21. november 2009

UKA2009/120

 

Aatsitassat pillugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap

ISUMALIUTISSIISSUTAA

Siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut saqqummiunneqartoq

 

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq suliarinninnermini ukuninnga ilaasortaqarpoq:

Inatsisartunut ilaasortaq Harald Bianco, Inuit Ataqatigiit, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Isak Hammond, Inuit Ataqatigiit, siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Justus Hansen, Demokraatit
Inatsisartunut ilaasortaq Akitsinnguaq Olsen, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Kim Kielsen, Siumut, Ataatsimiitialiami sinniisussaq

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap UKA09-mi Inatsisartut siullermeerinninnerisa kingorna siunnersuut manna misissuataarsimavaat, kinguliinilu Inatsisartut aalajangiinissaminnut tunngavissaannut isumaliutitik saqqummiutissallugit.

Siunnersuut (suleriaatsimi sap. ak. tallimanik piffissarititap sanioqqunneqarsinnaaneranik immikkut akuerineqarneq tunngavigalugu) ulloq 1. november saqqummiunneqarpoq. Taamaattumik piffissaq siunnersuummik suliarinninnissamut ataatsimiititaliamut tunniunneqarsimasoq sivikitsuararsuusimavoq. Soorunami ataatsimiititaliap takorusunnerusimagaluarpaa siunnersuummik matuminnga pingaarutilimmik annertuumillu suliarinninnissaminut piffissaqarnerusimanissani, paasisinnaalluguli pissutsit tunngavigalugit tamanna ajornarsimasoq.

Ataatsimiititaliap piffissaq manna iluatsillugu Inatsisartut tamakkiisumik aalajangiinissamut tunngavissaqarnissaat qularnaarniarlugu Naalakkersuisut annertuumik suliaqarsimanerat nersualaarusuppaat. Matumani minnerunngitsumik inatsisissamut nassuiaatit sukumiisorujussuit eqqarsaatigaavut, taamatullu aamma ulloq 12. november aaqqissuussinermi aatsitassarsiornermut tunngasut pillugit nalinginnaasumik ilisimatitsissuteqarneq.

Tapiliussatut atortussat paasissutissallu:

Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunit tapiliussatut atortussanik ukuninnga tigusaqarpoq:

- Tusarniaanermi akissutit tiguneqarsimasut assilineri
- Inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatini tusarniaaneq pillugu immikkoortunut tapiliussatut tusarniaasimaneq pillugu allakkiaq.
- Ataatsimiititaliap apeqqutaanut arlalinnut akissutit. Inatsiseqarnermut Ataatsimiititaliap apeqqutai Naalakkersuisullu akissutaat isumaliutissiissummi ilanngussatut 2-tut ilanngunneqarput.

Ataatsimiititaliap isumaliutersuutai:

Ataatsimiititaliap soorunami nuannaarutigisariaqarpaa, Namminersorlutik Oqartussat matumani siunnersuutikkut – namminersornerlu pillugu inatsit naapertorlugu – Kalaallit Nunaata naqqani aatsitassanut ikummatissiassanullu tamakkiisumik oqartussaaneq iluaquteqarniarsinnaatitaanerlu tigussammassuk. Ataatsimiititaliap neriuutigaa tamatumuuna periarfissarilikkavut isumatusaartumik taamatullu aamma inuiaqatigiinnut kinguaassatsinnullu iluaqutiginiarumaarivut.

Aatsitassat pillugit inatsisiliornerup siunertaa – oqimaaqatigiissitsiniarneq imaannaanngitsoq

Qulliunerusumit isigalugu aatsitassat pillugit inatsisiliorneq assigiinngitsunik siunertaqarpoq: Nunatsinni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut tunngavissamik qularnaarinnittussaavoq, aatsitassarsiornermik ingerlatsinissamut aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlatseqatigiiffiit aningaasaliinissamut soqutiginnilersillugit killiussanik aalajangersaanikkut. Inuiaqatigiit kalaallit nunami maani aatsitassarsiornermut atatillugu ingerlatanit aningaasaqarniarnikkut pissarseqataanissaannik, tamatumunngalu ilanngullugu aamma suliffeqarnikkut pissarseqataanissaannik inatsit qularnaarisussaavoq. Kiisalu aamma inatsisikkut qularnaarneqartussaavoq aatsitassarsiornermi ingerlatat avatangiisinik – minnerunngitsumik issittumi pinngortitamik sunnertiasumik - iluarsineqarsinnaanngitsunik innarliissanngitsut.

Isiginiagassat tamakku ilaatigut imminnut assortuukkaluarput: Inuiaqatigiit pissarsiassaannut avatangiisillu illersorneqarnissaannut piumasaqaatit sakkortuallaarpata aatsitassarsiornermik ingerlatanut aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlatseqatigiiffiit aningaasaleerusussuseqarnerat annikillisarpoq. Taamaalilluni oqimaaqatigiissitsiniarneq imaannaanngitsoq matumani pineqarpoq.

Oqimaaqatigiinnermut tamatumunnga qulliunerusumik killiliussat inatsisissatut siunnersuummi aalajangersarneqarput. Killiliussat taakku iluanni Naalakkersuisut nalunaarusiornikkut, nalinginnaasumik atugassarititaasussanik aalajangersaanikkut, akuersissutinut najoqqutarineqarsinnaasunik suliaqarnikkut il.il. aalajangersakkat immersussavaat.

Saaffigisassap ataasiinnaanissaa avatangiisillu illersorneqarnissaata isiginiarneqarnera

Inatsisissatut siunnersuummi saaffigisartagassap ataasinnaanissaa tunngavigineqarpoq, taamaalilluni oqartussap ataasiinnaap – aatsitassanut tunngasunut oqartussat – oqartussatut suliassat ataatsimoortumik ataqatigiissaakkamillu isumagisassallugit.

Taamatut tunngaveqarneq annertuunik iluaqutissartaqartutut taaneqarpoq:

Aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlatseqatigiiffiit akuersissutit pisariaqartut pissarsiariniarlugit oqartussanut arlalinnut saaffiginnittariaqassanngillat, taamalu aamma piffissaq suliarinninnermut atorneqartoq sivikillisinneqarsinnaalluni. Tamanna ingerlatseqatigiiffinnut – taamalu aamma Kalaallit Nunaata aatsitassarsiornermut atatillugu ingerlataqarfiginissaata kajungerineqarneranut - iluaqutaassaaq.

Peqatigitillugu tamanna suliamut atatillugu avatangiisit immikkut ilisimasaqarfiusut ineriartortinneqarnissaannut aalajangiusimaneqarnissaannullu tunngavissiissaaq, peqatigitillugulu tamakkiisumik isiginnillugu suliassanik isumaginnissinnaanermut periarfissiisoqarluni.

Ataatsimiititaliap nalunngilaa ataasiinnarmik saaffissaqarnissaq aamma aporfissaqarsinnaasoq. Assersuutigalugu tikkuarneqarsimavoq aatsitassanut tunngatillugu oqartussat aningaasaqarniarnikkut inuussutissarsiornikkullu soqutigisat assersuutigalugu avatangiisinut tunngatillugu isiginiagassanit pingaartinnerusinnaagaat. Taamatut pisoqarsinnaanera pinngitsoortinneqarsinnaavoq assersuutigalugu aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissutinik tunniussinermut atatillugu avatangiisit eqqarsaatigalugit apeqqutit pillugit aalajangiisinnaatitaaneq nalinginnaasumik avatangiisit pillugit oqartussaniippat.

Ataatsimiititalialli maluginiarpaa aatsitassarsiornermi pissutsinik teknikimut tunngasutigut suliassatigullu immikkut annertuumik ilisimasaqarnissaq immaqa pinngitsoorneqarsinnaassanngitsoq aatsitassarsiorsinnaanermut akuersissutinik tunniussinermut atatillugu avatangiisit eqqarsaatigalugit attuumassutilinnik sunniuteqarluartunillu piumasaqaateqarsinnaassagaanni.

Ataatsimiititaliap maluginiarpaattaaq Namminersorlutik Oqartussat namminersorneq pillugu inatsit malillugu Danmarkimi avatangiisinik misissuisoqarfimmik DMU-mik ukiumut tallimanut atuuttussamik isumaqatigiissuteqartussaammata. DMU-p issittumi avatangiisinit pillugit immikkoortortaa Kalaallit Nunaanni avatangiisini pissutsit eqqarsaatigalugit ukiorpassuarni misilittagaqareerpoq. Isumaqatigiissut naapertorlugu piffissami isumaqatigiissuteqarfiusumi aatsitassanik ikummatissanillu ujarlernermi iluaquteqarniarnermilu avatangiisit eqqarsaatigalugit apeqqutaajunnartut DMU-mit suli nalilersoqqissaarneqartartussaassapput. Ukiuni isumaqatigiissuteqarfiusuni tallimani piginnaasassat pisariaqartut Pinngortitaleriffimmut nuunniarneqarsinnaassapput, tamatumalu kingorna isumaqatigiissut sivitsorneqassanersoq isummerfigineqarsinnaassalluni.

Kiisalu aamma ataatsimiititaliap maluginiarpaa Naalakkersuisut oqaatigimmassuk, ataqatigiissaarisutut oqartussat soorunami pisussaaffigissammassuk susassaqartut tamarmik tusarniarneqartarnissaat, soorlu aamma tusarniaanerni akissutit kikkunnit tamanit takuneqarsinnaasassasut. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq tamanna assut pingaaruteqartoq, tamannani peqataasinnaammat avatangiisiinnaanngitsoq, kisiannili aamma isumannaallisaanermut peqqissutsimullu tunngasut, toqqissisimanartumik isiginiarneqartarnissaasa aalajangiusimaneqarnissaanut.

Inuiaqatigiit pissarseqataanissaannik qularnaarineq

Soorlu avatangiisitta isiginiarneqarnissaat pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq, taamaaqataanik aamma aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermut atatillugu inuiaqatigiit sapinngisamik annertunermik aningaasaqarniarnikkut suliassaqartitsiniarnikkullu pissarsiaqarnissaaq qularnaarneqartariaqarpoq. Taamaattorli atugassarititaasut Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut suliassaqartitsiniarnikkullu soqutigisaanik qularnaarinnittussat imminni ima sukatertigineqassanngillat aatsitassarsiornermik uuliasiornermillu ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni ingerlatsinissamut soqutiginnikkunnaarsillugit. Tamanna nunatsinnik nukittorsaanavianngilaq – aningaasaqarniarnikkut suliassaqartitsinikkulluunniit.

Piumasaqaatitut naapertuuttutut suut isigineqarsinnaanersut soorunami piffissap ingerlanerani allanngoriartortarput, matumanisuulli killiliussatut inatsit inissaqartitsivoq ineriartornermut naleqqussaasarnissamut.

Ataatsimiititaliap maluginiarpaa nunarsuaq tamakkerlugu aningaasaqarniarnikkut ajornartoorneq Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatanut aamma sunniuteqarsimasoq. Minnerunngitsumik aatsitassarsioqatigiiffiit mikinerusut ingerlatatik annikillisartariaqarsimavaat. Ineriartornerullu aappaagumiit ilorraap tungaanut saaqqereernissaa naatsorsuutigineqarpoq.

Nalinginnaasumik, ikummatissanut aatsitassanullu tunngasuni, ujarlernissamut soqutiginninneq ukiuni kingullerni annertoorujussuusimavoq. Assersuutigalugu 2007-mi nunatsinni aatsitassanik ikummatissanillu ujarlernermut aningaasat 471 mio. kr.-init ikinnerunngitsut aningaasaliissutigineqarsimapput.

Pissutsit assigiinngitsut soqutiginninnerulernermik ikorfartuipput:

- Minnerunngitsumik Kinami Indiamilu aningaasaqarniarnikkut ineriartorneq aatsitassanik piumasaqarnerulernermik kinguneqarsimavoq
- Nunarsuatsinni aatitassatigut ikummatissiassatigullu sillimmatit annikilliartorput
- Piaasinnaanermut teknikkikkut (pinngortitallu pissusii tunngavigalugit) periarfissat pitsaaneruleriartorput
- Kalaallit Nunaata sananeqaataata taakkulu ikiariissitaarnerisa sajuppillatsitsisarluni misissorneqarnerisa nalunaarsorneqarnera pitsanngorsarlugu annertusarneqartuarpoq

Pissutsit tamakkua aamma malitsigaat ingerlaavartumik nalilersorneqartariaqarmat – akuersissutit nutaat eqqarsaatigalugit – atugassarititaasut inuiaqatigiit kalaallit aningaasaqarniarnikkut suliffeqarnikkulluunniit pissarsiaqarnissaannik qularnaarisussat annertusarneqarnissaannut tunngavissaqarnersoq.

Immikkut isiginiagassat

Siunnersuutip siullermeerneqarnerani akuersissummik peqarani ujaqqanik iluaquteqarniarsinnaaneq pissusissamisoornersoq arlalinnit apeqqutigineqarpoq. Tusarniaanermi akissutini arlalinni tamatumunnga atatillugu ajornartorsiutaasinnaasut tikinneqarput.

Tamatuma saniatigut siullermeerinninnermi partiip ataatsip annikitsumik piaasinnaatitaanermut akuersissuteqarfigineqassagaanni ukiuni aalajangersimasuni nunatsinni najugaqareersimanissamik tamakkiisumillu akileraartussaatitaasimanissamik piumasaqaatip sakkortusineqarnissaa siunnersuutigaa. Inatsisissatut siunnersuummi inunnut ukiuni kingullerni marlunni Kalaallit Nunaanni aalajangersimasunik najugaqarsimasunut tamakkiisumillu akileraartussaatitaasimasunut annikitsumik piaasinnaatitaanermut akuersissummik tunniussisoqarsinnaanissaa periarfiissutaaniartoq, partiip pineqartup kissaatigaa qinnuteqartup ukiuni kingullerni tallimani Kalaallit Nunaanni aalajangersimasunik najugarsimallunilu akileraartussaatitaasimanissaa piumasaqaatitut aalajangersarneqassasoq.

Ajornartorsiutaasinnaasut tamakkua allallu qulaajarneqaqqullugit Ataatsimiititaliaq Naalakkersuisunut assigiinngitsunik apeqquteqarsimavoq. Apeqqutit akissutillu siusinnerusukkut taaneqareersutut isumaliutissiissummut matumunnga ilanngussatut ilanngunneqarput.

Ataatsimiititaliap apeqqutai tunngavigalugit Naalakkersuisup ilimasaarutigaa Naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkat allanngortinneqarnissaannik siunnersuuteqarniartut.

Ataatsimiititaliap isumaqatigiittup inassutigaa siunnersuut, Naalakkersuisut siunnersuutigisaannik allannguuteqartillugu, akuerineqassasoq.

Taamaattorli ataatsimiititaliap isumaqatigiittup peqatigitillugu Naalakkersuisut qinnuigaat pingajussaaneerinninnissamut annikitsumik piaasinnaatitaanermut akuersissuteqartarneq eqqarsaatigalugu qanoq sivisutigisumik najugareernissamik akileraartussaatitaasimanissamillu piumasaqaatip sakkortusineqarnissaanik kissaat naammassiniarlugu allannguutissatut siunnersuuteqaqqissasut, ajornanngippat inuit ilinniagaqarnertik allamilluunniit pissuteqarlutik nunani allaniikkallarsimasut eqqarsaatigalugit ajornartorsiutaasinnasut Naalakkersuisunit tikkuarneqartut aamma iluarsillugit.

Taamatut oqaaseqarluni Inatsisit Atortinneqarnerannut Ataatsimiititaliap siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Harald Bianco, Siulittaasoq Inuit Ataqatigiit
Isak Hammond Inuit Ataqatigiit		Justus Hansen Demokraatit
Kim Kielsen Siumut		Akitsinnguaq Olsen Siumut

 

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2