3. april 2003

UPA 3002/27

 

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut

pillugu

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata

ISUMALIUTISSIISSUTAA

siunnersuutip aappassaaneerneqarneranut saqqummiunneqartoq

 

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaat suliarinninnermini ukuninnga inuttaqarpoq:

 

Inatsisartuni ilaasortaq Ellen Christoffersen, Atassut, siulittaasoq
Inatsisartuni ilaasortaq Enos Lyberth, Siumut, siulittaasup tullia
Inatsisartuni ilaasortaq Doris Jakobsen, Siumut
Inatsisartuni ilaasortaq Asii Chemnitz Narup, Inuit Ataqatigiit
Inatsisartuni ilaasortaq Astrid Fleischer Rex, Demokraatit

 

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata UPA 2003-mi siullermeerinerup kingorna pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut misissuataarpaa imatullu oqaaseqarfigisassallugu.

Tusarniaanermit akissutisiat

Ataatsimiititaliaq siunnersuutip matuma suliarineqarnissaanut atugassatut tusarniaanermi akissutitut tunniunneqartut nuutinnerinik piniarsimavoq.

Apeqqutit

Ataatsimiititaliap siunnersuummik suliarinninnermini atugassaatut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq apeqqutinik arlalinnik akissuteqarfiginneqqullugu ataatsimiititaliap qinnuigaa. Ataatsimiititaliap apeqqutaasa Naalakkersuisunilu ilaasortap akissutaasa nuutinneri isumaliutissiissummi matumani ilanngussatut 1 - 2-tut ilanngunneqarput.

Siunnersuutip ilusiligaanera

Siunnersuummi amigaatit naapertuutinngitsullu pillugit allakkiamik Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiannit ataatsimiititaliaq tigusaqarpoq. Allakkiaq isumaliutissiissummi matumani ilanngussaq 3-tut ilanngunneqarpoq.

Siunnersuutip imarisai

Pisortanit pensionisiat pillugit peqqussutissatut siunnersuutip kingunerissavaa soraarnerussutisiallit nammineerlutik isertitaqarneq ajortut aapparisimasinnaasaasa inooqatigisimasinnaasaasaluunniit isertitaat apeqqutaatinnagit isertitaqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat. Soraarnerussutisialinnut nammineerlutik isertitaqarneq ajortunut maannakkut soraarnerussutisiallip kisimiittup soraarnerussutisianik pisartagaasa 20%-iisa angeqataannik aningaasartalinnik aalajangersaasoqassasoq siunnersuutigineqarpoq. Taamaalillutik siusinaartumik soraarnerussutisialinnit ajornerusumik atugassinneqassanngillat, taakkumi aapparisamik inooqatigisamilluunniit isertitaat apeqqutaatinnagit soraarnerussutisiat aningaasartaasa 20%-iinik pissarsisarmata. Ilaatigut naatsorsuutigineqarpoq inuit 400 missaaniittut, aapparisap inooqatigisalluunniit isertitarisartagai pissutigalugit soraarnerussutisiaqanngitsut soraarnerussutisiaqalernissaannik siunnersuut nassataqassasoq.

Taamatuttaaq inunnut utoqqaat illuinut isumaginninnikkulluunniit ulloq unnuarlu paaqqinnittarfinnut nuuttunut tunniussisarnermi tunngavissat nutaat atuutilissasut siunnersuutigineqarpoq: Isumaginninnikkut ulloq unnuarlu paaqqinnittarfimmiinnermi isertitat apeqqutaatinnagit soraarnerussutisiat aningaasartaasa 20%-inik piginnaatitaaneq tamanut atuutissasoq. Maannakkut aalajangersagaq atuuttoq tunngavigalugu soraarnerussutisiallit paaqqinnittarfimmi ineqartut, nammineerlutik amerlasuunik isertitaqartartut, taamaalillutillu ineqarnerminnut tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit nammineerlutik akiliisartut, pisortanit soraarnerussutisianik pissarsinissamut mattusimaneqarput.

Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata oqaaseqaatai

Ataatatsimiititaliaq isumaqarpoq soraarnerussutisiaqartut siusinaartumillu soraarnerussutisiaqartut ajornanngippat inuunermik toqqissisimaffiusumik qulakkeerunneqartariaqartut, ineriartornermilu pissutsit tunngavigalugit utoqqarnut atugassarititaasut iluarsiivigineqartassasut. Ukiuni marlussunni kingullerni innuttat utoqqaanerusut, aningaasaqarnikkut inuttullu naleqassuseq pigalugu utoqqalinissamik piumasaqaatikkut, naligiimmik atugassaqartinneqarlutik pilersitsivigineqarnissaat innuttat annertunerusumik piumasaqaatigilersimavaat. Utoqqaat atugarisaat pillugit piumasaqaatit kissaatigisallu Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup 1995-97-imi sulineratigut ingammik erseqqissaatigineqarsimapput.

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutaata 1997-imeersup nunatsinni sumiluunniit najugaqaraluaraanni isumaginninnermi naalakkersuinikkut iliuuseqarfissat kikkut tamarmik naligiinnerusumik pineqarnissaasa qulakkeeriffigalugillu atugaritinnissaat tunngaviusumik oqariartuutigaa. Utoqqarnut tunngatillugu tamanna pisinnaavoq kommunini tamani utoqqarnut aningaasanngorlugit atugassarititat assigiinnerulersinneqarnissaasa eqqunneqarneratigut (aningaasanngorlugit atugassarititat tassaapput aalajangersimasumik aningaasartuutigisat tamarmik akilerneqareerpata nerisassanut, atisanut inuunermilu pinngitsoorsinnaanngisanut allanut sinneruttut). 2001-mi Isumaginninnermut Suliffeqarnermullu Pisortaqarfik utoqqaat atugarisaat pillugit marloriarluni misissuivoq.Misissuinermi siullermi ‘Pensionisiallit tapisiaat’-ni paasineqarpoq kommunini aningaasaqarnikkut pitsaasumik inissisimasuni kommunini aningaasaqarnikkut ajornerusumik inissisimasunit inummut tapisianik qaffasinnerusunik tunniussisoqartartoq. Misissuinerup aappaani ‘Utoqqaat aningaasaqarniarnikkut atugarisaat’-ni naatsorsuinerit takutippaat utoqqaat saniatigooralugit isertittagaat pensionisianullu ilassutigineqartartut, innaallagissamut, imermut kiassarnermullu aningaasartuutit, inigisat pitsaassusii inoqutigiillu inuttaqassusii assigiinngitsorsujussuusut. Aamma takuneqarsinnaavoq utoqqaat inooriaasii siunissamullu kissaatigisaat assigiinngitsuusut. Taamaalilluni nalunaarusiat taakku inernerisa takutippaat Kalaallit Nunaanni utoqqaat assigiiaartumik katitigaanngitsut, aammalu inuunerminni atugassarisatigut assigiinngitsorujussuarnik atugaqartut.

Anguniagaq tassaavoq utoqqaat assigiinnerusumik atugaqarnissaat. Taamaattumillu misissueqqissaarnernik kinguneqaatissanillu naatsorsuinernik, utoqqalinersiallit tamarmik aningaasaqarnikkut atugaasa pitsanngorsarneqarnissaasa peqqussutissatut saqqummiunneqartuni toqqarneqarsimannginneranut tunngaviusunik saqqummiusseqqullugu Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisoq ataatsimiititaliamit qinnuigineqarpoq. Ataatsimiititalialli kissaata Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisumit malinneqarsimanngilaq, tak. ilanngussaq 2. Tamanna ataatsimiititaliamit isornartoqartinneqarpoq, tassami utoqqaat 400-t pineqartut aningaasaqarnikkut atugaat pillugit kisitsisitigut paasissutissat taamaattut Inatsisartut pitsaanerusumik tunngaveqarlutik aalajangernissaannut tunngavissiisussaagaluarmata.

Utoqqaat inuunerisa naleqassusianik qanoq pilersitsisinnaaneq pillugu tamanut tunngatillugu oqallinnissaq ataatsimiititaliap maqaasivaa. Utoqqarnut tunngasumi misiligutitut sulisarneq pillugu pisortanit pensionisiat pillugit peqqussummi aalajangersagaqartariaqartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq. Utoqqaat inuiaqatigiinni isumalluutaapput, taakkulu misilittagaat, ilisimassusiat pingaartitaallu ullumikkut inuiaqatigiinni ingerlaatsimi anguniagaqarfiunerusumik atorluarneqartariaqarput. Utoqqaat misigisimasariaqarput atorfissaqartinneqarlutik. Utoqqaat amerlasuut oqaatigisarpaat kinguaariiaat imminnut avissaariartornerat ernummatigigitsik. Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pensionisialittut inuunermut ikaarsaarneq inuppalaarnerulersinneqarlunilu eqaan

nerusumik aaqqiivigineqarsinnaasoq. Taamaammat suliffeqarneq ima aaqqissuunneqarsimasariaqarpoq utoqqaat sulinermik ingerlassaqarnertik annikilliartortissinnaagaat arriitsumillu suliffeqarnermit piivikkiartorlutik. Taamaalilluni pisortanit pensionisiaqarneq pillugu peqqussut, suliffeqarnermi akuusut peqatigalugit ilusiliivigalugu, sulisunut utoqqalisunut anguniagassanik imaqartariaqarpoq kiisalu aalajangersakkanik, sulisutut inuuneqarnermit eqaatsumik tunuariariartuaarnissamut periarfissiisuusunik, aalajangersagartaqartariaqarluni.

Ataatsimiititaliap pingaarutilittut eqqumaffigeqqussavaa utoqqaat sammisaqartinneqartarneri, soorlu højskolimiinneq, timersornissamut neqeroorutit nunanullu allanut peqatigiilluni angalasarnerit nunatsinni kommunini assigiinngitsuni utoqqarnut tamanut iluaqutaatinneqartariaqartut. Neqeroorutit taamaattut inuunerup pingaassusianut uppernarsaataapput, utoqqaallu naleqartumik utoqqalinissaannut sunniuteqaqataassallutik. Nuna tamakkerlugu siunnersortimik, kommunini utoqqarnut siunnersortinut sammisassaqartitsiniutit suliaqartitsiniutillu pillugit kaammattuisuusinnaasunik, atorfinitsitseqqullugit Naalakkersuisut ataatsimiititaliamit kaammattoqqinneqassapput.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersup Demokraatineersullu, nuna tamakkerlugu utoqqarnut siunnersortimik, kommunini utoqqarnut siunnersortit suliffissaqartitsiniarluni sulilersitsiniarlunil iliuutsinik aallartitsinissaannut kaammattuisussamik, atorfinitsitsinissaq Naalakkersuisunut kaammattuutigeqqikkumavaat.

Utoqqaat atugaannut tunngasumik inatsisit, peqqussutit kaajallaasitallu assigiinngitsut atuisunut paasiuminarsarneqarnissaannik Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai malinneqartariaqartutut ataatsimiititaliamit isigineqarput.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersup Demokraatineersullu, isumaqarput tamanna UKA 2002-mi UPA 2003-milu siunnersuutigineqareersutut nuna tamakkerlugu utoqqarnut siunnersortimik atorfinitsitsinikkut ilaatigut pisinnaasoq. Kommunini utoqqarnut siunnersortit utoqqaat ikiorserneqarnissamik piginnaatitaaffii periarfissaallu pillugit utoqqarnut pitsaanerusumik paasisitsiniaasalernissaannut nuna tamakkerlugu utoqqarnut siunnersorti peqataaqataassaaq.

Kiisalu Naalakkersuisut Utoqqaat Nipaannik suleqateqarnerminnik ingerlatsiinnarnissaat ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq, soorluttaaq utoqqaat pitsaanerusunik assigiinnerusunillu atugassaqartitaalernissaat qanoq pitsaanerpaamik aaqqiivigineqarsinnaanersoq pillugu KANUKOKA-mik taamatullu Utoqqaat Nipaannik Naalakkersuisut suleqatiginninnermik aallartitsinissaat ataatsimiititaliamit kaammattuutigineqassasoq.

Ataatsimiititaliami amerlanerussuteqartut, Siumumeersut, Atassummeersoq Demokraatineersorlu isumaqarput utoqqalinersiallit utoqqalinersiaasa katissimallugu apparisap inooqatigisallunniit isertitai apeqqutaatinnagit nalinginnaasumik utoqqalinersiat procentiisa ilaattut aalajangersarneqarnerat alloriarnerusoq pitsaasoq.

Ataatsimiititataliami ikinnerussuteqartoq, Inuit Ataqatigiinneersoq, isumaqarpoq inuit pineqartorpiaat sooq immikkut isiginiarneqarlutik pineqarnissaannut uppernarsaatissaqartoqartinnagu inuit pineqartut 400-t immikkut isiginiarneqarlutik pineqarnerat akuersaarneqarsinnaanngitsoq.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersoq Demokraatineersorlu, peqqussutissatut siunnersuutikkut inuttaasut ikittuinnaat - utoqqarnit tusinditinit arlaqartunit 400-innaat - atugaasa pitsanngorsaavigineqarnerat isornartoqartippaat - naak utoqqaat ikittuinnaat taakku isertitatigut atugaat pillugit uppernarsaatissanik saqqummiussisoqanngitsoq. Taamaalillunilu maanna ilisimaneqanngilaq peqareersut peqarnerulernerannik siunnersuut kinguneqassanersoq. Ikinnerussuteqartut siuliani taaneqartut isumaqarput utoqqalinersialinnut tamanut tunngavisumik tunniunneqartut, Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup kaammattuutai eqquutsikkumallugit, qaffanneqassasut.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersoq Demokraatineersorlu, isumaqarput siusinnerusukkut siunnersuutigineqarsimasoq siunnersuummut matumani pineqartumut ilanngunneqarnissaat isumaliutersuutigineqartariaqartoq. Pineqartoq tassaavoq utoqqalinersiat akit qaffakkiartuuaarnerannut malinnaatinneqarnissaasa qulakkeerneqarnissaat (UKA 2002/40). Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartut, Inuit Ataqatigiinneersup Demokraatineersullu, utoqqalinersiallit sulinermik inuussutissarsiuteqartut sinnerinut sanilliullugit ajornerusumik inissinneqarnerat naammaginartutut isiginngilaat, silinermimmi inuussutissarsiutillit akissarsiat pillugit isumaqatigiinniarnerni akit qaffannerannut taartisisarmata. Utoqqalinersiat akissarsiatut, utoqqaat sulinikkut pissarsiarisinnaanngisaattut isigineqartariaqarput.

Siunnersuummi § 19-imut ataatsimiititaliap oqaaseqaatai

§ 19-imi oqaasertaliineq ataatsimiititaliap paasiuminaatsutut isigaa. Taamaattumillu ataatsimiititaliap kaammattuutigissavaa Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiata oqaasertaliussassatut siunnersuutaa Naalakkersuisut allannguutissatut siunnersuumminni malissagaat:

" " 19. Utoqqalineq pissutigalugu siusinaartumillu pensionisiat kisermaamut pensionisialimmullu, § 1, imm. 3 naapertorlugu pensionisiaqarsinnaatitaanngitsumik katissimallugu aappalimmut, ukiumut kr. 88.812 tikillugit annertussuseqarput. Utoqqalineq pissutigalugu siusinaartumillu pensionisiat aappariinnut, katissimasutut aappariit inooqatigiilluunniit tamarmik § 1, imm. 3 naapertorlugu pensionisiaqarsinnaatitaappata, ukiumut kr. 133.212 tikillugit annertussuseqarput."

Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Naalakkersuisup akissutitut paasissutissiissutigisaanut ataatsimiititaliap oqaaseqaatai

Utoqqarnut 400-t missaanniittunut, taakkulu katissimasatut aapparisaannut inooqatigisaannulluunniit, siunnersuut naapertorlugu pensionisiaqarsinnaatitaalertussanut tunngatillugu misissueqqissaarnernik naatsorsuinernillu saqqummiussinissamik ataatsimiititaliap kissaateqarneranut Naalakkersuisuni ilaasortap malinnissimannginnera ataatsimiititaliap uparuaavigereerpaa.

Ataatsimiititaliamittaaq tupigusuutigineqarpoq siusinaartumik pensionisiaqarsinnaanermut inatsisitigut atugassarititaasut Naalakkersuisuni ilaasortamit allanngortinneqarnissaat kissaatigineqanngimmata, tak. § 5, imm. 2 aamma 3. Naak Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiata assersuutitut saqqummiussaa, tak. ilanngussaq 3, ingasattajaartutut isigineqarsinnaagaluartoq ataatsimiititaliaq isumaqarpoq, tamanna ilanngullugu isiginiarneqartariaqartoq, tassami kalaallit inuusuttut angalasorujussuunerat pissutigerpiarlugu.

Kiisalu siunnersuummi § 13, imm. 1-imi aamma § 20, imm. 1-imi oqaasertaliussanik Naalakkersuisuni ilaasortap allanngortitsiumannginnerata oqaaseqarfigissaa ataatsimiititaliamit kissaatigineqarpoq. Naak tamanna Inatsisartut Inatsisissanik Nalilersuisarfiata kaammattuutigigaluaraa. Naalakkersuisuni ilaasortap tamatumunnga tunngavilersuutigaa oqaasertaliinerup sorliup atorneqarnissaani qanoq isumaqarneq apeqqutaasoq. Oqaasertaliinerup Inatsisartut Inatsisissanik nalilersuisarfiata kaammattuutaanut naapertuuttumik allanngortinneqarnissaa ataatsimiititaliap Naalakkersuisuni ilaasortamut aammaarluni qinnuitigissavaa, tamatumanimi anguniagaammat siunnesuummik oqaasertalersorluagaasumik eqqortumillu oqaaseqatigiilimmik saqqummiussinissaq.

Ataatsimiititaliap siunnersuummut inassuteqaatai

Amerlanerussuteqartut inassuteqaataat

Amerlanerussuteqatut, Siumumeersut, Atassummeersup Demokraatineersullu, siunnersuutip Naalakkersuisut siuliani kaammattuutinut naapertuuttumik allannguutissatut siunnersuummik saqqummiussereerpata iluserisamisut iluseqarluni Inatsisartunit akuersissutigineqarnissaa inassutigaat.

Ikinnerussuteqartup inassuteqaataa

Ikinnerussuteqartup, Inuit Ataqatigiinneersup, makku tunngavilersuutigalugit siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissaa inassutigaa:

Inuit Ataqatigiit anguniagaat tunngaviilu:

Inuit Ataqatigiit anguniagassamittut pingaarnerit ilaattut qangalili siunniussarivaat Nunatsinni innuttaasut tamarmik atukkamikkut naligiinnerusumik inissisimalernissaat. Nunatsinni suli innuttaasunik assigiinngitsorujussuarnik atugassaqartitsineq ilisarnaataavoq, tamakkuuppullu akunnitsinni avissaarutaasut. Pissutsit tamakku akuersaarnagit akiorniagassaapput.

Isumaginninnermut Pisortaqarfik utoqqaat atugarisaat pillugit 2001-mi misissuisitsivoq. Misissuisitsineq siulleq utoqqaat aningaasaqarniarnikkut atugaannut tunngavoq. Misissuinerup aappaani kommunit ataasiakkaat pensionisialinnut inummut tapinik tunniussisarnerannut tunngasut qulaajarneqarput.

Misissuinerni uppernarseqqinneqarpoq utoqqartavut naliginngitsorujussuarmik sutigut tamatigut atugaqartinneqartut.

Taamatut atugassaqartitsineq akuersaarneqartariaqanngilaq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut naalakkersuinikkut sulineq tamarmi allatigullu inuiaqatigiinni suliniutit tamarmik siunertarissagaat innuttaasut naligiinnerusumik atugassaqartinneqarnissaasa aqqutissiuunnissaat, aamma isumaginninnermut politikki utoqqarnullu politikki tassunga sammiveqartinneqartariaqartut isumaqarpugut. Taamaammat isumaginninnikkut pisartagaqartitsineq utoqqaat pisariaqartitsinerusut salliutillugit aaqqissuunneqartariaqarpoq.

Inatsisiliornermi suleriaaseq:

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut inatsisiliorneq ungasinnerusoq isigalugu naalakkersuinikkut anguniakkanut taakkulu piviusunngortinniarnerinut ikorfartuillunilu ataqatigiissarneqartassasoq. Isumaqarpuguttaaq inatsisiliorneq tamatigut peqqissaartumik piareersarneqartassasoq, paasissutissanik sukumiisunik qulaajaanikkut aningaasatigullu kingunissat – siunissaq qaninnerusoq ungasinnerusorlu isigalugit – misissuiffigilluarnerisigut. Aningaasatigut kingunissat pineqartillugit inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerannut sunniutissat ilanngullugit ilisimaarineqartariaqartut isumaqarpugut.

Suliniutit suulluunniit pingaarnersiuilluni tulleriissaarinermik tunngaveqartassapput, nassuiarneqarsinnaasariaqarportaaq suliniutit uku ukulu allanut sanilliullugit sooq pingaartinneqarnerunersut.

Ataatsimiititaliarsuarmi sulineq:

Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliarsuup isumaliutissiissutini Inatsisartunut upernaakkut 1997-imi saqqummiuppaa. Inuit Ataqatigiit Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaatai akuerseqataaffigaat, maannamullu piviusunngortinnissaannut suleqataasimalluta.

Isummat tunngaviusut siuliani oqaatigineqartut peqqussutissatut siunnersuummik nalilersuinitsinni aallaavigaagut.

Pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut siullermeerlugu Inatsisartuni oqaluuserineqarmat Inuit Ataqatigiinnit imaaliallaannaaq akuersaarsinnaanatigu nalunaarutigivarput, makku tunngavigalugit:

Siullermik: Innuttaasut iluaquserneqartussat 400-iinnaammata (tuusinntilippassuit akornannit), naak pensionisiaqartut tamarmik pensionisiaasa qaffanneqartariaqarnerat uppernarsineqareeraluartoq.

Aappassaanik: Inuit 400-t iluaquserniarneqartut ullumikkut aningaasatigut qanoq inissisimanerat pillugu allatigulluunniit qulaajaasoqarsimarpasinngilaq. Taamaalilluni ilisimaneqanngilaq inuit aningaasanik amigaateqaratik pissarissaartut suli pitsaanerusumik atugaqalernissaannik siunnersuut kinguneqassanersoq.

Pingajussaanik: Tunngavilersuutinik assortorneqarsinnaanngitsunik Naalakkersuisoq saqqummiussinngilaq, pingaarnersiuinermi sooq inuit taakkorpiaat allanut naleqqiullutik immikkut pineqartariaqarnerannik ersarissitissisunik.

Sisamassaanik: Siunnersuut Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermik Ataatsimiititaliarsuup inassuteqaataannut assortuisutut nalilertariaqarsorigatsigu.

Siullermeerinninnermi ilanngullugu nalunaarutigivarput isummivinnissatsinnut paasissutissat tunngavilersorluakkkat pisariaqartikkivut aammalu Ilaqutariinnut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliami isumaqatiginninniarnerit qanoq angusaqarfiutigisinnaaneri apeqqutaatillugit isummerumaarluta.

Inuit Ataqatigiit pisortanit pensionisiat pillugit peqqussutissatut siunnersuut akuersaarsinnaanngilaat, makku tunngavigalugit:

1. Ileqqussaasorinngilarput peqqussusiussalluni/inatsisiliussalluni aningaasatigut misissuilluartoqarsimatinnagu.

2. Aarleqqutigaarput siunnersuut akuerineqassappat utoqqaat aningaasaqarniarnermikkut naligiinngereeqisumik inissisimanerisa suli annertuseriaqqinnissaanik kinguneqassasoq.

3. Siunnersuutip akuerineqarneratigut kisermaat pensionisiarisartagaat minnerpaakkulluunniit allannguuteqarnissaannik kinguneqassanngilaq.

4. Siunnersuut, inunnik 400-rujuinnarnik iluaqusiisussaq, utoqqarnut politikkimut tamakkiisumut ungasinnerusumullu takorluukkanik peqatigitillugu saqqummiunneqanngilaq.

5. Tunngavilersuutinik assortorneqarsinnaanngitsunik Naalakkersuisut saqqummiussinngillat pingaarnersiuinermi sooq inuit taakkorpiaat allanut naleqqiullutik immikkut pineqartariaqarnerannik ersersitsisunik.

6. Siunnersuut Isumaginninnermik Iluarsaaqqinnermut Ataatsimiititaliasuup inassuteqaataannut assortuimmat.

Ataatsimiititaliami ikinnerussuteqartup, Inuit Ataqatigiinneersup, siunnersuutip itigartitsissutigineqarnissa inassutigaa.

Taamaa oqaaseqarluni Inatsisartut Ilaqutariinnermut Peqqissutsimullu Ataatsimiititaliaata pisortanit pensionisiat pillugit Inatsisartut peqqussutissaattut siunnersuut aappassaaniigassanngortippaa.

 

	Ellen Christoffersen siulittaasoq
Enos Lyberth		Doris Jakobsen
Asii Chemnitz Narup		Astrid Fleischer Rex

 

---

Ilanngussaq 1

Ilanngussaq 2 (Qarasaasiatigut pigineqanngilaq)

Ilanngussaq 3 (Qarasaasiatigut pigineqanngilaq)