Kalaallit Nunaata Kitaani angallatinik 75 BRT/120 BT-inik mikinerusunik rejerniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 32, 21. november 1991-imeersoq.
Inuutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 17,22. oktober 1990-imeersumi §§8 aamma 9, § 22 aamma § 28 allangortinneqartut Naalakkersuisut inatsisaanni nr. 10, 4. november 1991 tunngavigalugit aalajangersarneqarpoq:
§ 1. Nalunaarut Kalaallit Nunaata aalisarfittaani 44°00'W-ip kitaani inuussutissarsiutigalugu rejerniarnermut, inunnut imaluunniit ingerlatseqatigiiffmnut kalaallit angallataannut, angallatip uuttortaataasa allassimaffiat malillugu 75 BRT/120 BT-nik minnerusunut atuuppoq, aalisarnermut inatsimmi § 5 takuuk. Taamatuttaaq nalunaarut atuuppoq angallatinut nalunaarutip atuutilernerani piffissami killiligaanngitsumi rejerniarnissamut pisassaat amerlanerpaaffissalernagit akuersissuteqarfigineqarsimasunut.
§ 2. Sinerissamut qanittumi rejerniarnermik annertussusiliisarnermi angallatit rejerniutit ataatsimut tamakkerlugitpisarisinnaasaat nalunaarutikkut aalajangersaanermi najoqqutarineqarput. Nalunaarutip imaraa pisarisinnaasat tamakkerlugit annerpaaffissamik aalajangiineq, tamakkerlugit pisarisinnaasut iluanni angallatinik taarsersuineq aammalu ataatsimut tamakkerlugit pisarisinnaasanik annertusiliineq, annikilliliinerlu.
§ 3. Rejerniarsinnaanermi piumasaqaataavoq angallammik aalajangersimasumik aalisarnissamut angallammikpiginnittumutakuersissuteqartoqarsimanissaa. Akuersissut piffissamik killiligaanngilaq.
Imm. 2. Akuersissuteqartoqarsinnaaneranut piumasaqaataavoq qinnuteqaateqartup Aalisarnermut Inatsimmi piginnittuunermik aalajangersakkat naammassisimassagai. Akuersissummi makkununnga killiliivigineqarsinnaanerit aalajangersarneqarsinnaapput
1) angallammi tunisassiorneq
2) sumi aalisarsinnaaneq
3) aalisarnerup sivisussusia.
Imm. 3. Akuersissut rejerniarnermi aalajangersimasumik annertussusilimmik pisaqarsinnaassutsimik atorsinnaasitsivoq. Taamatutpisaqarsinnaatitaaneq "pointit pigisat"-nik taaneqarsimavoq. "Pointit pigisat" amerlassusiisa nalunaarpaat pisaqarsinnaassuseqarneq qanoq annertutigisoq akuersissuteqarfigineqarsimasup rejerniarnermut atorsinnaassaneraa.
Imm. 4. Akuersissut angallammut aalajangersimasumut aalajangersimasunik pisaqarsinnaassuseqartumut atuuppoq. Oqaaseq pisaqarsinnaassuseqarneq uani angallatip ukioq kaajallallugu rejerniarsinnaassusianut atorpoq. Pisaqarsinnaassuseqarneq "angallatip pointii"-nik taaguuteqartinneqarpoq. "Angallatip Pointii"-sa amerlassusiisa nalunaarpaat, "pointit pigisat" qassit akuersissuteqarfigineqarsimasup pigisariaqassanerai, angallat taanna rejernialersissinnaajumallugu.
Imm. 5. Akuersissuteqartoqarnissaanut piumasaqaataavoq angallatip pineqartup pisaqarsinnaassusiata (angallatip pointiisa) piginnittup pisaqarsinnaassuseqarnera (pointit pigisat) sinnersimassanngikkaa, taamaattorli §§8 aamma 9 takukkit.§ 4. Inuutissarsiornermi Pisortaqarfiup § 1-imi angallatit rejerniutit tamakkiisumik pisaqarsinnaassusiat ataasiaannartumik kingusinnerpaamillu l.december 1991 aalajangersassavaa, tassa angallatit ataasiakkaat tamarmik pisaqarsinnaassuseqarnerat nalilerneqassammat.
Imm. 2. Ukiuni 1987-imi, 1988-imi aamma 1989-imi angallatit ataasiakkaat agguaqatigiissillugu aalisagartarisimasaat aalajangiiniarnermi tunngavigineqassapput, imm. 4 takuuk. Kisiannili pissutsit immikkut ittut soorlu agguaqatigiissillugu annikitsuinnarmiktunisaqarsimanerit sianiginiarneqassapput, tassa pissutsit taakku piginnittumit namminermit pisuussutigineqartutut nalilerneqarsinnaanngippata.
Imm. 3. Naliliinerup inerneri, § 3 imm. 4 takuuk, angallatinut ataasiakkaanut tamanut "angallatip pointii" amerlassusiisigut nalunaarneqassapput. "Angallatip pointii"-sa taakku katinnerat tamakkiisumik pisaqarsinnaassuseqarnermik ersersitsivoq, nalunaarutip atuutilersinneqarnerani § 1-imi angallatit taaneqartut Kalaallit Nunaata Kitaani rejernialersinneqarsinnaapput.
Imm. 4. Ukioq kaajallallugu angallatip aalajangersimasup rejertaanut 50 tonsinut tamanut angallat "angallatinut pointimik" ataatsimik (1) tunineqartassaaq imatut najoqqutaqarluni:
1987-89-imi agguaqatigiissillugu aalisagartat Pointit 0-49 tons 1 50-99 tons 2 100-149 tons 3 150-199 tons 4 il.il.
§ 5. Nutaanik angallatitaartoqartillugu qinnuteqaateqarneq tunngavigalugu pisaqarsinnaassuseqarneq Inuutissarsiornermi Pisortaqarfiup aalajangertassavaa, angallammutpisaqarsinnaassutsimutpointinikaalajangersimasumikamerlassusilinnik nalunaaruteqarnermigut. Qinnuteqaateqartup paasissutissat tamaasa angallatip pisaqarsinnaassuseqarneranik naliliiniarnermi atorneqartussat nassiutissavai, taamatuttaaq takissusia, silissusia, usitussusia, initaasa qanoq aaqqissorneqarneri, ukioq sananeqarfia, amcrørtaataasa nukittussusiat aamma motoriata sakkortussusia.
Imm. 2. Angallammik iluarsaassinerit, taarsersuinerit allanngortiterinerillu annertunerusut nutaamik angallatitaarnertut naatsorsuunneqartassapput, taamaallaallu pisinnaallutik angallatip pisaqarsinnaassuseqarnera annertusisinngikkunikku imaluunniit piginnittoq pointinikpigisanik ilassutaasussatut pisariaqartinneqartunik pissarsippat.§ 6. Aalisartunut 1. december 1991-imi rejerniarnermut akuersissutilimmik angallateqartunut § 1-imilu taaneqarsimasunut pisaqarsinnaassuseqartitaaneq, § 3 imm. 3 takuuk, aalisartup angallataanut "angallatip pointiisa" amerlaqataannik "pointit pigisat" aalajangerneqassapput, § 4 takuuk.
Imm. 2. Angallat aalajangersimasoq ukiuni 1987-imi, 1988-imi aamma 1989-imi taamaallaat 1987-imi aalisarsimappat aamma ukioq taanna pisarisimasai 100 tonsinik ikinnerullutik, ("pointinik pigisanik") pissaqartitaanngillat.§ 7. Pointit pigisat taamaallaat pigisassatut qularnaveqqusiissutitulluunniit tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Pointit pigisat pissarsiarineqarnermik kingornatigut imaluunniit angalammut attuumassutaarunnerisa kingornatigut, angallatip taassuma tunineqarneratigut umiuneratigulluunniit, kingusinnerpaamik qaammatit 18 qaangiunnerisigut angallammut aalajangersimasumut angallammik taassuminnga piginnittup akuersissummik tunineqarneratigut attuumassuteqaqqilissapput. Taamatut attuumassuteqartitsisoqanngippat piginnittoq pisussaavoq pointit pigisat tuniniassallugit. Piginnittup pisussaatitaaffik taanna naammassinngippagu, Naalakkersuisut pointit pigisat pineqartut arsaarinnissutigisinnaavaat.
Imm. 3. Pointinik pigisanik niuernerit tamarmik Inuutissarsiornermi Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 4. Kommunit pointinik pigisaqarsinnaanngillat.
Imm. 5. Pointit pigisat kingornunneqarsinnaapput.§ 8. Naalakkersuisut isumalluutinik biologit naliliinerinik tunngaveqarlutik aamma aalisarnermik soqutigisaqaqatigiiffiit attuumassuteqartut isumasioqatigereerlugit angallatinut nalunaarummi matumani pineqartunut rejerniarsinnaasunut pisarisinnaasattamakkerlugitannertusisissinnaavaat,annikillisissinnaallugiluunniit.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu pisarisinnaasat tamakkerlugit annertusinissaat Naalakkersuisut pointinik pigisanik, angallammik aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilimmik pisaartoqarneranut pisariaqartinneqartunik, ikilisitsinerisigut pissaaq.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu pisarisinnaasat tamakkerlugit annikillinissaat Naalakkersuisut pointinik pigisanik, angallammik aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilimmik pisaartoqarneratigut pisariaqartinneqartunik annertusiliinerisigut aammapointinikpigisanik Naalakkersuisut pigisaannik, atortussaajunaarsitsinikkut pisassapput.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3 malillugit allanngortitsinerit rejerniutinik niuernernut tamanut § 1-imipineqartunutsunniuteqartassapput. Allanngortitsineq allanngortitsinerup nalaani rejerniarnissamut akuersissummik pigisalimmut attuissanngilaq.§ 9. Naalakkersuisut qinnuteqaateqartoqarneratigut ukiup ilaani aalisarsinnaanermut akuersissuteqartoqarnissaa nalunaarutigisinnaavaat. Piffissap ilaannaanut taamatut akuersissuteqartoqarsinnaanerani piumasaqaataavoqpiginnittoq pointit pigisat affai sinnerlugit, tassa ukioq naallugu aalisarnermi angallatip pisaqarsinnaassusianut naapertuuttut tunngavigalugit, pigisaqassasoq. Piffissap ilaannaanut qinnuteqaatit suliarineqarnerini inissisimanerit tamaattut aningaasaqarnikkut periarfissiineri ilanngunneqassapput.
Imm. 2. Qaammatini sorlerni aalisartoqassanersoq piumasaqaatigalugu aalaj angersarneqartassaaq.
Imm. 3. Aalisarsimanerup naatsorsuusiorneqarnera qaammatinut ilivitsunut naatsorsuusiorneqartassaaq. Aalisarneq qaammatip ingerlanerani aallartinneqarpat, qaammat taanna naatsorsuusiornermi ilaatinneqassaaq.
Imm. 4. Ukiumut ilivitsumut akuersissut piffissap ilaannaanut akuersissummut allanngortinneqarsinnaanngilaq.§ 10. Nalunaarummi matumani § 3-mi imm. 1-imik aamma 2-mik, § 5-imi imm. 2-imik aamma § 7-imi Imm. 1, 2, 3, aamma 4-mik unioqqutitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput. Tamakku pillugit suliassat inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit suliarineqartassapput.
§ 11. Pointit pigisat, § 6 imm. 2 takuuk, inummut imaluunniit angallataatilimmut tunngassuteqanngitsut Naalakkersuisunit pigineqartussaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut § 6 imm. 1 malillugu rejerniarnissamut akuersissut utertissinnaavaat piginnittoq tamatumunnga piumasarisaasunik naammassinnissimanngippat. Pointit pigisat, akuersissummut tunngassuteqartut, piginnittumit arsaarinnissutigineqartut, Naalakkersuisunit pigineqalissapput.
Imm. 3. Pointit pigisat imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqarsimasut rejernianut nammineq pisuussutiginagu nalunaarutip matuma atuutilerfiani ilaminnit ajornerusunik atugassaqartitaalersunut ataasiaannartumik tunniunneqartassapput, tassa ilaatigut kommunimi pointinik tunniussiviusumi rejerniutit pitsanngoriartornerat ilanngullugu eqqarsaatigineqartassammat.§ 12. Pointit pigisat, § 7-imi imm. 2 malillugu arsaarinnissutigineqartut, Naalakkersuisut tunisinnaavaat.
Atuutilerfía
§ 13. Nalunaarut atuutilissaaq 1. december 1991.
Imm. 2. Atuutilersitsiffimmi Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 27, 27. december 1988-imeersoq rejerniarsinnaanermut, saarullinniarsinnaanermut suluppaagarniarsinnaanermullu nalunaarutaata rejerniarnermut tunngasortaa atorunnaarsinneqassaaq.
Ulloq, 21. november 1991
Kaj Egede/
Jørn Graversen