25. september 2009
UKA 2009/122
Inatsimmut siunnersuummut nassuiaatit
Nalinginnaasumik nassuiaatit
1. Inatsimmut siunnersuummut tunuliaqutaasoq
Inatsisissatut siunnersuut allannguutissanik arlaqartunik imaqarpoq, ataatsimoortikkaanni akileraartarnermi periutsimik patajaallisaasussanik siunissamilu inuussutissarsiuteqarnikkut ineriartornissamik ilimagisanut naleqqussaasuusunik.
Siullermik siunnersuutigineqarpoq aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnernut aammalu piaanermut atatillugu killilimmik akileraartussaaneq pillugu malittarisassanik eqqussineqassasoq inatsiseqartitsinikkut tunngavissat paasinarnerulernissaat siunertaralugu. Atuagassiami Skat Udland-imi (SU 2009, 102) ilanngussami Kalaallit Nunaata nunavittap immap ataaniittortaani (immap naqqani) kulbrintisiornernik akileraarusersuisinnaanera inatsisitigut tunngavissaqarnersoq qularutigineqarpoq. Kalaallit Nunaanni kulbrintisiornernut atatillugu isertitat akileraarusersugaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaata 1991-imi atorunnaarsinneqarnerani akileraarutit pillugit malittarisassat nunavittap ilaanut immap ataaniittumut aamma atuuttuuneranik aalajangersagaq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmut nuunneqanngilaq, taamaammallu ilanngutassiisup isumaa naapertorlugu nunavittap ilaani immap ataaniittumi ingerlatat arlaqartut akileraarusersornissaannut inatsisitigut tunngavissaqarani. Naalakkersuisut isumaqarput tamatumuunakkut nunavittap ilaani immap ataaniittumi maannamut ingerlanneqartunik kulbrintisiornernik siunissamilu ingerlanneqartussanik akileraartussaanermut tunngasutigut pissutsit nalornissutigineqalersut, aatsitassatigut pisuussutinik nunami, nunap imartaani aammalu nunavittap ilaani immap ataaniittumi misissueqqarnernut, misissueqqissaarnernut aammalu iluaqutiginninnernut tunngasut ilanngullugit inatsiseqartitsinikkut aaqqiivigineqarnerisigut ajunnginnerpaamik qaangerneqarsinnaasut. Tamannataaq tunngavigalugu siunnersuutigineqarpoq aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnernut aammalu piiaanermut atatillugu ingerlatsinerit aammalu tamatumunnga atatillugu inuit sulisut akileraartussaatitaanerat pillugu malittarisassanik eqqussineqassasoq.
Aappassaattut siunnersuutigineqarpoq akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraarusigaanerata annertussusiligaanera qaffaaffigineqassasoq. Tamatumuunakkut nalinginnaasumik atugaalluartumik sulisunut ajunngitsorsiarititaasumik, biilimik atugassinneqarnermi aningaasatigut iluaqutissinneqarnermut ersersitsinerusumik ullutsinnullu naleqqunnerusumik, akileraarusiinissaq aammalu pisortat akileraarutitigut isertitaannik pisariaqartumik annertusaanissaq eqqarsaatigineqarput.
Pingajussaattut selskabinik nalikillilerissutigisassanik atunngisaqartunik nioqquteqarsinnaanerup pakkersimaarneqarnissaanik siunnersuut siunertaqarpoq. Kalaallit Nunaanni akileraartarnermi nalikillilerinermut tunngasutigut malittarisassat nunarsuarmi nunanut allanut sanilliullugit ammanerujussuupput orniginartuullutillu. Akileraartarnermi nalikillilerinermut Kalaallit Nunaanni malittarisassat nunarsuarmi nunanut allanut assersuussinermi aningaasaliinissamut ussassaarinninnermut ilapittuutaapput. Allannguutissat siunnersuutigineqartut tamatuma allanngortinnissaanik siunertaqanngillat, taamaallaalli malittarisassat atuuttuusut iluarinanngitsumik sunniutaat illuatungilerniarneqarlutik. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 30, imm. 4 malillugu isertitatigut akileraaruserinermut atatillugu amigartoorutit ilaatigut piginnittut annertuumik allannguuteqarsimatillugit ukiumut tullermut ingerlateqqinneqarsinnaanerannut periarfissaq peerneqarpoq, immikkut akuersissummik pissarsiniartoqanngippat. Malittarisassat taakkua siunertaraat selskabinik amigartooruteqartartunik taaneqartartunik niueqateqarnissap illuatungilernissaa – taamatut niuernerit pissappata pisortat isertitaasa annertuumik appariarnerannik kinguneqarsinnaavoq. Aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsit taamatut selskabinik ilanngaataasinnaasunik atorneqanngitsunik pigisaqartunik niuernissamut periarfissamik killiliinngilaq. Selskabinik taamaattunik niuerneq aammattaaq pisortat isertitarisinnaasaannik annertuumik annaasaqarsinnaanissaannik imaqarpoq, aammalu akileraaruserinikkut nalikillilerinermut tunngasunik malittarisassat atuuttuusut ilaatigut selskabinik amigartoorutaasunik niuernernik pinaveersaartitsinerup avaqqunnissaanut periarfissiillutik. Allannguutissat siunnersuutigineqartut pissutsit taamaattut illuatungilerneqarnissaannik siunertaqarput.
Sisamaattut siunnersuutigineqarpoq nunani allamiut sulisitsisuisa akissarsianik, siulersuisut akissarsiaannik allanillu tunniussinernut atatillugu akileraarutit A-nik unerartitsinissamut nalunaarutiginninnissamullu pisussaaffeqarnerat sakkortusineqassasoq. Tamanna pissalluni inunnit selskabiniillu, Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi najugaqanngitsunit akissarsianik, siulersuisut akissarsiaannik allanillu tunniussinerit, assigisaannik tunniussinertuulli A-nik aningaasarsianngortinneqarnerisigut. Tamatumalu saniatigut unerartitsinissamut pisussaaffeqartut akileraarutit A-nut unerartitat pillugit nalunaarusiamik Kalaallit Nunaanni suliarisassagaat piumasarineqarluni, taamatullu paasissutissat suliamut attuumassuteqartut maani nunami uninngatinneqartassasut, unerartitsisussaatitap nunami angerlarsimaffigisaa Kalaallit Nunaatalu akornanni Kalaallit Nunaannut akileraarutinik unerartitsineq pillugu isumaqatigiissuteqanngippat.
2. Inatsisissatut siunnersuutip imarisaa
Aatsitassatigut pisuussutinik suliaqarnermut atatillugu akileraartussaatitaaneqSiunnersuutigineqarpoq aatsitassatigut pisuusstinik misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut aammalu piaanermut atatillugu suliffeqarfinnut tamakkununnga attuumassuteqartunut aammalu tamatumunnga atatillugu inuttut sulinermi akileraartussaanermut inatsiseqartitsinikkut tunngavissat erseqqissaavigineqarnissaat siunertaralugu nutaamik inatsisitigut aalajangersakkanik iluarsiivigineqassasut.
Aalajangersakkatigut siunnersuutigineqartutigut suliffeqarfiit arlaqartut inuillu Kalaallit Nunaanni, nunavittap immap ataaniituup aamma nalaani, sulinerinut atatillugu akileraaruserneqarsinnaanerata Kalaallit Nunaanni aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi erseqqissumik tunngavissaqarnissaa qulakkeerneqassaaq.
Nunat tamat akornanni periusiusoq naapertorlugu marloriaammik akileraaruserneqannginnissamik isumaqatigiissuteqarpoq isumaqatigiissusiorneqassalluniluunniit taamatut akileraarusiisinnaanermut pisinnaatitaanerup atorneqarsinnaaneranik killiliisuusumik. Tamanna attaveqarpoq marloriaammik akileraaruserneqannginnissamik isumaqatigiissutitigut siunertaasoq tassaammat nunat marluk arlaqartulluunniit isertitanut assigiinngitsunut akileraarusiisinnaaneq nunat isumaqatigiissuteqartut akornanni qanoq agguaanneqassanersut. Taamaattumik aalaja-ngersakkat siunnersuutigineqartut suliffeqarfinnut inunnullu nunarpassuarni Kalaallit Nunaata marloriaammik akileraaruserneqannginnissamik isumaqatigiissuteqarfigisimanngisaani najugaqartunut tunngatillugu annertunerusumik sunniuteqartussaapput.
Akileraaruseriffiup arlaleriarluni tunngavissaatittarsimavaa aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi aalajangersakkat aamma nunavittap ilaanut immap ataaniittumut atuuttuusut, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi tamatumunnga tunngatillugu erseqqissumik aalajangersagaqanngikkaluartoq. Naalakkersuisut isumaqarput siusinnerusukkut taaneqartumik atuagassiami ilanngussap kingunerisaanik inatsisitigut tunngavissaqarnermik qularuteqarneq tunngavilersugaarpasittoq, taamaammallu pineqartup tungaatigut inatsiseqartitsineqartariaqarluni.
Siunnersuutip kingunerissavaa, suliffeqarfiit Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit inatsit naapertorlugu akuersissummik nalunaarfigineqarsimasut, aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnernut, misissueqqissaarnermut aammalu piiaanermut atatillugu isertitaqartut, taamatut ingerlataqarnikkut imaluunniit suliani Kalaallit Nunaanni, aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaanut atasumik nunavittap immap ataaniittup nalaani, ingerlanneqartutigut, isertitanit killilimmik akileraartussaatitaanerat.
Ukiuni kingulliunerusuni suliffeqarfiit arlaqartut aatsitassatigut pisuussutinik nunavittami immap ataaniittumi misissueqqaarnissamut misissueqqissaarnissamullu akuersissummik pisarsisimapput, suliffeqarfiillu ilaat tamatumunnga atatillugu annikigisassaanngitsunik aningaasartuuteqartarsimallutik. Naatsorsuutigineqarpoq aningaasartuutit tamakkua siunissami isertitarisinnaajumaakkanit ilanngaatigineqarsinnaanerat, suliffeqarfiit Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaappata. Suliffeqarfik Kalaallit Nunaanni akileraartussaatitaanngippat, ani-ngaasartuutit Kalaallit Nunaanni isertitanik naatsorsuinermut attuumassuteqanngitsutut isigisariaqassapput. Suliffeqarfiillu nunagisaminni isertitanik naatsorsuinerminnut atatillugu ani-ngaasartuutit aamma ilanngaatigisinnaanngikkajummatigit suliffiit siunertaanngitsumik annertuumik aningaasartuuteqartinneqarsinnaasarput. Taamatut angusaqarnerup kingunerisinnaavaa Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornerup annikinnerusumik ornigineqalernera, taamatullu aamma angusarisaq akileraartarnermik inatsiseqartitsinermi ingerlatsinermi aningaasartuutinik ilanngaateqarsinnaanermik tunngaviusumik periaatsimik uniortitsinerussalluni.
Siunnersuutip nassataraa, danskit, savalimmiormiut imaluunniit nunami allamiut suliffeqarfiutaat Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut pisuussutinik missueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut imaluunniit piaanermut akuersissummik pigisaqartut tamarmik, Kalaallit Nunaanni killilimmik akileraartussaanissaat. Killilimmik akileraartussaanerup nassataraa, akuersissummi pineqartunik ingerlatani isertitat taamaallaat akileraartussaanermut ilanngunneqarnissaat, akerlianillu ilanngaateqarnermut akuerineqarsinnaanerannut tunngaviliisuusinnaallutik.
Killilimmik akileraartussaanermi taamaallaat pineqarput isertitat Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnermi, misissueqqissaarnermi aammalu piaanermut imaluunniit tamakkununnga atatillugu sulinermi isertinneqartut. Suliffeqarfik Kalaallit Nunaanni allanik ingerlataqaruni misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut imaluunniit Kalaallit nunaanni sulinermik ingerlanneqartumut attuumassuteqanngitsunik, sulianut tamakkununnga allanut akileraartussaanermut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi §§-it 1 imaluunniit 2-mi aalajangersakkat allat tunngavigineqassapput.
Aalajangersakkami aamma aalajangerneqarpoq, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsit tamatumunnga atatillugu aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaata nunavittaata immap ataaniittup nalaani atuuttuusoq. Nunap imartaa malittarisassat atuuttuusut malillugit sinerissamiit (basislinjemiit) 3 sømilinik atitussuseqarpoq. Nunavittamik immap ataaniittumik oqarneq paasissariaqarpoq tassani pineqarmat immap naqqa aammalu immap iluani nunap ataa, Kalaallit Nunaata imartaata avataaniittoq nunartap pinngortitap pilersitaanik uiguutaata killinganut, sinerissamilli (basislinjemilli) nunap imartaanik naatsorsuinermi aallaaviusumiit 200 sømilinik annikinnerunngitsumik, nunamulli allamut ungasissutsip affaa qaangernagu.
Suliffeqarfiit matumani pineqartut aalajangersimasumik ingerlatsivittulli malittarisassallu taakkununnga atuuttusut malillugit isertitat naatsorsussavaat. Killilimmik akileraartussaatitaanermut ilaatinneqassapput iluanaarutit amigartoorutilluunniit OECD-p isumaqatigiissutinut iluserititaani isummat tunngaviusut, tamatumani pingaartumik isumaqatigiissummi artikel 7, naapertorlugu aalajangersimasumik ingerlatsivimmut tunngatinneqarsinnaasut. Tamatumani ilaatinneqarput aamma iluanaarutit, erniasiat atuisinnaanermullu akiliutit, ingerlatsineq eqqarsaatigalugu aalajangersimasumik ingerlatsivimmut tunngatinneqarsinnaasut. Taamatuttaaq ingerlatsinermik tunngaveqartunik aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsiviup angusarisaani ilanngaatigineqarsinnaapput.
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit aatsitassatigut pisuussutinik ujarlernermut piaanermullu atasumik isertitanik pissarsiaqartut, taamatut ingerlatsinermi imaluunniit Kalaallit Nunaanni, aammalu nunap imartaani aammalu Kalaalit Nunaani nunavittap immap ataaniittup nalaani, suliamik ingerlatsinikkut isertitanik killilimmik akileraartussaatinneqarnissaat, ingerlatat pineqartut qaammatit 12-it ingerlaneranni piffissami piffissaniluunniit katillugit ullut 30-t sinnerlugit sivisussuseqartumik ingerlanneqarsimappata.
Aalajangersakkami pineqarput akuersissummik pigisaqartup aatsitassatigut pisuussutinik ujarlernermut piiaanermulluunnit atatillugu suliffeqarfimmik allamik suliassamik suliaqarnissaanik imaluunniit nioqqutissamik aalajangersimasumik pissarsissunneqarnissamik akuersissuteqartumulluunniit sullissinermik isumaqatigiissuteqarsimanera soorlu aamma suliassaq pineqartoq pisarsissusinissarluunniit aatsitassatigut pisuussutinik ujarlernermut piaanermulluunniit atasumik naammassineqaraluarluni, akuersissummik pigisaqartumit pisiarineqanngitsoq. Assersuutigalugu kingulliullugu taaneqartumik pisoqartillugu suliffeqarfik taaneqarsinnaavoq nammineq taaguutini atorlugu ruujorilersuisoq ruujorimilluunniit uuliamik gasimilluunniit assartuinermut atuisoq.
Aalajangersagaq atorneqassaaq suliassaq pissarsissussinerluunniit akuersissummik pigisaqartuusumik toqqarlugu isumaqatigiissuteqarneq malillugu imaluunniit akuersissummik pigisaqartumut sullissisumik/entreprenørimik taassumaluunniit pilersuisuanik/sullissisuanik imaluunniit tamakkua pilersuisunik/sullissisuinik isumaqatigiissutigeqarsimanera malillugu naammassineqarsimanersoq apeqqutaatinnagu. Taamaasilluni sullissisup/entreprenørip sorliup naammassinnissimanera akileraartussaanermik apeqqummut sunniuteqassanngilaq. Apeqqut tamanna aalajangerneqassaaq, suliassaq pissarsissussinerluunniit aatsitassatigut pisuussutinik ujarlernermut piaanermulluunniit atatillugu naammassineqarsimanersoq taamaallaat apeqqutaatillugu.
Suliffeqarfittut ”ujarlernermut iluaqutiginninnermullu atasoq”-tut isigineqarput ilaatigut atortunik attartortitsineq, assersuutigalugu qilleriviit, ruujorinilersuineq ingerlatsinerlu, aqqusinniornerit umiarsualiviliornerlu, illuliornerit, nunamik sajuppillatsitsilluni nunamillu misissuinerit, ineqartitsivinnik ingerlatsineq aamma/imaluunniit kantinemik, nujalerivinnik, napparsimasunik paarsineq allallu atugarissaartitsiniutit. Akerlianik ”ujarlernermut iluaqutiginninnermullu atasoq”-tut isigineqanngillat ilaatigut qallunaat, savalimmiormiut nunanilu allamiut sullissisuusut, tamatumani assersuutigalugu eqqartussissuserisut kukkunersiuisullu, aningaasalersuinermik allatigullu pilersuisut, imaluunniit nioqqutissanik pilersuineq, tamatumani aamma sanaartornermi atortussanik, inuussutissanik il.il. pilersuinerit. Taamatuttaaq qallunaat, savalimmiormiut nunamilu allamiut suliffeqarfiutaasa qillerivimmik, umiarsuarmik il.il.attartortitsineri ”ujarlernermut iluarutiginninnermullu atasutut” isigineqanngillat, qillerivik, umiarsuaq il.il. inuttaqartinnagu atorneqarpat.
Suliffeqarfiit misissueqqaarnernut attuumassuteqartut aalajangersakkami pineqanngillat. Tamatumuuna eqqarsaatigineqarpoq suliffeqarfiit aatsitassatigut pisuussutinik qinerlernissamut akuersissummik pigisaqartumit suliassinneqarlutik, amerlanertigut sivikitsuinnarmik kalaallit nunaanniillutik suliassinneqartut sanaartornermik imaluunniit assigisaanik suliaqarnerit ataavartumik naleqartunik suliaqanngitsut.
Suliffeqarfiit aalajangersagaq naapertorlugu killilimmik akileraartussanngortut, aalajangersimasumik ingerlatsivinnut malittarisassat atuuttuusut malillugit taakkutullu isertitat naatsorsussavaat. Killilimmik akileraartussaanermi ilaatinneqassapput iluanaarutit amigartoorutilluunniit, aalajangersimasumik ingerlatsivimmut atatinneqarsinnaasut OECD-p isumaqatigiissutinut iluserititaani isummat tunngaviusut, tamatumani pingaartumik isumaqatigiissummi artikel 7, malillugu. Tamatumani aamma pineqarput iluanaarutit, erniasiat atuisinnaanermullu akiliutit, ingerlatsineq eqqarsaatigalugu aalajangersimasumik ingerlatsivimmut tunngatinneqarsinnaasut. Taamatuttaaq ingerlatsinermit pissuteqartumik ernianut aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsiviup angusarisaani ilanngaatigineqarsinnaassapput.
Aammattaaq siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkamik ilanngussineqassasoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2, imm. 1, nr. 1-5, nr. 8 aamma imm. 6-imik nunap imartaanut nunavittallu immap ataaniittup nalaani atuuttussanngortitsisumik. Tamatuma ki-ngunerisaanik ilaatigut sulisut atorfeqarnerminni akissarsiaqartut, killilimmik akileraartussaalerput, nunavittap ilaani immap ataaniittup nalaaniitillutik.
Tamakkua saniatigut siunnersuutigineqarpoq killilimmik akileraartussaatitaaneq eqqunneqassasoq inunnut, § 1, imm. 1 aamma 2-mi piumasaqaatit naammassinninngikkaluarlugit, umiarsuarni, timmisartuni, uuliasiorfinni il.il. Kalaallit Nunaanni, tamatumani aamma nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaanni nunavittap ilaani immap ataaniittup nalaani, aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnerni, misissueqqissaarnermi aammalu piiaanermi inuttut sulinermut akissarsiaannut sunulluunniit. Tamatumani eqqarsaatigineqarpoq aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2, imm. 1, nr. 17-imi killilimmik akileraartussaaneq pillugu aalajangersagaq atuuttuusoq pisuni tamatigut umiarsuarni, timmisartuni, uuliasiorfinni il.il. sulisut killilimmik akileraartussaanissaannik qulakkeerisinnaanngimmat, i-ngerlatat taamaattut nunavittap ilaani immap ataaniittup nalaani pigaluartillugit.
Isertitanik naatsorsuinermi isertitat akileraartussaanermut tunngavissiisut kisimik ilanngunneqassapput, isertitanilu taakkunani aningaasartuutit taamaallaat isertitanut taamaattunut attuumassuteqartut kisimik ilanngaatigineqarsinnaapput. Tassalu imaappoq akissarsiaqartunut nalinginnaasumik ilanngaataasinnaasut kisimik ilanngaatigineqarsinnaasut. Ilanngaatit taamaattut akissarsiat 10 procentii sinnerlugit annertussuseqarsinnaanngillat, ukiumoortumillu ani-ngaasat taakkua annertunerpaamik Inatsisartut aalajangigaattut amerlassuseqarsinnaallutik. Inuup killilimmik akileraartussaatitaasup taamaasilluni namminerminut soraarnerussutisiassanut akiliutit imaluunniit aapparisimasaminut avissimasaminut meeqqanulluunniit inuuniarnermut tapiissutit ilanngaatigisinnaanngilai.
Akeqanngitsumik biileqartitaanermik annertunerusumik akileraarusiineq
Akeqanngitsumik biileqartitaanermut akileraartarnermi naligititaasoq 50 procentimik qaffanneqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Qaffaaneq malunniutissaaq, atorfeqartitaanermut imaluunniit allatigut sulissussinissamut isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu akileraartussaatitaasumut biili atukkiunneqarpat. Taamatuttaaq qaffaaneq malunniutissaaq inummut siulersuisunut ilaasortatut qinigaasimasumut imaluunniit siulersuisunut, ataatsimiititaliamut, kommissionimut, siunnersuisoqatigiinnut, aalajangiisartutut ataatsimiititaliamut allatulluunniit aaqqissuussinernut, tamatumani aamma Naalakkersuisunut, Inatsisartunut aamma kommunalbestyrelsinut, ikiortimut atukkiunneqarsimappat.
Akeqanngitsumik biileqartitaaneq akileraartarnermi nalinga kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 9-ikkut, 29. oktober 1999-imeersukkut aaqqiivigineqarpoq. 2000-imi januarimiit 2009-mi januarimut akit nalinginnaasumik 28 procentip missaanik qaffassimapput, aammalu ilaatigut qamutinut motoorilinnut akunnattumik oqimaassusilinnut akileraarut 2004-mi 1.550 koruuninik ukiumut qaffanneqarluni.
Akileraartarnermi procenti 42-miitillugu siunnersuutigineqartoq malillugu akeqanngitsumik biileqartitaanermut naligititaasoq 60.000 koruuniuppat akileraarutinut akiliutissaq ukiumut 25.200 koruuniussaaq. Assersuutigalugu nammineq biilerisamut pisiarinerani 175.000 koruuneqartumut (akunnattumik oqimaassusilik) erniaqartitsineq 9%-iuppat ukiunilu 15-ini nalikillilerinermi ernialersuinermut nalikillilerinermullu aningaasartuutit ukiumi siullermi 27.500 koruunit missigissavaat. Tamatuma saniatigut orsussamut, akileraarutinut, aserfallatsaaliinermut sillimmasiinermullu aningaasartuutit aamma akilerneqassapput. Akileraartussaatitaasunut amerlasuunut taamaasilluni suli pilerinarnerussaaq sulisitsisumit biilimik atukkerneqarnissaq namminerisamik biilitaarnissaminngarnit. Tamatumalu saniatigut nalinginnaasumik akissarsiat aammalu sulisut ajunngitsorsianik, tamatumani aamma akeqanngitsumik biileqartitaanermik akileraarusersuinerup assigiinngissutaat alliartortillugu, appasissumik akileraarusigaasunik sulisunut ajunngitsorsiassatigut akissarsiaqarnissaq kajuminnarsiartussaaq. Tamannalu suliffeqarfiit atorfissaqartitaminnit amerlanerusunik biilisiortornissaannik kinguneqassaaq, tamannalu aamma avatangiisinut sunniuteqarnermik annertunerulersitsissalluni. Siunnersuut siunertaqarpoq akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalinginnaasumik akissarsianik isertitat akileraarusersugaanerannut qaninnerusumik akileraaruserneqarnissaa, taamaasilluni akeqan-ngitsumik biileqartitsinikkut akissarsiaqartitsineq pilerinarpallaarunnaassammat.
Akileraartarnermi nalikilliliissutinik niuerneqSiunnersuutigineqarpoq selskabinik nalikillerisinnaanermut periarfissanik atorneqanngitsunik pigisaqartunik niuertarnermut illersuutitut aalajangerneqassasoq selskabip nalikillilerinermut killiffia immikkut ittumik qaffasissuseqartillugu, selskabip pigisai aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 malillugu nalikillilerneqarsimasinnaanerinut appartinneqartassasoq, selskabi tamakkiisumik akileraartarnermi nalikillilerisimanngippat.
Siunnersuut malillugu appartitsineq pisassaaq, ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani ukiup aallartinneranut sanilliussinermi aktiatigut piginneqataassutitigulluunniit aningaasaatit 30 procentii amerlanerusulluunniit aktiaatilinnit piginneqataassuteqartunilluunniit allanit pigineqalersimappata, aammalu aktiaatillit akornanni sunniuteqarsinnaaneq imaluunniit selskabip suliaasigut annertuumik allannguuteqarsimappat. Appaaneq aamma pissaaq selskabi kattuteqatigiinnermi peqataasimappat, agguataarneqarsimappat assigisaanilluunniit pisoqarsimappat.
Aktiat taasisinnaassuseqarnerulluunniit agguaanneqarsimanerannut tunngatillugu nalinginnaasumik pineqassaaq ”annertuumik allannguuteqarneq” aktianik taasisinnaassuseqarnermilluunniit agguataarinermik allannguinermi 30 procentii annertunerusulluunniit pineqarpata. Selskabip suliaanut tunngatillugu ”annertuumik allannguuteqarneq” pisimassaaq, selskabip isertitaanit 30 procent annertunerusulluunniit imaluunniit angusarisaasut ilanngaasigaanngitsut ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi siulianut sanilliussinermi sulianit allanit isertitaappata.
Siunnersuummi selskabinik aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 naapertorlugu nalikillilerisinnaanermut pisinnaatitaaffimminnik atuisimanngitsunik akileraartarnermi pissutsinik patsiseqartumik pisisarneq pinngitsoortinniarneqarpoq. Selskabi piffissap ingerlanerani akileraartarnermi nalikillilerisimanngikkuni, assersuutigalugu selskabip ingerlatsinermi amigartooruteqarnera imaluunniit anikitsuinnarmik sinneqartooruteqarnera pissutigalugu, pigisat niuernermi nalingisa selskabillu akileraartarnermi nalikillilerinermi killiffiata (pigisat naatsorsuutini nalingi) assigiinngissutaat alliartuinnassaaq. Selskabimi taamaattumi aktiat tunineqarpata, pisisup malittarisassat maannamut atuuttuusut malillugit ajoqutissaqan-ngitsumik pigisat isertitsissutaasut selskabimut ilanngussinnaavai tamakkununngalu atasumik isertitat selskabip nalikilliliissutigisinnaasanik atunngisai sakkugalugit nungutissinnaavai. Tamatumuuna selskabimik tuniniaasut pisisullu selskabinik amigartoorutaasunik niuernermut illersuutit sanioqqutaarsinnaassallugit.
Selskabinik nalikilliliissutaasinnaasunik atuisimanngitsuuteqartunik niuernerit pisortat isertitanik annertuumik annaasaqarnerannik kinguneqarsinnaapput, niuernerillu inuiaqatigiit eqqarsaatigalugit selskabinik amigartoorutaasunik niuernernut assersuunneqarsinnaallutik. Siunnersuut naapertorlugu selskabit tamakkua tunineqarneranni aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 naapertorlugu nalikilliliinerit annerpaaffissaattut nalikilliliisimasutut inissinneqassapput.
Peqatigitilluguli pissutsit immikkut ittut tamanna inassutigippassuk immikkut akuersissuteqarsinnaaneq ammaanneqarpoq. Immikkut akuersissuteqarsinaaneq eqqarsaatigineqarpoq atorneqarsinaasassasoq selskabip uppernarsarsinnaappagu allamik piginnittoqalerneq, piginnittoqarnerup allanngornera, sunniuteqarsinnaanerup allanngornera imaluunniit sulianik allannguineq, selskabip nalikilliliisinnaanermut pisinnaatitaaffimmik atuisimannginneranik pinnani allamik tunngaveqartoq. Aammalu immikkut akuersissuteqarsinnaaneq, politikkikkut inuussutissarsiutini ilusiliinermik allannguinissamik tapersiinissaq kissaatigineqarpat, atorsinnaasutut eqqarsaatigineqarpoq.
Malittarisassat siunnersuutigineqartut selskabinut børsenimi nalunaarsugaasunut atorneqarnissaat siunertaanngilaq, suliffeqarfinni taamaattuni piginnittuusut tuniniaanermi pissutsit tun-ngavigalugit ingerlaavartumik allanngorartuummata. Aammattaarlu siunertaanngilaq malittarisassat atorneqartarnissaat aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 57-imi pineqartuni (selskabimi piginneqataassutsinik sulisunut tunniussineq) piginnittuusuni kinguaariit nikinnerini imaluunniit § 58-imi pineqartuni (selskabimik piginneqataassutit ilaqutaasunut tunniunneqarnerini).
Unerartitsinissamut pisussaaffikSiunnersuutigineqarpoq inunnit selskabinilluunniit atorfeqarnermi inuttut sulinermut, siulersuisunut, ataatsimiititalianut, ataatsimiititaliarsuarnut, siunnersuisoqatigiinnut assigisaannulluunniit ilaasortaanermut imaluunniit ikiortaanermut, akissarsianik tunniussat aningaasarsiat A-ngortinneqassasut, inuit selskabilluunniit Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi angerlarsimaffeqanngikkaluarpataluunniit, akissarsiallu Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi pisinnaaatitaasoq aqqutigalugu akissarsiat tunniunneqanngikkaluarpataluunniit. Peqatigitillugulu siunnersuutigineqarpoq aningaasarsiat A-nut tunngatillugu nassuiaatit Kalaallit Nunaanni suliarineqartassasut, paasissutissallu nassuiaammik suliaqarnermi tunngavigineqartut aammalu atorneqartut allat, aningaasarsiat A-nut akilerneqartunik akileraaruseriffiup nakkutilliinermi misissuineranut pingaaruteqarsinnaasut, Kalaallit Nunaanni paarineqartassasut, nunap unerartitsisussap angerlarsimaffigisaata Kalaallit Nunaatalu akornanni Kalaallit Nunaannut akileraarutinik unerartitsinissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimanngippat.
Siunnersuut nunat tamat akornanni Kalaallit Nunaanni aningaasaliissuteqarnissamut soqutiginninnerup annertusineranut, taamatuttaarlu nunami allamiut suliffeqarfiutaasa akissarsianik siulersuisunut ilaasortat akissarsiaannik allanillu assingusunik kalaallit suliffeqarfiutaannit akiliisarnerisa annertusiartorneranut, atatillugu isigineqassaaq, Nassuiaatip Kalaalit Nunaanni suliarineqarnissaanik piumasaqaat, suliamullu tunuliaqutaasunik atukkat Kalaallit Nunaanni toqqorneqartarnissaannik piumasaqaatit, akileraaruseriffiup nunami allamiut suliffeqarfiutaasa akissarsianik allanillu akiliisarnerinut atatillugu nakkutilliinermik ingerlatsisinnaaneranut periarfissanik pitsannguisitsinissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Maannakkut Danmarki kisimi Kalaallit Nunaannut akileraarutinik unerartitsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsimavoq.
3. Pisortanut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu malunniutissatNaalakkersuisut naliliipput akeqanngitsumik biileqartitaanerup akileraartarnermi nalingata qaffanneqarneratigut 8 mio. koruunit missigisaannik isertitaqarnerunissamik nassataqassasoq, 2,1 mio koruunit Nunatta Karsianut aammalu 5,9 mio. koruunit kommuninut kommuninullu ataatsimut akileraarutitigut.
Atortussiassanut tunngatillugu inatsisitigut tunngaviit isumannaajaavigineqarneratigut annertunerusumik isertitaqarsinnaanissamut siunissami pineqartuni qanoq ingerlatsiumaarnissaq apeqqutaassaaq.
Allannguutissatut siunnersuutit sinneri illersuutitut malittarisassatut ilusiligaapput, malittarisassanik maannakkut atuuttuusunik naleqqutinngitsumik atuinerup kingunerisaanik isertitassanik annaasaqarsinnaanerup illuatungiliivigineqarnissaanik siunertaqartut. Naatsorsuutigineqanngilaq annertunerusumik isertitaqarnerunissaq, malittarisassanik maannamut atuuttuusunik kissaatiginanngitsumik atuinerup annertussuseqarnera annikitsuaraannaasutut oqaatigisariaqarmat.
4. Inuussutissarsiuteqartunut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniutissatAkileraartuunissamut malittarisassat nalorninaallinissaat aatsitassalerinermut atatillugu naatsorsuusiornermut, akileraarutaasussanik aningaasarsiat naatsorsorneqarnerannut aammalu akileraaruseriffimmut nammineerluni nalunaarusiornermut atatillugu aningaasartuuteqarnerunissamik nassataqassaaq. Maannakkut tunngavigisassanik pigisat tunngavigalugit aningaasartuutit taamaattut annertussusissaat eqqoriarneqarsinnaanngillat. Aammattaarlu Kalaallit Nunaannut akileraarutinik akiliuteqarnikkut aningaasartuuteqarnissaq ilimagisariaqarluni. Maannakkut tunngavigisassanik pigisat tunngavigalugit aningaasartuutit taamaattut annertussusissaat eqqoriarneqarsinnaanngillat.
Akeqanngitsumik biileqartitaasarnerup sakkortunerusumik akileraarusersugaalernissaa inuussutissarsiuteqarnermut aningaasaqarnikkut allaffissornikkullu sunniuteqartussaassanngilaq, akileraarusiineq akileraartartumi iluaqutissamik pissarsisuusumi pisussaammat. Akileraarusiinerulli sukannernerulersinneqarnerata suliffeqarfiit sulisumik akissarsiaannik annertunerusumik akileraarusiinermut taarsiissutitut qaffaanissaannut tatisimanninnerup sakkortunerulersitsisinnaanera pinngitsuuvittussatut oqaatigineqarsinnaanngilaq. Tamatumalu saniatigut aamma biilit akeqanngitsumik atugassiissutigineqartut ikiliallalaarnissaat ilimagisariaqarpoq, tamannalu biileerniarfiit kaaviiaartitaqarnerannik annikitsumik appaallatsitsissalluni. Tunngavissanik maanna pigineqartut tunngavigalugit tamatuma qanoq annertutiginissaa eqqoriarneqarsinnaanngilaq.
Nassuiaatit Kalaallit Nunaanni suliarineqartarnissaannik tunngavigisanillu atukkat nunami maani toqqortarineqarnissaannik malittarisassat nunami allamiut sulisitsisuinut tamatumani pineqartunut ilaasunut aningaasartuuteqarnerulernissaannik kinguneqassaaq. Suliassat taamaattut amerlanertigut kukkunersiuisoqarfinnit inatsisilerituunillu suliarineqakkajunnissaat ilimagineqarpoq. Malittarisassat ilaatigut suliffeqarfinni taamaattuni kaaviiaartitaqarnermik annertunerulersitsinissaat ilimagineqarpoq. Tunngavissanik maanna pigineqartut tunngavigalugit tunisaqarnerup annertuseriarnissaata annertussusia eqqoriarneqarsinnaanngilaq.
5. Avatangiisinut pinngortitamullu sunniutissaiSiunnersuut avatangiisinut pinngortitamullu sunniuteqartussaanngitsutut naatsorsuutigineqarpoq, ilimagineqarlunili akeqanngitsumik biileqartitaanermut naliliussanik qaffaanerit annikinnerusumik biilit akeqanngitsumik atukkiunneqartut amerlassusiinik ikiliallatsitsissasoq. Taamaammat piffissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu ilimagineqarpoq siunnersuutip taannartaa killilimmik avatangiisinut pitsaasumik sunniutissasoq.
6.Innuttaasunut allaffissornikkut kingunerisaiSiunnersuut innuttaasunut allaffissornikkut sunniuteqartussaanngitsutut nalilerneqarpoq.
7. Naalagaaffeqatigiinnermut Namminersulernermullu tunngasutInatsisissatut siunnersuut naalagaaffeqatigiinnermut attuumassuteqanngilaq.
8. Oqartussaasunit soqutigisaqaqatigiinnillu tusarniaaneqSiunnersuut makkununnga tusarniaassutigineqarpoq:
KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsisut Peqatigiiffiat, Nunaqavissut Suliffiutillit Kattuffiat (NUSUKA), Sulinermik Inuussutissarsiuteqartut Kattuffiat (SIK), KNAPK, Deloitte, Grønlands Revisionskontor, Nuna Advokater, Eqqartuussissuserisoqarfik Malling & Hansen Damm, INATSISILERIFFIK INA:NUNA, eqqartuussissuserisoqarfik Henrik Hey aamma Jens Paulsen, Greenland Development, Aningaasaqarnermut Nunanullu Allanut Naalakkersuisoqarfik, Inuussutissarsiornermut Suliffeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Attaveqarnermut Najugaqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilisimatusarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik aamma Aatsitassanut Pisortaqarfik.
Tusarniaanermi akissuteqaatit makkuninnga tiguneqarput:
KANUKOKA, Kalaallit Nunaanni Sulisitsut Peqatigiiffiat GA, Deloitte, Grønlands Revisionskontor, Nuna Advokater, INATSISILERIFFIK INA:NUNA, Greenland Development, PricewaterhouseCoopers, Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfik, Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisoqarfik, Klima- og Infrastrukturstyrelsen.
Tusarniaanermi akissuteqaatit tiguneqartut Naalakkersuisullu taakkununnga oqaaseqaataat ilanngussami sammineqarput.
Inatsisissatut siunnersuummi aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit
§ 1-imut
Nr. 1-imut
Imm. 2-mut
Aalajangersakkami pineqarput suliffeqarfiit (akuersissummik pigisaqartut) Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanik pisut pillugit inatsit naapertorlugu aatsitassatigut pisuussutinik misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut piiaanissamullu akuersissummik pisut. Suliffeqarfiit taakkua ulloq akuersissutip pilersinneqarnera aallartiffigalugu killilimmik Kalaallit Nunaannut akileraartussaatitaalissapput. Aalajangersakkami pineqarput ator-tussiassanik manngertunik kulbrintinillu (uulia gasilu) misissueqqaarnissamut, misissueqqis-saarnissamut qalluinissamullu akuersissutit.
Misissueqqaarnerup nalaani sulianut ilaapput pingaartumik sajuppillatsitsinikkut nunallu sannaanut paasissutissanik katersinerit. Nunavittap ilaani immap ataaniittumi misissueqqaarnerup nalaani ilaatigut ingerlanneqartarput immap naqqanik kiliuineq nunamilu atortussat ikittuinnaat katersorneqartarlutik. Tamakkunannga paasiniaaqqissaarluni misissuinernit paasissutissat, atortussat il.il. ilaatigut misissueqqissaarnissamut iluaqutiginninnissamullu atatillugu suliarinnittussarsiornermi tunngavissanut ilaasarput.
Suliffeqarfiit killilimmik akileraartussaatitaasunut ilaasussat, ilaatigut tassaassapput suliffe-qarfiit nunamik sajuppillatsitsinertigut misissuinermik suliaqartuusut aammalu suliffeqarfiit assingusut, akuersissummik peqarlutik aningaasarsiutigalugu misissueqqaarnermik ingerlat-sisimasut kingornatigullu ilisimasanik pissarsiarineqartunik tuniniaallutik. Kalaallit Nunaan-nut tunngasunik paasissutissanik tunngaveqartumik iluanaarutit, killilimmik akileraartussaa-nermi pineqartunut ilaanissaat siunnersuutigineqarpoq.
Misissueqqissaarnermi suliat nassaarineqartut aningaasarsiutigalugu iluaqutigineqarsinnaane-rannik paasiniaanerupput aatsitassanik manngertunik kulbrinteqarneranilluunniit nassaarto-qarnissaa apeqqutaatinnagu. Soorunami suliat assigiinngillat, ujarassiorneq uuliasiornerlu nunami suliffeqarfinnit peqataaffigineqartarmata, imaani uuliasiornerinnavimmik suliaqartu-niit allaanerusunit.
Ujarassiornermi suliat ilaatigut makkuusarput:
· Nunap sannaanik akoorutissallu atorlugit misissuinerit
· Assammik qillerutit atorlugit misissugassanik pissarsiorneq
· Assammik qillerutit atorlugit qillerinerit
· Akoorutissat atorlugit qaartiterutinik atuinani misissuinerit
· Assammik qillerutaanngitsunik atorluni qillerinerit
· Qaartiterinerit
· Radioaktivimik aallaveqartunik misissuinermi atortunik atuineq
· Biilinik assigisaannillu, entreprenørit atortuinik il.il. atuineq
· Nunamik manissaanerit soorlu mittarfinnut sulinermilu atugassanik aqqusinniornerit
· Aalaakkaasunik atortulersuineq, iluaqutissanik atortussat, illut il.il.
· Sulluliornerit, putorsualiornerit, usilersorfiliornerit il.il.
· Pisariillisaanermut atatillugu suliatImaani uuliasiornermi paasiniaaqqissaarnerit ilaatigut makkuusarput:
· Akuersissuteqarfiusumut tamarmut tunngatillugu sajuppillatsitsinikkut misissui-nerit nutaat
· Misissueqqissaarnermi qillerinerit
· Paasissutissanik katersukkanik tamakkiisumik misissueqqissaarnerit isummersui-nerillu
· Annertunerusumik misissueqqissarnerusinnaasut
· Sumiiffimmi pineqartumi kulbrinteqarsinnaanera pillugu inaarutaasumik nalunaa-rusiorneqMisissuinerup nalaani akuersissummik pigisaqartuusup akisoorujussuarnik suliassai arlaqar-put, akerlianilli tamatuma nalaani isertitaqarnissaq nalinginnaasumik ilimagineqarsinaasarani.
Iluaqutiginninniarnerup nalaani akuersissummik pigisaqartuusut § 1, imm. 1, nr. 3 naapertor-lugu Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaagajupput, tassa atortussiassaleriner-mik inatsimmi takuneqarsinnaammat, iluaqutiginninnissamut akuersissutit tunngaviusumik aktieselskabinut Kalaallit Nunaanni nalunaarsugaasunut taamaallaat tunniunneqarsinnaasut. Selskabit taakkua aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi malittarisassat nalinginnaa-sut malillugit isertitaminnik naatsorsuusiussaapput. Kalaallit selskabiutaannik pilersitsinissa-mik piumasaqaateqarfiunngitsuni, inatsisissatut siunnersuutip nassatarissavaa suliffeqarfiit attorneqartut killilimmik akileraartussaanermi pineqartunut ilaanissaat.
Iluaqutiginninniarnerup nalaani suliassat annertupput.
Ujarassiornermik pilersitsiniarnerup aallarnisarnerini suliassat taagorneqarsinnaapput soorlu inissialiornerit ataatsimullu atugassanik sanaartornerit, ingerlatsinermi atugassanik tunisas-siornermilu atugassanik illuliortiternerit, aqqusinniornerit, mittarfiliornerit/helikopterinut mittarfiliornerit, umiarsualiviliornerit, attaveqaatinik pilersitsinerit, imeqarfiliornerit, nukissi-orfiliornerit il.il.
Tunisassiornerup nalaani suliat makkuussapput soorlu qillerinerit, qaartiterinerit, saffiugassa-nik aserorterineq suliarinninnerlu, saffiugassanik assartuineq, atortussat nioqqutissallu, illu-nik, maskiinanik atortunillu aserfallatsaaliineq, nerisitsineq eqqiaanerlu, avatangiisinik nakku-tilliineq il.il.
Imaani uuliasiornermi suliassat taaneqarsinnaapput tunisassiorfimmik imaani nalerimanilior-neq, qillerineq/qillerivimmik nalerimaneq, aserfallatsaaliineq, sulisartunut suliassat assigiin-ngitsut, atugarissaarnissamut iliuutsit, ineqartitsineq (imaani nalerimaniliami illusisarfik), pilersuineq, kulbrintinik umiarsuarmik assartuineq, kulbrintinik assartuummik ruujoriliorneq il.il.
Suliffeqarfiit killilimmik akileraartussaatitaasut ukiut tamaasa akileraaruseriffimmut nammineerluni nalunaarsuummik tunniussisassapput isertitallu, § 2, imm. 1, nr. 10, aamma imm. 6 naapertorlugit, aalajangersimasumik ingerlatsivinnut malittarisassat atuuttuusut malillugit naatsorsorneqassallutik. Tamanna isumaqarpoq killilimmik akileraartussaanermi ilaatinneqassasut, OECD-p isumaqatigiissummut iluserititaani isummat tunngaviusut, tamatumani pingaartumik artikel 7, malillugit killilimmik akileraartussaatitaasumut atatinneqarsinnaa-sunik iluanaarutit amigartoorutilluunniit. Tamatumani aamma iluanaarutit, erniasiat atuisin-naatitaanermullu akiliutit, ingerlatsineq eqqarsaatigalugu aalajangersimasumik ingerlatsivim-mut toqqaannartumik atatinneqarsinnaasut. Taamatuttaaq ingerlatsinermit pissuteqartumik ernianut aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsiviup angusarisaani ilanngaatigineqar-sinnaassapput.
Imm. 3-mutSoorlu imm. 2-mut nassuiaatini takuneqarsinnaasoq, pingaartumik misissueqqissaarnerup iluaqutiginninnerullu nalaani sulianik assigiinngitsunik ingerlatsineqartassaaq. Amerlasuuti-gullu akuersissummik pigisaqartup sullissisut allat, entreprenørit il.il. suliassat taakkua ilaasa suliarinissaat siunertaralugu atortassavai imaluunniit suliassat annertunerusut il.il. naammassi-nissaat anguniarlugu.
Taamatut pisoqarneranni ilaatigut sullissisut, entreprenørit il.il. Kalaallit Nunaata avataani angerlarsimaffeqartassapput. Aalajangersakkap kingunerissavaa suliffeqarfiit tamakkua killi-limmik akileraartussaanermi ilaanissaat, suliffeqarfinni taamaattuni aatsitassatigut pisuussu-tinik misissueqqissaarnermut piiaanermut atatillugu isertitaqarnerminni imaluunniit Kalaallit Nunaanni, tamatumani aamma nunap imartaani aammalu nunavittap ilaata immap ataaniittup nalaani sulinermi akissarsianik.
Suliffeqarfittut ”ujarlernermut iluaqutiginninnermullu atasoq”-tut isigineqarsinnaapput ilaati-gut atortunik attartortitsineq, assersuutigalugu qillerivinnik, ruujorilersuineq ingerlatsinerlu, aqqusinernik umiarsualivinnillu pilersitsinerit, illuliornerit, nunamik sajuppillatsitsilluni nuna-millu misissuinerit, ineqartitsivinnik ingerlatsineq aamma/imaluunniit kantiinamik, nujaleri-sitsisoqarfiit (piffimmi tassani), napparsimasunik paarsineq allallu atugarissaartitsiniutit.
Killilimmik akileraartussaanermi pineqartunut ilaanngitsut – suliffeqarfiit Kalaallit Nunaannut akileraartussaariinngippata – tassaassapput eqqartuussissuserisutut kukkunersiuisutullu siunnersuinerit, aningaasalersuinermik pilersuineq, nioqqutissanik, sanaartornermi atortus-sanik, inuussutissanik il.il., tamakkuninnga suliaqarneq misissueqqissaarnermut iluaquti-ginninnermullu atasutut naammattumik isigineqarsinnaanngimmata.
Killilimmik akileraartussaatitaasunut aamma ilaanngillat Qallunaat, savalimmiormiut, nuna-nilu allamiulluunniit suliffeqarfiutaat assersuutigalugu qillerivinnik, umiarsuarnik assigisaan-nilluunniit bareboat-imi piumasaqaatit malillugit attartortitsineq (leasing). Qilleriviup, umiar-suup il.il. inuttaqartinnagu tiguneqarneranut aalajangiisuuvoq, qillerivimmut, umiarsuarmut il.il. atatillugu inunnik attartortitsisumi atorfeqartitaasunik malinnaatitsineqannginnissaa.
Aammalu suliffeqarfiit misissueqqaarnernut atasut sulianik pilersuinermilluunniit ingerlatsisut aalajangersakkami pineqartut avataaniissapput. Misissueqqaarnermut tunngatillugu akuersis-summik pigisaqartoq kisimi killilimmik akileraartussaassaaq, imm. 2 naapertorlugu. Tamatu-munnga tunuliaqutaasoq tassaavoq, misissueqqaarnermi suliat pingaartumik nunamik sajup-pillatsitsilluni nunallu sannaanik misissuinernut tunngasutigut ilisimasanik katersinernik tun-ngveqarnerat, piffissallu sulianik ingerlatsiviusut sivikitsuinnaasarlutik, taamatullu ataavar-tussanik sanaartornernik il.il. ingerlatsineqassanani.
Suliffeqarfiit killilimmik akileraartussaatitaasut ukiut tamaasa nammineerluni nalunaarsuum-mik akileraaruseriffimmut tunniussisassapput isertitallu, § 2, imm. 1, nr. 10, aamma imm. 6 naapertorlugit, aalajangersimasumik ingerlatsivinnut atuuttuusunik malittarisassat malillugit naatsorsorneqassallutik. Tamanna ima isumaqarpoq killilimmik akileraarutaasussanut ilaassa-sut iluanaarutit amigartoorutilluunniit, OECD-p isumaqatigiissutinut iluserititaani isummat, tamatumani pingaartumik isumaqatigiissutip artikel 7-iani, tunngaviusut malillugit suliffeqar-fimmut killilimmik akileraartussaatitaasumut atatinneqarsinnaasut, tamatumani aamma ilaap-put iluanaarutit, erniasiat atuisinnaatitaanermullu akiliutit, ingerlatsineq eqqarsaatigalugu aalajangersimasumik ingerlatsivimmut toqqaannartumik atatinneqarsinnaasut. Taamatuttaaq ingerlatsinermik tunngaveqartunik aningaasartuutit aalajangersimasumik ingerlatsiviup angu-sarisaani ilanngaatigineqarsinnaassapput.
Imm. 4-mutSiunnersuutigineqarpoq imm. 3-mi suliani atortussanik pilersuisuusunut, entreprenørinut assigisaannullu akileraartussaanermut tunngasumik malittarisassat atorneqassanngitsut, iser-titat sulinikkut, siunnersuinikkut assigisaannilluunniit ingerlatsinerit piffissami piffissani-luunniit arlaqartuni qaammatit 12-it ingerlaneranni ullut 30-t sinnerlugit sivisunerusumik ingerlanneqarsimanngippata.
Siunnersuutikut suliani atortussanik pilersuisut allallu, Kalaallit Nunaanni piffissani sivikitsu-innarni sulisartut akileraartussaatitaanermut ilaassanngitsut qulakkeerneqarpoq, taamaasilluni ilaatigut aningaasarsianik akileraaruteqaataasussanik naatsorsuusiornermik, nammineerluni nalunaarsuummik il.il. suliaqartussaajunnaarlugit. Pisut ilaanni akileraartussaanermut atasu-nik pisussaaffiit pilersuinerup naleqassusianut iluseqarneranulluunniit naleqqutinngissinnaa-sarmata.
Ullut 30-it naatsorsorneranni ulloq tikiffiusoq aallarfiusorlu ilanngullugit ullutut naatsorsuu-tigineqassapput. Tamatumanilu apeqqutaanani ullunik 30-nik qaangiisimasinnaanermut suna peqqutaasimasinnaanersoq.
Ullunik 30-nik taamatut malittarisassaqarnerup saneqqutaarniarneqarsinnaanera illuatungiler-niarlugu siunnersuutigineqarpoq atortussanik pilersuineq suliffeqarfimmit suliffeqarfimmut allamut attaveqartumit ingerlanneqarpat, pilersuineq suliffeqarfimmit attavigineqartumit ingerlanneqartutut isigineqassaaq, tamatumani pilersuutigineqartut suliffeqarfimmiillu attavi-gineqartumiit pilersuutigineqartut annertunerusutigut assigiippata.
Suliffeqarfik toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit aqutsinermi, nakkutilliinermi aningaasaqarnikkulluunniit ingerlatami allami peqataasoq, imaluunniit inuit taakkuusut toq-qaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit aqutsinermi, nakkutilliinermi aningaasaqarnikkul-luunniit suliffeqarfinni pineqartuni marluusuni tamani peqataappata, suliffeqarfittut attaveqar-tutut isigineqassaaq.
Malittarisassaq assersuutigalugu naleqqussinnaassaaq, suliffeqarfik § 2, imm. 3-mi aalaja-ngersakkat malillugit akileraartussaatitaasoq, tamatumunngalu atatillugu nunami allamiut suliffeqarfiutaanni suliffeqarfissuup aallaavigisap immikkoortortaasa ilaannik suliffeqarfiup akileraartussaatitaasup suliakkiisup suliassaasa ilaanik suliamik ingerlatsinissaanik isumaqa-tigiissuteqarnerani tamatumanilu suliaq ullunit 30-nit sivikinneruppat. Taamatut pisoqartil-lugu isertitat aningaasartuutillu suliap ilaanik suliaqarnermut atasuusut, suliffeqarfiup iserti-taanik naatsorsuinermi ilanngunneqartussaassapput. Aalajangersagaq ilaatigut aamma kalaal-lit suliffeqarfiutaat suliakkiisuusoq imm. 2 naapertorlugu akileraartussaatillugu atorneqartas-saaq.
Piumasaqaataavoq nunami allamiut sulifeqarfiutaata annertunerpaamik nioqqutissamik sullis-sinermilluunniit, suliffeqarfiup akileraartussaatitaasup suliakkiisup nioqqutissanik sullisiner-nilluunniit, tamatumani aamma suliassamik tamakkiisumik suliarinninnissamut isumaqatigiis-suteqarnermut atatillugu, ingerlatarisaanik, pilersuisuunissaa. Assersuutigalugu suliffeqarfiup akileraartussaatitaasup suliakiisuusup allaffimmik sanasussaalluni tamatumunnga atatillugu suliffeqarfissuup ataatsip iluani nunami allamiut suliffeqarfiutaanut immikkoortortatut sulif-feqarfimmut qaartiterinermik suliassap suliarinissaanut isumaqatigiissuteqarfigippagu, suliat annertuumik assigiissutut isigineqassapput. Akerlianilli nunami allamiut suliffeqarfiutaat allaffimmi atortussanik IT-mik atortutik pilersuillunilu ikkussuissappat, taamatut ingerlatsi-neq, suliffeqarfimmit akileraartussaatitaasumit suliakkiisuusumit sulianik ingerlataanut anner-tunerusumik assingusutut isigineqassanngilaq.
Imm. 5-mutAalajangersakkap aalajangerpaa, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2, imm. 1, nr- 1-5, nr. 8, aamma imm. 6, nunap imartaani nunavittallu immap ataaniittup nalaani aamma atuutissasut. Tamatumuuna ilaatigut inuit atorfeqarnermi akissarsiaqartut killilimmik akileraartussaatitaassapput, nunap imartaaniikkunik nunavittallu ilaata immap ataaniittup nalaaniikkunik. Aalajangersagaq ilaatigut sulisunut suliffeqarfimmi imm. 2 aamma 3-mi pineqartumi atorfeqartunut atuutissaaq.
Tamakkua saniatigut siunnersuutigineqarpoq killilimmik akileraartussaatitaaneq atuutissasoq inunnut § 1, imm. 1 aamma 2-mi piumasaqaatit naammassinninngikkaluarlutik umiarsuarni, timmisartuni, uuliasiorfinni il.il., nunap imartaani aammalu Kalaallit Nunaanni nunavittap ilaani immap ataaniittup nalaani, Kalaallit Nunaanni aatsitassatigut pisuussutinik misissueq-qaarnermut, misissueqqissarnermut aammalu piiaanermut atatillugu qanorluunniit akissarsi-aqartunut.
Assersuutigalugu umiarsuarni timmisartunilu inuttaasut il.il. nunamik sajuppillatsitsinernut atatillugu sulianik ingerlatsisut ilaatinneqassapput, Kalaallit Nunaannilu nammineerluni nalu-naarsuummik tunniussisussaassallutik. Sulisut pilersuisumi, akuersissuteqartumut sullissisumi il.il., suliffeqartut taamatuttaaq aalajangersakkami pineqartunut ilaassapput.
Isertitat naatsorsorneranni sulisut isertitaat, tassalu sulinikkut isertitat, killilimmik akileraar-tussaanermut tunngaviusut, taamaallaat ilanngutissavaat, aningaasartuutillu isertitanut tamak-kununnga tunngasut kisimik ilaanngaatigineqarsinnaallutik. Ilanngaatit annertussutsikkut akissarsianit 10 procenti sinnissanngilaat, amerlassutsillu ukiumoortumik annerpaamik Inatsi-sartut annertussusiliinerattut taammaallaat annertussuseqarsinnaallutik. Inatsisartunit ukiumut annertussusiliineq qaammatisiutini ukiup pineqartup siuliani ukiup affaata siulliup ingerlane-rani Inatsisartut ataatsimiinneranni aalajangerneqartassaaq. 2009-mi ukiumut aningaasarsior-fiusumut annertussutsit 1.000 koruuninut aalajangigaapput. Inuup killilimmik akileraartussaa-titaasup taamaasilluni namminerminut soraarnerussutisiassanut aaqqissuussinernut akiliutini imaluunniit aapparisimasaminut meeqqanulluunniit inuuniarnermut tapiissuteqarnermi akiliu-tit ilanngaatigisinnaassanngilai.
Nr. 2-miit 4-mutSiunnersuutigineqarpoq akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalilerneqarnera 50 procentimik qaffanneqassasoq. Qaffaanissanik siunnersuutip saniatigut malittarisassat allanngortinnagit ingerlatiinnarneqassapput.
Siunnersuutip kinguneraa, akeqanngitsumik biileqartitaanerup nalinga ukiumut 60.000 koruuninut aalajangerneqarnera, taamaattorli naligititaq 30.000 koruuninut appartinneqassalluni illoqarfimmi pineqartumi aqquserngit, biilip atorneqarfiisa annertussuseqarnera 24.000 kvadratmeterit aammalu 75.000 kvadratmeterit akornanniippat. Aqquserngit, biilip atorneqarfiisa annertussuseqarnerata illoqarfimmi pineqartumi 25.000 kvadratmeterit ataassi-mappagu, niligititaq 15.000 koruuninut appartinneqassaaq. Aqquserngit annertussusiinut aqqusinernut illunullu nalunaarsuiffimmi kisitsisaatit tunngavigineqarput.
Illoqarfiit makkua aqquserngi maannakkut 75.000 kvadratmeterinik annertunerusumilluunniit annertussuseqarput: Qaqortoq, Narsaq, Nuuk, Sisimiut, Aasiaat aamma Ilulissat.
Illoqarfiit makkua aqquserngi maannakkut 25.000 aamma 75.000 kvadratmeterit akornanni annertussuseqarput: Nanortalik, Ivittuut, Paamiut, Maniitsoq, Qasigiannguit, Qeqertarsuaq, Uummannaq, Upernavik aammaa Tasiilaq.
Illoqarfiit makkua aqquserngi maannakkut 25.000 kvadratmeter ataallugit annertussuseqarput: Kangaatsiaq, Avanersuaq aamma Illoqqortoormiut.
Taamatut naliliinerup akeqanngitsumik biileqarnerup akileraarusersornera akeqanngitsumik biilinik atugassaqartitaanerup naleqassusianut naleqqiullugu piviusorsiornerulersippaa. Akileraarusiinermut aalajangiisuussaaq sulisitsisup imaluunniit allatut inuussutissarsiuteqartitsisup biili akileraartussaatitaasumut nammineq atugassaatut atukkiussinera, pineqartup tamakkiisumik akilinngisaanik. Sulisorisat saniatigut aamma inuit siulersuisunut ilaasortatut qinigaasimasut imaluunniit siulersuisunut, ataatsimiititalianmut, kommissionimut, siunnersuisoqatigiinnut, aalajangiisartutut ataatsimiititaliamut allatulluunniit aaqqissuussinernut, ikiortit tamatumani aamma Inatsisartunut aamma kommunalbestyrelsinut kiisalu Naalakkersuisuni ilaasortat biilimik atugassinneqartut, aalajangersakkami pineqartunut ilaapput.
Nr. 5-imutSiunnersuutigineqarpoq selskabinik nalikilliliinermut periarfissanik atuisimanngitsunik niuer-nermut illersuutitut aalajangerneqassasoq, suliffeqarfiup nalikillilerinermi killiffia, immikkut annertusaavigineqarsimatillugu, selskabip akileraartarnermi nalikilliliisinnaanerit tamakkiisu-mik atorsimanngippagit, selskabip pigisai aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 22, imm. 2 malillugu nalikillilersimanissaraluannut appartinneqassasoq.
Assersuut:
Selskabi illumut tunngatillugu ukiuni arfinilinni katillugit 30 procent angullugu akileraartar-nermi nalikillilerisinnaalluni piffissami tamatumani 20 procentiinnaat nalikillilerutigisimappa-git, siunnersuummi piumasaqaataasut ukiumi aningaasarsiorfiusumi naammassineqarfigisaan-ni akileraartarnermi illumut tunngatillugu nalikilliliissutigineqarsinnaasoq 10 procentimik appartinneqassaaq. Taamatut pisoqartillugu selskabi qinnuteqarsinnaavoq siusinnerusukkut ukiumut akileraaruserneqarsimanerup suliareqqinneqarnissaanik, aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 47 naapertorlugu, annertunerusumik nalikilliliinissaq siunertaralugu. Ta-matumunnga atatillugu ukiumi arlaqartuniluunniit uterfigineqartuni akileraartarnermi amigar-toorneqarpat, amigartoorutit aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 30-mi malitta-risassat, aamma aalajangersakkani taakkunani imm. 4, taamatut amigaartoorutinik immikkut ittumik naatsorsuinerni pisoqartillugu nuussisinnaanermik atorunnaarsitsisinnaasuusoq, malil-lugit ukiunut tulliinut nalikilliliisinnaanerit ukiumut kingusinnerusumut nunneqarsinnaapput.
Appaaneq siunnersuut malillugu pisinnaavoq, aktiatigut piginneqatassutitigulluunniit ani-ngaasaatit 30 procentii amerlanerusulluunniit ukiup aningaasarsiorfiusup naanerani ukiup ani-ngaasarsiorfiusup pineqartup aallartinneranut sanilliussinermi aktiaateqartunit imaluunniit peqataasunit allanit pigineqalersimappata, aammalu aktiaateqartut akornanni sunniuteqarsin-naanermut tunngasut imaluunniit selskabip suliai annertuumik allannguuteqarsimappata. Ap-paaneq aamma pisinnaassaaq selskabi kattuteqatigiinnermut peqataasimappat, agguataarne-qarsimappat assigisaanilluunniit allannguuteqartoqarsimappat.
Aktiat taasisinnaassuseqarnerulluunniit agguaanneqarsimanerannut tunngatillugu nalinginnaa-sumik pineqassaaq ”annertuumik allannguuteqarneq” aktianik taasisinnaassuseqarnermilluun-niit agguataarinermik allannguinermi 30 procentii annertunerusulluunniit pineqarpata. Sel-skabip suliaanut tunngatillugu amerlanertigut ”annertuumik allannguuteqarneq” pisimassaaq, selskabip isertitaanit 30 procenti annertunerusulluunniit imaluunniit angusarisaasut ilanngaa-sigaanngitsut ukiumi aningaasarsiorfiusumi pineqartumi siulianut sanilliussinermi sulianit allanit isertitaappata.
Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuutigineqarpoq aalajangersakkanit allaanerusumik im-mikkut akuersissuteqartoqarsinnaassasoq pissutsit immikkut ittut tamanna inassutiginartip-passuk. Immikkut akuersissuteqarsinnaaneq eqqarsaatigineqarpoq atorneqarsinnaassasoq sel-skabip uppernarsarsinnaappagu allamik piginnittoqalerneq, piginnittoqarnerup allanngornera, sunniuteqarsinnaanerup allanngornera imaluunniit sulianik allannguineq, selskabip nalikillilii-sinnaanermut pisinnaatitaaffimmik atuisimannginneranik pinnani allamik tunngaveqartoq. Immikkut akuersissuteqarsinnaaneq pillugu aalajangersagaq ilaatigut Kalaallit Nunaanni ator-tussiassat aatsitassanit pisut pillugit inatsit naapertorlugu akuersissutinik toqqaannartumik toqqaannartuunngitsumilluunniit nuussinermut atatillugu atorneqarsinnaavoq. Aammalu im-mikkut akuersissuteqarsinnaaneq, politikkikkut inuussutissarsiutini ilusiliinermik allanngui-nissamik tapersiinissaq kissaatigineqarpat atorneqarsinnaasutut eqqarsaatigineqarpoq.
Malittarisassat siunnersuutigineqartut selskabinut børsenimi nalunaarsugaasunut atorneqarnis-saat siunertaanngilaq, suliffeqarfinni taamaattuni piginnittuusut tuniniaanermi pissutsit tun-ngavigalugit ingerlaavartumik allanngorartuummata. Aammattaarlu siunertaanngilaq malitta-risassat atorneqartarnissaat piginnittuusuni kinguaariit nikinnerini aningaasarsianit akileraaru-tit pillugit inatsimmi § 57-imi pineqartuni (selskabimi piginneqataassutsinik sulisunut tunni-ussineq) imaluunniit § 58-imi pineqartumi (selskabimik piginneqataassutit ilaqutaasunut tun-niunneqarnerini).
Siunnersuummut tunuliaqutaasoq pillugu inatsisissatut siunnersuummut nalinginnaasumik nassuiaatit innersuussutigineqarput.
Nr. 6-imutAalajangersakkap kinguneraa, isertitat aningaasarsiat A-tut isigineqannginnerat, isertitat to-qukkut qimaguttup pigisanik qimataanit, peqatigiiffinnit tamat iluaqutissaattut tamanulluun-niit ajunngitsuliuutaasutut ingerlatsivinnit, Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarfimmi nalu-naarsugaanngitsunit, akiligaappata. Peqatigiiffik assigisaalluunniit Kalaallit Nunaanni eqqar-tuussiveqarfimmi nalugaarsugaanani, Kalaallit Nunaanni pisinnaatitaasumik sinniiseqarpat, § 75, imm. 4 malillugu, pisinnaatitaasutut sinniisaasoq akissarsiarititanit akileraarutit A-nik unerartitsissaaq.
Nr. 7-imutSiunnersuutigineqarpoq akileraarutit A-t pillugit nassuiaasiorneq Kalaallit Nunaanni ingerlan-neqassasoq, paasissutissallu nassuiaammut tunngavigineqartut aammalu suut akileraaruseriffi-up aningaasarsiat A-nik akissarsititsinernut nakkutilliineranut pingaaruteqarsinnaasut, Kalaal-lit Nunaanni toqqortarineqassasut. Piumasaqaatilli taakkua saneqqunneqarsinnaapput, nunap unerartitsinissamut pisussaaffeqartup nunagisaa Kalaallit Nunaatalu akornanni Kalaallit Nu-naannut akileraarutinik unerartitsinissamik isumaqatigiissuteqartoqarsimappat.
Kalaallit Nunaanni nassuiaasiornissamik piumasaqaatip piumasaqaatiginngilaa, akileraarutit A-nik nalunaaruteqarneq (ingerlateqqiillunilu akiliineq) pinngitsoorani Kalaallit Nunaanni pissasut. Nassuiaatit taamaasilluni allakkatigut nassiunneqarsinnaapput elektronikkimilluun-niit atortorissaarutit atorlugit suliffeqarfiup nunaaniit assigisaanilluunniit nalunaarutigineqar-sinnaapput. Nassuiaatilli maani nunami suliarineqarsimasuussapput, taamatullu suliffeqarfiup nassuiaatit assilinerinik pigisaat maani toqqorsimaneqassallutik.
Nassuiaatit, tamatumunngalu paasissutissat tunngavigineqartut (akissarsiat allagartaat il.il.) naatsorsuutinik toqqorsimanninnissamik nalinginnaasumik malittarisassat atuuttuusut malillu-git ukiuni tallimani toqqorsimaneqassapput.
§ 2-mut
Imm. 1-imut
Siunnersuutigineqarpoq inatsit 1. januar 2010-mi atuutilissasoq, takuulli imm. 2.
Imm. 2-mutSiunnersuutigineqarpoq inatsisissatut siunnersuummi nr. 5 ulloq 25. september 2009 atuuti-lissasoq.
Siuartitamik atuutilertitsinikkut kissaatiginanngitsunik isertitassanik annaasaqarsinnaanissaq pinngitsoortinniarneqarpoq. Tamatumani eqqarsaatigineqarluni, inatsimmut siunnersuutip saqqummiunneqarneranut atatillugu tamanut tusarliunneqarneraniit inatsimmilu aalajanger-sakkat sinnerisa atuutilernissaasa tungaanut, akileraartarnermi pissutsinik tunngaveqartunik selskabinik nalikillerisinnaanermik atuisimanngitsunik nioqquteqartoqarsinnaanera ilimanar-sinnaammat. Taamatut nioqquteqarnerup kingunerissavaa isertitassanik annaasaqarneq, ta-mannalu atuutilernissamik siuartitsinermi pinngitsoortinniarneqarluni.
Imm. 3-mutSiunnersuutigineqarpoq suliffeqarfiit aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 2, imm. 2-mi nutaami pineqartunut ilaasut, takuuk inatsisissatut siunnersuummi § 1, nr. 1, inatsi-sip atuutilinnginnerani misissueqqaarnermut, misissueqqissaarnermut aammalu Kalaallit Nu-naanni, tamatumani aamma Kalaallit Nunaata imartaani aammalu Kalaallit Nunaata nunavit-taata ilaata immap ataaniittup nalaani, aatsitassatigut pisuussutinik piiaanermut atatillugu ani-ngaasartuuteqarsimasut, aalajangersimasumik ingerlatsivinnut malittarisassat atuuttuusut ma-lillugit, takuuk § 2, imm. 1, nr. 10, aammalu § 2, imm. 6-imi malittarisassat, aningaasarsiat akileraaruteqaataasussat naatsorsorsinnaagaat. Ukiumi aningaasarsiorfimmi 2009-mi ukiunilu isertitaqarfiusuni siusinnerusuni isertitat ataatsimoortillugit naatsorsorneqarsinnaapput. Tama-tumuuna amigartoorutit naatsorsorneqartut aningaasarsianit akileraarutit pillugit inatsimmi § 30-mi malittarisassat malillugit nuunneqarsinnaapput aningaasarsianillu akileraaruteqaataa-sussanit ilanngaatigineqarsinnaallutik. Aammalu aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsi-sartut inatsisaanni aamma akileraaruserinermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat taamatulli atuupput.
Aalajangersagaq ikaarsaariarnermi malittarisassaavoq suliffeqarfiillu, inatsisip atuutilinngin-nerani misissueqqaarnissamut, misissueqqissaarnissamut imalunniit nunavittap ilaani immap ataaniittup nalaani aatsitassatigut pisuussutinik piiaanissamut akuersissummik pisimasut, ami-gartoorutaasinnaasunik inatsisip atuutilinnginnerani pilersunik ukiumi kingusinnerusumi ani-ngaasarsianik akileraaruteqaataasussanik isertitat iluanaarutitaannit ilanngaateqarsinnaaner-mik annaasaqannginnissaasa qulakkeernissaanik siunertaqarpoq.