Akileraaruseriffiup inuk suliffeqarfilluunniit pinngitsaaliiniutitut pillaammik akiliisussanngortissinnaagaa, paasissutissat inatsisip malinneqarneranik nakkutilliinermi pisariaqatut inuup suliffeqarfiulluunniit tunniutinngippagit.

Imm. 3 malillugu ingerlatseqatigiiffiit il.il (inatsisilerinermi immikkoortutut isigineqartut) pinerluttulerineq pillugu inatsimmi Kalaallit Nunaanni atuuttumi nr.306-imi, 30. april 2008-meersumi kapitali 5-imi malittarisassat tunngavigalugit pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsinikkut akisussaatinneqarsinnaasut.

EUROPA-PALAMENTET AAMMA EUROPAMI NIUEQATIGIINNUT SIUNNERSUISARTUT IMA AALAJANGIISIMAPPUT –

Europami niueqatigiit pilersinneqarnerat pillugu isumaqatigiissut innersuussutigalugu, pingaartumik artikel 95,

Den Europæiske Centralbank-ip oqaaseqaatai innersuussutigalugit,¹⁾^/NREF/SN501/

isumaqatigiissutip artikel 251,²⁾^/NREF/SN502/ malillugu suleriaaseq malillugu, aamma

(1) Aningaasanik nuussinerit aqqutigalugit aningaasat peqquserluutit ingerlaartinneri aningaasarsiornerup patajaatsuuneranik tusaamasaalluarneranillu ajoqusiisinnaavoq nunallu akornanni niueqatigiinnermik aarlerinartitsilersinnaalluni. Pinerliisarnerit inuiaqatigiinnitsinni tunngavigut aalassatsittarpaat. Aningaasanik nuusseriaatsip ”peqqissusia”, inniminassusia patajaassusialu kiisalu aningaasarsioriaaseq ataatsimut isigalugu pinerlunniuartut aqqutigalugit annertuumik ulorianartorsiortinneqalersinnaavoq kiisalu inuit pinerlunnermi iliuutsit aqqutigalugit iluanaarutit paasiuminaassarneri inuit ilungersuuteqarlutik peqataaneri imaluunniit pinerliiniarnernik siunertaqartunut aningaasanik nuussisarnerit taama ulorianartorsiortitsilersinnaallutik.

(2) Pinerlunnermik iliuutsit ajornaanninngortinniarlugit inuit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasartut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinermikkut, aningaasat pituttorsimanngitsumik ingerlaartinneqarsinnaaneri, aningaasarsiornerup inniminassusiata nassatarisaat iluaqutiginiarsinnaavaat, iliuusissat ataqatigiissut ilaat niueqatigiit inatsisiliuullugit aalajangersaanngippata. Iliuutsit tamakku annertussusiisigut pingaartumik immikkut makku qulakkeertariaqarpaat; Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunaarsaasarneq pillugu Aningaasarsiornermik Suleqatigiissitanit (FATF) aningaasanik nuussisarneq pillugu immikkut inassutigisaat VII (SR VII), nunat G7-it 1989-imi Paris-imi ataatsimeersuarneranni pilersinneqartoq, Europami Niueqatigiinni tamani assigiissaartumik pilersinneqassaaq, pingaarnertullu naalagaaffiit ilaasortaasut iluanni nunami immini akiliisarnerit kiisalu naalagaaffiit ilaasortaasut akornanni killeqarfiit akimorlugit akiliisarnerit assigiinngisillugit iliuuseqartoqassanani. Naalagaaffiit ilaasortat ataasiakkaat tungaannit killeqarfiit akimorlugit aningaasanik nuussisarnerit ataqatigiissaarneqanngitsumik iliuuseqarniassappata, niueqatigiinni akileeriaatsit atuuffii akornusersinnaavaat, taamaalillunilu nunat akornanni niueqatigiinnermi aningaasarsiornikkut kiffartuussinernik ajoqusiisinnaallutik.

(3) USA-mi 11. september 2001 pinerliiniat saassussinerisa kingunerisaanik Det Europæiske Råd 21. september 2001 immikkut ittumik ataatsimiinnerminni erseqqissaatigaat, pinerliiniarnernik akiuiniarneq Europami Niueqatigiinnut anguniagassaasoq pingaaruteqarluinnartoq. Det Europæiske Råd-ip makku pillugit iliuusissatut pilersaarut akueraat; nunat tamat pinerliiniarnernik akiuineranni inatsisitigut sakkussaat ineriartortinniarlugit politeeqarnikkut inatsiseqarnikkullu suleqatigiinnerup nukittorsarneqarnissaa, pinerliinianik aningaasalersuinerup pitsaaliornissaa, silaannakkut angallannermi isumannaallisaanerup nukittorsarneqarnissaa kiisalu politikkit (suleriaatsit) attuumassuteqartut akornanni annertunerusumik assigiissaarinissaq. Iliuusissatut pilersaarut taanna Madridimi 11. marts 2004 pinerliiniat saassussereerneranni Det Europæiske Råd-imit nutarterneqarpoq, maannalu pilersaarummi pinerliiniarnernik akuinissaq siunertaralugu inatsisitigut periarfissat qulakkeerneqarnissaanut pisariaqartitsineq immikkut isummerfigineqarpoq kiisalu inatsisitigut suleqatigiinnerup tulluussarneqarnera pitsanngorsarneqassasoq, taamaalilluni pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pillugu immikkut inassutigisanut, FATF-ip akuerisimasaanut, tulluuttunngortinneqassallutik.

(4) Pinerliiniarnernik aningaasalersuisarnerit pitsaaliorniarlugit inuit ilaasa, suleqatigiit ilaasa peqatigiillu ilaasa pigisaat aningaasatigullu isumalluutaat mattunneqarnissaat siunertaralugu iliuusissanik isumaqatigiissuteqartoqarpoq, tamakkununnga ilaallutik Siunnersuisooqatigiit peqqussutaat (EF) nr. 2580/2001³⁾^/NREF/SN503/ aamma Siunnersuisooqatigiit peqqussutaat (EF) nr. 881/2002.⁴⁾^/NREF/SN504/ Tamakku eqqarsaatigalugit aningaasarsiornikkut suleriaatsit pigisat aningaasatigullu isumalluutit pinerliiniarnernik siunertaqartunut ingerlatseqqinnginnissaannut illersorneqarnissaat siunertaralugu iliuusissanik taamattaaq aalajangiineqarpoq. Europa-Parlamentetip aamma Siunnersuisooqatigiit peqqussutaat 2005/60/EF⁵⁾^/NREF/SN505/ aningaasarsiornermi suleriaatsit aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernut atornerlunneqarnissaannut akiuiniarluni siunertaqartunik iliuusissanik arlalinnik imaqarput. Iliuusissalli tamakku pinerliiniat pinerluttullu allat akileeriaatsinik atuinissaannut, aningaasaatiminnik nuussinissaannut, tamakkiisumik pinngitsoortitsisinnaanngillat.

(5) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarnerup nunat tamat akiuiniarneranni ataatsimoortumik suleriaasissat pilersinniarlugit, niueqatigiinni suliniutini nutaani tamakku allanngoriartornerat eqqarsaatigineqartariaqarput, t.i. FATF-imit inassutigisat immikkut ittut qulingiluat, pingaartumik SR VII kiisalu taakkuninnga piviusunngortitsinissanut nassuiaatit nutartikkat.

(6) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuisarnernut pitsaaliuinernut, misissuinernut aallaaviinillu paasiniaanernut atatillugu immikkut sakkussatut pingaaruteqartoq tassaavoq, aningaasanik nuussinerit immikkoortui tamat aallaavii paasineqarsinnaanissaat. Akiliisoq pillugu paasissutissat akileeriaatsit tamaasa aqqusaarlugit ingerlateqqittarnissaat qulakkeerniarlugu, akiliinernik isumaginnittut pisussaaffilissallugit siunertaqarpoq, aningaasanik nuussinerit akiliisoq pillugu paasissutissanik sukumiisunik iluaqutaasunillu ilaqartittarnissaat isumagissallugu.

(7) Peqqussummi tassani aalajangersakkat Europa-Parlamentets aamma Siunersuisooqatigiit innersuussutaat 95/46/EF⁶⁾^/NREF/SN506/ aqqutigalugu sillimaniutit atuutsinneqarput. Assersuutigalugu paasissutissat peqqussut manna atorlugu katersorneqartut toqqortarineqartullu aningaasarsiornermik siunertaqartunut atorneqaqqusaanngillat.

(8) Inuit, akiliinernik isumaginnittartumik isumaqatigiissuteqarneq tunngavigalugu uppernarsaatinik pappiliaasunik qarasaasiakkut paasissutissanngortitsillutik allannguiinnartut, peqqussutip atuuffianut matumunnga ilaatinneqanngillat; assinganissaaq atuuppoq inuk tigussaasoq imaluunniit inuk inatsisitigut atuuttoq, akiliinernik isumaginnittumut nalunaaruseeriaatsinik tunniussiinnartoq imaluunniit aningaasanik nuussinermut atatillugu iluaqutissanik allanik tunniussiinnartoq imaluunniit akuerseriaatsinik akileeriaatsinillu tunniussiinnartoq.

(9) Aningaasanik nuussinernut atatillugu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarneq imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuiniarneq annikitsinnguamilluunniit aarlerinaateqarpat, nuussinerit taamaattut peqqussutip matuma atuuffianit itigartinnissaat tulluartuussaaq. Pinngitsoortitsinerit taamaattut makkununnga tunngasariaqarput; akiitsorsinnaanermut akiliisinnaanermulluunnit kortit, aningaasanik tigusisarfinnit tigusinerit, toqqaannartumik akiliinerit, checkit qarasaasiakkut akuerisat, akileraarutinik akiliineq, pineqaatissiinikkut akiliisitaanerit imaluunniit akitsuutit allat aningaasanillu nuussinerit, taakkunani akiliisoq tigusisorlu tassaalluni akiliinermik isumaginnitsitsisoq nammineq atini atorlugu iliuuseqartoq. Taamattaaq naalagaaffiit ilaasortaasut namminneq nunaminni akileeriaatsit immikkuullarissumik ilisarnaateqarnerat eqqarsaatigalugit, qarasaasiakkut giro-nik akiliinerit ilaatinngitsoortinnissaat toqqarsinnaavaat, taamaattorli aningaasanik nuussineq qaqugukkulluunniit akiliisumut kingumut aallaavissiorluni nassaarineqarsinnaajuassaaq. Naalagaaffiit ilaasortaasut aningaasat elektroniskiusut inassutigisaq 2005/60/EF-imi pineqartut pinngitsoortitsinermik atuisut, peqqussut manna malillugu atortariaqarpaa, aningaasat pineqartut 1000 EUR-t sinnersimanngippatigit.

(10) Aningaasanik elektroniskiusunik atuinngitsoorneq, tak. Europa-Parlamentetip aamma Siunersuisooqatigiit inassutigisaat 2000/46/EF⁷⁾^/NREF/SN507/, aningaasanut elektroniskiusunut atuuppoq, aningaasanik taamaattunik suliarinnittoq inassutigisami taaneqartumi artikel 8 naapertorlugu immikkut akuerineqarsimappat akuerineqarsimanngippalluunniit.

(11) Akileeriaatsit sunniuteqarluarnerat akornusersorniarnagu, kontonit aningaasanik nuussinerit misissornissaannut piumasaqaatit kiisalu aningaasanik kontuunngitsunit nuunneqarsimasunut piumasaqaatit imminnut sanilliullugit assigiinngissutaat misissortariaqarput. Nuussinerit pisortatigoortumik aqqutissat avaqqullugit aarlerinaatit akornanni oqimaaqatigiissitsiniarluni, kinaassutsimik uppernarsaanissamut piumasaqaatit sakkortuallaat atuutsinneqalersimanera peqqutigalugu, aningaasanillu ikittuinnarnik nuussinerni pinerliinissamut aarlerinaateqarsinnaanera, akiliisup kinaassusianik paasissutissanik uppernarsaanissamut pisussaaffik, aningaasanik nuussinerit kontomit pisimanngippata, nuussinernut immikkoortunut 1000 EUR-nik sinneqarpata taamaallaat atuutsinneqarsinnaavoq, inassutigisami 2005/60/EF-imi piumasaqaatit sillimaffigalugit. Kontonit nuussinerni akiliinernik isumaginnittut akiliisoq pillugu paasissutissanik, aningaasanik nuussinerni ataasiakkaani ilanngunneqartartussani, misissuinissamut pisussaaffilerneqartariaqanngillat, inassutigisami 2005/60/EF-imi piumasaqaatit eqquutsinneqartillugit.

(12) Europa-Parlamentetip aamma Siunnersuisooqatigiit peqqussutaat (EF) nr. 2560/2001⁸⁾^/NREF/SN508/ tunngavigalugu kiisalu nunat niueqatigiit iluanni akiliisarnerit pillugit inatsisitigut nutaanik tunngavissaqalerneq pillugu Kommissionenip nalunaarutaa tunngavigalugu, Niueqatigiit iluanni aningaasanik nuussinernut atatillugu akiliisoq pillugit paasissutissanik pisariillisakkanik ilanngussinissaq piumasaqaatigissallugu naammappoq.

(13) Pisortat oqartussaasut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaasaasarnermut imaluunniit nunani allani pinerliinianik aningaasalersuinernik akiuiniarnernut akisussaasut, aningaasat siunertanut tamakkununnga atorneqartut aallaavii paasiniarnissaannut periarfissinniarlugit, aningaasat Niueqatigiinnit nunanut Niueqatigiinnut ilaasortaanngitsunut nuussinerit akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik imaqartariaqarput. Pisortat oqartussaasut taaneqartut akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik atuinissaminnut taamaallaat periarfissinneqartariaqarput, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanernik imaluunniit pinerliinianik aningaasalersuinernik pitsaaliuiniaraangamik, misissuiniaraangamik kiisalu aningaasat aallaavii misissorniaraangamikkit.

(14) Akiliisumit ataatsimit aningaasartuutinik sipaarniuteqarluni ataatsimoortunngorlugit Niueqatigiinnit nunanut Niueqatigiit avataanniittunut aningaasanik ataasiakkaartunik nuussisarnerit periarfissinniarlugit, nuussinerit ataasiakkaartut tamakku akiliisup kontonormuanik imaluunniit paatsuugassaanngitsumik kinaassutsimik uppernarsaasiinernik taamaallaat imaqartariaqarput, ataatsimoortunngorlugit nuussineq akiliisoq pillugu paasissutissanik tamanik imaqarpat.

(15) Aningaasanik nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissanik piumasaqaatigineqartunik imaqarnersoq, nuussinerillu pasitsannartut suussusersinissaat misissorsinnaaqqullugit, aningaasanik tigusisup akiliinermi isumaginnittuata suleriaatsit sunniuteqartut pilersissimasariaqarpai, akiliisoq pillugu paasissutissanik amigaateqartoqarnersoq paasineqarsinnaaqqullugu.

(16) Pinerliiniarnernik aningaasalersuinissamut aarlerinaateqarsinnaasut eqqarsaatigalugit, soorlu kinaassutsimik isertuussilluni nuussinerit taamaattartut, tigusisup akiliinermik isumaginnittua pisut pinngitsoortinnissaannut imaluunniit ikiorsernissaannut pisinnaasariaqarpoq, aningaasanik isumaginnittup malugiguniuk, akiliisoq pillugu paasissutissat amigaateqartut imaluunniit tamakkiisuunngitsut. Tamanna siunertaralugu tamatigoortitsinissamut periarfissiisoqartariaqarpoq, akiliisoq pillugu paasissutissat aarlerinaateqartumik tunngaveqarneri eqqarsaatigalugit. Akiliisup akiliinermik isumaginnittua akisussaajuartariaqarpoq, akiliisoq pillugu paasissutissat sukumerluinnarnissai tamakkiisuunissaallu eqqarsaatigalugit. Akiliinermik isumaginnittoq Naalagaaffiit Niueqatigiit avataani najugaqarpat, killeqarfiit akimorlugit aningaaserivitsigut attaveqaqatigiittarnerni akiliinermik isumaginnittup taassuma tungaanut inassutigisaq 2005/60/EF naapertorlugu sullitanut annertunerusumik mianersornerunermik takutitsisoqartariaqarpoq.

(17) Nunami oqartussaasutut akisussaasut malittarisassanik suliaqarsimagunik, tassa akiliinermik isumaginnittumit ataatsimit, akiliisoq pillugu paasissutissat piumasaqaatigineqartut tunniutinngitsoortaqattaartarpagit, nuussinerit tamaasa itigartinnissaannut pisussaaffiit eqqarsaatigalugit, imaluunniit isummerfigissallugu akiliinermik isumaginnittumik taassuminnga niueqatigiinnikkut attuumassuteqarneq killilerneqassasoq imaluunniit taamaatinneqassasoq, malittarisassat taamaattut ilaatigut suleriaaseq pitsaanerpaaq eqqarsaatigalugu pisut naapeqatigiissikkiartornissaannik tunngavigisariaqarpaat, taamaalillunilu eqqarsaatigineqarluni FATF-imit SR VII-mut paasinneriaaseq nutartigaq najoqqutaralugu 1000 EUR-imut imaluunniit 1000 USD-mut killissarititaasuni akiliisoq pillugu paasissutissanik nassiussinissamut pisussaaffik eqqarsaatigalugu nunat allat akuerineraat, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik aamma pinerliinianik aningaasalersuinermik sunniuteqartumik akiuiniarneq pillugu anguniakkat sillimaffigalugit.

(18) Qanorluunniit pisoqaraluarpat aningaasanik tigusisup akiliinermik isumaginnittuata immikkut eqqumaffiginnittariaqarpoq aarlerinaatillillu nalilersorlugit, taassuma ilisimaleruniuk akiliisoq pillugu paasissutissat amigaateqartut imaluunniit tamakkiisuunngitsut, inassutigisaq 2005/60/EF-imi kiisalu nunat tamat isumaginnittarneq pillugu aalajangersagaat malillugit nalunaarutiginninnissamut pisussaaffik naapertorlugu akiliinermik isumaginnittup taassuma nuussinerit pasinartut pillugit oqartussaasutut akisussaasunut nalunaarutigisariaqarpai.

(19) Aningaasanik nuussisarnerit pillugit aalajangersagaq, akiliisoq pillugu paasissutissat amigartillugit imaluunniit tamakkiisuunngitsillugit atorneqassaaq, aningaasanik nuussinerit inuinnaat, ingerlatsineq imaluunniit pinerluttulerineq pillugu inatsisit unioqqutillugit pisut, akiliinermik isumaginnittup aningaasanik nuussinerit unitsinnissaannut aamma/imaluunniit itigartinnissaannut pisussaaffii kalluanngikkaluarlugit.

(20) Akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqarsimasut tamaasa ingerlateqqinnissaannut pisussaaffiit eqquutsinniarlugit akiliilermik isumaginnittunut akunnermiliuttoq teknikkikkut killilersuutit pinngitsoortitsinissaat peernissaat angutserlugu, akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttut paasissutissat tamakku nalunaarsortariaqarpaat. Teknikkikkut killilersuutit tamakku peerneqartariaqarput, akiliisarnermi suleriaatsit qaffallugit nutarterneqariarpata.

(21) Pinerluttulerinermi sulianik paasiniaanermut atatillugu pisoqarsinnaammat, paasissutissat piumasaqaatigineqartut suussusersinissaasa imaluunniit inuit peqataasut kinaassusersinissaasa periarfissaqartanngimmat, aatsaallu aningaasanik nuusseqqaarnerup kingorna qaammatit arlallit immaqaluunniit ukiut arlallit ingerlasinnaasariaqarmata, akiliinernik isumaginnittut akiliisoq pillugu paasissutissatut nalunaarsuutit toqqorsimasariaqarpaat, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnernik imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinernik pitsaaliuinerit, misissuinerit aamma aallaaviinik misissuinerit siunertaralugit. Piffissaq taanna killilimmik sivisussuseqartariaqarpoq.

(22) Pinerliiniarnernik akiuinermi pilertortumik akuliunnissaq periarfissinniarlugu akiliinernik isumaginnittut akiliisoq pillugu paasissutissat pillugit apeqquteqaatit, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaasaasarnermik imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinernik nunami ilaasortaaffiusumi aningaasanik akiliinernik isumaginnittut najugaqarfigisaani akiuiniarnermi pisortanit akisussaasunit apeqquteqaatit pilertortumik qisuariarfigisariaqarpaat.

(23) Naalagaaffimmi ilaasortaasumi, akiliisup akiliinermik isumaginnittuata angerlarsimaffigisaani ullut suliffiusut amerlassusii aalajangiisuusarput, akiliisoq pillugu paasissutissanik apeqquteqaatit pillugit qisuariarfigineqarnissaani ullut qanoq amerlatigisut iluanni pisinnaanerinut.

(24) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik akiuiniarnerup pingaartinneqarnerujussua peqqutigalugu, naalagaaffiit ilaasortaasut nunaminni inatsisiliornikkut pineqaatissiissutinik sunniuteqartunik, naleqquttunik anusinngorsaataasussanillu peqqussummik matuminnga unioqqutsitsinerni atorneqartussaasunik aalajangersaasariaqarput.

(25) Peqqussut manna pivisunngortinniarlugu iliuuserisassat pisariaqartut, Siunnersiusooqatigiit aalajangigaat 1999/468/EF ulloq 28. juni 1999-imeersoq, piviusunngortitsinissanut pisussaaffiit Kommissionen-ip isumagisassai ingerlanniarlugit erseqqinnerusumik piumasaqaatit aalajangersarsimaneri malillugit naapertuuttunik aalajangiisariaqarput.⁹⁾

(26) Naalagaaffiit arlallit, nunallu immikkoortui arlallit, Niueqatigiit iluanni ilaanngitsut, naalagaaffimmk ilaasortaasumik aningaasaqateqartut, naalagaaffiup ilaasortaasup aningaasaqarneranut ilaapput imaluunniit Europami Niueqatigiinnik isumaqatigiissuteqarlutik atsiornikkut aningaasaqatigivaat, naalagaaffimmi ilaasortaasumit sinniiseqarlutik, akiliisarnernillu isumaginnittoqarput, toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit nunap ilaasortaasup pineqartup akilersueriaatsianut piviusunngortitseriaasianullu peqataasut. Nunani pineqartuni imaluunnit nunap immikkoortuani aningaasarsiornikkut annertuumik pitsaanngitsunik kinguneqartitsinissat, naalagaaffiit ilaasortaasut pineqartut kiisalu nunat taakku imaluunniit nunap immikkoortuisa akornanni aningaasanik nuussinerni peqqussutip atorneqarata malitsigisaanik pilersinnaasut pinngitsoorniarlugit, periarfissiineqartariaqarpoq, aningaasanik nuussinerit taamaattut naalagaaffiit ilaasortaasut pineqartut iluini aningaasanik nuussinertut suliarineqartariaqarput.

(27) Kattuffiit/suliniaqatigiiffiit ikiuiniarnermik suliaqartut ikiuiniarnerinik akornusersorniarnagit, nunat ilaasortaasut akiliinernik isumaginnittartut sammisaqarfimmi iluanni, aningaasanik 150 EUR angullugit aningaasanik nuussinernut atatillugu, naalagaaffiup ilaasortaasup sammisaqarfiata iluani isumagineqartut eqqarsaatigalugit akiliisoq pillugu paasissutissanik katersinissamut, uppernarsaanissamut, nalunaarsuinissamut imaluunniit nassiussinissamut pinngitsoortinnissaannut piginnaatitsisariaqarput. Taamalli periarfissaqartitsinermi piumasaqaataasariaqarpoq, kattuffiit iluanaarniuteqanngitsut piumasaqaatinik assigiinngitsunik eqquutsitsissasut, taamaalilluni naalagaaffiit ilaasortaasut qulakkeersinnaallugu, taama pinngitsoortitsisinnaaneq pinerliinianik atornerlunneqassanngitsoq, taamaaliornermikkut pinerliiniat ingerlataminnik aningaasalersuinertik isertuussinnaagamikku imaluunniit ajornaanninngortissinnaagamikku.

(28) Peqqussummut tassunga anguniakkat naalagaaffinnit ilaasortaasunit naammattumik eqquutsinneqarsinnaanngillat, taamaammallu iliuuseqarnerup annertussusia sunniutaalu peqqutigalugit niueqatigiit iluanni pitsaanerusumik piviusunngortinneqarsinnaallutik; Taamammat niueqatigiit EU-p iluani politikkikkut aalajangikkat allaffissornikkut sapinngisamik appasissutigut isumagineqarnissaannik tunngavik (subsidiaritetsprincippet) naapertorlugu iliuusissanik aalajangiisinnaapput, takuuk isumaqatigiissummi artikel 5. Pissutsit annertussusii tunngavigalugit tulluarsaanermi tunngavik naapertorlugu, tak. artikel pineqartoq, peqqussutip taassuma siunertarinngilaa, anguniakkat tamakku anguniarlugit suut pisariaqartinneqarnersut.

(29) Aningaasanik peqquserluutinik malunaarunnaarsaasarnerup pinerliiniarnernillu aningaasalersuinerup akiorniarnerini periuseq ataqatigiissoq aalajangerniarlugu, peqqussummi matumani aalajangersakkat pingaarnerit aalajangersakkat attuumassuteqartut nunarsuaq tamakkerlugu akuerineqarnerini ulloq taanna aallarnerfigalugu atuutsinneqalertariaqarput –

Peqqussummi matumani aningaasanik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissat suut nassiunneqartartussaasut pillugit malittarisassanik aalajangiisoqarpoq, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pillugu kiisalu pinerliiniarnernik aningaasalersuisarneq pillugu pitsaaliuinissaq, misissuinissaq aallaavinnillu misissuinissaq siunertaralugit.

1) ”pinerliiniarnernik aningaasalersuineq”: artikel 1, imm. 4, inassutigisami 2005/60/EF-imi nassuiaatigineqartutut aningaasanik tunniussineq imaluunniit katersineq

2) ”aningaasanik peqquserluutinik malunarunnaarsaasarneq”: iliuutsit suulluunniit, piaaraluni siunertaqartumik pippata, artikel 1, imm. 2 imaluunniit 3, inassutigisaq 2006/60/EF naapertorlugu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanertut isigineqassapput

3) ”akiliisoq”: inuk timitalik imaluunniit inatsisitigut suliaqartoq, kontomik piginnittoq, aningaasanik kontomit nuussinissamut akuersissuteqartoq, imaluunniit konto pigineqanngippat, inuttut nammineerluni imaluunniit inatsisitigut suliaqarluni aningaasanik nuussinissamut inniminniisoq

4) ”tigusisoq”: inuk timitalik imaluunniit inatsisitigut suliaqartoq, aningaasanik nuussinermi tigusisussavittut eqqarsaatigineqartoq

5) ”akiliinernik isumaginnittoq”: inuk timitalik imaluunniit inatsisitigut suliaqartoq, suliffiani aningaasanik nuussinernik sullissinerni pilersuinermik peqataasoq

6) ”akiliinernik isumaginnittumut akunnermiliuttoq”: akiliinermik isumaginnittoq, akiliisup imaluunniit tigusisup akiliinermi isumaginnittorinngisaat, aningaasanillu nuussinermi piviusunngortitsinermik peqataasoq

7) ”aningaasanik nuussineq”: akiliinermik isumaginnittoq aqqutigalugu qarasaasiakkut akiliisoq sinnerlugu nuussineq isumagineqartoq, aningaasat akiliinermik isumaginnittumi aningaasanik tigusisumut pissarsisitsinissaq siunertaralugu tunniunneqartut, akiliisoq tigusisorlu inuk ataaseq taannarpiaagaluarpat apeqqutaatinnagu

8) ”ataatsimoortitsilluni nuussineq”: aningaasanik nuussinerit ataasiakkaartut arlallit ataatsimoortillugit nassiunneqartut

9) ”paatsoorneqarsinnaanngitsumik kinaassusersineq”: naqinnerit, kisitsisit imaluunniit ilisarnaatit ataatsimoortinneqartut akileeriaatsinut, pivisunngortitseriaatsinut nalunaaruteqariaatsinullu malittarisassat, aningaasanik nuussiniarluni atorneqartut naapertorlugit akiliinermik isumaginnittumit aalajangerneqartut.

1. Peqqussut matuma atuuffigaa aningaasanik nuussinerni, Naalagaaffiit Niueqatigiit iluanni akiliinermik isumaginnittumit nassiunneqartut imaluunniit tiguneqartut nunap suup aningaasaatiginerai apeqqutaatinnagit.

2. Peqqussut manna atuutinngilaq aningaasanik nuussinerni akiitsorsinnaanermut akiliisinnaanermullu kortit atorlugit isumagineqarsimappata, imallu pisoqarpat:

a) aningaasanik tigusisup, nioqqutissanik kiffartuussutinillu pilersorneqarnermut atatillugu akiliinissamut periarfissiineqarluni akiliinermik isumaginnittoq isumaqatigiissuteqarfigisimaguniuk

b) aningaasanik nuussineq pineqartoq paatsoorneqarsinnaanngitsumik kinaassutsimik uppernarsaammik malitseqarpat, taamaalilluni akiliisup nuussinerata aallaavigisaa kingumut paasineqarnissaanut periarfissiineqarluni.

3. Peqqussut manna aningaasanik nuussinerni atuutinngilaq, nuussineq aningaasat elektroniskiusut aqqutigalugit isumagineqarpata, naalagaaffiup ilaasortaasup artikel 11, imm. 5, naqinneq d)-mi, inassutigisami 2005/60/EF-imi pinngitsoortitsinissap atornissaa toqqarsimappagu, aningaasat nuunneqartut 1000 EUR sinnersimanngippatigit.

4. Imm. 3 sillimaffigalugu peqqussut manna atuutinngilaq, oqarasuaat angallattagaq atorlugu imaluunniit qarasaasiakkut atortut allat imaluunniit paasissutisseeriaatsimi (it) atortorissaarutit atorlugit aningaasanik nuussineq pisimappat, nuunneqartullu taakku siumut akilereerneqarsimappata kiisalu 150 EUR sinnersimanngippatigit.

5. Peqqussut manna atuutinngilaq, oqarasuaat angallattagaq atorlugu imaluunniit qarasaasiakkut atortut allat imaluunniit it-mi atortorissaarutit atorlugit aningaasanik nuussineq pisimappat, nuunneqartullu taakku kingornatigut akiligaappata, piumasaqaatillu makku eqquutsinneqarsimappata:

a) aningaasanik tigusisup, nioqqutissanik kiffartuussutinillu pilersorneqarnermut atatillugu akiliinissamut periarfissiineqarluni akiliinermik isumaginnittoq isumaqatigiissuteqarfigisimaguniuk

c) akiliinermik isumaginnittoq inassutigisami 2005/60/EF-imi pisussaaffinnut ilaatinneqarpat.

6. Naalagaaffiit ilaasortaasut aalajangersinnaapput peqqussut manna makkunatigut atussanagu; naalagaaffiup ilaasortaasup iluani tigusisup kontoanut, nioqqutissanik kiffartuussutinillu pilersorneqarnermut akiliinissamut periarfissiineqarluni, ima pisoqassappt;

a) tigusisup akiliinermik isumaginnittua inaasutigisami 2005/60/EF-imi pisussaaffiliinernut ilaappat

b) tigusisup akiliinermik isumaginnittua tigusisoq aqqutigalugu normu innersuussut paatsoorneqarsinnaanngitsoq aqqutigalugu inuk timitalik imaluunniit inatsisitigut suliaqartoq aqqutigalugu nioqqutissanik imaluunniit kiffartuussutinik pilersorneqarnermut tigusisumik isumaqatigiissuteqarsimasoq kingumut aallaavia paasineqarsinnaappat

Naalagaaffiit ilaasortaasut taama pinngitsoortitsinissamik atuisut tamanna pillugu Kommissioni ilisimatitsissuteqarfigissavaa.

7. Peqqussut manna atorneqassanngilaq aningaasanik ima ililluni nuussineqarsimappat:

b) illuatungeriit marluk akornanni akiligassanik nuussinissamut akuersissuteqarsimappat, illuatungeriit akornanni konto aqqutigalugu akiliinissamut periarfissaqartitsippat, aningaasanik nuussineq pineqartoq paatsuugassaanngitsumik kinaassutsimik uppernarsaasiinermik malitseqarpat, inuk timitalik imaluunniit inatsisitigut suliaqartoq kingumut aallaavissillugu paasineqarsinnaanera periarfissaqartillugu

d) naalagaaffiup ilaasortaasup iluani akileraarutinik, pineqaatissiinikkut akiliisitaanernik imaluunniit akitsuutinik allanik pisortatut oqartussatut akiliiniarluni nuussineruppat

e) akiliisoq tigusisorlu tassaappata akiliinernik isumaginnittut, namminersuutigalugu akisussaasutut iliuuseqarpata.

1. Akiliisoq pillugu paasissutissanut tamakkiisunut ilaapput, taassuma aqqa, najugaqarfia aamma kontonormua.

2. Najugaqarfimmut taarsiullugu akiliisup ulloq sumilu inunngorfia, sullitatut ilisarnaatitut normu imaluunniit nunami aggerfigisami inuttut normua nalunaarutigineqarsinnaapput.

3. Akiliisoq kontonormumik peqanngippat, tassunga taarsiullugu akiliinermik isumaginnittup paatsuugassaanngitsumik kinaassutsimut uppernarsaat atussavaa, taamaalilluni nuussineq akiliisumut kingumut aallaavissillugu paasineqarsinnaalluni.

1. Akiliinermik isumaginnittut qulakkiissavaat, aningaasanik nuussineq akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik malitseqarnissaa.

2. Aningaasat nuunneqarnissaat sioqqullugu, akiliisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat tamaasa makku tunngavigalugit misissussavai; uppernarsaatit, paasissutissat imaluunniit paasisaqarfimmit tatiginartumik arlaannaanulluunniit attuumassuteqanngitsumik paasissutissat pissarsiarineqartut aqqutigalugit.

3. Kontomit aningaasanik nuussinermi ima pisoqarsimappat misissuinissamut piumaqaatit eqquutsinneqarsimasutut isigineqassapput:

a) kontomik ammaanermut atatillugu akiliisup kinaassusia uppernarsarneqarsimappat, tamatumunngalu atatillugu paasissutissat artikel 8, imm. 2, aamma artikel 30, naqinneq a) inassutigisaq 2005/50/EF-imi pisussaaffiit naapertorlugit toqqortarineqarsimappata.

4. Nuussinerit kontomit pisuunngippata, akiliisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat artikel 7, naqinneq c), inassutigisaq 2005/60/EF-.imi sillimaffigisassat taamaallaat uppernarsassavai, aningaasartai 1000 EUR sinnersimanngippatigit, nuussinerit iliuseqarnerit arlaqartut aqqutigalugit pigimanngippata, taakkulu ataqatigiissutut isumaqarfiginarpata, taakkulu katillugit 1000 EUR sinnersimanngippatigit.

5. Akiliisup akiliinermik isumaginnittuata nalunaarsuutit akiliisoq aningaasanik nuussinermut atatillugu paasissutissat tamakkiisut ukiuni tallimani toqqorsimassavai.

1. Artikel 5, imm. 1 apeqqutaatinnagu, atuuppoq akiliisoq tigusisullu akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit iluanni inissisimappata, aningaasanik nuussinerit taamaallaat kontonormumik imaluunniit paatsoorneqarsinnaanngitsumik kinaassutsimik uppernarsaammik malitseqassapput, taamaaliornikkut nuussinerit akiliisumut kingumut aallaavissillugit paasineqarsinnaammata.

2. Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata piumasarippagu, akiliisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut tunniutissavai, tamannalu pissaaq taama piumasaqarfigineqarnerup tiguneranit ullut suliffiusut pingasut iluanni.

Naalagaaffiit Niueqatigiinnit Naalagaaffiit Niueqatigiit avataannut aningaasanik nuussinerit

1. Aningaasanik nuussinerit, tigusisup akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit avataaniitsillugu, akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik malitseqassapput.

2. Akiliisumit ataatsimit ataatsimoortitsinikkut nuussineqartillugu, tigusisullu akiliinermik isumaginnittui Naalagaaffiit Niueqatigiit avataanni inissisimatillugit, imm. 1 nuussinerni ataasiakkaani atuutsinneqassaaq, tassani ataatsimoortinneqarnerini, ataatsimoortitsilluni nuussineq paasissutissanik tamakkuninnga imaqarpat, nuussinerillu ataasiakkaat akiliisup kontonormuanik imaqarpata imaluunniit paatsoorneqarsinnaanngitsumik kinaassutsimik uppernarsaammi imaqarpata.

Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata paasissallu pisussaaffeqarpoq, tigusisoq pillugu aningaasanik nuussinernut atatillugu atorneqartartut nalunaaruteqariaatsimi imaluunnit akileeriaatsimi aamma isumaginneriaatsimi paasissutissanut tunngasuni immersugassat immersorneqarsimanersut naliliinernik avataaniillu paasissutissanik ilanngussilluni, nalunaaruteqariaatsimi imaluunnit akileeriaatsimi aamma isumaginneriaatsimi malittarisassat atuuttut malillugit akuerisaasut. Akiliinermik isumaginnittoq taanna akiliisoq pillugu paasissutissanik makkuninnga amigaateqartoqarnersoq paasissallugu sunniuteqartunik suleriaaseqartariaqarpoq:

a) aningaasanik nuussinerni, akiliisup akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit iluanni inissisimatillugu, artikel 6-imi paasissutissat piumasarineqartut malillugit

b) aningaasanik nuussinerni, akiliisup akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit avataanni inissisimatillugu, akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut artikel 4-mi aalajangersagaasut, imaluunniit taamaanngippat artikel 13-imi paasissutissat piumasarineqartut malillugit

c) ataatsimoortitsilluni nuussinerni, akiliisup akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit avataanni inissisimatillugu, akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut artikel 4-mi aalajangersagaasut, taamaattorli taamaallaat ataatsimoortitsilluni nuussinerni, imaanngitsoq nuussinerni ataasiakkaani taakku tassani ataatsimoortinneqarsimaneranni.

Aningaasanik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissat amigaateqartut imaluunniit tamakkiisuunngitsut

1. Tigusisup akiliinermik isumaginnittup nuussinernik tigusinermini paasiguniuk, peqqussummi matumani paasissutissat piumasaqaatigineqartut amigartuusut imaluunniit tamakkiisuunngitsut, akiliinermik isumaginnittup nuussinissaq itigartissavaa imaluunniit akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut qinnutigissavai. Qanorluunniit pisoqaraluarpat, tigusisup akiliinermik isumaginnittuata, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaaniarneq kiisalu pinerliiniarnernik aningaasalersuineq pillugu inatsisinik atuuttunik sunilluunniit imaluunniit allaffissornikkut aalajangersakkanik atuuttunik sunilluunniit eqquutsitsisussaavoq, pingaartumik peqqussut (EF) nr. 2580/2001 aamma (EF) nr. 881/2002 aamma inassutigisaq 2005/60/EF kiisalu nunami immini piviusunngortitsinissamut aalajangersakkat.

2. Akiliisoq pillugu paasissutissat piumasaqaatigineqartut akiliinermik isumaginnittup tunniunniarlugit akuttunngitsunik piviusunngortitsisanngippat, tigusisup akiliinermik isumaginnittua sillimassutissanik aalajangigaqassaaq, aallaqqaammut mianersoqqussutinik nassiussinernik kiisalu akissuteqarnissamut piffissaliinernik ilaqartunik, taassumalu kingorna akiliinernik isumaginnittartumit taassumannga siunissami aningaasanik nuussinerit itigartissallugit imaluunniit akiliinermik isumaginnittartumik taassuminnga niuernikkut attaveqarneq killilerneqassanersoq imaluunniit unitsivinneqassanersoq isummerfigissallugu.

Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata pisortani oqartussaasunut, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinernik akiuiniarnermi akisussaasunut, tamanna nalunaarutigissavaa.

Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat amigaateqarnerini imaluunniit tamakkiisuunnginnerini naliliinermini eqqarsaatigissavaa, aningaasanik nuussineq imaluunniit assingusunik nuussinerit pasinartuunersut, kiisalu inassutigisami 2005/60/EF-imi kapitel III-mi inassutigisami aalajangersakkat naapertorlugit pisortatut aningaasanik peqquserluutinik malunarunnaarsaasarnermik aamma pinerliiniarnernut aningaasalersuinernik akiuiniarluni akisussaasunut nalunaarutigissanerlugit nalilertussaavai.

Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat pissarsiarineqarsimasut nalunaarsorneqarsimaneri ukiuni tallimani toqqorsimasussaavai.

Akiliinermik isumaginnittut akunnermiliuttuisa, aningaasanik nuussinermut ilanngullugit akiliinermut atatillugu akiliisoq pillugu paasissutissat tigusatik nuussinermut ilanngullugit toqqortarinissaat isumagissavaat.

1. Artikel manna atorneqassaaq, akiliisup akiliinermik isumaginnittua Naalagaaffiit Niueqatigiit avataanni inissisimappat, akiliinermilu isumaginnittumut akunnermiliuttoq Naalagaaffiit Niueqatigiit avataanni inissisimappat.

2. Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttoq aningaasanik nuussinerit tiguneranni ilisimaleruniuk, peqqussummi akiliisoq pillugu paasissutissat piumasaqaatigineqartut amigaateqartut imaluunniit tamakkiisuunngitsut, akiliinermik isumaginnittup akunnermiliuttuata akileeriaaseq teknikkikkut killiliisoq atorsinnaavaa, taamaaliornikkut akiliisoq pillugu paasissutissat aningaasanik nuussinermi taamaalilluni aningaasanik nuussinermi tigusisup akiliinermi isumaginnittuanut malinnaatillugit nassiunnissai periarfissaarullugit.

3. Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttoq aningaasanik nuussinermik tigusaqarnermini ilisimaleruniuk, peqqussummi matumani akiliisoq pillugu paasissutissat piumasaqaatigineqartut amigaateqartut imaluunniit tamakkiisuunngitsut, akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup akeriaaseq teknikkikkut killiersuisoq taamaallaat atussavaa, tamanna pillugu tigusisup akiliinermik isumaginnittua ilisimatinneqarsinnaappat, akileeriaatsit nalunaaruseqariaatsillu inuini, taama paasissutissiinerup ingerlannissaa periarfissaqartillugu, imaluunniit suleriaaseq alla atorlugu, taama attaveqariaaseq akuerineqartuuppat imaluunniit akiliinermik isumaginnittut akornanni tamanna isumaqatigiissuteqarfigineqarsimappat.

4. Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup teknikki killilersuutaasoq atoruniuk, akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup tigusisup akiliinermik isumaginnittuanit piumasaqarfigineqarluni, taama piumasaqarnerup tiguneranit ullut suliffiusut pingasut iluanni akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqarsimasut akunnermiliuttumut tiguneqartussanngorlugit, paasissutissat tamakku tamakkiisuuppata tamakkiisuunngikkaluarpataluunniit.

5. Pisuni imm. 2 aamma 3-mi taaneqartuni akiliinermik isumaginnittup akunnermiliuttuata paasissutissat tiguneqarsimasut pillugit nalunaarsuutit ukiuni tallimani toqqortarissavai.

PISUSSAAFFIIT NALINGINNAASUT AAMMA PIVIUSUNGORTITSINISSAMUT PISINNAATITAAFFIIT

Akiliinermik isumaginnittut naalagaaffinni ilaasortaasuni nunami immini sumiiffimminni inatsisini suleriaatsinut piumasaqaatit naapertorlugit tamakkiisumik pisortanillu piumasaqarfigineqarnerminnik ingerlaannartumik eqquutsitsissapput, tamakku naalagaaffimmi ilaasortaasumik pineqartumi aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik akiuiniarnermi akisussaasunut, tassani eqqarsaatigineqarlutik akiliisoq pillugu paasissutissat aningaasanik nuussinerni ilanngullugit nassiunneqartussat eqqarsaatigalugit, kiisalu assingusunik nalunaarsuinernut.

Oqartussaasut tamakku nunami immini pinerluttulerinermut inatsisit sillimaffigalugit pisinnaatitaaffiillu tunngaviusut illersorniarlugit, paasissutissat taamaallaat atorsinnaavaat, aningaasanik peqquserluutinik malunaarunnaarsaanerit imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinerit pitsaaliorniarnerini, misissuiffiginerini imaluunniit aallaaviinik paasiniaanerini siunertaqartut.

1. Naalagaaffiit ilaasortaasut peqqussummi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsinerit pillugit pineqaatissiisarnerni malittarisassanik aalajangersaasartuupput, tamakkulu piviusunngortinneqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuuserisassanik pisariaqartunik tamanik aalajangiisartuusuullutik. Pineqaatissiinerit tamakku sunniuteqartussaapput, unioqqutitsisnermut naammaginartumik tulluuttuusussaallutik, kiisalu anusinngorsaatitut sunniuteqartussallutik. Tamakku atuutilerfigaat 15. december 2007 aallarnerfigalugu.

2. Imm. 1-imi malittarisassat pillugit kiisalu oqartussat sorliit malittarisassanik eqquutsitsiniarnermi oqartussaanersut pillugit naalagaaffiit ilaasortaasut kingusinnerpaamik 14. december 2007 Kommissionimut nalunaarutiginnittussaapput, taakkulu taassuma kingorna malittarisassat sorliit allanngortinneqarnersut tamaasa ingerlaannartumik nalunaarutigissavaat.

3. Naalagaaffiit ilaasortaasut pisortatut oqartussaasutut akisussaaffeqartut peqquteqarfigissavaat sunniuteqartumik nakkutiginnissasut, peqqussummilu matumani piumasaqaatit eqquutsinneqarnissaat qulakkeerniarlugu iliuusissanik pisariaqartinneqartunik aalajangiissasut.

1. Kommissionip ikiortigivaa Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik Pinerliiniarnernillu aningaasalersuinermik pitsaaliuinermut Ataatsimiititaliaq, inassutaasoq 2005/60/EF malillugu pilersinneqarsimasoq, tulliuttunilu taaguuserneqassasoq ”ataatsimiititaliaq”.

2. Immikkoortumut tassunga innersuussineqartillugu, aalajangiinermi 1999/468/EF-imi artikel 5 aamma 7 atorneqassaaq, tak. taassuma artikel 8-t, piviusunngortitsinermi iliuutsit tamanna tunngavigalugu akuerineqarsimasut pillugit suleriaasissamut aalajangersakkat pisimappata, peqqussummilu tassani tunngavigisatut aalajangersakkat allanngortinneqarsimanngippata.

Artikel 5, imm. 6-imi aalajangiinermi 1999/468/EF-imi piffissaliussaq qaammatinut pingasunut aalajangerneqarpoq.

Nunanik nunalluunniit immikkoortuinik Niueqatigit avataaniittunik isumaqatigiissuteqarneq

1. Kommissionip naalagaaffik ilaasortaasoq pisinnaatissinnaavaa nunap immini aaqqiissutit aqqutigalugit nunamik imaluunniit nunap immikkoortuanik isumaqatigiissusiorsinnaaneranik, isumaqatigiissutip artikel 299-iani aalajangersakkat Niueqatigiinnerup avataaniittunik, tassani pineqarlutik peqqussummit matumanit avaqqunneqarsinnaasunik, taamaaliornikkut nunap taassuma imaluunniit nunap immikkoortuata akornanni aningaasanik nuussinerit suliarineqarsinnaanngortillugit, naalagaaffillu ilaasortaasoq pineqartoq aningaasanik nuussisusuusoq naalagaaffiit ilaasortaasut iluanni.

a) nuna pineqartoq imaluunniit nunap immikkoortua naalagaaffimmik ilaasortaasumik pineqartumik aningaasaateqarnikkut assinginik aningaasaateqarpat, nunap ilaasortaasup aningaasaqartitsineranut ilaappat imaluunniit Europami naalagaaffiit Niueqatigiit aningaasaqarnikkut naalagaaffimmit ilaasortaasumit sinniiseqarluni isumaqatigiissuteqarsimappat.

b) nunami imaluunniit nunap immikkoortuani akiliinermi isumaginnittut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit naalagaaffimmi ilaasortaasumi pineqartumi akileeriaatsimut piviusunngortitseriaatsimullu peqataappata.

c) nuna pineqartoq imaluunniit nunap immikkoortua pineqartoq piumasaqarpat, akiliinermik isuaginnittut inatsisitigut oqartussaaffimmi iluani malittarisassat taakku peqqussummi matumani aalajangerneqarsimasut atussagaat.

2. Naalagaaffik ilaasortaasoq, imm. 1-imi pineqartut pillugit isumaqatigiissuteqarnissamik kisaateqaruni, Kommissionimut qinnuteqaammik nassiussissaaq paasissutissallu pisariaqartinneqartut tamaasaq tunniullugit.

Kommissioni nunamit ilaasortaasumik qinnuteqaammik tigusaqaruni, naalagaaffiup ilaasortaasup nunallu pineqartup imaluunnit nunap immikkortua pineqartuup akornanni aningaasanik nuussisarneq utaqqiisaasumik suliarineqassaaq, soorlu naalagaaffiup ilaasortaasup taassuma iluani nuussisarnertut isumagissavaa, artikel-imi matumani suleriaaseq malillugu inaarutaasumik aalajangiisoqarnissaata tungaanut.

Kommissioni naliliippat paasissutissat pisariaqartitat tamaasa piginngikkunigit, taassuma qaammatit marluk qaangiutsinnagit attaveqarfiginnissaaq naalagaaffimmit ilaasortaasumit pineqartumit qinnuteqaat tigoreersimallugu, immikkullu nassuiaateqarfigalugu paasissutissat suut piumasaqateqarfigineqarnersut.

Kommissionip paasissutissat qinuteqaammut nalilersuinissamut pisariaqartinneqartutut isumaqarfigisatit tamaasa pissarsiarereerunigit, qaammatip ataatsip ingerlanerani naalagaaffik ilaasortaasoq tamanna pillugu nalunaarfigissavaa, qinnuteqaallu naalagaaffinnut ilaasortaasunut allanut ingerlateqqillugu.

3. Taama ilisimatitsissuteqarnerup kingorna kingusinnerpaamik qaammatip pingasut qaangiunnerini, imm. 2-mi, immikkoortut sisamaannut innersuussutigineqartumi, artikel 6, imm. 2-mi suleriaaseq malillugu Kommissioni aalajangissaaq, naalagaaffik ilaasortaasoq pineqartoq qanoq ilisukkut artikelimi matumani imm. 1-imi pineqartutut isumaqatigiissummit isumaqatigiissusiorsinnaassanersoq pisinnaatissinnaassanerlugu.

Qanorluunniit pisoqaraluarpat aalajangiineq pissaaq, immikkoortup siullianut innersuussutigineqartoq, qinnuteqaatip tiguneranit kingusinnerpaamik qaammatit 18-it qaangiunneranni.

Naalagaaffimmi ilaasortaasumi suliniaqatigiiffiit iluanaarniuteqanngitsut aningaasanik nuussisarnerit

1. Naalagaaffiit ilaasortaasut akiliinermik isumaginnittartut namminneq oqartussaaffimminni artikel 5-imi pisussaaffiinit avaqqutsitsisinnaapput, aningaasanik suliniaqatigiiffiit iluanaarniuteqanngitsut eqqarsaatigalugit, tamakku ikiuiniarnernik, upperisamik tunngaveqarlutik, kulturikkut, ilinniartitaanikkut, isumaginninnikkut/inooqatigiinnikkut, iliisimatuussutsikkut imaluunniit peqatigiiffeqarnikkut siunertanik iluaqusiiniarlutik ingerlatsippata, kattuffiit/suliniaqatigiiffiit tamakku naatsorsuutinik saqqummiussinissaminnut pisussaaffeqarunik aamma avataanit kukkunersiorneqarnissamik imaluunniit pisortani oqartussaasunit nakkutigineqarunik imaluunniit namminneerlutik nunap inatsisai akuerisaasut malillugit imminnut nakkutigineqarunik, kiisalu aningaasanik nuussinerit ataasiakkaat 150 EUR sinnersimanngippatigit, kiisalu naalagaaffiit ilaasortaasut iluanni taamaallaat tamakkuninnga ingerlatsigunik.

2. Naalagaaffiit ilaasortaasut artikelimi taassuminnga atuigunik, Kommissionip nalunaarutigissavaa, imm. 1-imi pineqartuni periarfissat suut atorniarlugit siunertaanersut iliuusissatut akuerineqarnersut, tamakkununnga ilaallutik kattuffiit/ suliniaqatigiiffiit nalunaarsorfiini suut pinngitsoortitsinissamut ilaatinneqarnersut, inuillu aqqi, kattuffimmik suliniaqatigiiffimmilluunniit oqartussaasutut nakkutilliisut, tassanilu ilitsersuussutigineqassallunni nalunaarsuut qanoq nutarterneqartassanersoq. Paasissutissat tamakku assigiissumik pisortanut oqartussaasunut aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermik pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernik akuiniarnermi akisussaasunut atugassanngortillugit tunniunneqassapput.

3. Naalagaaffik ilaasortaasoq pineqartoq kattuffiit/suliniaqatigiiffiit pinngitsoortitsinissamut ilaatinneqartut pillugit allattorsimaffiannik nutartikkamik akiliinermik isumaginnittartunut naalagaaffimmi ilaasortaaffiusumi suliaqartartut pillugit nassiussissaaq.

1. Peqqussutip matuma aningaasarsiornikkut inatsisilerinikkullu atornissaa pillugu tamakkisumik naliliinissaq Europa-Parlamentip aamma Siunnersuisooqatigiit kingusinnerpaamik 28. december 2011 Kommissionip nalunaarusiaq saqqummiutissavaa, pisariaqassappallu siunnersuummik allannguutissanik siunnersuutinik malitseqartillugu imaluunniit taassuminnga atorunnaarsitsilluni.

a) artikel 3-mik atuineq, artikel 1, imm. 3, inassuteqaammi 2000/46/EF-imi nassuiaatigineqartutut aningaasanik elektroniskiusunik atornerluisinnaaneq pillugu qaavatigut misilittakkat eqqarsaatigalugit, kiisalu aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut pinerliiniarnernillu aningaasalersuinernut atatillugu akileeriaatsit nutaat eqqarsaatigalugit atorneqarneranut atatillugu atorneqarpoq. Taama atornerluinissamut aarlerinaateqartoqarpat aaqqiissummik matuminnga allannguutissanik Kommissioni siunnersuuteqarumaarpoq.

b) artikel 13-imik atuineq, teknikkikkut killilersuutit eqqarsaatigalugit, akiliisup tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut paasissutissanik tamanik akiliisoq pillugu paasissutissanik ingerlatitseqqinnissamik periarfissaarutsitsisinnaasut eqqarsaatigineqarput. Teknikkikkut killilersuutit taamaattut qaangerneqarsinnaasinnaassappata, nunat akiliisarnermi sammisaat nutaat eqqarsaatigalugit, kiiisalu akileeriaatsinut tamakkununnga aningaasartuutit ilaasut eqqarsaatigalugit, aaqqiissummut matumunnga allannguutissanik Kommissioni siunnersuutissanik saqqummiussissaaq.

Peqqussut manna atuutsinneqalissaaq Den Europæiske Unions Tidende-ip tamanut saqqummiunneqarnerani ullut 20-ssaat aallarnerfigalugu, ullorli 1. januar 2007 sioqqunnagu.

Peqqussut manna immikkuualuttortaani tamani avaqqunneqarsinnaanngilaq, naalagaaffinnullu ilaasortaasunut tamanut atuuttussaatinneqarluni.

¹ ) EUT C 336 af 31.12.2005, s. 109.

² ) Europa-Parlamentip oqaaeqaataa 6.7.2006-imeersoq (suli EUT-mi tamanut saqqummiunneqanngitsoq) aamma Siunnersuisooqatigiit aalajangigaat 7.11.2006-imeersoq.

³ ) EFT L 344 af 28.12.2001, s. 70. Kingullermik Kommissionip peqqussutaatigut allanngortinneqartoq (EF) nr. 1461/2006 (EUT L 272 af 3.10.2006, s. 11).

⁴ ) EFT L 139 af 29.5.2002, s. 9. Kingullermik Kommissionip peqqussutaatigut allanngortinneqartoq (EF) nr. 1508/2006 (EUT L 280 af 12.10.2006, s. 12).

⁵ ) EUT L 309 af 25.11.2005, s. 15.

⁶ ) EFT L 281 af 23.11.1995, s. 31. Peqqussutikkut allanngortinneqartoq (EF) nr. 1882/2003 (EUT L 284 af 31.10.2003, s. 1).

⁷ ) EFT L 275 af 27.10.2000, s. 39.

⁸ ) EFT L 344 af 28.12.2001, s. 13.

⁹ ) EFT L 184 af 17.7.1999, s. 23. Kingullermik aalajangiinikkut allanngortinneqartoq 2006/512/EF (EUT L 200 af 22.7.2006, s. 11).