Matumuuna taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaanni atulersinneqarnera pillugu peqqussut nr. 796, 1. oktober 1993-imeersup, peqqussut nr. 507, 12. juni 1996-imeersumi § 2-p, peqqussut nr. 1148, 26. november 2004-imeersumi § 2-p aamma peqqussut nr. 991, 14. oktober 2011-imeersumi § 3-p malitsigisaanik allannguuteqartoq nalunaarutigineqarpoq. 

 

Kapitali 1 

Inuup ajoquserneranut pilersuisumillu annaasaqarnermut taarsiissutit ajunngitsorsiallu 

 

Inuup ajoqusernera 

 

§ 1. Inuup ajoquserneranut taarsiissuteqarnissamut akisussaasoq sulinermi iluanaarutinik annaasaqarnermut, ajorunnaarnissamut aningaasartuutinut aamma ajoqusernerup malitsigisaanik annaasanut taarsiissutit kiisalu anniarnermut ajunngitsorsiassat
akilissavai.

Imm. 2. Ajoquserneq ataavartumik kinguneqarpat aamma ataavartumik ajoqummut ajunngitsorsiassat kiisalu inuussutissarsiorsinnaanerup annaaneqarneranut ajornerulerneranulluunniit taarsiissutit akilerneqassapput.

Imm. 3. Angerlarsimaffimmi sulinerup nalinga inuussutissarsiornermi isertitanut naligiissinneqassaaq.

 

§ 1 a. Siunissami ajorunnaarnissaq siuneratarlugu aningaasartuutinut ajoqusernerullu malitisigisaanik siunissami annaasassanut allanut taarsiissutit, tak. § 1, imm. 1, annerpaamik ukiumut aningaasartuutissatut naatsorsuutigisat agguaqatigiissinnerannik quleriaataanik amerlisinnerattut annertutigisunut aningaasanut aalajangerneqassapput. Ataavartumik ingerlaavartut aningaasartuutit pineqarpata § 4, imm. 2 taamaaqataanik atorneqassaaq. 

 

Sulinermi iluanaarutit annaaneri

 

§ 2. Sulinermi iluanaarutit annaaneqarnerinut taarsiissutit ajoqusertup sulileqqissinnaanerata tungaanut akilerneqassapput. Ajoqusertoq ataavartumik inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqartoq naatsorsuutigineqarpat ajoqusertup siunissami inuussutissarsiorsinnaaneranik utaqqiisaasumik imaluunniit inaarutaasumik missiliuisoqarnissaata tungaanut taarsiissuteqartoqassaaq, tak. sulitilluni ajoqusernerup malitsigisaanut isumannaarineq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atulersinnera pillugu peqqussummi §§ 5-8 aamma § 10 kiisalu § 36.

Imm. 2. Taarsiissutini ilanngaatigineqassapput napparsimanerup nalaani sulisitsisumiit il.il. akissarsiat, ullormusiat imaluunniit pisortaniit ikiorsiissutit, napparsimanerup nalaani ullormusiatut atorneqartut, matumunnga ilanngullugit annertussusileriikkanik ikiorsiissutit, sillimmasiisarfimmiit akiliutit ajoqusernermut piviusumut taarsiissutaasut, kiisalu ajoqusertumut akiliutinut assingusut.

 

Anniarneq

 

§ 3. Anniarnermut ajunngitsorsiassat ullunut tamanut ajoqusertup napparsimaneranut 145 kr.-inik annertussuseqarput. Immikkut pisoqartillugu ajoqusersimasoq napparsimanngikkaluarpalluunniit anniarnermut ajunngitsorsiassaqartitsisoqarsinnaavoq. Ajunngitsorsiassat 55.000 kr.-it qaangissanngilaat.

 

Ataavartumik ajoquserneq

 

§ 4. Ataavartumik ajoqusernermut ajunngitsorsissat aningaasanngorlugit aalajangerneqassapput, ajoqusernerup nakorsaasarnerup tungaanit isigalugu suussusia annertussusialu tunngavigalugit, aammalu ajoqusertup nammineq inuuniarneranut akornutigiligai eqqarsaatigalugit naatsorsorneqassaaq. Ajunngitsorsiassat ajuuteqalernerup annertussusia 100 pct.-iutillugu 631.000 kr.-iussapput. Ajuuteqalerneq annikinneruppat aningaasat ajuuteqalernerup annertussusianut naapertuutissaapput. Immikkut illuinnartumik pisoqartillugu ataavartumik ajoquteqalernermi ajunngitsorsiat annertunerusunngorlugit annertussusilerneqarsinnaapput, annerpaamilli 756.000 kr.-inut. Ajoqusernerup annertussusia 5 pct.-it inorpagu ajunngitsorsiaqartitsisoqassanngilaq.

Imm. 2. Ajoqusertoq sulitilluni ajoqusernermini 40-nik ukioqalersimappat ajunngitsorsiat pineqartup sulitilluni ajoqusernermi 39-nik ukioqalereerfianiit ukiut tamaasa 1 pct.-imik ikileriartinneqartassapput. Ajoqusertoq 60-inik ukioqalersimappat taarsiissutissat pineqartup sulitilluni ajoqusernermi 59-inik ukioqalereerfianiit ukiut tamaasa suli 1 pct.-imik ikileriartinneqartassapput. Ajunngitsorsialli 69-ileereernikkut ikiliseqqinneqassanngillat.

 

Inuussutissarsiorsinnaanerup annaanera

 

§ 5. Inuup ajoqusernera sulinikkut aningaasarsiorsinnaanerata annikillineranik kinguneqarsimappat pineqartoq inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarnermut taarsiiffigineqarsinnaavoq.

Imm. 2. Inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarnerup naliliiffigineqarnerani ajoqusertup piginnaassusii, ilinniagaqarsimanera, ukiui aammalu inuussutissarsiutitigut ilinniaqqissinnaanermut sungiusarneqarnissamullu periarfissai tunngavigalugit pineqartup sulinikkut aningaasarsiornissaanut periarfissatut piumasaqaataasinnaasut assigisaalluunniit isiginiarneqartassapput.

Imm. 3. Ajoqusertup inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarnera procentinngorlugu naatsorsorneqassaaq (inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarnerup procentia). Inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarneq 15 pct.-imik annikinneruppat taarsiisoqassanngilaq.

 

§ 6. Taarsiissutissat aningaasanngorlugit aalajangerneqassapput, ajoqusertup ukiumut akissarsiaatut annertutigisut, tak. § 7, inuussutissarsiorsinnaanermik annaasaqarnerup procentiani amerlisarlugu, tak. § 5, imm. 3, tamatumalu kingorna quleriaataanik amerlisarlugu.

Imm. 2. Taarsiissutit annerpaamik 6.623.000 kr.-inik annertussuseqarsinnaapput.

 

§ 7. Ukiumut akissarsiatut naatsorsorneqassapput ajoqusernerup pinerata ullua siornatigut ukiumi inuussutissarsiornikkut ajoqusertup akissarsiai tamarmiusut.

Imm. 2. Immikkut ittumik akissarsiatigut atorfinitsinneqarnikkulluunniit pissutsit imaluunniit pissutsit immikkuullarissut allat atuussimappata missiliusoqarneratigut ukiumut akissarsiat aalajangerneqassapput.

Imm. 3. (Atorunnaarpoq)

 

§ 8. Ajoqusertumut ajoqusernermi suli 15-inik ukoqalersimanngitsumut taarsiissutissat aningaasanngorlugit aalajangerneqassapput, 303.500 kr.-inik annertussuseqartut ajoqusernerup annertussusianik amerlisarlugu, tak. § 4, tamatumalu kingorna quleriaataanik amerlisarlugu. Ajoqusernerup annertussusia 5 pct.-it inorpagu taarsiisoqassanngilaq.

 

§ 9. Ajoqusertoq ajoqusernermini 30-nik ukioqalersimappat taarsiissutissat pineqartup sulitilluni ajoqusernermi 29-nik ukioqalereerfianiit ukiut tamaasa 1 pct.-imik ikileriartinneqartassapput. Ajoqusertoq 55-inik ukioqalersimappat taarsiissutissat pineqartup sulitilluni ajoqusernermi 54-inik ukioqalereerfianiit ukiut tamaasa suli 2 pct.-imik ikileriartinneqartassapput. Taarsiissutissalli 69-ileereernermi ikiliseqqinneqaqqissanngillat.

 

Sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaanni Aalajangiisartunut saqqummiussineq

 

§ 10. Ajoqusernerup annertussusianik aamma inuussutissarsiorsinnaassutsip annaaneqartup procentianik aalajangersaaneq pillugu apeqqut pillugu oqaaseqaammik Sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaanni Aalajangiisartuni ajoqusertoq ajoqusiisorlu aallersinnaapput, tak. sulitilluni ajoqusernerup malitsigisaanut isumannaarineq pillugu inatsisip Kalaallit Nunaannut atulersinnera pillugu peqqussut. Oqaaseqaat sapinngisamik oqaaseqaammik noqqaassutip saqqummiunneqarneraniit ukiup ataatsip iluani kingusinnerpaamillu ukiut marluk qaangiutsinnagit tunniunneqassaaq. Inuussutissarsiornermut pissutsinut tunngasut qulaajarneqarsimanngippata, Sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaanni Aalajangiisartut, pissutsit immikkuullarissut pineqartillugit, utaqqiisaasumik oqaaseqaateqarsinnaapput. Taamaattoqartillugu oqaaseqaammit takuneqarsinnaassaaq taanna utaqqiisaasuusoq.

Imm. 2. Sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaanni Aalajangiisartut oqaaseqaataat pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni § 24 malillugu tunngavilersorneqarsimassaaq.

Imm. 3. Ajoqusertoq ajoqusiisorlu Sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaanni Aalajangiisartut suliaanni pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu inatsisartut inatsisaanni kapitali 4 malillugu allagaatini paasitinneqarsinnaatitaanermut pisussaaffeqarput.

 

Suliarinneqqinneq

 

§ 11. Ajunngitsorsiassat imaluunniit taarsiissutissat pillugit suliaq naammassineqarsimasoq, suliami pissutsit piviusut suliap naammassineqarnerani pissutsinut tunngavigineqartunut naleqqiullutik annertuumik allanngorsimappat ajoqusersimasup noqqaaneratigut suliareqqinneqarsinnaavoq. Suliarinneqqittoqassanersoq pillugu nalilersuineq taarsiissutissanut ataasiakkaanut tamanut ingerlanneqassaaq, taamaattorli tak. imm. 2 aamma 3.

Imm. 2. Inuussutissarsiorsinnaassutsimik minnerpaamik 15 pct.-imik annaasaqarsimaneq siusinnerusukkut aalajangerneqarsimappat suliap suliareqqinnerani sulinermi iluanaarutinut annaasanut taarsiisoqarsinnaanngilaq.

Imm. 3. Ajorunnaarnissamut aningaasartuutinut aamma annaasanut allanut kiisalu anniarnermut ajunngitsorsiassat pillugit suli allanik taarsiisoqarnissaa taamaallaat siunertaralugu ajunngitsorsiassat imaluunniit taarsiissutissat pillugit suliaq suliareqqinneqarsinnaanngilaq. Imm. 1 malillugu suliaq suliareqqinneqarpat peqqissutsip qanoq ittuunerani naatsorsuutigisimanngisamik annertuumik allanngortoqarsimappat ajorunnaarnissamut aningaasartuutinut aamma annaasanut allanut kiisalu anniarnermut ajunngitsorsiassanik taarsiisoqarsinnaavoq.

Imm. 4. Suliap suliareqqinnerani § 10 taamaaqataanik atorneqassaaq.

 

Pilersuisumik il.il. annaasaqarneq

 

§ 12. Allap toquneranut taarsiissuteqarnissamut akisussaasoq, toqusoqarnerani pilersuisumik annaasaqartumut ilisinermi aningaasartuutinut taarsiissutinillu naammaginartunut taarsiissutinik akiliissaaq. Pilersuinermut aamma ilaavoq angerlarsimaffimmi toqusup sulisimanerata nalinga.

 

Aapparisamut imaluunniit inooqatigisamut taarsiissutit

 

§ 13. Aapparisamut inooqatigisamulluunniit pilersuisumik annaasaqarnermut taarsiissutit toqusup inuussutissarsiorsinnaassusaanut tamakkiisumik annaasaqarnerani pissarsiarineqarsinnaasutut naatsorsuutigineqartariaqartut taarsiissutit 30 pct.-iinik annertussuseqarput, tak. §§ 5-8. Taarsiissutilli minnerpaamik 708.500 kr.-inik annertussuseqarput, pissutsit immikkuullarissut atuutinngippata.

Imm. 2. Pilersuisoq 30-inik ukioqalersimappat § 9-imi malittarisassat malillugit taarsiissutit appartinneqassapput.

 

Meeqqanut pilersuisumik annaasaqarnermut taarsiissutit

 

§ 14. Meeqqanut qimagaasunut pilersuisumik annaasaqarnermut taarsiissutit meeqqap pilersorneranut akiliutit, toqusoq akilersuisussaatitaasimappat, meeqqat inatsisitigut inissisimanerat pillugu Kalaallit Nunananut inatsit malillugu toqusup ajoqusernerata nalaaniit katinnerinut naapertuuttunut aningaasanut aalajangerneqassapput. Toqusoq kisimiilluni pilersuisuusimappat taarsiissutit 100 pct.-imik qaffanneqassapput.

 

Ikaarsaarnermi aningaasat

 

§ 14 a. Aappaasumut inooqataasumulluunniit qimagaasumut 119.000 kr.-inik annertussusilinnik ikaarsaarnermi aningaasanik pissarsissaaq. Toqusoq aapparisamik inooqatigisamilluunniit qimataqanngippat ikaarsaarnermi aningaasat inummut allamut qimagaasumut tunniunneqarsinnaapput, pissutsit immikkuullarissut pissutissaqartitsippata. Ikaarsaarnermi aningaasanik tunniussisoqarpat pineqartoq aamma ilisinermi aningaasartuutinut taarsiissutissanik piumasaqarsinnaanngilaq.

 

Aningaasat taarsiissutit ajunngitsorsiallu iluarsiivigineqartarneri

 

§ 15.  § 3, § 4, imm. 1, § 6, imm. 2, § 8, § 13, imm. 1, oqaaseqatigiit appaanni, aamma § 14 a-mi aningaasat taaneqartut januarip aallaqqaataani ukiumut 2,0 pct.-imik iluarsiivigineqartarput, ukiumi pineqartumi aningaasanut ukiumi tulluarsaanermi procentimik ilaneqartumik, tak. akigititanik iluarsiissutit procenti pillugu inatsit. Matuma kingorna aningaasat pissarsiarineqartut 500-imik agguarneqarsinnaasunut aningaasanut koruuninut akunnaallisinneqassapput, § 3, oqaaseqatigiinni siullerni aningaasanut taaneqartunut taamaattoq 5-imik aningaasanut koruuninut agguarneqarsinnaasunut qaninnermut. Iluarsiineq pissaaq akunnaallisaaneq sioqqullugu piffissami iluarsiiffiusumi aningaasat atuuttut tunngavigalugit.

Imm. 2. Inatsisinik atuutsitsinermut ministeri iluarsiinerit suut ingerlanneqassanersut ukiut tamaasa nalunaaruteqartassaaq.

Imm. 3. Taarsiissutit ajunngitsorsiallu, taarsiissutit ajunngitsorsiallu § 16, imm. 1 malillugu akileqquneqarneranni piffissami atuussimasut imm. 1 malillugu aningaasat tunngavigalugit aalajangerneqassapput. § 7 malillugu ukiumut akissarsiat aamma § 14 malillugu taarsiissutit ajoqusernerup pinerani aamma taarsiissutit ajunngitsorsiallu § 16, imm. 1 malillugu akileqquneqarneranni piffissap akornanni imm. 1-imi malittarisassat malillugit iluarsiivigineqassapput.

 

Akiliineq ernialersuinerlu

 

§ 16. Taarsiissutip annertussusissaanut naliliinissamut pisariaqartut paasissutissanik ajoqusiisup pissarsereernerata qaammat ataatsip kingorna ajunngitsorsiat taarsiissutillu akileqquneqarsinnaapput. Inaarutaasumik naatsorsuinerup pinissaa sioqqullugu paasinarsippat ajoqusiisoq aningaasat piumasarineqartut ilaannik akiliisinnaasoq taakkua oqaaseqatigiinni siullerni malittarisassat malillugit akilerneqarnissaat piumasarineqarsinnaavoq. Aningaasat taamatut akilerneqartut kiisalu aningaasat utaqqiisaasumik inuussutissarsiorsinnaassutsimik annaasaqarnermut taarsiissutitut akilerneqartut kingusinnerusukkut uterteqquneqarsinnaanngillat imaluunniit taarsiissutissani allani ilanngaatigineqarsinnaanatik.

Imm. 2. Aningaasat, imm. 1 malillugu akileqquneqarneranniit ernialersorneqassapput, akigititassatut aalajangersarneqartumut naapertuuttumik 7 pct.-inik ilaneqartumik ukiumut ernialersorneqarlutik. Inatsimmi matuma akigititassatut isigineqarpoq ukiumi pineqartumi januarip aallaqqaataani aamma julip aallaqqaataani Nationalbankip aalajangersagaa pisortat taarsigassarsisitsinermi erniarititaat. Inatsisinik atuutsitsinermi ministerip Danmarks Nationalbanki aamma Erhvervs- og Vækstministeria isumaqatigiinniarfigereerlugit ukiut marlukkaarlugit erniat allanngortissinnaavai, taamaattorli oqaaseqa-tigiinni siullerni tapit taaneqartut 7 pct.-init annikinnerusumik aalajangersarneqarsinnaanatik.

 

Taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut akiliisitsinissamut piumasaqarsinnaaneq

 

§ 17. Isumaginninnermi inatsisit naapertorlugit pisartakkat, matumunga ilanngullugit ikiorsiissutit annertussusileriikkat, naartunermut erninermullu atatillugu ullormusiat aamma sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiisarfik pillugu Kalaallit Nunaannut peqqussut naapertorlugu isumaginninnikkut pensionit akiliutillu, ajoqusertumit qimagaasumulluunniit pissarsiarineqartussat taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut akiliisitsinissamut piumasaqarsinnaanermut tunngavigineqarsinnaanngillat. Aamma taamaapput utoqqalinersiutit, naalagaaffimmit, Namminersorlutik Oqartussanit, kommunimit imaluunniit pensioninik aaqqissuussineq alla naapertorlugu akilerneqartut, kiisalu sillimmasiinermit tunniunneqartut sillimmassiinerup qanoq ittuunera apeqqutaatinnagu, tak. § 22, imm. 2.

Imm. 2. Sulisitsisoq ajoqusertumut ullormusianik imaluunniit napparsimanermi akissarsianik akiliisimasoq imaluunniit taakkununnga atasunik akiliisimasoq taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut akiliisitsinissamut piumasaqarsinnaavoq, sulisitsisoq annaasaqarsimappat.

 

Taarsigassatut ajunngitsorsiassatullu piumasaqaataasunik nuussineq il.il.

 

§ 18. Inuup ajoquserneranut taarsiinissamut ajunngitsorsiassanillu piumasaqarneq aamma pilersuisumik annaasaqartumut taarsiissutit pillugit piumasaqarneq, piumasaqarneq taassumalu annertussusissaa akuerineqarsimatinnagu imaluunniit eqqartuussivinnit aalajangerneqarsimatinnagu tunniunneqarsinnaanngilaq.

Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartutut taarsiinerit ajunngitsorsiallu, atorneqarsimasutut naatsorsuutigineqanngitsut, aappariikkunnaarnermut, averusernermut imaluunniit pigisat immikkoortiternerinut atasumik aappariit nikinneranni pigisanut nalilinnut ataatsimoorussanut ilaassanngillat.

Imm. 3. Imm. 1 aamma 2-mi malittarisassat sulinermi iluanaarutinut annaasanut taarsiissutit pillugit piumasaqaammik atorneqassanngillat.

 

Kapitali 2

Ajoqusernernut sillimmasiinermit matussuserneqartunut taarsiissuteqarnissamut akisussaaneq

 

§ 19. Ajoquserneq pigisat sillimmasernerannit imaluunniit ingerlatsinermi annaasanut sillimmasernermit matussuserneqarpat taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqassanngilaq.

Imm. 2. Imm. 1-imi malittarisassaq atuutissanngilaq:

1) taarsiissuteqarnissamut akisussaasoq piaaraluni imaluunniit ingasattumik mianersuaalliornikkut ajoqusiisimappat, imaluunniit

2) ajoquserneq pisortani ingerlatsinikkut imaluunniit inuussutissarsiornikkut ingerlatsinikkut imaluunniit taakkununnga naligiissinneqarsinnaasumik ingerlatsinikkut pisimappat.

Imm. 3. Sulisartoq pigisat sillimmasernerannit, ingerlatsinermi annaasanut sillimmasernermit imaluunniit sulisitsisup akisussaaneranut sillimmasernikkut matussuserneqartumik ajoqusiisimappat sulisoq taarsiissuteqarnissamut akisussaassanngilaq, ajoquserneq piaaraluni imaluunnit ingasattumik mianersuaalliornikkut pisimanngippat.

 

§ 20. Naalagaaffik, Namminersorlutik Oqartussat, kommuni imaluunniit pisortat suliffiutaat alla, nalinginnaasumik imminut sillimmasersimasoq, sillimmasersimasutut inissisimavoq, tak. § 19.

 

§ 21. §§ 19 aamma 20 taarsiissuteqarnissamut akisussaasunut atuutinngilaq, ukunani eqqartorneqartoq

1) angallatinut motorinik ingerlasunut akisussaaneq pillugu Kalaallit Nunaanni angallannermut inatsimmi malittarisassat, imaluunniit allatigut qamutinut inatsisitigut akisussaanermut sillimmasernikkut matussuserneqarsimasut,

2) silaannakkut angallannermut inatsit imaluunniit

3) imarsiorneq pillugu inatsit.

 

§ 22. Ajoqusersinnaanermut sillimmasernermit matussuserneqartumut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffeqarpat, ajoquserneqartup taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut taarsiissuteqarnermut akiliisimappat sillimmasiisarfik akuliuteqassaaq.

Imm. 2. Inuunermut, ajutoorsinnaanermut napparsimalernermulluunniit sillimmasiinermi allatigulluunniit inuttut sillimmasiinermi sillimmasiinerup qanoq ittuunera apeqqutaatinnagu sillimmasiisarfik taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut piumasaqaateqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 3

Aalajangersakkat assigiinngitsut

 

Sulisartup taarsiissuteqarnissamut akisussaanera

 

§ 23. Taarsiissutit, sulisartup illersorneqarsinnaanngitsumik iliuuseqarnerata malitsigisaanik sulisitsisup akilersimasai, pisuuneq takutinneqartoq, sulisartup inissisimanera pissutsillu allat eqqarsaatigalugit naammaginartuutinneqarpata tassannga taamaallaat akileqquneqarsinnaapput.

Imm. 2. Imm. 1-imi taaneqartut pissutsit ajoquserneqartullu soqutigisai eqqarsaatigalugit naammaginartuuppata sulisartup ajoqusertumut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffia appartinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaavoq. Taarsiissutit sulisitsisumit akilerneqartariaqarsimasut, imm. 1 malillugu akisussaaffik sulisitsisumiippat sulisuusup sulisitsisumit akilerneqarnissai piumasarisinnaavai.

Imm. 3. Imm. 1-imi aalajangersagaq sulisartup sulinermini sulisitsisuminut ajoqusersimasaanut sulisitsisup sulisartumut taarsiissuteqarnissamut piumasaqaataanut taamaaqataanik atorneqarpoq.

 

Malittarisassanik nalinginnaasumik oqilisaaneq

 

§ 24. Akisussaaneq taarsiissuteqarnissamut akisussaasumut naammaginanngitsumik nanertuutaappat, imaluunniit pissutsit immikkuullarissut tamanna naammaginartippassuk taarsiissuteqarnissamut akisussaaneq appartinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinneqarsinnaavoq. Aalajangiinermi ajoqusernerup annertussusia, akisussaaffiup qanoq ittuunera, ajoqusiisumut pissutsit, ajoquserneqartup soqutigisai, sillimmasiinerit pigineqartut kiisalu allatigut pissutsit eqqarsaatigineqassapput.

Imm. 2. Imm. 1-imi allanneqartuni piumasaqaatit taamaaqataanni ajoqusertup ajoqusernermut peqataanera tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit naatsorsuutigineqarsinnaanngillat. Pilersuisumik annaasaqarsimasumut taarsiissutit pillugit piumasaqarnermi toqusup peqataanera pillugu taamaaqataanik atuupput.

 

Taarsiisuteqarnissamut akisussaasut arlallit

 

§ 25. Assigiimmik taarsiissuteqarnissamut akisussaasut arlallit akornanni taarsiissuteqarnissamut nanertuutit agguarneri akisussaanerup qanoq ittuunera allatigullu pissutsit eqqarsaatigalugit naammaginartutut isigineqartariaqartut naapertorlugit isumagineqassapput.

Imm. 2. Taarsiissuteqarnissamut akisussaasoq ataaseq arlallilluunniit akisussaanermut sillimmasiinermit matussuteqarpata § 19, imm. 1 aamma 2, aamma § 21 atuutissapput. § 19, imm. 2, nr. 1 aamma 2-mi aamma § 21-imi taaneqartuni pissutsini ajoqusiisut akornanni taarsiissuteqarnissamut nanertuutit taakku akornanni agguaanermi akisussaanermut sillimmasiinerit pigineqartut eqqarsaatigineqassapput. § 20 taamaaqataanik atorneqassaaq.

 

Anniarnermut ajunngitsorsiat

 

§ 26. Allap kiffaanngissusianik, eqqissisimaneranik, ataqqinarneranik imaluunniit inuttaanik inatsisinut akerliusumik innarliinermut akisussaasoq anniarneq pillugu eqqunngitsuliorfigineqartumut ajunngitsorsianik akiliissaaq.

Imm. 2. Ajunngitsorsiat aalajangersarneranni innarliinerup pinerluttulerineq pillugu Kalaallit Nunaannut inatsimmi kapitali 15-imi imaluunniit 16-imi aalajangersakkanik unioqqutitsinermik kinguneqartumik pinerluttuliornikkut ingerlanneqarnera pingaartinneqarsinnaavoq.

Imm. 3. Anniartoqanngikkaluartoq allamik inatsisinut akerliusumik innarliinermut akisussaasoq taamaattoq eqqunngitsuliorfigineqartumut akiliissaaq, inummut allamut imaluunniit kiffaanngissutsimut immikkut sakkortuumik saassussilluni pinerluttuliornikkut innarliisoqarsimappat.

Imm. 4. § 18, imm. 1 aamma 2, taamaaqataanik imm. 1-3 malillugu ajunngitsorsianut aamma § 26 a malillugu ajunngitsorsianut atorneqassaaq.

 

Qimagaasunut ajunngitsorsiat

 

§ 26 a. Piaaraluni mianersuaalliorujussuartoqarneratigulluunniit allap toquneranut pisuusoq qimagaasut toqusumut immikkut ittumik qaniginnittuusunut immikkut ittumik ajunngitsorsiassaannik akileeqquneqarsinnaavoq.

Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu ajunngitsorsiaqartitsinissamik naliliinermi, aammalu ajunngitsorsiat annertussusissaannik aalajangiinermi ajoqusiisup iliuusaata suunera, taamatullu aamma qimagaasumut qimagaasunulluunniit qanoq naalliuutaatigisimanera ajoqusiisimaneraluunniit immikkut ittumik isiginiarneqassapput.

 

Inatsimmi malittarisassanik saneqqussineq

 

§ 27. §§ 1-16, § 24, imm. 2, aamma §§ 26 aamma 26 a-mi malittarisassanik saneqqussineq pillugu isumaqatigiissutit, ajoqusernerup pinera sioqqullugu isumaqatigiissutaasut, saneqqussineq taarsiissuteqarfigineqartussaatitaasumut iluaqutaanngippata atuutissanngillat.

Imm. 2. § 17, imm. 1, § 19, imm. 1 aamma 3, § 20, § 22, imm. 2, § 23, § 24, imm. 1 aamma § 25-imi saneqqussineq pillugu isumaqatigiissutit, ajoqusernerup pinera sioqqullugu isumaqatigiissutaasut, saneqqussineq taarsiissuteqarfigineqartussaatitaasumut iluaqutaanngippata atuutissanngillat. Taamaattorli § 25-imi malittarisassaq ajoqusernernut, pisortanit imaluunniit inuussutissarsiornermi suliffeqarfinnit imaluunniit taakkununnga sanilliunneqarsinnaasunit suliffeqarfinnit ajoqusiinerusunit saneqqunneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 4

Atuutilersitsinermi aalajangersakkat il.il.

 

§ 28. Peqqussut ulloq 1. november 1993-imi atulersinneqarpoq aamma peqqussutip atulersinnerata kingorna ajoqusernernut taarsiissuteqarnissamut akisussaaffinnut atorneqarluni.

 

§ 29. (Ilaatinneqanngilaq)¹⁾

 

§ 30. Najoqqutassat, taarsiissuteqarnissamut akisussaaffik pillugu inatsit malillugu atulersinneqartut Kalaallit Nunaannut atuutissapput.

 

§ 31. Sillimmasiisup peqqussutip matuma malitsigisaanik inuup ajoquserneranut pilersuisumillu annaasaqarnermut taarsiissutit annertussusaasa allanngorneri taamaallaat tunngavilersuutigalugit sillimmasiinermi akiligassat qaffanneri pissutigalugu sillimmasiinermut isumaqatigiissutini atorunnaarsissinnaanngilaa.

 

-----

 

Peqqussut nr. 1148, 26. november 2004-imeersoq (Pinerluttuliornermi eqqugaasut il.il. pillugit inatsisitigut inissisimanerup pitsaanerulersinnera.) (Inuup ajoquserneranut il.il. taarsiissutissat pillugit malittarisassat nutarterneri kiisalu qamutit motorillit il.il. pillugit akisussaanermut sillimmasiinernut akitsuutit appartinneri.) (Toqusoqarnerani qimataasunut ajunngotsorsiat)²⁾ atuutilersitsinermi ikaarsaarnermilu aalajangersakkanik makkuninnga imaqarpoq: 

 

§ 3. Peqqussut ulloq 1. januar 2005-imi atuutilerpoq aamma peqqussutip atuutilernerata kingorna ajoqusernernut taarsiissuteqarnissamut akisussaanermi atorneqarluni. Ulloq 1. januar 2005-imi atuutilersinnerani taarsiissuteqarnermut ajunngitsorsianillu aningaasat § 2, nr. 11 naapertorlugu 1. januar 2005-imiit iluarsiivigineqassapput.

 

§ 4. Sillimmasiisup peqqussutip matuma malitsigisaanik inuup ajoquserneranut pilersuisumillu annaasaqarnermut taarsiissutit annertussusaasa allanngorneri taamaallaat tunngavilersuutigalugit sillimmasiinermi akiligassat qaffanneri pissutigalugit sillimmasiinermut isumaqatigiissutini atorunnaarsissinnaanngilaa.

 

-----

 

Peqqussut nr. 991, 14. oktober 2011-imeersoq (Atuisutut isumaqatigiissutini aalajangersimasuni il.il. isumaqatigiissutitigut piumasaqaatit naammaginanngitsut) (Atuisutut pissutsini akileeqqussutini akitsuutit il.il. qummut killilerneri) (Niuernermi pissutsini aalajangersimasuni il.il. kingusinaartumik akiliinerit akiorneqarneri pillugu EF-imi peqqussutip naammassineqarnera) (Suliani aningaasartuutit, inatsisitigut ilitsersorneqarneq akeqanngitsumillu eqqartuussisutigoortitsineq) (Pisassarisat pisoqalisoortut pillugit inatsisip nutaat malitsigisaanik allannguinerit, pisinermut inatsimmi pisinerni aalajangersimasuni il.il. naammagittaalliuuteqarnissamut piffissaliussat atorunnaarsinneri) (tunngavilersuinissaq pillugu sillimmasiinermut isumaqatigiissuteqarneq pillugu inatsimmi malittarisassat nutaat, paasissutissanik eqqunngitsunik tunniussisoqarnerani malittarisassanik oqilisaaneq, sillimmasiinermi akilersuutinik akiliineq, akiliigallarneq pillugu ilitsersuut aamma ajoqusiisup akiliisinnaajunnaarnerani il.il. toqqaannartumik piumasaqaatit kiisalu pisuussutitigut pisinnaatitaaffiit pillugit inatsisini aalajangersimasuni erniat allanngortinneri)³⁾ atuutilersitsinermi ikaarsaarnermilu aalajangersakkanik makkuninnga imaqarpoq: 

 

§ 4. Peqqussut ulloq 1. november 2011-imi atuutilerpoq.

Imm. 2-4. (Ilaatinneqanngillat)

Imm. 5. Peqqussummi § 3 piumasaqaatit ernialersornerinut, 1. november 2011-imi kingusinnerusumiluunniit akileqquneqarsinnaasunut atuuppoq.

 

Inatsisinik atuutsitsinermut ministeriaqarfik, 11. september 2015

 

SØREN PIND

 

/ Helga Lund Laursen

 

-----

 

¹⁾ Aalajangersagaq inatsisini allani allannguinernut tunngasuuvoq.

²⁾ Allannguinerni pineqarput §§ 1 a aamma 2, imm. 1, §§ 3, 4 aamma 5, imm. 1 aamma 2, §§ 6 aamma 7, imm. 3, §§ 8-11, 13, 14 a aamma 15, imm. 1 aamma 3, § 16 sioqqullugu qulequtaq, §§ 16 aamma 18, imm. 2 aamma 3, aamma §§ 26, 26 a aamma 27, imm. 1. 

³⁾ Allannguinermi pineqarpoq § 16, imm. 2.