Kalaallit Nimaata Kitaani angallatinik 75 BRT/120 BT-inik mikinerusunik rejerniarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 32, 21. november 1991-imeersumut oqaaseqaatit.
Nalinginnaasumik oqaaseqaatit:
Pointilersueriaatsip nalunaarutikkut matumuuna atulersineqartup sinerissamut qanittumi rejerniarnermi tamakkiisumik pisaqarsinnaassuseqarnermut Naalakkersuisut anguniagassaqalersippai. Isumalluutitut tunngavigineqartunik naliliinerup pisaqarsinnaassutsimik appartitsinissaq pisariaqalersippagu, Naalakkersuisut taamatut aalajangiisinnaapput. Taamatuttaaq isumalluutitut tunngavigineqartut pitsanngoriaateqassappata Naalakkersuisut pisaqarsinnaassutsimik qaffaanissamut periarfissiisinnaapput. 3. oktober 1991 aalisariutit tamakkiisumik pisaqarsinnaassusiat 31.350 tonsinut naatsorsorneqarsimavoq, taakku pointit pigisat 627-nik nalilerneqarsimallutik. Taakkunannga 15 pointit, 750 tonsinik naleqartut, angallammut aalajangersimasumut tunngatinneqanngillat (§ 11-mut oqaaseqaatit takukkit). Tunisinermi kisitsisinik sanilliussinerit takutippaat, pisaqarsinnaassuseq tamakkiisumik atorneqanngitsoq. Naatsorsuutigisariaqarpoq ukiimi aggersuni aalisariutinik nutaanngorsaanerup pointilersueriaatsimik tunngaveqartup kinguneriumaaraa, pisaqarsinnaassuseqarneq akuerineqartoq annertunerusumik iluaqutigineqalerumaartoq.
Maannakkut aalisakkanik ilisimatuut erseqqissumik tunngavissaqanngillat pisaqarsinnaassuseqarnermik appartitsinissamut. Illua-tungaatigulli isumalluutitut tunngavigineqartut eqqarsaatigalugit nalornineq naammappoq aalajangiutissallugu, pisaqarsinnaassuseqarneq qaffartinneqartariaqanngilluinnartoq.
Pointit tuniniarneqartarsinnaanerannik maleruagassanik ilusilersuisoqarsimavoq allaffissornikkut aqutsinermik pisariillisaanissamik amma annikillisitsinissamik kissaatigisat eqqarsaatigalugit. Ikaarsaariarfimmi akuersissuteqarnissamik neriorsuutit naammassineqarsimanngitsut naammassineqarnissaannut 15 pointinik aaqqissuussisimaneq eqqaassanngikkaanni matuma kingornatigut aalisarneq ingerlanneqalissaaq pointinik pigisanik, tunisisarneq pisisarnerlu tunngavigalugit. Allaffissornikkut aqutsiviup rejerniutinut rejerniarsinnaanermut akuersissuteqartarnermut tunngatillugu suliassai ukununngaannaq tunngalissapput
• sianigissallugu piginnittut nutaat piginnittussaanermik Aalisarnermut Inatsimmi aalajangersakkat naammassisimassagaat,
• pointinik pigisanik uppernarsaatitalimmik peqalernermut naapertuuttumik akuersissuteqartarneq,
• angallatinut nutaanut angallatip pointiisa amerlassusiinik aalajangersaaneq, aamma
• pointit pigisanik, sukkulluunniit pigineqartunik piginnittussaaneq nalunaarsussallugu.
Paragrafinut ataasiakkaanut oqaaseqaatit:§ 1
Aalajangersimavoq angallatip BRT-inik imaluunniit BT-inik angallatip uutortaataasa allassimaffiat malillugu angissusiligaanera aalajangiisuummat angallat nalunaarummi tassani ilanngullugu pineqassanersoq. Angallatit nutaat "BT"-mik uuttorneqartarput. Angallatit pisoqaanerusut "BRT"-mik uuttorneqarsimapput.Angallatit ataasiakkaat sinerissamut qanittumi rejerniarnissamut akuerineqarsimapput, naak 75 BRT-inik anginerugaluarlutik. Aalisarnermut Inatsimmi § 12-imi imm. 1-imi pkt. 4 naapertorlugu piffissami killiligaanngitsumi rejerniarnissamut akuersissuteqarfigineqarsimapput. Tamatumani aalajangersimavoq angallatit tamakku nalunaarummi aamma ilanngullugit pineqarmata. Nalunaarummi ammaassineqarsimanngilaq taamatut immikkut pinnittoqaqqinnissaa.
§ 3
Imm. 2: Angallammi tunisassiornissamut ataatsimut inerteqquteqalernissaq pisariaqarsorinarunnaarpoq. Ilimanarsinnaavoq piffissap ingerlanerani - tunisassiorfiit tunisassiornermik pilersaarusiortarnerat eqqarsaatigalugu amma immikkut Qeqertarsuup tunuanik pilersuineq eqqarsaatigalugu - angallammi qerititerisoqartarnissaa inassutigisariaqalerumaartoq.Angallammitunisassiortoqarnissaanikataatsimikakuersissuteqartoqarsimavoq. Angallammi tunisassiorsinnaaneq angallammi qerititerisoqarneranut akissarsiarititatut atuuppoq, tassa Japan-rejenik tunisassiorneq rejenut mikisunut annikinnerusunut tapertaatinneqarmat: Angallatip taassuma ullormut 25 tons rejet sikulersukkat annerpaamik tulaattarsinnaavai, angallalli taanna qerititeraluni taamaallaat 8 tonsinik tunisassiorsinnaalluni.
Imm. 3-mi aamma 4-mi oqaatsit nutaat atorneqartut "pointit pigisat" aamma "angallatip pointii" nassuiarneqarput.
Imm. 5: Pissutsini marlunni akuerineqarpoq angallatip pisaqarsinnaassuseqarnerata angallatip pointiinut naatsorsorneqarsimasup piginnittup pisaqarsinnaassuseqartitaanera pointinut pigisanut naatsorsorneqarsimasoq qaangissagaa: 1) § 8 imm. 3 malillugu tamakkiisumik pisaqarsinnaassuseqarnermik annikillisitsinermik aalajangiinerup kingunerissavaa angallatit ataasiakkaat angallatip pointiinik amerlisitsineq, piffissami tamatumani piginnittumut atuutussaanngitsoq. 2) § 9 malillugu piffissap ilaannaanut akuersissuteqarneq.
§ 4
1991-ip affaani siullermi tamakku suliarineqarsimapput, taamaalilluni Akuersissuteqarfigineqarsimasut nalunaarutipatortussanngortinneqarneranut atatillugu nalunaarfigineqarsinnaassammata. Kommuneniinuutissarsiornermut siunnersortit tamarmik, immikkoortortaqarfmni angallatinut siunnersortit, amutsiviit aamma RG'p pilersaarusiornermut immikkoortortaqarfia peqataasimapput. Inuutissarsiornermi Pisortaqarfmp Isumalluutit Uumassusillit pillugit Immikkoortortaqarfianit aalisarnermut tunngasunik suliaqarfimmi inaarutaasumik aalajangiisoqarsimavoq. 1. december 1991-imut kingusinnerpaamik piffissaliinikkut kukkunerusinnaasut aaqqinneqarsinnaanerat periarfissinneqarpoq.Taamatut periaaseqarnerup aallartinneqarnerani "pointit pigisat" "angallatip pointii" naleqatigaat. Angallatip pointiisa angallatit ataasiakkaat malittarisassavaat, siunissamili pointit pigisat allanik piginnittoqalersinnaallutik.
Imm. 4: Taamatut annertussusiliineq, 50 tonsinik pisaqarsinnaassuseq pointimik ataatsimik nalilerneqartoq, nalunaarutip atuutilernerani atuutilissaaq, kisiannili allanngortinneqassalluni ataatsimut pisarineqartussat qummut ammulluunniit allanngortinneqassappata, § 8 takuuk.
§ 5
Angallatit nutaat pisaqarsinnaassusiannik aalajangersaaneq angallatinut siunnersortit isumasioqatigalugit aalisarnermut tunngassuteqartunik suliaqarfimmi suliarineqartassaaq.§ 6
Imm. 1: Taamatut aalajangersaanikkut maannakkut tamakkiisumik sinerissamut qanittumi rejerniarnermi pisaqarsinnaassuseqarneq aalajangersarneqarpoq, tassa tamatumunnga peqatigitillugu allajangersarneqarmat aalisartut ullumikkut taamatut rejerniarnermut akuersissuteqarfîgineqarsimasut maannakkut angallatsik atorlugu rejerniarnertik ingerlateqqissinnaagaat.Imm. 2: Tamatumuuna angallatit arlallit annikitsuinnarmik rejerniarsimasut ullumikkullu rejernianngitsut peqataasinnaajunnaarsinneqarput. Tassani, ataaseq kisiat pinnagu, angallatit qaqugukkulluunniit rejerniarnissamut akuersissuteqarfigineqarsimanngitsut pineqarput.
§ 7
Imm. l-ipkingunerissavaa "pointitpigisat" atukkiunneqarsinnaannginnerat.Imm. 2: Isumaliutersuutigineqarsimavoq aalajangersakkat pointit iluanaarniutigineqarsinnaanerannik akornusiisut ilanngunneqarnissaat, imatut paasillugu iluanaarutigalugit tuninissaat siunertaralugu pisiortortoqarsinnaammat, kisiannili allaffissornikkut aqutsinermi suliassat aammalu sulinermi nakkutilliinermilu uppernarsaatissat ajornartorsiutaanissaat iluarsorinanngilaq, tassa qaammatini 18-ini maleruagassat iluanaarniasinnaanernut killiliisinnaanerannut naleqqiullugu.
Imm. 3: Nalunaartartussaatitaaneq periarfissiivoq allaffissornikkut aqutsiviup pissutsini soorlu aalisartup anginerusumik angallatitaarniarluni pointinik katersilerneranik malinnaasoqarsinnaaneranik.
Imm. 4: "Pointit pigisat" kommunet kommunemi inuussutissarsiutinut politikeqarnermut atatillugu pisiortorsinnaanissaannut periarfissaqarnera eqqarsaatigineqarsimavoq, kisiannili taamaatiinnarneqarsimalluni isumaqartoqarmat, aalisartut aalisarluartut namminneq piumassuseqarnerannik tunngaveqartumik ineriartortitsineq aalisariutit aningaasaqarniarnerannut iluaqutaanerussasoq aammalu kommunet aningaasaqarniarnermikkut assigiinngissuteqaqisut unammilleqatigiinnerannit iluaqutaanerusumik paasissutissiissasoq.
Imm. 5: Kingornussisussaq aalisartuunngippat imaluunniit piginnittussaanermik Aalisarnermut Inatsimmi piumasaqaatit naammassisimanngippagit, pineqartup "pointit pigisat" qaammatit 18-init ingerlaneranni tuniniartariaqassavai, imm. 2 takuuk.
Maleruagassaliortoqarsimanngilaq pointit pigisat akeqarnissaat qanoq aalajangersarneqassanersoq. Taamaalilluni tamanna killiligaanngitsumik niuersinnaanermut, tuniniaanermutpisiumanermullu tunniunneqarsimavoq. Angallatip aalajangersimasup iluanaarniutigineqarsinnaanerata piginnittup pointinik pisiarisariaqakkaminik qanoq akiliisinnaanera qummut killilertussaavaa.
Suleqatigiissitap Sisimiut Kommuneanni inuussutissarsiutinut siunnersortip puersissimasaata eqqarsarnartoqartissimavaa akuersissuteqarfigineqarsinnaanerup taamatutiluanaarniutigineqalersinnaanera. Eqqarsarnartoqartinneqarpoq nutaanik angallatitaarniarluni aningaasaatigisariaqakkat amerlisariaqassasut, tassa pointit pigisat pisiarisariaqassagaangata. Eqqarsarnartoqartitsineq nalunaarummi allannguinernik kinguneqarsimanngilaq, makkuninnga pissuteqartumik:
1) Tuniniaasinnaanermi aalisariutinullu maannakkut pigineqartunut ataatsimut ataasiaannartumik pointinik amerlassusiliinikkut aqutsinikkut allaffissornikkullu iluaqutaasussat annertupput.
2) Illua-tungiliilluni siunnersuutit tamarmik kingunerissavaat angallatinik taakkuninnga arlaleriarluni nalileeqqittarnerit aamma piginnittut assigiinngitsut assigiinngiiaartumikpiginnaassusiisa nalileruminaatsumik eqqarsaatigisariaqartarnissaat, tassa imaappoq allaffissornikkut aqutsineq annertooq, ilaatigut annertunerusumik eqqortuliortoqarnissaanik isumannaarinngitsoq ilaatigullu pingaarnerutillugu anguniakkanut attuumassuteqanngitsoq ukuusunut: Sillimmatit aningaasaqarnikkut sapinngisamik annertuumik ataavartumillu iluaqutigineqarnerat.
3) Amerlanerusunik aningaasaateqarnissamik piumasaqaataasut aalisarnermik ingerlatsiunnaarnialersumut iluaqusiissapput. Ataatsimut isigalugu tamanna ajoqutaasussatut nalilerneqanngilaq. Pineqartut tassaapput inuit inuussutissarsiutiminnik allanngortitsiniartut ilaatigut annikitsuunngitsunik ESU-mut akiitsullit taamaalilluni pointinik tunisinikkut iluanaarutaasut annerusutigut ESU-mut iluaqutaasassallutik.
5) Taamatut periaaseqarnerup pingaarnerusutigut kinguaariit paarlaannerat ajornerusunik atugassaqartitsivigilernavianngilaa, tassa ataataasup angallatiminik akuersissumillu pigisaminik ernerminut tunniussinerani. Taamatuttaaq angajoqqaat qitornaminnut tunissutaat akileraarusigassaatitaanngillat taamatulu angallatip pointit pigisat niuernermi assigisaannilu nalingat aamma ataataasup akileraarutitigut naliliutai naatsorsorneqartariaqassapput ernerusup nalikilliliinermi tunngavigisai paasisinnaajumallugit. Tassa imaappoq ernerusoq tuniseqqilersinnagu akileraarusiisoqarnavianngilaq.
Taamatuttaaq Sisimiuniit kissaatigineqarsimavoq kommune pointinik pisisinnaatinneqassasoq, tassa kommunemi rejerniarneq siuarsarniarlugu. Tamanna pitsaasutut nalilerneqanngilaq ilaatigut pissutigalugu kommunet akornanni pointit pillugit unammillernerup taamaallaat akit pissusissamisuunngitsumik qaffatsissinnaammagit aammalu kommunet soqutigisaat assortuuttuummata inuussutissarsiullu ataatsimut isigalugu naleqqutuunatik. Matumani eqqarsaatigineqartoq tassaavoq aalisartut imminut akilersinnaasumik aalisarnissamut pisariaqartitsinerata ineriartorneq aqutarissagaa.
§ 8
Avataasiorluni aalisarnerup paarlattuanik - tamatumani angallatinut pisassaqartoqarluni "pisassanit pisassanik"(kvoteandel) taaneqartartunik, tassa TAC-tut aalajangerneqarsimasut procenterisaannik, tamatumani rejerniarsinnaaneq tamakkiisumikukiup pisassiiffiusup aallartinneraniit naleqqussarneqarsinnaalluni - sinerissamut qanittumi rejerniarsinnaaneq aalisariutit taarsersornerannut ilutigitillugu taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq.Angallammik pisaarnermi piumasaqaatigineqartutut pointit pigisat ikilisinneqarneqassappata angallammikpiginnittoq angallammikpisoqqamik pigisaqarnerminut tunngatillugu pointit pigisani atorlugit angallammik anginerusumik pisaarsinnaavoq. Taamaattoqassappat pisaqarsinnaassuseqarneq taarsiinerni tamarmiusinnaasuni nutaanngortinneqassaaq, tamannalu ileqquusumit siusinnerusumik taarsiisoqartalerneranut iluaqutaasinnaassaaq. Pineqartoq anginerusumik angallatitaarniarluni kissaateqanngikkuni taarsiinermi pointinik pigisanik sinneqartooruteqalissaaq. Taakku allanut anginerusumik angallatitaarniartunut tunineqarsinnaapput.
Pointit pigisat angallatitaarnermi piumasaqaatigineqartutut amerlisinnerisigut angallammik piginnittoq angallatip pisoqqap pisaqarsinnaassuseqaqataanik angallatitaarsinnaanngilaq pointitpigisat angallatitoqqaminut tunngatillugu pigisani atuinnarlugit. Anginerusumik angallatitaarnermi piumasaqaataavoq pointinik pigisanik allanik ilassutissanik pissarsinissaq, imatut kinguneqartussaq tamakkiisumik pisaqarsinnaassuseqarneq annikillissalluni. Tamatumataarseerusussuseqartarneq annikillisissagunarpaa, aalisariutit agguaqatigiissillugu pigineqartarnerat sivitsussalluni ataatsimut pisarineqartartut sukkaatsumik appariartornerannik kinguneqartumik. Suliassartaviisigut naleqqussaaneq pissaaq angallatip pointiinik tonsimut naligititap qullartinneqarneratigut appartinneqarneratigulluunniit, tassa pisaqarsinnaassuseq qullarneqassappat appartinneqassappalluunniit. Angallatip pointiinik tonsimut naligititamik aalajangiineq matumuuna umiarsuaaqqanut rejerniutinut TAC-mik aalajangersaanertut sunniuteqassaaq.
Imm. 4: Tamakkiisumik pisaqarsinnaassuseqarnermik akuerisaasumik iluarsartuussineq matumuuna angallammik aalajangersimasumik piginnittumik attuinngilaq.
§ 9
Piffissami aalajangersimasumi atuuttussatut akuersissutit allaffissornikkut aqutsinermi suliaqutaapput, tassa tunisinermipiffîssaniknakkutilliisoqarnissaanikpisariaqartitsinermik aamma taakku sinnerneqaraangata akuliuttoqarnissaanik kinguneqartaramik. Kisiannili taamatut periarfissaqartoqarnissaanik piviusorsiortumik pisariaqartitsisoqartoq paasineqarsimavoq, pointinik pigisanik angallatip pisaqarsinnaassuseqarnerata affai sinnerlugit pigisaqartussaaneranik piumasaqaateqarnikkut killilerneqarsimasunik. Aammattaaq ilimagineqarpoqpiffissami aalajangersimasumi akuersissutinik piginnittut amerlanertigut pointinik pigisanik amerlanerusunik pissarsiniarlutik ilungersuuteqartassasut, ukioq kaajallallugu akuersissummik pigisaqalernissartik anguniarlugu.§ 10
Akiliisinneqarsinnaavoq kinaluunniit• akuersissuteqarfigineqarsimanani rejerniartoq imaluunniit angallammi tunisassiorneq, aalisarfiusoq imaluunniit piffissaq aalisarfiusussaq pillugu akuersissummi aalajangersakkanik unioqqutitsisoq,
• angallammini iluarsaassinernut annertunerusunut, taarsersuinernut imaluunniit allanngortiterinernut allanut atatillugu angallammi pisaqarsinnaassuseqarneranik naliliisoqaqqinnissaa pillugu qinnuteqaateqanngitsoq,
• pointinikpigisaminikpigisassaanngitsututqularnaveeqqusiussatulluunniit allanut tunniussisoq,
• pointinik pigisaminik pigilerneriniit qaammatit 18-it qaangiutsinnagit tuniniaanngitsoq, akuersissuteqartoqarnerani angallammut aalajangersimasumut attumassuteqanngitsunik,
• Pointinik pigisanik tunisinermik Inuutissarsiornermi Pisortaqarfimmut nalunaarutiginninngitsoq.
§ 11
3. oktober 1991 pointit 15-nit Naalakkersuisunit pineqarput. Tamanna periarfissiivoq periaasitoqqamiit eqaatsumik ikaarsaariarnissamut, tassa suliassat ataasiakkaat nalilersorneqarnissaat tulleriiaarneqarnissaallu pisariaqarmat, aammalu naalakkersuisoqarfimmi siusinnerusukkut pitsaasumik immikkut pinninnissamik periaaseqartarsimanernik suliassat inaarneqartariaqarmata. Ilaatigut tamakku tassaapput Qasigiannguanit akuersissuteqartoqarnissaanikqinnuteqaatit. Tamakku 1991 naatinnagu agguaatereersimasariaqarput, tamatumalu kingorna aalisarneq tamarmi nalunaarummi matumani aalajangersakkat malillugit ingerlalissalluni.Imm. 2. ilanngunneqarsimavoq pointinut pigineeruttunut piginnittussaaneq aalajangerniarlugu, tassa maannakkut akuersissutaasut kukkusumik tunngaveqartut paasineqassagaluarpat.
§ 12
Akuttusuujussagunartunik inuup angallatini tunisimassagaluarpagu pointilli pigisat pigiinnarsimallugit - imaluunniit pointit pigisat angallateqarani kingornussimallugit - aammalu isumagisimanngippagu pointitpigisat taakku angallammut nutaamut qaammatit 18-init qaangiutsinnagit atortinneqalernissaat, immikkut Naalakkersuisut pointinik pigisanik peqaleriataarsinnaassapput. Matumuuna erseqqissarneqassaaq pointit taama ittut tunineqarsinnaammata. Tamatuma kingunerissavaa Naalakkersuisut pissutsini immikkut ittuni tamakkunani kommunemi aalajangersimasumi nutaamik angallatitaartoqarsinnaanera ammaffîgissagaat, tassa qaffasinnerpaamik akiliiniartumut tunineqarnissaat kissaatigineqanngippat.