10. november 2009

UKA 2009/120

                                                                                                    

Tusarniaaneq pillugu allakkiaq

Siunnersuut oqartussanut, kattuffinnut suliffeqarfinnullu makkununnga tusarniaassutigineqarsimavoq:

Namminersorlutik Oqartussani Naalakkersuisoqarfiit, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, NUSUKA, S.I.K., KANUKOKA, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, Nunaoil A/S, NunaMinerals A/S, Greenland Mining Service A/S, Greenland Venture A/S, Grønlandsbanken, Sparbank Vest Grønland, PFA Soraarneq, SISA, Deloitte, Grønlands Revisionskontor, Grønlands Turist- og Erhvervsråd, Nuna Eqqartuussissuserisut, Advokatfirmaet Malling, Hansen Damm & Meinel, AvataQ - Grønlands Natur og Miljøforening, Grønlands Stenklub, 16. August inussiarnersumik, Ujaqqeritiit – Qeqertarsuatsiaani ujaqqanik katsersisartut peqatigiiffiat, KNAPK, ICC Greenland, Kalaallit Nunaanni Rigsombudsmandi, Beskæftigelsesministeriet (suliassaqartitsinermut ministereqarfik), Finansministeriet (aningaasarsiornermut ministereqarfik), Forsvarsministeriet (illersornissamut ministereqarfik), Justitsministeriet (inatsisinut ministereqarfik), Miljøministeriet (avatangiisinut ministereqarfik), Ministeriet for Videnskab, Teknologi og Udvikling (ilisimatusarnermut, teknologiimut ineriartortitsinermullu ministereqarfik), Skatteministeriet (akileraartarnermut ministereqarfik), Statsministeriet, Transportministeriet (angallannermut ministereqarfik), Udenrigsministeriet (nunanut allanut ministereqarfik), Økonomi- og Erhvervsministeriet (aningaasarsiornermut inuussutissarsiornermullu ministereqarfik), Klima- og Energiministeriet (silaannaap pissusaanut nukissiornermullu ministereqarfik), Ministeriet for Sundhed og Forebyggelse (peqqissutsimut pitsaaliuinermullu ministereqarfik), StatoilHydro, DONG Energy A/S, Avannaa Exploration, Quadra Mining.

Tusarniaanermut akissuteqarnissamut piffissaliussaq 2009-imi aggustip 7-anut killilerneqarpoq. Naalagaaffimmut tunngatillugu immikkut tusarniaanermut akissuteqarnissaq 2009-imi aggustip 27-ianut killilerneqassasoq isumaqatigiissutigineqarpoq.

Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfik tusarniaanermut akissuteqarnissamut killiliussaq sioqqullugu tusarniaanermut akissuteqaatinik oqartussanit, kattuffinnit suliffeqarfinnillu ukunanngaaniit tigusaqarpoq:

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfik, Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfik, Nunami imminut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Sulisitsisut Peqatigiiffiat, KANUKOKA, Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, Nunaoil A/S, DONG Energy A/S, AvataQ- Grønlands Natur og Miljøforening, 16. August inussiarnersumik aamma Napa Wilche, (ICC Greenland), Grønlandsbanken, Greenland Venture, Nuna Eqqartuussissuserisut.

Energistyrelsi Naalagaaffik sinnerlugu ataatsimoortumik ataqatigiissaakkamillu ulloq 2009-imi septemberip 21-ani ullulerneqartumik tusarniaanermut akissuteqaateqarpoq.

Tusarniaanermut akissuteqaatit tiguneqartut tunngavigalugit Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuummut missingiut iluarsisaq suliarineqarpoq. Tamanna pissutaalluni tusarniaanermut akissuteqaatinik ilassutaasunik tigusaqartoqarpoq Skatteministeriaqarfimmit, Forsvarsministeriaqarfimmit, Søfartsstyrelsimit, Statens Luftfartsvæsen-imit, Beskæftigelsesministeriaqarfimmit, Ministeriet for Videnskab, Teknologi og Udvikling-imit, Statsministeriaqarfimmit, Energistyrelsimit kiisalu Klima- og Energiministeriaqarfimmit ataatsimoorussamik tusarniaanermut akissuteqaammik, Videnskabsministeriaqarfimmit aamma Statsministeriaqarfimmit apeqqutinut namminersorneq pillugu inatsimmi § 9-imut aammalu Inatsisartut inatsisissaannut missingiummi § 2-imut aamma § 49-imut attuumassuteqartuinnarnut, ilanngullugu nalunaarsuutit aamma ilisimatusarnermi paasisat kiap piginerai.

Naalagaaffiup oqaaseqaatai siunnersuummut ilanngunneqarput imaluunniit immikkut apeqqutinut matuma siuliani § 2-imut aamma § 49-imut atatillugu taaneqartunut tunngatillugu siunnersuutip inaarutaasumik Naalakkersuisunit akuerineqarnissaata tungaanut danskit naalakkersuisuisa aamma Naalakkersuisut akornanni isumaqatiginninniarnernut atatillugu allatut akuersaarneqarlutik.

Tamatuma saniatigut Nuna Eqqartuussissuserisunit aamma Deloitte-mit tusarniaanermut akissuteqaatit ilassutaasut tiguneqarput, taakkua siunnersuummi § 16, imm. 3-imut ingerlatseqatigiiffinnut pisinnaatitsissummik tunineqarsimasunut aningaasaqarnikkut piginnaassuseqarnissamut piumasaqaateqarnermut tunngasumut immikkut tunngasuullutik.

Matuma kinguliani tusarniaanermut akissuteqaatit aammalu allannguutissatut siunnersuutit avataaniittunut tusarniaanerup nalaani tiguneqartut sammineqassapput. Oqaatigineqassaaq tusarniaanermut akissuteqaatit uingasumik allassimasut taamaallaat pingaarnersiuinikkut issuagaammata. Tusarniaanermut akissuteqaatit eqqaaneqartillugit taakkua suleriaaseq nalinginnaasumik atorneqartartoq malillugu naatsumik issuaavigalugit ilanngunneqartarput imaluunniit oqaaseqaatit pingaarnerit eqqaaneqartarlutik, taamaalilluni tusarniaanermut akissuteqaat tamakkerlugu issuarlugu ilanngunneqartarnani.

Tusarniaanermut akissuteqaatit tamakkiisunngorlugit inatsisissatut siunnersuutip suliarineqarneranut saqqummiuneqarnissaatalu piareersarneqarneranut atatillugu Inatsisartut Allattoqarfiannut tunniunneqarput.

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup nunaminertat nunalu tamakkerlugu pilersaarusiorneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu siunnersuummi immikkoortinneranut tunngasortaata erseqqissaatigineqarnissaa kissaatigisimavaa.

Nunaminertanik atuineq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu pisuussutinik uumaatsunik misissueqqaarnermut, misissuinermut imaluunniit atuinermut akuersissuteqarnermi ingerlatanut tunngatillugu atorneqanngilaq. Nunaminertanik atuineq, illoqarfinnik ineriartortitsineq najugaqarfiillu pillugit inatsit nr. 612, 23. december 1980-imeersumi § 2, imm. 2-mi aalajangersakkami aalajangerneqarsimavoq, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu nunaminertanik atuineq aatsitassanut inatsit qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu naleqqussarneqartoq.

Taamaattorli Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup oqaaseqaatini erseqqissaatigissallugu peqqutissaqartissimavaa, siunnersuummi pissutsit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut attuumassuteqartuinnaat pineqarmata, oqartussatummi suliarinnittarneq ataatsimoortumik akuleriisitsinertullu oqartussatut suliarinninnermi isumagineqartarmat, akuersissummi ataatsimi aatsitassarsiornermi pilersaarutit immikkoortortai tamaasa ilanngullugit inerneqartarluni.

Tamatumunngattaaq atatillugu oqaaseqaatini aamma erseqqissaatigineqarpoq, nunaminertanut akisussaaffeqarnermut tunngaveqartitsineq, tamakkununnga ilanngullugit illorsuarnik, sanaartukkanik/atortunik il.il. akuersissuteqarneq aatsitassanut aqutsisoqarfimmut tunniunneqarmat, ilaatigut tamatumunnga peqqutaalluni sanaartukkanik nalinginnaasunik akuersissuteqartarneq, taama akuersissuteqarnermut nakkutilliinermullu atatillugu annikinnerpaatut isigineqartariaqarmat. Aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup 1998-imili Kalaallit Nunaannut nuunneqarneraniilli misilittakkat katersorneqarsimasut tunngavigalugit, aqutsinermut nakkutilliinermullu oqartussaasoq pineqartoq, teknikkikkut ilisimasaqartoq, suliarinninnermi sanaartukkanik, piiaariaatsinik, kiisalu piiaanermi iliuusissat allat eqqarsaatigalugit naliliisussatut pisariaqartinneqartoq pingaaruteqarluinnartutut paasineqarsimammat.

Aatsitassarsiornermik ingerlatsinissamut akuersissummik tunniussisarneq illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa iluanniinngitsoq periusiusartut aalajangersimasut malillugit pisarpoq.

Assersuutigalugu sanaartornernut atatillugu qaartiternerlukunik sukkut tamaana tuniniaasarneq siunnersuut malillugu oqariaatsimut aatsitsassanut ilaatinneqanngilaq.

Taamattaaq oqaaseqaatini erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuutip § 46-at aamma § 47-at malillugit akuerinnittarnerit, siunnersuutip § 21, imm.2-ani ilaatinneqanngimmata, akuersissutinik tunniussisarnerit tassani eqqartorneqarmata. Taamaammat siunnersuummi § 46 aamma § 47 malillugit akuerinninnerni kommunalbestyrelsip nunaminertamik tunineqarnissaminut qinnuteqanngitsoornissaanut peqqutissaqartitsinngilaq.

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup, siunnersuutip aalajangersagai, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatsinerit pillugit aalajangersakkat kiisalu pilersaarusiornermik ataqatigiissaarisussatut aqutsinermik oqartussatut Naalakkersuisut toqqagaat pillugu aalajangersakkap erseqqissaatigineqarnissaat kissaatigisimavaa.

Oqaaseqaatini erseqqissaatigineqarpoq, nukissiornermik pilersunerup aamma nukissiornermi pilersaarusiorneq tamanna pillugu inatsit attuumassuteqartoq malillugu oqartussamit Naalakkersuisut oqartussatut aqutsisutut toqqarsimasaanit pilersaarusiorneq aqutsinerlu ataatsimut isigalugit isumagineqassammata.

Taamattaaq erseqqissaatigissallugu peqqutissaqarsimavoq, aatsitassanut oqutsisoqarfik nukissiornermik tunngasuni inatsisip aqunneqarneranut atatillugu, sammisami oqartussaaffik ataatsimut isigalugu ataqatigiissaarissasoq, taamaalilluni qulakkeerneqassalluni ingerlatanut atatillugu nukissiuutit suut kiisalu pilersitsinissaq pillugu aalajangertoqassappat, nukissiornermik sammisaqarnerup ineriartortinneqarnerani pilersaarutit ataatsimut isigalugit pingaarnerit ataqatigiissillugit aalajangiineqartassalluni.

Pisuni suniluunniit inatsisit ataatsimut isigalugit tunngivigalugit aqutsisoqartussaatillugu, sammisami oqartussatut akisussaasuusoq, pisariaqartitsineqartillugu tusarniarneqartassaaq sammisamillu suliarinnittoqartillugu peqataatinneqartassalluni. Piiaanermik ingerlatsinernut atasumik nukissiorfiliortoqassatillugu, aatsitassanik aqutsisoqarfiup aamma nukissiornermik aqutsisoqarfiup akornanni qanimut ataqatigiissaarineqartassaaq, Kalaallit Nunaanni nukissiornermik pilersaarusiorneq ataatsimoortillugu eqqarsaatigineqassalluni. Taamaalilluni isummerneqatassaaq nukissiorfimmik immikkoortumik pilersitsineqassanersoq, imaluunniit nukissiorneq pisortat nukissiornermik pilersuiffii aqqutigalugit nukissiornermik pissarsisoqartassanersoq, siunissamut ungasinnerusumut nukissiornermik pisariaqartitsinerup nalilersornera tunngavigalugu, kiisalu naammassinnissinnaaneq assigisaallu tunngavigalugit.

Oqaaseqaatini nalinginnaasuni aamma eqqaaneqarpoq, Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi tunngaviliineqarmat, aatsitassanut oqartussaaneq sammisaqarfiup tigoreernerani oqartussaaffittut ataatsimoortutut ilivitsuusutullu isumagineqaannassasoq, aatsitassanut inatsit atuuttoq naapertorlugu aatsitassanik sammisaqarnermut oqartussaaffik Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmit assinganik ingerlanneqassalluni.

Aatsitassanik sammisaqarneq oqartussaasutut ingerlatsinerup allanngortinneqarnerata kingunerisinnaavaa, isertitatigut nassuiaatit isumaqatigiinniutigineqaqqittariaqarnissaat, tak. Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmi § 7 imm. 2, tamatumunngalu atatillugu isertitat naatsorsorneri, Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfimmi aningaasartuutit matussusernissaannut isertitat nassuiarneqarnerannit akilerneqarnissaat ilanngunneqarnani. 

Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup siunnersuutip avatangiisit pillugit takorluugaanut naleqqiullugu oqariaatsit silaannaap pissusia aamma pinngortitaq eqqarsaatigalugit erseqqissaatigineqarnissaat aamma kissaatigaa.

Siunnersuut ima oqaasertalersorneqarsimavoq, avatangiisit pillugit oqariaatsit tamatigoortumik atorneqarlutik. Tamanna isumaqarpoq asserssuutigalugu avatangiisinik naliliinermi sammisat soorlu makku ilanngunneqassasut; uumassuseqarnikkut amerlasuutigut tamatiguussuseq, innuttaasut, inuiat peqqissusiat, uumasut, naasut, nunap qaavata issusia naggorissusialu, imeq, silaannaq, silaannarmi pissutsit, atortutigut iluaqutissat, nunaannaq, kulturikkut kingornussat, soorlu oqaluffeqarfiit kiisalu illut ilusiisigut itsarnisarsiornikkullu kingornussat. Tamanna isumaqarpoq, siunnersuutip avatangiisit pillugit innersuussutaani aamma pinngortitaq silaannarlu ilanngunneqarmata.

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissutimini siunnersuutigisimavaa, inatsisinut allanut immikkoortitsinerit paasinarsarneqassasut, tamakkununnga ilaallutik erngup nukingatigut pisuussutit pillugit inatsisiliorfigineqarnissatut eqqarsaatigisaq, Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfimmi suliarineqaleruttortoq.

Inatsisinut allanut tunngatillugu immikkoortitsineq pillugu apeqqut Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissuteqaataata sammineqarneranut atatillugu qulaani oqaaseqarfigineqarpoq.

Erngup nukinganik pisuussutit pillugit sammisaqarnerup oqartussatut suliarinninnerup tungaatigut immikkoortitsineq siunnersuutip § 20-ani aalajangersakkami naleqqussarneqarpoq. Tassunga oqaaseqaatini allassimavoq, aatsitassanik piiaanermut atatillugu erngup nukinganik pisuussutit atorluarnerisigut nukissiornermik tunisassiornissamut misissueqqaarnissamut atorluaanissamullu akuersissutit Naalakkersuisunit tunniunneqartassasut, ingerlatat tamakku pillugit oqartussatut ataatsimoortitsilluni suliarinninnernut ilanngullugit. Erngup nukinganik pisuussutinut akuersissut aalajangersimasoq, erngup nukinganik atorluaaneq pillugu inatsit malillugu suliarineqassasoq, oqartussatut suliarinninnerup sinnera inatsit manna malillugu isumagineqassalluni. Tamatumunnga atatillugu akuersissummut piumasaqaataasut ataatsimoortillugit nalilersussavaat, taamaalilluni erngup aamma anorip nukinganik pisuussutit sunniuteqartumik tamakkiisumillu atorluarnissaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat soqutigisaat pingaarnerit qulakkeerneqassalluni kiisalu Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut ataatsimut soqutigisai isumagineqassallutik.

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma uparuarpaa, siunnersuutip § 1, imm. 1 aamma § 2, imm. 1-imi, allanilu arlalinni oqariaaseq ”nunap ilua” killeqartinnagu atorneqartoq, taamallu § 7-imi erseqqissumik immikkoortillugulu nassuiarneqartariaqartoq, soorlu assersuutigalugu imeq puilasumeersoq, nunap iluani imaluunniit immami pisuussutit uumassusillit aatsitassanut inatsimmi ilanngunneqarsimanngimmata, naak”… aatsitassatigut pisuussutit pillugit” oqariaatsimi immikkoortinneqarsimagaluartoq.

Tusarniaanermi akissut malinneqarpoq, Inatsisartullu inatsisissaattut siunnersuummi atorneqarfissaata erseqqinnerusumik immikkoortillugu oqaasertalerneqarpoq, taamaalilluni nunap iluani ingerlatsinernut tunngasut taamaallaat nunap iluata toqqorsivittut atorneqarnissaa imaluunniit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut siunertanut attuumassuteqartunut atorneqarnissaa pineqarluni.

Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aamma siunnersuutip § 47-at taassumalu umiarsuit siorartaatit atorneqarnissaat uparuarpaa.

Siorartaatit aalajangersakkami § 47-mi ilanngunneqassaput, Kalaallit Nunaanni sanaartornermut aqqusinniornermullu atortussanik katersisarneq eqqarsaatigalugu. Kisiannili suliaqarnermut atatillugu aatsitassanik avammut tuniniagassanik siunertaqarluni atorluaanissaq pineqarpat, § 16 malillugu misissuinissamut piiaanissamullu akuersissummik pissarsinissaq pisariaqarpoq.

Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfiup Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu (NKA) oqaaseqaateqartissimavaa, naalakkersuisoqarfiullu tusarniaanermi akissutimini taassuma oqaaseqaataa tamaat innersuussutigalugu.

NKA-p siunnersuummi oqariaatsip ”piujuaannartitsilluni ineriartorneq” atorneqarnera innersuussutigaa, siunnersuummi § 1-mi siunertatut aalajangersakkami aamma atorneqartoq, tamatumunngalu atatillugu pissusissamisoorsoralugu inatsisit oqaasertalersorneqarneranni kulturikkut tammatsaaliukkat aamma kulturikkut tammatsaaliukkat innarlitsaalineqarnissaat (eqqissisimatinneqarnissaat) eqqartorneqartuuppata, tak. kulturikkut tammatsaaliukkateqqissisimatinnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni nr. 18, 19. november 2007-imeersumi § 9-10.

Siunnersuutip avatangiisit pillugit oqariaatsimik tamatigoortumik atuinera isumaqarpoq, sammisani aamma ilaatinneqassasut nunap qanoq ittuunera, kulturikkut kingornussat, tamakkununnga ilaallutik oqaluffeqarfiit kiisalu illut ilusiisigut itsarnisarsiornikkullu kingornussat. Siunnersuummi § 51 imm. 2-mi kulturikkut eriagisassat pillugit aamma eriagisassatut eqqaaneqarput, siunnersuummi avatangiisit pillugit malittarisassani illersugassatut siunniunneqartut.

Tamatuma aamma kingunerissavaa, aatsitassanut oqartussat maannakkumutut NKA peqataatittassallugu, kulturikkut tammatsaaliukkat aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi kalluarneqarsinnaassatillugit.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissutimini avatangiisinik aamma pinngortitamik illersuinissaq eqqarsaatigalugit ajornartorsiutit arlallit uparuarpai kiisalu piniarnermut aalisarnermullu kingunerisinnaasat pisariaqartitsisinnaammata, inuussutissarsiornikkut soqutigisat assigiinngitsut eqqarsaatigineqarluartariaqarnissaat.

Siunnersuummi sapinngisamik siunertarineqarpoq soqutigisatigut aporaaffiusinnaasut eqqarsaatigineqarnissaat, inuiaqatigiinnilu pitsaanngitsumik sunniutaasinnaasut pinngitsoortinneqarnissaat, tamakkununnga ilaallutik avatangiisinik pinngortitamillu sunniutit aatsitassarsiornermik ingerlatsinerup kingunerisinnaasai. Taamaattoqassappat siunnersuut aqqutigalugu Naalakkersuisunut inissinneqarpoq, aningaasarsiornikkut soqutigisani aporaaffiusinnaasut aalajangiisumik eqqarsaatigilluarneqarnissaat pillugu.

Avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutaasinnaasut, pilersaarutit nalunaarutiginerini avatangiisinut inuiaqatigiinnullu tunngasunik sunniutinik peqquteqarsinnaasut pillugit nalilersuisarnissamik piumasaqaatip atuutilernerani qulakkeerniarneqarpoq, aatsitassarsiornerup iluani Naalakkersuisut isumannaatsumik, ilisimasatigullu tunngaveqartunik aalajangiisinnaatinnissaat.

Peqqissutsimut Naalakkersuisoqarfiup inassutigaa, aatsitassanik piiaanermi peqqissutsikkut aarlerinaateqarsinnaasut nalilersorneqarnissaat siunnersuummi suli pingaartinneqarnerusariaqartoq, kiisalu piiaanissamut imaluunniit matusinissamut pilersaarutit akuerineqannginnerini peqqissutsikkut aarlerinaatit kingunerisassallu qulaajarneqarnissaat piumasaqaatigineqassasoq.

Aatsitassarsiornermik ingerlatsinermik suliaqarnerup pilersaarusiorneqarnerani siunnersuut malillugu peqqussutsikkut eqqarsaatigisassat pingaaruteqarluinnartuupput. Tamanna siunnersuutip § 1-iani siunertatut aalajangersakkani allassimavoq, siunnersuummilu § 83-imi immikkut taaneqarluni, eqqarsaatigisassaasoq pingaaruteqartoq siunnersuut aqqutigalugu isumagineqarnissaa qulakkeerneqartussaalluni. 

Sammisaqarfimmi nunat tamat pitsaasumik ileqqulersortarnerat qaqugukkulluunniit akuerisaasoq malinneqartussaavoq, periuserlu kiisalu avatangiisit, peqqissutsip assigisaasalu iluanni ilisimasat qaqugukkulluunniit atuuttut malillugit akuersissutit tunniunneqartartussaallutik aqunneqartartussaallutillu.

Aatsitassarsiornermik sammisaqarfiup tiguneranut ilutigitillugu avataani suliffeqarfinni sullivinnik atukkanut tunngasut aamma tiguneqarput. Siunnersuummi § 79-imi aalajangersakkami eqqaaneqarpoq, avataani sullivimmi atukkat nunat tamat tunngaviat ALARP malillugu pilersaarusiorneqassasut, ilaatigut tamatuma kingunerissallugu, peqqissutsikkut aarlerinaatit suut tamaasa nalilersorneqassallutik, peqqissutsikkut suliaqarnermi pitsaaliuinerit pilersaarusiorneqarnissaannut aqunneqarnissaannullu tunngavissaasut. Aalajangersakkap § 79-iat malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup isumagissavaa avataani suliffeqarfimmi misissuinermut, tunisassiornermut assartuinermullu atatillugu isumannaallisaanikkut peqqissutsikkullu aarlerinaatit suussusersineqassasut, sapinngisaq tamaat nalilersorneqassasut annikillisarneqassallutillu. Tamakku saniatigut siunnersuummi § 79-imi aalajangersakkanut oqaaseqaatit immikkut ittut innersuussutigineqarput.

Nunamut namminermut, Pinngortitamut Avatangiisinullu Naalakkersuisoqarfik siunnersuummut oqaaseqaateqanngilaq, inassutigaluguli aatsitassanut sammisaqarfiup tigoreernerani suleqatigiissitamik pilersitsisoqassasoq, avatangiisinut pinngortitamullu tunngasut siunissami aatsitassanik ingerlatsinermut tunngatillugu nalilersuinissamut suliaqartussaq.

Namminersorneq pillugu inatsimmut tunngavigineqarpoq aatsitassanullu sammisaqarfiup tiguneranut piumasaqaataalluni, aatsitassanut sammisaqarnermi avatangiisit pillugit siunnersuinermik sullinneqarnerup ingerlatiinnarnissaa pillugu aatsitassanut oqartussat aamma Danmarks Miljø Undersøgelser-ip akornanni ukiunut tallimanut isumaqatigiissusiortoqassasoq. Isumaqatigiissummi tassani pingaartinneqassaaq avatangiisinut tunngasuni ilisimasat piginnaasallu DMU-mit Pinngortitaleriffimmut nuunneqarnissaat ilanngunneqassasoq, taamaalillluni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu suliassat tamakku kalaallit siunertaat tunngavigalugit iluarsineqarnissaat qulakkeerneqassalluni.

Aatsitassanut ikummatissanullu inatsisissatut siunnersuut, namminersorneq pillugu inatsimmut, suliassaqarfinnut aalajangersimasunut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni aatsitassanut ikummatissanullu inatsisip ilusilersorneqarneranut killissanik aalajangersimalluinnartunik aalajangersaasumut, naapertuuttumik suliarineqarpoq. Tassani ilaatigut pineqarput aatsitassarsiornermik ingerlatanit isertitassat pillugit danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissut aamma siunnersorteqarneq aatsitassanullu suliassaqarfimmi ilisimatusarneq pillugu suleqatigiinnissamut isumaqatigiissutit.

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup tusarniaanermi akissuteqarnermini akileraartarnermut nakkutilliisoqarfimmit oqaaseqaatit aalajangersimasut arlallit ilanngussimavai, siullertut isummerfigalugu oqartussatut suliarinninnermi paatsuungasoqannginnissaa aatsitassanik sammisaqarfimmut iluaqutaasutut isumaqarfigalugu, taamaalillunilu aatsitassanut sammisaqarfimmi oqartussatut ataatsimoortumik akuleriisitsilluni suliarinnittarnermut siunnersuuut tunngaviatigut isumaqatigalugu (immikkoortortatut ingerlatsivik).

Akileraartarnermut Nakkutilliisoqarfiup siunnersuutigaa aatsitassanik avammut aallarussisarneq nunamullu eqqussisarneq pillugit malittarisassanik aalajangiussineq siunnersuummi aalajangersakkanut oqaaseqaatini itisilerneqassasut.

Siunnersuut ilalerneqarpoq § 85-imut oqaaseqaatini erseqqissaassutitut allannguinikkut. Taamaalilluni erseqqinnerulerpoq, aalajangersakkap nassatarissanngikkaa aatsitassanut oqartussat akileraartarnermut nakkutilliisoqarfiup akisussaaffiisa iluanni malittarisassanik suliarinnittutut oqartussaasut. Assersuutigalugu ujaqqat erlinnartut pillugit akuersissutini erseqqinnerusumik malittarisassanik aalajangersaasinnaassapput kiisalu ujaqqat erlinnartut ilaat nunamut eqqunnissaat pillugu nalunaarsuisarnermut malittarisassiuussissallutik, taamaalilluni nunat allat ujaraataat kalaallit ujaraataattut akuerineqarnissaat pinngitsoortinneqassalluni. Taamattaaq avammut aallarussinissamut il.il. qinnuteqarnernut tunngasunik periusissanik aalajangersaasinnaanissamut malittarisassaq pisinnaatitsivoq..

§ 16 imm. 3 (siusinnerusukkut § 18 imm.3) eqqarsaatigalugu Akileraartarnermut Nakkutilliisoqarfik siunnersuuteqarpoq, oqaaseq ”pingarnertut malittarisassaq” peerneqassasoq, taarsiullugulu ikkunneqassasoq immikkut akuerineqarneq.

Aalajangersakkap aatsitassanut inatsisip atuuttup § 7, imm. 3-p assigerluinnangajappaa, Kalaallit Nunaata Namminersorneranut atatillugu pissutsit assigiinngitsut eqqarsaatigalugit § 9, nr. 1, inatsimmi 19. maj 2009-meersukkut allanngortinneqartoq.

Aalajangersakkap oqaasertalersornerani eqqarsaatigineqassapput namminersorneq pillugu isumaqatigiissut, kingornalu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsimmi akuerineqartoq kiisalu isertitat naatsorsortarnerat pillugu tunngavittut isumaqatigiissutaasut, § 7-imi isertitat nassuiartarnerannut ilaasut, tassani selskabinut piiaanissamut akuersissutinik tunineqarsinnaasunut malittarisassat oqaasertalersorneqarneranni erseqqilluinnartumik sinaakkusersuineqarluni.

§ 45 eqqarsaatigalugu eqqaaneqarpoq, malittarisassaq taanna malillugu katersisartut nalunaarsorneqartassanngippata katersisarneq nakkutigineqarsinnaanngitsoq.

Malugeqquneqarpoq aalajangersagassatut siunnersuummi ukiumut aningaasanik 100.000 kr.-nut killiliinikkut aatsitassanut inatsimmi atuuttumi § 32-mi aalajangersakkamut taarsiunneqassasoq, tamanna malillugu nunaqavissut akuersissummik pissarseqqaarnatik ujaqqanik katersisinnaasut, ujaqqalli erlinnartut naleqarnerusut ilanngunnagit. Isertitat taamaattut pillugit innuttaasut akileraartarnermut oqartussanut nalunaarutiginnittarnissaannut siunnersuut allannguutaanngilaq.   

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup aamma inassutigaa, aningaasarsiornikkut allaffissiornikkullu pisortanut, inuussutissarsiornermik ingerlatsisunut innuttaasunullu kingunissat oqaaseqaatini nalinginnaasuni itisiliinerusumik nassuiaateqarfigineqassasut, tamakkununnga ilaallutik GEUS aamma DMU-mit siunnersorneqartarneq pillugu isumaqatigiissusiornermut atatillugu aningaasarsiornermut tunngasut pillugit erseqqinnerusumik paasissutissiineq.

Siunnersuut ilalerneqarpoq aningaasarsiornikkut allaffissornikkullu kingunissat pillugit siunnersuummi oqaaseqaatini nalinginnaasuni itisiliilluni nassuiaanikkut. Siunnersuutip kingunerissavaa, Kalaallit Nunaanni Aatsitassat pillugit Siunnersuisooqatigiit atorunnaarsinneqarnissaat, immikkullu isigalugu ukiumut 300.000 kr.-t missaannik sipaaruteqartarnissamut kinguneqartussaasoq.

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup siunnersuummut oqaaseqaatinut nalinginnaasunut immikkoortup uuma aallartinnera tusarniaanermi akissutimini aamma uparuarpaa:

”Siunnersuutip ingerlatat tamakku naleqqussarpai, ingerlatanullu taamaattunut atatillugu nunami immini aamma nunat tamat akornanni malittarisassat isumaqatigiissutillu malippaat. Taamaalilluni siunnersuut aamma Namminersorlutik Oqartussat nunami immini nunallu tamat inatsisaat malillugit pisussaaffimmi eqquutsinnissaannut aamma ilapittuutaavoq.”

Tamatumunnga atatillugu eqqarsaatigineqarsimanerluni tamanna qanoq kinguneqassanersoq, Namminersorlutillu Oqartussanut tamanna allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu qanoq kinguneqassanersoq?

Immikkoortumi issuarneqartumi sammisaqarfiup aqunneqarnerani aatsitassanut oqartussat malittarisassaat maleruagassaallu pingaarnerit nassuiaateqarfigai. Tamanna immini allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu immikkut kinguneqartitsissanngilaq. Siunnersuutip tunngavigaa, Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqarnerup aqunneqarnera ingerlanneqarneralu maannamut sammisami nunat tamat iliortarnerat pitsaanerpaaq malillugu ingerlanneqassasoq.

Aningaasarsiornermut Naalakkersuisoqarfiup allaffissornikkut aningaasarsiornikkullu kingunissat pillugit nassuiaateqarnissaq kissaatigaa, siunnersuutip Naalakkersuisut aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasarnissaannut kiisalu nalunaarutinik suliaqartarnissaannik pisinnaatimmagit. Aalajangersakkanut nalunaarutinullu assigiinngitsunut tamakkununnga aningaasanik amerlanernik immikkoortitsisoqartanissaa naatsorsuutigineqarsinnaanerluni.

Inatsisissatut siunnersuut aatsitassanut inatsisitut atuuttutut inatsisitut sinaakkutissatut oqaasertalersugaavoq, ingerlanneqarnera naleqqussarneqarneralu erseqqinnerusoq najoqqutassatut akuersissutinik assigiissaartumik piumasaqaatit suliarinninnerillu aqqutigalugit aalajangerneqartassallutik. Annertunersaatigut maannakkumutut periuseq ingerlatiinnarneqassaaq, assigiissaartumik piumasaqaatit aamma najoqqutassatut akuersissutit atornerisigut, taamaammallu siunnersuutip sinaakkutissai assigiissaartumik piumasaqaatinik aamma najoqqutassatut akuersissutinik erseqqinnerusunik aalajangersaanernut atatillugu kiisalu aatsitassarsiornermik sammisaqarnermi nalunaarutinik nutaanik suliarinninnernut atatillugu aningaasanik amerlanerusunik pisariaqartitsinermik kinguneqassasoq naatsorsuutigineqarsinnaassanani.

KANUKOKA tusarniaanermi akissutinik makkunannga pissarsisimavoq; Kommune Kujalleq, Kommuneqarfik Sermersooq, Qeqqata Kommunia, Qaasuitsup Kommunia, kommunillu ilassutaat KANUKOKA-p tusarniaanermi akissutiminut ilanngussimallugit. Kommune Kujalleq ilisimatitsisimavoq, aasaanerani sulinngiffeqarneq peqqutigalugu kommunip tusarniaanermi akissutimini politikkikkut suliarinninnissamut periarfissaqarsimanngitsoq.

KANUKOKA-p ataatsimut isigalugu nuannaarutigaa, siunnersuut aqqutigalugu Namminersorlutik Oqartussat aatsitassarsiornermik sammisaqarfiup tigunissaanut inatsisitigut tunngavissaqalermata.

KANUKOKA tusarniaanermi akissutimini uparuarpaa, inatsisissatut siunnersuutip qulequtaa atuuffissami tungaanut naammattumik nassuiaasuunngitsoq, siunertammi ilaannut nunap iluanik atuinissaq ilanngullugu annertusineqarsimammat.

Oqaaseqaat paasillugu malinneqarpoq, siunnersuullu imaalillugu allanngortinneqarluni: ”Uunga siunnersuut: Aatsitassat pillugit ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaat”.

KANUKOKA’p tusarniaanermi akissutimini eqqaavaa, inatsisissatut siunnersuut immikkoortuni arlalinni akisussaaffiit kommuniniit aatsitassanut oqartussanut nuunneqartut kiisalu sammisani arlalinni akisussaaffiit agguarneqarnerat ersernerluttoq.

Tusarniaanermi akissut akuerineqarpoq, oqartussatut suliarinninnerit pillugit siunnersuutip aalajangersagaasa allanngortinnerisigut, kapitalitut 18-itut nutaatut ataatsimoortinneqarlutillu itisilerneqarlutik, kiisalu § 3-mi aalajangersakkakkut, akisussaaffiit agguataarneqarnerat erseqqinnerulersillugu.

Nunaminertanik agguaasarnermut akisussaaffik eqqarsaatigalugu nunaminertanik atuisarneq pillugu aaqqiissut atuuttoq siunnersuut allannguutinik kinguneqartussaanngilaq. Ineqarnermut, Attaveqarnermut Angallannermullu Naalakkersuisoqarfimmit tusarniaanermi akissutinut qulaaniittuni oqaaseqaatini taaneqarpoq, nunaminertanik atuisarneq pillugu inatsit ataatsimut isigalugu ingerlatanut pisuussutinut uumaatsunut atatillugu misissueqqaarnissamut, misissuinissamut piiaanissamullu akuersissutinik ingerlatsinerit tungaasigut atuutissanngitsoq. Tamanna nunaminertanik atuineq, illoqarfinnik ineriartortitsineq najugaqarfiillu pillugit inatsimmi nr. 612, 23. december 1980-imeersumi aalajangerneqarsimavoq, tassani § 2 imm. 2-mi aalajangersakkami allassimalluni, aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut atatillugu nunaminertanik atuineq aatsitassanut inatsit qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu naleqqussarneqartassasoq. Taama tunngaveqarneq siunnersuummi ingerlateqqinneqarpoq, tassanilu nunaminertanut oqartussaaffiup maanna akisussaaffigineqarneranik annikilliliisoqanngilaq imaluunniit allannguutinik nassataqarani.

Siunnersuutip oqaaseqaataanni nalinginnaasuni erseqqissaatigineqarpoq, siunnersuummi pissutsit aatsitassarsiornermik ingerlatsinermut attuumassuteqartut kisimik pineqartut, oqartussatut suliarinninneq oqartussat suliarinninnerattut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsillunilu isumagineqassammat, kingunerissallugulu akuersissummi ataatsimi aatsitassanut pilersaarutini immikkoortut tamaasa ilanngunneqarneri.

Taamattaaq siunnersuutip oqaaseqaataani nalinginnaasuni erseqqissaatigineqarpoq, nunaminertanut oqartussaaffik maannakkutut, tamakkununnga ilaallutik illorsuit, sanaartukkat assigisaallu akuerineqartarnerat, aatsitassanut ingerlatsivimmut isumagitinneqarnissaannut peqqutaasoq sanaartukkanik nalinginnaasunik akuersisarneq nakkutilliinerlu akuerinnittarnernut nakkutilliisarnernullu taamaattunut annikinnerpaat ilaattut isigineqartariaqartoq. Ingerlatsinermut nakkutilliinermullu oqartussaasumut pineqartumut pingaaruteqarluinnarpoq teknikkikkut paasisimasaqarnissaq, sanaartukkat suliarinniffiit, piiaariaatsit nalilersornissaannut pisariaqartitaasut, kiisalu piiaanissamut iliuusissat allat eqqarsaatigalugit.

Aatsitassanik ingerlatsinissamut akuersissutinik tunniussisarnerit illoqarfiit nunaqarfiillu killeqarfiisa iluannut atuuttanngilaq.

KANUKOKA-p § 18-imut eqqaavaa (siusinnerusukkut § 20) tassani akuersaarlugu, aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu sulisartut kalaallit sapinngisamik atorneqarnerusassasut, erseqqissaatigaluguli tusarniaanermi pisussaaffik sulisartut killilersorneqarnissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 30. oktober 1992-imeersoq malillugu atatiinnarneqassasoq.

Sulisartut Kalaallit Nunaaliartartut killilersimaartinnissaat pillugu inatsisip tungaatigut siunnersuut allannguutinik nassataqanngilaq, kisiannili siunnersuummi § 20-mi aalajangersakkani inuiqatigiinnut akornutaanngitsumik ingerlatsinissaq pillugu kapitali 16-imi malittarisassanut ataqatigiissillugu kiisalu inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit naliliisarnissami sulisartut kalaallit atorfinitsittarnissaat pillugu apeqqummi kommunit ilisimatinneqartarnissaannut sunniuteqartarnissaannullu periarfissaat nukittorsarneqarpoq, tamakkununnga ilaallutik sulisartut nunaqavissut sulisorisarnissaat piginnaanngorsarnissaallu eqqarsaatigalugit kommunit aatsitassarsiornermik sammisaqartunik suleqateqartarnissaasa annertunerusumik peqataatinnerunissaannut periarfissaqartinneqassallutik.

Sulisartut Kalaallit Nunaaliartarnerat killilersimaartinniarlugu Inatsisartut inatsisaat ataatsimut isiginnittumik naleqqusaataavoq, suliffissaqartitsiniarnermi sammisanut tamanut atuuttuusoq. Aatsitassanut inatsit aamma siunnersuut immikkut ittumik inatsisiliatut taaneqartuupput, aatsitassanik pisuussutinut attuumassuteqartunut taamaallaat atuuttuullutik. Maannakkutut isumaqarnarsorinanngilaq, siunnersuutip aamma sulisartut killilersimaartinniarlugit Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 19. oktober 1992-imeersup akornanni akerlilersuunneqartoq, marluullutimmi siunertarigamikku sulisartut kalaallit Kalaallit Nunaanni suliffeqarnissaannut sapinngisamik salliutinneqarnissaat qulakkeerniarmassuk.

KANUKOKA-p tusarniaanermi akissutimini Kommuneqarfik Sermersooq isumaqatigaa, taassuma eqqaammagu, qulakkeerneqartariaqartoq siunnersuut malillugu akuersissummik tunniussinermi innuttaasut sinneri nunaminertamik atuinissaannut pisariaqanngitsumik mattunneqartariaqanngitsut.

Immikkoortumi tassani assigiiaartumik piumasaqaatinik atuuttunik allanngortitsinissamik siunnersuut kinguneqartussaanngilaq, tassani erseqqissaatigineqarami aatsitassanut inatsit malillugu piginnaatitsissummik pigisaqartup piginnaatitsissutaasut atuuttut ataqqissagai, sumiiffimmilu akuersissuteqarfiusumi inatsisit malillugit allat ingerlataannik annikillisaataasunik akuersissut kinguneqatitsissanngitsoq. Isumannaallisaanerli eqqarsaatigalugu pisariaqartitsinikkut maannakkutut ingerlataqarfik ungalullugu assersorneqarsinnaajuassaaq, misissuinermi ingerlatat aalajanersimasut ingerlanneqarnerat qulakkeerniarlugu, soorlu qaartiterineqartaqassappat oqartussat siumut akuerereersimasariaqarmassuk.

§ 46 eqqarsaatigalugu aalajangersagaq akisussaaffiit kommuniniit aatsitassanut oqartussanut nuunneqarnissaannik kinguneqassaaq.

Siunnersuutip § 46-at allanngortinneqarpoq oqaatsit ”pisuni aalajangersimasuni” peerneqarlutik, taamaalilluni ataatsimut isigalugu ingerlatanik taamaattunik ataavartumik pilersitsinissaminnut kommunit periarfissinneqarnissaminnut qulakkeeriffigineqassallutik. Siunnersuummi § 46 aamma 47 malillugit akuerinninnerit, siunnersuummi § 21, imm. 2-mi ilanngunneqanngillat, tassani akuersissutit pineqaramik. Taamaattoq akuerineqarnerrmi nunaminertanik atuineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit ingerlatanik taamaattunik nunaminertamik tunineqarnissaq pillugu kommunalbestyrelsi qinnuteqarnissaminut pinngitsoorsinnaanngilaq.

Kapitali 15 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut kapitali 12), innuttaasut, oqartussat kattuffiillu oqaaseqaateqarnissaminnut qulakkeerneqassapput, ingerlataq pinngortitamut annertuumik sunniuteqartussaasoq isumaqarfigineqarpat.

Kapitali 15-imi siunnersuummi Avatangiisinik naliliisarnissaq (VVM) pillugu malittarisassat, pisortat kattuffiillu attuumassuteqartut kiisalu innuttaasut tamarmik, aatsitassanik ingerlatsinermi avatangiisinut sunniutissat pillugit oqaaseqarsinnaatitaanerannut pitsaanerpaamik periarfissinneqarnissaat siunertaralugu oqaasertalersorneqasimapput.  Avatangiisinut annertuumik sunniuteqartoqartussaappat, pisuni tamani avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinermik suliarinnittoqassaaq, aamma misissueqqaarnernut misissuinissanullu atatillugu, imaanngitsoq piiaanissamut akuersissutinut aamma matusinissanut taamaallaat atatillugu, avatangiisinut sunniutissat pillugit nalilersuinissaq pinngitsoorani maanna suliarineqartussanngormat. Aatsitassanut inatsimmut atuuttumut sanilliullugu siunnersuutip innuttaasut aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu avatangiisitigut apeqqutissat pillugit akuliunnissaannut tusarneqarsinnaanerannullu periarfissaat sakkortusarneqarpoq.

Avatangiisinut inuiaqatigiinnullu sunniutissat pillugit nalilersuinissaq pillugu malittarisassat immini siunertarineqarneranni, nassuiaatit tamakku innuttaasunut tamanut pissarsiarineqalernissaannut periarfissaqalissaaq.

§ 95 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 90), oqartussaaffik kommuninut suliakkiissutigineqartariaqartoq, sammisanut tamakkununnga kalluuttunut aningaasartuutit aningaasaliissutitigut taarsiinissaq pillugu isumaqatigiissutigineqarpat.

§ 95-itut siunnersuut ima allanngortinneqarpoq, Naalakkersuisut aalajangersinnaallutik, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu oqartussatut suliassat pisortatut oqartussanit allanit imaluunniit suleqatinit namminersortunit isumagineqarsinnaasut, erseqqinnerusumik aalajangerlugit, aamma kommuninit.

Aalajagersagarli siunnersuutip § 3-anut ataqatigiissinneqassaaq, tamanna malillugu Naalakkersuisut isumagissallugu, pissutsit aatsitassanut, aatsitassarsiornermik ingerlatsinernut, nunap iluanik toqqorsivittut atuinermut, ingerlatanut atatillugu nukissiornermik ingerlatanut, ingerlatanut atatillugu ruujorikkut aqqutilernernik ingerlatanut aamma ingerlatanut atatillugu sammisanut allanut tunngasut tamaasa oqartussatut ataatsimoortitsilluni akuleriisitsinikkut isumagineqassasut.

Sulisitsisut Peqatigiiffiat (GA) siunnersuut ataatsimut isigalugu, suliarilluarsimasatut naliligartik, taperserlugu isumaqatigaat.

GA-li ataatsimut naliliivoq, siunnersuut aqutsisunut annertulaatsiartumik sinaakkusiisoq, GA isumaqarami, arlalitsigut oqaasertalersuutit mianersortut atorneqarsimasut.

Tassunga atatillugu eqqaaneqassaaq, siunnersuut ataatsimut isigalugu naleqqussaanerup saniatigut sinaakkutissatut inatsisissatut siunertaqarmat, taamaalilluni aalajangersakkani erseqqinnerusunik piviusunngortitsineq inuiaqatigiit ineriartornerisa tungaannut eqeersimaartumik paasinissaanut piviusungornissaa qulakkeerneqassalluni. Taamaammat oqaasertalersuutit eqqaaneqartut taamaattussatut siunertarineqarsimapput, Oqaaseqaatilli allassimasut ilaanni kinguneqarsimapput, oqaaseqaatit erseqqissaatigineqarsimallutik.

Nuna Advokater aalajangersimasunik arlalinni oqaaseqaateqarput, taakkunannga makku immikkut erseqqissaatigineqarlutik:

§ 18, imm. 3 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 20, imm. 3), aalajangersagaq nutaajugaluartoq, siusinnerusukkut taama piumasaqaasiineq periarfissaqarsimavoq, atorneqarsimanatilli. Aalajangersagaq piginnaatitsissummik pigisaqartumut annertuumik pigaaruteqartussaammat, assersuutigisariaqarpoq ”annertunerusumik aningaasartuuteqarneruneq imaluunniit pisarissersuineq” qanoq paasineqassanersoq. Imaluunniit tamanna pillugu erseqqinnerusumik allatut malittarisassaqarluni.

Oqaaseqaatit allannguinissamut peqqutissaqartitsisimapput, taamaalilluni siunnersuummi erseqqissumik taarsiullugu allanneqarluni, akuersissummi piumasaqaatit aalajangerneqarsinnaasut, Kalaallit Nunaanni suliareqqiineq qanoq annertutigisunik ingerlanneqarsinnaanersoq. Allannguummi eqqarsaatigineqassaaq, aatsitassat suulluunniit tamarmik Kalaallit Nunaanni akuiarneqarsinnaanatillu suliareqqinneqarsinnaanngitsut. Naatsorsuutigineqarpoq, piiaanissamut pilersaarummik akuersinermut atatillugu aalajangersagaq atorneqarsinnaasoq, taamaalilluni piginnaatitsissummik pigisaqartoq siunnersuuteqarsinnaalluni, Kalaallit Nunaanni qanoq annertutigisumik suliareqqiineqarsinnaanersoq. Naatsorsuutigineqarpoq aatsitassarsiornermik sammisaqarnerup ineriartortinnerani aatsitassat ilaannik Kalaallit Nunaanni suliareqqiinissamut periarfissaqarnerulissasoq.

§ 25, immikk. 1, pkt 3 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 27, immikk. 1, pkt. 3) eqqaaneqarpoq, aalajangersagaq nutaajusoq, piginnaatitsissummillu pigisaqartumut annertuumik akuliuffiginnittoqarsinnaalluni.

Oqaaseqaat oqaaseqaatini erseqqissaasiornermut kinguneqarpoq, taamallu malugineqassalluni, aalajangersagaq ikummatissanut akuersissutini Kalaallit Nunaanni tunniunneqartuni ilanngunneqarsimammat. Taamattaaq aalajangersagaq allanngortinneqarpoq, taamaalilluni piginnaatitsissummik pigisaqartup sumiiffik utertissinnaallugu, piiaanerup aallartinnissaanut taarsiullugu.

Aalajangersakkami pisuussutit suli atorluarlugit aallartinneqarsimanngitsut pineqarput, kisiannili aningaasarsiutigalugu atorluarneqarnerusussanngortinneqarlutik, soorlu peqassuseq sinneqartooruteqarnermik kinguneqarluni. Taamaalilluni aalajangersakkap taamaallaat siunertaralugu piginnaatitsissummik pigisaqartup pisuussutip aningaasarsiutigalugu atorluarneqarsinnaasup atunngitsoornissaa pinngitsoortinniarlugu, eqqarsaatigisassat illersortariaqanngitsut aallaavigalugit.

§ 88, imm. 1 eqqarsaatigalugu (siusinnerusukkut § 83, imm. 1), eqqaaneqarpoq oqariaaseq ”toqqaannanngitsumik tunniussineq” qularuteqarnissamik peqqutissaqartitsisoq. Eqqarsaatigineqartorlu pisortat nalunaarsueriaatsimik eqqussinissaat siunertaqarsinnaanersoq.

Aalajangersagaq pineqartoq aatsitassanut inatsimmit atuuttumit nangeqqiineruvoq, ingerlatsivimmillu isigineqarluni paasinninnissamut nalornissuteqarnissamut peqqutissaqanngitsutut. Aalajangersakkami allassimavoq, akuersissummik tunniussinissat tamarmik Naalakkersuisunit akuerineqaqqaartariaqartut, tassani peqqutaatinneqarluni, piginnaatitsissummik pigisaqartoq, akuersissut malillugu piumasaqaatit pisussaaffiillu aningaasarsiornikkut suliaqarfitsigullu akisussaaffiit eqquutsissinnaassallugit pisussaaffeqartoq. Toqqaannanngitsumik tunniussineq aalajangersakkami ilanngunneqarmat, tassa aktiaatinik, anpart-inik allatulluunniit piginneqatigiissutinik tunniussineq, piginnaatitsissummik pigisaqartup aalajangiisumik eqqarsaatigalugu allannguinernik nassataqartut, qulaani eqqarsaatigisassatut taaneqartuni tunngaviuvoq.

Taamaattumik piginneqataassutit allanngornerini toqqaannanngitsumik tunniussineq tamatigut Naalakkersuisunit akuerineqassaaq, taamaalilluni akuersissummik tunniussinermi tunngavigineqaqqaartut suli atuunnersut nakkutigineqassalluni.

Toqqaannanngitsumik tunniussineq erseqqinnerusumik nassuiarneqarsinnaagunanngilaq, qulaanimi taaneqartutut pissutsit, selskabimi akuersissummik tunineqartumi ataqatigiissitsinerit aalajangiisut taamaalinikkut nikisinneqarsinnaasut suulluunniit pineqarsinnaammata.

Pissutsit qulaani taaneqartut tungaasigut piumasaqaateqarluni tunniussinerit assigiinngitsut nalunaarsornissaat eqqarsaatigalugu, nalilerneqarsimavoq taama nalunaarsuisarnissat siunertaqanngitsut. Akuersissummut piginnaatitsissutit isumaqatigiissutigisimasinnaasat Naalakkersuisunit akuerineqarsimanngikkunik atorsinnaassanngillat. Taama akuerinninneq taamaallaat aalajangersimasumik qinnuteqartoqarpat tunniunneqarsinnaavoq. Akuerinninnermi tunngaviummat tunniussineq ingerlaannartumik atuutsinneqalissasoq, imaassinnaalluni Naalakkersuisut akuersissummut ilassuteqarnerisigut, pisinnaatitsissut piffissami sivusuumi atuussinnaanngilaq. Taamaalilluni immikkut nalunaarsuiffimmik pilersitsinissaq tunngavissaqanngilaq.

Qularnaveeqqusiineq pillugu isumaqatigiittoqarsimassapat, pisinissamut salliutinneqarnissaq taamaalilluni Naalakkersuisut akuersinngippata piviusunngortinneqarsinnaanngilaq.

Tassunga aamma atatillugu eqqarsaatigineqassaaq, akuersissut akiitsulinnik malersuinissanut peqqutaasinnaanngimmat, taamaammallu qularnaveeqqusiisoq akuersissummi piginneqataasunngorusulluni piumasaqarsinnaanani.

§ 98, imm. 4 (siusinnerusukkut § 93, imm. 5) eqqarsaatigalugu uparuarneqarpoq erseqqissumik allassimanngitsoq, akuersissutinut tunniunneqareersunut piumasaqaatit ilumut ingerlateqqinneqassanersut.

Siunnersuummi arlalippaalunnik allannguineqarpoq, akuersissutit tunniunneqareersut eqqarsaatigalugit sapinngisamik annertuunik allannguuteqartoqannginnissaa siunnersuummi taamaalilluni erseqqissaatigineqarluni. Taamaattumik piginnaatitsissummik pigisaqareersut aallaavittut siunnersuutip malitsigisaanik piumasaqaatinik annertuunik nutaanik piumasaqarfigineqassanngillat. Ilutigitilluguli eqqaasariaqarpoq, aatsitassat pillugit (ikummatissat pinnagit) misissuinissamut akuersissutinut assigiiaartumik piumasaqaatit pillugit § 19-imi taaneqartut, akuersissut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi inatsisitigut malittarisassanut qaqugukkulluunniit atuuttunut malitsisussaasut.

Nuna Eqqartuussissuserisut ilassutitut tusarniaanermut akissuteqaamminni 2009-imi oktoberip sisamaaneersumi siunnersuummit § 16, imm. 3-mi aalajangersakkamut, ingerlatseqatigiiffiit piiaanissamut akuersissummik tunineqarsimasut aningaasaqarnermikkut piginnaasaqarnissaannut piumasaqaatinik aalajangersaaviusumut tunngatillugu isumakuluuteqarnertik oqaatigaat. Deloitte allakkamini 2009-imi oktobarip 23-aneersuni inerniliinermut isumakuluuteqarnernullu Nuna Eqqartuussissuserisut oqaatigisaannut isumaqataavoq.

Siunnersuummi § 16, imm. 3-imi aalajangersakkami Namminersorlutik Oqartussat aamma Naalagaaffiup akornanni isertitanik naatsorsuinermut tunngaviusut, isertitat suliffissuarnit nunami namminermi pigineqartuninngaaneernerannik imaluunniit nunanit allaninngaaneersuunerannik sunnerneqarsinnaannginnissaat qulakkeerneqartussaavoq. Tamatumani Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanit isertitat pillugit namminersorneq pillugu aaqqissuussinermut isumaqatigiissummi aammalu Naalagaaffiup tapiissutai pillugit piumasaqaatinik naammassinnissinnaanissaa siunertarineqarluni. Siunnersuut Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu inatsimmut aammalu tunngaviusussatut Kalaallit Nunaata aamma Danmarkip akornanni isumaqatigiissutigineqartunut naapertuuttumik ilusilersorneqarpoq aammalu namminersorneq pillugu inatsimmi § 7, imm. 2-imi isertitanut tunngatillugu nassuiaanerup namminersorneq pillugu aaqqissuussinermi anguniakkanik siunertaasunillu naammassinnissinnaaginnarnissaa qulakkeertussaallugu.

Siunnersuummi aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi atuuttumi isertitanut tunngatillugu nassuiaaneq ingerlateqqinneqarpoq tassanilu ilaavoq pisinnaatitsissummik pigisaqartumut piiaanissamut akuersissut malillugu aaqqissuussaanermut, aningaasanngortitsisarnissamut niuernermullu atugassarititaasunut piumasaqaatit, aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi atuuttumi § 7, imm. 3-mi piumasaqaatinut, 2009-imi Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat atuutilernerannut atatillugu pissutsit assigiinngitsut pillugit inatsisikkut allannguuteqartinneqartumi, piumasaqaatinut naapertuutissasut.

Oqartussaasutut suliarinnittarnermut tunngatillugu aammalu akileraartarnermut, ingerlatseqatigiiffinnut aatsitassanullu suliassaqarfinnut inatsisini allannguutit kingunerisinnaavaat namminersorneq pillugu aaqqissuussinermi isertitanut tunngatillugu nassuiaaneq nalilersoqqinneqassasoq. Siunnersuummi § 16, imm. 3-imi oqaaseqatigiinnik allannguisoqartariaqartoq paasinarsissagaluarpat, inatsisip allannguuteqartinnissaanut siunnersuummik saqqummiussisoqannginnerani tamanna pillugu Naalagaaffimmut isumaqatiginninniarneq allartinneqartariaqartussaavoq. Tamanna siusinnerpaamik pisinnaavoq suliassaqarfiup  Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqareernerata kingorna.

§ 18, imm. 3-imut tunngatillugu (aallaqqaammut § 20, imm.3-usoq) oqaatigineqarpoq Kalaallit Nunaanni piareersaataasumik suliarinninnermut piumasaqaat sapinngisamik siusinnerpaamik aalajangersarneqartassasoq aammalu ajornanngippat misissuinissamut akuersissummi aalajangersarneqareersinnaalluni.

Kalaallit Nunaanni piareersaataasumik suliarinninnissaq pillugu apeqqut, apeqqutit misissueqqaarnermi paasiniarneqartussat ilagaat, taamaattumik pisinnaatitsissummik pigisaqartup piiaanissamut pilersaarutip akuerineqarneranut atatillugu, piiaanermik suliaqarnissamut tamakkiisumut aningaasaqarnikkut atugassarititaasussat ilisimalereersimasussaavai.

§ 25-imi uniffiit pingajuanni (aallaqqaammut § 27-imi uniffiit pingajuat) tikkuarneqarpoq aalajangersagaq pisinnaatitsissummik pigisaqartumut piiaanissamut suliniutissanik aallartitsinissamut peqqusissummik nalunaarfigineqartumut annertoorujussuarnik kinguneqarsinnaavoq.   

Kalaallit Nunaanni ikummatissiassanut pisinnaatitsissummik pigisaqartunit aallartitat oqaloqatigereernerisa kingorna § 25, imm. 2 ilanngunneqarpoq, tassani piiaanissamut suliniutissanik aallartitsinissamut piffissaliussaq, tamatumunnga peqqusissutip nalunaarutigineqareernerata kingorna ukiunik pingasunik sivitsorneqarluni.

§ 26-imut tunngatillugu (aallaqqaammut § 28) annertuallaarsorineqarpoq aammalu aalajangersakkamut nassuiaatini qanoq pisoqarneratigut allaannguuteqartitsinissamik peqqusissuteqartoqarsinnaassanersoq itisiliinerusumik nassuiarneqassasoq kaammattuutigineqarpoq.

Inatsisit ingerlatsinermut tunngaviusussat nalinginnaasut malillugit § 26 naapertorlugu akuersissuteqarnissamik aalajangiilernermi aammalu piiaanissamut pilersaarutip allannguuteqarnissaa pillugu aalajangiilernermi, takuuk § 26, imm. 2, inatsisitigut unioqqutitsinngitsumik aammalu kinaassusersiunngitsumik aalajangiisoqassasoq, tassani ilaalluni tunngaviatigut assigiimmik annertussusiliisussaaneq. Taamaalilluni inatsisit ingerlatsinermut tunngaviusussat nalinginnaasumik atuuttut erseqqinnerusumik nassuiarneqarnissaat pisariaqarsorineqanngilaq aammalu siunnersuummi siunertanik allaaserinninnermi aalajangersaasarnissamut pisariaqartut erseqqissumik nassuiarneqarput, taamaalillunilu piumasaqaatinut § 26 aamma imm. 2 naapertorlugit aalajangiinissamut tunngaviusinnaasunut tunngatillugu siumut takorluuisoqareersinnaalluni.

§ 92, imm. 5-imut aamma § 79, imm. 4-imut tunngatillugu nioqqutissanik kiffartuussissutinillu pilersuisussanut kinaassusersiunngitsumik akisussaaffeqarneq pillugu inatsisitigut aalajangersaasoqarsinnaammat isumanerluuteqarneq ersersinneqarpoq.

Akerliliissuteqarneq tusaatissatut tiguneqarpoq aammalu pilersuisussanut kinaassusersiungitsumik akisussaaffeqarneq pillugu aalajangersagaq siunnersuummit peerneqarpoq.

§ 9 imm. 4-imut aamma 5-imut (siusinnerusukkut § 93, imm. 5) tunngatillugu kaammattuutigineqarpoq nassuiaatini erseqqissarneqassasoq atugassarititaasussani nalinginnaasuni il.il. inatsisitigut aalajangersakkat suut kingumoortumik atuutilersumik allannguuteqartinneqassannginnersut.

Akuersissutini nalinginnaasuni tamaginni allassimavoq ”Akuersissummi Kalaallit Nunaanni inatsisitigut maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malinneqassapput”.

Tamatuma saniatigut akuersissutini tunniunneqareersimasuni allannguutit suulluunniit, inatsisit ingerlatsinermut tunngaviusussat nalinginnaasumik atuuttut aammalu tunngaviusussat malinneqarnissaat ataqqillugu pisussaassapput, taamaattumik nassuiaatini atugassarititaasussani nalinginnaasuni il.il. aalajangersakkat suut kingumoortumik atuutilersumik allanngortinneqarsinnaannginnersut erseqqissarnissaa pisariaqarsorineqanngilaq aammalu allatigut ajornakusoorluni. Tamatumunnga qanoq pisoqaraluarpalluunniit pisuni ataasiakkaani tamaginni aalajangersimasumik naliliinissaq apeqqutaasussaavoq.

DONG Energy allappoq ikummatissanik sammisaqarnermi aaqqissugaalluartumik paasinarluartumillu ingerlatsinissamut siunnersuut periarfissiilluartoq, soorlu siunnersuutip iluata ilaani DONG Energy suliaqarfeqartoq, tamakkulu pillugit oqaaseqaateqarluni.

DONG Energy-p oqaaseqaatai tusarniaanermik akissutinut allanut ilanngullugit siunnersuummik erseqqissaateqarnissamut peqqutissaqartitsipput. Soorlu pilersuisut akisussaaffittut tunngaviinik allanngortitsinerit, kiisalu § 25, imm. 2-mi utertitsinisamut periarfissat kiisalu siunnersuummut § 25, imm. 1 aamma 2-mut itisiliilluni oqaaseqaatit.

Qinnuteqaqqusilluni aggersaasarnerit pillugit DONG Energy-p oqaaseqaataa, kiisalu sulisartut kalaallit atortarnissaat pillugit oqaaseqaatit paasineqarlutik ilalerneqarput.

Taamaattorli allaffissornikkut maalaaruteqartarfissaq pillugu inassuteqarneq eqqarsaatigalugu maannangaaq periarfissaqanngitsutut imaluunniit pisariaqanngitsutut nalilerneqarpoq, malittarisassanillu ingerlaavartumik nalilersuisarnerni eqqarsaatigineqartassalluni.

Greenland Venture (GV) tusarniaanermi akissuteqarnerminni immikkoortut politikkimut aalajangersimasunullu tunngavillit arlallit eqqaasimavaat.

GV-p eqqaavaa, siunnersuut pillugu siammasinnerujussuarmik tusarniaassutigineqarsimasariaqaraluartoq, soorlu innuttaasunik tusarniaanikkut.

GV-p nalileqqullugu kissaatigaa, Naalagaaffimmi oqartussat Kalaallit Nunaanni malittarisassat pillugit tusarniaaffigineqartariaqarnersut imaluunniit ilisimatinneqaannartariaqarnersut.

Tusarniaariaaseq eqqarsaatigalugu Inatsisileriffiup saqqummersitaa ”Namminersorlutik Oqartussani malittarisassanik suliarinnittarnermi maleruagassat” malillugu tusarniaaneq tamatigoortumik ingerlanneqarpoq. Tusarniaaffissanik toqqartuinermut atatillugu eqqarsaatigineqarsimavoq siunnersuut ataatsimut isiginninnerusutut isumaqarfigineqanngitsoq, soorlu peqqissutsimik paaqqutarinninneq pillugu inatsit, assigisaattullu. Taamaalilluni nalilerneqarsimavoq, siunnersuutip Inatsisartuni sammineqarnera eqqarsaatigalugu innuttaasunik tusarniaassutigissallugu tunngavissaqarsimanngitsoq.

Kalaallit Nunaanni inatsisissatut siunnersuut pillugu naalagaaffik tusarniarneqassanersoq pillugu siunnersuut aalajangersimasoq suunersoq apeqqutaavoq. Sammisat tigusassat pineqartillugit, erseqqilluinnartumik tunngaviuvoq suliap aallartilaarneraniilli naalagaaffik peqataatinneqassasoq, imaassinnaammat danskit inatsisaat attuumassuteqartut tigusinermut atatillugu allanngortittariaqassasut. Tamakku saniatigut Naalagaaffeqatigiinnerup iluani oqartussanik allanik tusarniaasarneq ulluinnarni aqutsinermut pissusissamisoortutut ilaavoq. Aatsitassanut pisortaqarfiup siunnersuummik matuminnga suliarinninneranut atatillugu, naalagaaffimmi oqartussat ataatsimut isigalugit tusarniaaffigineqassanersut nalilersinnaasaata avataaniipput.

GV allappoq, sammisanut Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaanissamut akisussaaffittut tunniussiffigineqarsimasaanni nalunaarutitut missiliuummik saqqummiussisoqarsimannginnera naammaginanngitsoq.

Oqartussaaqatigiinnermi suliassanik nalinginnaasumik agguaassisarnerit eqqarsaatigalugit malittarisassat pingaarnerit Inatsisartut aalajangersartarpaat, taamaalereeraangat piginnaatitsissummik tunineqarsimanertik malillugu suliassat tamakku aqussallugit Naalakkersuisut suliassarilertarpaat. Taamaalilluni pissusissamisuussanngilaq Naalakkersuisut piginnaatinneqarnermik iluanni tamakku pillugit nalunaarutinut missiliuutinik saqqummiussissappata, Inatsisartunillu akuerineqarluni. Taamattaaq inatsisitigut inissisimaneq pillugu nalornissutinik pilersitsineqassagaluarpoq. Tamatumunnga taarsiullugu piginnaatitsissutit qanoq annertutigissanersut oqaaseqaatini nassuiaatigineqarput. Naatsorsuutigineqarporli Naalakkersuisut siunnersuummi piginnaatinneqarlutik, nalunaarutinik arlalinnik aamma assigiissaartumik piumasaqaatinik arlalinnik suliarinnissasut saqqummiussillutillu, Inatsisartut siunnersuut sammereerpassuk piginnaatitsissutinullu isummereerpata.

GV-p siunnersuutigaa, siunnersuummi § 18, imm. 2-ani oqariaatsip ”Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit” saniatigut sukaterineqartariaqartoq, taamaalilluni isumaqartinneqalerluni, suliffeqarfik maani najugaqavissumit pigineqartussaasoq.

Sukaterinissatut siunnersuut aatsitassat pillugit siunnersuummik aalajangersaanissani pisinnaatitaaffiit avataanniippoq, tassani Kalalallit Nunaanni suliffimmik pilersitsinissamut periarfissamut imminut attuumassuteqarmat.

GV siunnersuuteqarpoq siunnersuummi ilanngunneqassasoq, aatsitassanik ingerlatsineq nukisiuutinut ataavartunut atortinneqassasoq, taamaattoq sumiiffimmi pigineqareerpat imaluunniit pilersinneqarsinnaappat.

Siunnersuut tunngavilersugaalluartutut isumaqarfigineqarpoq, naatsorsuutigineqarlunilu assigiiaartumik piumasaqaatini aatsitassanik ingerlatsinermut atuuttussamut ilanngunneqassasoq. Siunnersuutip qanoq annertutigisumik atorneqarnissaata killilernissaanut atatillugu, killiliinerit piumasaqaatinut tunngasut, pisut suut ataanni nukissiuutit ataavartut atorneqassanersut pillugit inatsisinut allanut atuupput. Taamaattumik piumasaqaat taamaattoq siunnersuummut ilanngunneqanngilaq, akuersissummullu piumasaqaatitut aalajangersarneqarsinnaalluni. Aatsitassanik ingerlatsinermut atatillugu sapinngisamik periarfissaqartillugu nukissiuutit ataavartut atorneqarnissaat siunnersuutip siunertaanut tulluuppoq.

GV suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanneersut sulisartullu kalaallit atorneqarnissaat pillugu immikkoortunik arlalinnik taagugaqarsimavoq.

Pissutsit tamakku siunnersuummi aalajangersagassatut siunnersuummi ”Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutissanik nalilersuineq”-mi ilanngunneqassapput.

GV siunnersuuteqarpoq inatsisaasimasumi iliuuserisartakkat imaluunniit aalajangersakkat suulluunniit pingaaruteqarunnaartutut erseqqissaatigineqassasoq.

Siunnersuut ilanngunneqanngilaq, eqqarsaatigineqarmammi aalajangersakkat arlalippassuit ingerlateqqinneqassasut, taamaammallu iliuuserisarsimasat suli atuuttussaallutik, tamannalu pissusissamisoorluinnartutut isigineqartariaqarluni.

GV naggataatigut siunnersuuteqarpoq, FN-ip isumaqatigiissutai, tamakkununnga ilaallutik aatsitassarsiorneq pillugu ILO-p isumaqatigiissutaa, Kalaallit Nunaata isumaqatigiissuteqarfigisinnaanerai misissorneqartariaqartoq.

Aatsitassanik ingerlatsinerup tungaatigut isumannaallisaanikkut, peqqissutsikkut assigisaatigullu naleqqussaanerit tungaasigut Kalaallit Nunaat qaffasissorujussuarmik inissisimaffeqarpoq, taamalu sulinermi pissutsit sulinermi isumaqatigiissusiat aqqutigalugit annertuumik naleqqussarneqartarlutik. Taamaammat FN-ip isumaqatigiissutai ”avalliit” isumatigiissuteqarfigissallugit pisariaqarsorinartinnanngilaq, Kalaallit Nunaanni inatsisit isumaqatigiissutinut pineqartunut naleqqiullugit annertunerungaatsiartumik illersuissutaasinnaasutut nalilerneqarmata.

GrønlandsBANKEN-ip siunnersuut iluaqutaalluarsinnaasutut nalilerpaa, inuussutissarsiornermik ingerlatsisut Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlatsinermi akuliunnissaminnut peqataanissaminnullu periarfissamikkut oqilisaanneqarnissaannik siunnersuutip anguniagai aningaaseriviup isumaqatigalugit ilalerpai. Anguniagaq taanna aningaaseriviup isumaqatigaa, pingaartumik oqartussatut suliarinninnerup ingerlatsiffittut immikkoortutut tunngaveqarnissaa, taamaalilluni qinnuteqariaatsit ajornaallisarnissaannut ilapittuutaassammat.

§ 16, imm. 3, naggatit pingajuat (siusinnerusukkut § 18, imm. 3, naggatit pingajuat) eqqarsaatigalugu aningaaseriviup piumasaqaatit ujartorpai, piiaanissamut akuersissutit selskabimut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsumut tunniussinissamut pinngitsoortineqassagaluarpat tunngaviliisussanik.

Aatsitassanut inatsimmi atuuttumi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqarneq pillugu pingaarnertut malittarisassamit pinngitsoortitsineqarsimaneranik siusinnerusukkut pisoqarsimaneranik ilisimasaqartoqanngilaq, aalajangersakkalli oqaasertalersornerani namminersorneq pillugu isumaqatigiissut eqqarsaatigineqassaaq, kingusinnerusukkullu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsit akuerineqartoq kiisalu isertitat naatsorsorneqarnerat, § 7-imi isertitat nassuiarneqarnerannut ilaatinneqartoq, ilutigitillugulu Kalaallit Nunaanni Namminersorneq pillugu Inatsisissatut siunnersuummi saqqummiunneqartumi, selskabinut piiaanissamut akuersissummik tunineqarsinnaasunut malittarisassat oqaasertalersorneqarnerannut erseqqilluinnartumik sinaakkusersorneqarsimasut.

Namminersorneq pillugu isumaqatigiissummi eqqarsaatigisassat, isertitallu naatsorsorneqarneri isertitat nassuiarneqarnerannut ilaasut, aamma eqqarsaatigineqarsinnaassapput, selskabimut Danmarkimi angerlarsimaffeqartumut piiaanissamut akuersissummik tunniussineqarpat.

§ 17, imm. 2 (siusinnerusukkut § 19, imm. 2) eqqarsaatigalugu aningaaseriviup siunnersuutigaa, selskabip Namminersorlutik Oqartussanit aqunneqartup periarfissai, erseqqinnerusumik piumasaqaateqarnikkut ikummatissanut akuersissutinut killilimmik sammisaqarluni akuersissummik peqataalersinnaanermut pisinnaatitaanissamut periarfissaqarsinnaasoq, imaluunniit Namminersorlutik Oqartussat peqataanissaannut piumasaqaatit erseqqissaatigineqarlutik.

Namminersorlutik Oqartussat akuersissummi sammisaqarnermut ilaasunut peqataalernissaannut akuersissummi piumasaqaat misissuinissamut akuersissuteqarnermi aalajangerneqareertussaavoq. Tamatuma kingunerissavaa piumasaqaat taamaattoq taamaallaat aningaasarsiutigalugu ilimanaatillit pillugit ilisimasat tunngavigalugit inissinneqassaaq, tassa pisuussummut immikkut killilerneqartumut attuumassuteqartumut, unammilleqatigiinnermi eqqarsaatigisassat inuiaqatigiillu soqutigisaat piumasaqarfiussammata, akileraartarnikkut, akileraarnikkut inatsimmi nalinginnaasunut naleqqiullugit piumasaqaatit allaanerusut aalajangerneqarsinnaammata.

Taamaassappat piumasaqaatit piginnaatitsissummik pigisaqartup siumut ilisimareertariaqassavai, misissuinissamut immaqalu kingorna piiaanissamut iliuusissanut aningaasalersuinissaq pillugu arlaannilluunniit aalajangiisoqannginnerani.

§ 18, imm. 1-3 (siusinnerusukkut § 20, imm. 1-3) eqqarsaatigalugit, oqaasertalersornera aatsitassanut inatsimmut atuuttumut naleqqiullugu sukaterinertut aningaaseriviup isumaqarfigaa. Siunertaasut aningaaseriviup isumaqataaffigai, uparuarluguli pingaaruteqarluinnartoq tamakku aalajangersimasumik malitseqassasut, soorlu ilinniartitaaneruupiluani suleqatigiinnerulernermik malitseqarnissaat.

Siunnersuummi imaalillugu allanngiuneqarpoq, maanna erseqqissumik oqaasertalerneqarluni, akuersissummi piumasaqaatinik aalajangiineqarluni, sulisartut kalaallit, pilersuisut Kalaallit Nunaanneersut qanoq annertutigisumik atorneqassanersut kiisalu suliareqqiineq qanoq annertutigisumik Kalaallit Nunaani pissanersoq. Inuiaqatigiinnik akornusiinnginnissaq aamma inuiaqatigiinnut sunniutissanik naliliinissaq pillugit § 20, imm. 1-3-mi aalajangersakkani tunuliaqutaasutut siunertarineqartut eqquutsinnissaannut kapitali 16-imi aalajangersakkat ilapittuutaassapput.

Taamaalilluni inuiaqatigiinnut sunniutissat nalilersornerini qulakkeerinneqataassapput, ingerlatat aatsitassanut inatsimmut ilaasut pilersaarusiorneqarneranut aqunneqarnerannullu, nunami immini sumiiffimmilu ingerlatat kingunissaannik misissuinerit tunngavigalugit inuiaqatigiinnut kalaallinut qanoq kinguneqarsinnaanersut. Tamatuma kingunerissavaa, inuiaqatigiinnut sunniutissat pillugit naliliineq imaqassammat, sumiiffimmi innuttaasunut kalluarneqartunut innuttaasut inuunerannut kingunerisassat nassuiaammik naliliinermillu imaqasammata, pingaartumik ilaallutik suliffissaqartitsiniarnermut periarfissat iliuusissallu inuiaqatigiinnut aningaasarsiornikkut sapinngisamik annertunerpaamik pissarsissutaanissaasa qulakkeernissaat, sumiiffinni najugallit suliffeqartinnerisigut kiisalu sumiiffimmi ingerlatat saniatigut pilersitaannut aningaasarsiornikkut pissarsissutigisinnaasaat.

§ 24, imm. 2-4, (siusinnerusukkut § 26 imm. 2-4) eqqarsaatigalugu GrønlandsBANKEN-ip tusarniaanermi akissutimini uparuarpaa, inatsisissatut siunnersuutip aalaajangersakkat aamma tassunga atatillugu oqaaseqaatit akornanni kipungasoqartoq, aalajangersakkami piumasaqaatit pingaartinneqassasut eqqaaneqarmat, uffa oqaaseqaatini allassimasoq, piumasaqaatit taaneqartut pingaartinneqarsinnaasut.

Siunnersuut ilalerneqarpoq siunnersuummi § 24, imm. 2 aamma 3-mi oqaaseqaatini allannguinikkut.

AvataQ-Grønlands Natur og Miljøforening tusarniaariaaseq eqqarsarnartoqartillugu isummerpoq, isumaqarlunilu tusarniaanermi innuttaasut peqataatinneqarsimassagaluartut, soorlu kattuffiit NGO-t allat (kattuffiit naalakkersuinermut attuumassuteqanngitsut) peqataatinneqarsimassagaluartut.

Tusarniaariaaseq eqqarsaatigalugu Inatsisileriffiup saqqummersitaa ”Namminersorlutik Oqartussani malittarisassanik suliarinnittarnermi maleruagassat” malillugit tusarniaaneq tamatigoortumik ingerlanneqarpoq. Tusarniaaffissanik toqqartuinermut atatillugu eqqarsaatigineqarsimavoq siunnersuut ataatsimut isiginninnerusutut isumaqarfigineqanngitsoq, soorlu peqqissutsimik paaqqutarinninneq pillugu inatsit, assigisaattullu. Taamaalilluni nalilerneqarsimavoq, siunnersuutip Inatsisartuni sammineqarnera eqqarsaatigalugu innuttaasunik tusarniaassutigissallugu tunngavissaqarsimanngitsoq.

AvataQ-Grønlands Natur og Miljøforening uparuaavoq pilersaarutini avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut pillugit innuttaasut sunniuteqarnerusinnaasunut akuliunnissaminnut peqataasariaqarnerat siunnersuummi pitsanngorsarneqarsimassagaluartut.

Sammisami Kalaallit Nunaanni siullertut aatsitassanut sammisaqarnermi pilersaarutini tamani avatangiisit pillugit piumasaqaatinik atuutsitsilerput kiisalu pilersaarutini tamani avatangiisinut sunniuteqarsinnaasut tamaasa pillugit naliliinermik nassuiaateqarnissamik piumasaqaateqarluni. Siunnersuutip kapitaliata 15-iani aalajangersakkat taakku siunertarivaat, innuttaasut aatsitassanik ingerlatsinermi ilisimatinneqarsinnaanerminnut namminneerlutik isummersinnaanissaat, avatangiisit aamma aatsitassanik ingerlatsinerit pillugit tamat oqallinnissaannut peqataanerminnut tamat oqallinnissaminnut periarfissinneqarlutik.

Foreningen 16. august allappoq aatsitassanik sammisaqarneq pillugu inatsisitigut immikkut atuuttunik aatsitassarsiornermik nunarsuarmi tamaneersut aatsitassarsiornermik ikummatissarsiornermiillu ingerlatsisut aamma sumiiffimmi annikitsumik ingerlatsinermi pineqartut avissaartittariaqartut. Taamatullu ingerlatsiviup avinneqarnissaa inassutigineqarpoq, taamaaliornikkut kommunit annikitsumik ingerlatsineq isumagissallugu, kiisalu annertuumik aatsitassarsiorneq ikummatissarsiornerlu Naalakkersuisut oqartussaaffigalugu ingerlatissallugu.

Siunnersuutip piviusunngortinneqarnerani pisariaqarpoq aatsitassanik atorluarneqanngitsunik, kommunini tamani ingerlatsivimmik pilersitsineqartariaqartoq, pingaartumik ujarassiornerup, qaarusutsigut teknologiimik ilisimasaqarneq avatangiisitigullu apeqqutinik piginnaasaqarfittut pisariaqartunik ingerlatsisussaq. Aatsitassanik sammisaqarnermi aqutsinikkut aningaasaliissutit amerlisariaqassapput siunnersuut malillugu, ingerlatsivik kommuninut namminersorlutillu oqartussat siunnersuutigineqartutut avitsinermik kinguneqassappat. Avitsineq ingerlatsivinnut avinneqartunut tamanut ajornakusoortorujussuussaaq, aatsitassarsiornermi sammisaqartunut suliaqarfitsigut immikkoortuni piginnaanerit inerisarneqarnissaat aserfallatsaaliornissaallu eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik siunnersuut malinneqanngilaq.