07. maj 2004

UPA2004/37

 

Katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut

 

pillugu

 

Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata

 

ISUMALIUTISSIISSUTISSAANUT MISSINGERSUUT

 

Siunnersuutip aappassaaneerneqarnerani saqqummiunneqartoq

 

Inatsiartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartunut ilaasortaq Doris Jakobsen, Siumut, siulittaasoq
Inatsisartunut ilaasortaq Georg Olsen, Inuit Ataqatigiit. Siulittaasup tullia
Inatsisartunut ilaasortaq Ruth Heilmann, Siumut
Inatsisartunut ilaasortaq Ellen Christoffersen, Atassut
Inatsisartunut ilaasortaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit

 

Inatsisartut Ataatsimiititaliaata UPA 2004-mi siullermeerinninnermini „Katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut" misissorpaa imatullu oqaaseqarniarluni.

Tusarniaanermi akissuteqaat

Siunnersuummi uani tusarniaanermi akissuteqaatip assilinera ataatsimiititaliami suliarinninnermi atugassat ataatsimiititaliap pissarsiarai. Tassani allassimavoq tusarniaanermi illuatungeriit akissuteqarnissaminnut sivikitsuinnarmik periarfissaqarsimasut, taamaalilluni assersuutigalugu Upernaviup Katersugaasivia tusarniaaneq ulloq 18. februar akineqartussatut ullulerneqarsimasoq ulloq 17. februar tigusimagaa. Tusarniaanermi piffissarititat taama sivikitsigisarnerisa tusarniaanermi akissuteqaatit annikillissisinnaammatigit ataatsimiititaliap eqqumaffigeqquvaa, aammalu minnerunngitsumik tusarniaanermi akissuteqaatit pitsaassusaat ajornerulersissinnaammassuk. Taamaattumik aalajangiiniarnermi tunngavigisassat pitsaassusaasa aammalu kikkut tamat oqartussaanerat eqqarsaatigalugu naammaginartumik tusarniaanermi piffissaliisoqartarnissaa ataatsimiititaliap erseqqissaatigissavaa.

Siunnersuut illuatungeriinnut susassaqartunut tusarniaassutigineqareernikuuvoq. Kalaallit Nunaanni politimestereqarfimmut Kalaallillu Nunaanni eqqartuussiveqarfimmut siunnersuut saqqummiunneqarnissaa naleqquttuunngitsoq Naalakkersuisut paasissutissiissutigaat, akerlianilli siunnersuut KNAPK-mut APK-mullu malinnaatillugu nassiunneqarsimalluni.

Siunnersuutip ilusiligaanera.

Ataatsimiititaliap maluginiarpaa Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfianniit innersuut ilaatigut Naalakkersuisuisut naqqiissutitut atuagassiaanni ilanngunneqarsimasoq.

Ataatsimiititaliaq ingerlatsiviup innersuussutai Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiannit tapiutitut allakkiamik tigusaqarpoq. Allakkiaq isumaliutissiissummi matumani ilanngussatut ilanngunneqarpoq. Tassunga atatillugu Peqqussutip qulequtaata nassuiaataata naqqiutitai annikitsut pillugit ataatsimiititaliaq isumaqatigiittoq siunnersuuteqarpoq (allannguutissatut siunnersuut 1).

Siunnersuutip imarisai.

Katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguuteqarnissaa piumasarineqartunik FN-p Kalaallit Nunaanni imaq pillugu isumaqatigiissutip atortussanngortitsinera Inatsisartut UPA03-mi akuersissutigisaat eqqarsaatigalugu pisariaqartoq.

Immap naqqani taasumalu ataani nallagaaffiup inatsisitigut inatsisitigut atortinneqarfianni kulturikkut kingornussat qulakkeerneqarnissaat peqqussutissatut siunnersuutip pingaarnertut siunertaraa. Peqqussutissatut siunnersuutip inuinnaat namminersorlutillu suliffeqarfiit namminneq atugassamissut tamakkuninnga pissarsinissaat, taamaalilluni pisuussutit tamakku kingorna annaaneqarnissaagaluat pinngitsoortissagaluarpaa.

Tamanna tunuliaqutaralugu Naalakkersuisut siunnersuutaat Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliap tigulluarpaa.

Taamaattoq ataatsimiititaliap nuataamik Naalakkersuisunut eqaarsaatigeqqeqquaat peqqussutissatut Siunnersuummi innuttaasut nassaat illoqarfinnit katersugaasivinnut pisortat pigisaannut tunniussisussaatitaanermut pisussaffilerneqannginnissaannik, toqqorneqarnissaat Nunattalu Katersugaavianut assartoqqinneqarnissaat eqqarsaatigalugu. Tamanna nassaat tunniunneqarnissaannut nassaallu paasisimasalinnut sukkanerpaamik tunniunneqarnissaannik qulakkeerinnissammat.

Aammattaaq nassaat nassaarineqartut ullumikkullu Nunatta Katersugaasivianut ingerlateqqinneqartartut ullumikkumut naleqqiullugu annertunerusumik illoqarfinniitiinnarne qartarnissaat ataatsimiititaliap isumaqarfigaa. Tamanna pillugu ataatsimiititalip isumaqatigiittup Kultureqarnermut, Ilinniartitaanermut, Ilageeqarnermut Ilisimatusarnermullu Naalakkersuisoq nassuiaateqassasoq qinnuigaa.

Peqqussummi pusussaaffik § 24a, imm. 1 naapertorlugu ukununnga atuuppoq "qallunaat nunaanni innuttaassusillitKalaallit Nunaanni aajangersimasumik najugallit imaluunniit akunnikkallarsimasut". Katersugaasiveqarnermut inatsit § 24a-p inunnut Kalaallit Nunaannut attaveqartunit atorneqarsinnaannginnera ataatsimiititaliap eqqarsarnartoqartippaa, pingaartumik nunani allani innuttaassusilinnut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimasunut, massa aggerfimminni malittarisassat assinginik peqarnersoq qulakkeerneqanngikkaluartoq.

Taamaattumik inatsisimmik uniuinerunermik kinguneqarsinnaanersoq imaluunniit nunani allani innuttaassuseqartut nunami maani najugaqalersimasut tunngaviusumik inatsimmik ilaginnaanermik kinguneqarsinnaanera pillugu imaluunniit pisariaqanngitsumik assigiinngissisitsisuunersoq, nunani allani innuttaassusillit nunami maani nunaqalersimasut "erlinnartunik ujarlerneq"-nermik, qallunaat nunaanni innuttaassusilinnut maani nunaqartunut inerteqqutaasoq Naalakkersuisut nassuiaateqarnissaannik ataatsimiititaliaq piumasaqarpoq.

Taamaattoqassappat ajornartorsiutit allaaserineqartut pinngitsoortinniarlugit, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni najugalinnut tamanut immap naqqani kulturikkut kingornussat akornusersuisunut imaluunniit itsarnisanik tigusisoqartillugu il.il.katersugaasiveqarnermut inatsisip tamanut atuussanngortinneqarnissaa Naallakkersjuisut qulakkiissagaat ataatsimiititaliap kaammattussavai.

Katersugaasiveqarnermut inatsimmut inuit inatsimmi pineqartut akiliisitaanermik akisussaaffilerneqarnissaannik Namminersornerullutik Oqartussat maannakkut eqqussisariaqartariaqaraluannik Namminersornerullutik Oqartussat malittarisassanik aalajangersaanissamut piginnaatitaaffiata inatsisitigut killissarititaa qanoq qaangerneqaratarsinnaanerata nalorninartoqarsinnaanera pillugu Ataatsimiititaliaq isumaqanngilaq. Inuit inatsimmi pineqartut akiliisitaanermik akisussaaffilerneqarnerisa peerneqarneratigut malunnaatillimmik peqqussutip pitsaasumik ingerlanneqarnera pillugu aalajangersakkap taassuma peerneqarnissaa ataatsimiititaliap isumaqatigiittup isumaqatigaa (allannguutissatut siunnersuut 2).

Sukumiisumik nalilersuereernikkut akissarsisitsisalersinnaanissamut periarfissamik Naalakkersuisut ammaassisariaqaraluarnerat Ataatsimiititaliami amerlanersussuteqartut Siumut, Inuit Ataqatigiit Demokraatillu isumaqarput. Nassaarineqartut qulakkeerneqarnissaannut, toqqortarineqarnerannut assartorneqarnerannullu tunngatillugu nassaartumut pisarissersuutaasinnaanerat inuiaqatigiit iluarinninnermik ersersitsinissamut periarfissiissaaq. Akissarsisitsinerup pisariaqanngitsumik pissutsinut, pingaartumik siunnersuummi innuttaasoq annertungaatsiartumik nammakkersortus-saammagu allamik taartisiassaqarnissaanik periarfissaqartinnagu (allannguutissatut siunnersuut 3).

Erlinnartunik ujarlernissamik aallartisaasut kaammattorumallugit akissarsisinneqartarnissaannik Naalakkersuisut isummernerat Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut Atassutip tapersersorpaa. Taamaattumik ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut allannguutissatut siunnersuutaat 3 ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut qulaani taaneqartup tapersinngilaa.

Tamanna tunngavigalugu allannguutissatut siunnersuutit uku Naalakkersuisut naqqiutitut siunnersuutaat saqqummiunneqartoq ataatsimiititaliap qulaani taaneqartup amerlanerussuteqartup saqqummiutissavaa:

1.

Peqqussutip qulequttap nassuiaataani ungaluutip aallartinnerata kingorna oqaaseq "Allannguutit" ikkunneqassasoq.

2.

Peqqussutissatut siunnersuut imm. 5 peerneqassaasoq.

3.

Peqqussutissatut siunnersuut imm. 3 peerneqassasoq.

1.

Peqqussutip qulequttap nassuiaataani ungaluutip aallartinnerata kingorna oqaaseq "Allannguutit" ikkunneqassasoq.

2.

Peqqussutissatut siunnersuut imm. 5 peerneqassaasoq.

Taama oqaaseqarluni Inatsisartut Kultureqarnermut Ilinniartitaanermullu Ataatsimiititaliaata „katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisissaattut siunnersuut" aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Doris Jakobsen, Siumut siulittaasoq siulittaasoq
Georg Olsen, siulittaasup tullia		Ruth Heilmann
Ellen Christoffersen		Astrid Fleischer Rex

---

Ilanngussaq:   Katersugaasiveqarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaata allannguutissaatut Inatsisartut peqqussutissaannut siunnersuut UPA 2004/37 pillugu ilassutitut allakkiaq