UAGUT MARGRETHE AAPPAAT, Guutip saammaanneragut Danmakip Dronningia nalunaarpugut:

 

Aningaasalersuinermik ingerlatsineq inatsisillu assigiinngitsut pillugit inatsisip allanngortinneqarneranik inatsimmi nr. 576-mi, 6.juni 2007-meersumi § 14 naapertorlugu, (Sillimmaseeqqittarnermik maleruaqqusap najoqqutaritinneqarnera , akiliisinnaassusilinnik naatsorsuineq, ingerlatseqatigiiffiup tiguneqartup aningaasaataanik aggornersiat aggornersititsisarnerlu pillugit isumaqatigiissutit, siulersuisut aningaasarsiaqartitaanerat pillugu malittarisassat, Aningaasat Pensionisiallu pillugit Paasisimasalinnik pilersitsineq, Aningaasanut Nakkutilliisuutitat kiffaanngissuseqarnerannik erseqqissaaneq il.il.), aningaasaliisut aningaasalersuisullu qularnaveeqqusiiffiginissaannut inatsisip allanngortinneqarneranik inatsimmi nr. 338-mi, 1. maj 2009-meersumi § 5, aningaasalersuinermi patajaatsuunissamik inatsit aamma qularnaveeqqusissutitalinnik taarsigassarsititsisarfinni naalagaaffiup aningaasaliisarnera pillugu inatsit (aningaasaliisunut qularnaveeqqusiissutit qaffariaataat aamma Atuukkunnaarsitsinermi Ingerlatseqatigiiffiup, Det Private Beredskabip avataaniittunik suliffeqarfinnik tigusineq il.il.), ukiumut naatsorsuutit pillugit inatsisip allanngortinneqarneranik inatsimmi nr. 516, 6. juni 2009- meersumi 25, aningaasalersuinermik inatsit aamma inatsisit assigiinngitsut allat (ingerlatseqatigiiffinnut inatsisip kingunerisaanik allannguutit), aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsisip allannguutaanik inatsimmi nr. 1273,-mi, 16. december 2009-meersumi § 13, pappiaranik nalilinnik il. il. niuernermi inatsit, aningaasalersuinermi patajaatsuunissaq pillugu inatsit inatsisillu allat assigiingitsut, (Taarsigassarsiat pillugit nalilersuisitsisarfinnik nalunaarsuineq, nunat allat akiligassaleriffiisa akuerineqartarnerannut aaqqissuussineq, Aningaasanut Nakkutilliisuutitat nakkutilliinerisa Unammilleqatigiinneq pillugu Nakkutilliisunut nuunneqarnera, Aningaasaliisut Aningaasalersuisullu Qularnaveeqqusiiffiginissaannut Aningaasaateqarfiup assigisaasalu allaffeqarfiini ikiuuttarneq , il.il.) naapertorlugit aalajangersarneqarpoq, inatsit Kalaallit Nunaanni atuutilissasoq. Taamaalilluni aningaasaliisut aningaasalersuisullu qularnaveeqqusiiffiginissaannut aningaasaateqarfik pillugu inatsit ima oqaasertaqassaaq:

 

Kapitali 1

Qularnaveeqqusiinissamut aningaasaateqarfiup suussusia suliaqarfiilu

 

§ 1. Aningaasaliisut aningaasalersuissullu qularnaveeqqusiiffiginissaannut aningaasaateqarfik (Aningaasaateqarfik) namminersortuuvoq imminut pigisoq.

Imm. 2. §§ 9-11-mi taaneqartut naapertorlugit akilersuisinnaajunnaartoqartillugu imaluunniit akiliisinnaajunnaartoqartillugu instituttit § 3, imm. 1-mi aamma § 4-mi taaneqartut annaasaasa matusissutissaannik aningaasaateqarfik aningaasaliisunut angaasalersuisunullu aningaasaliissaaq.

 

§ 2. (Atorunnaarsinneqarpoq)

 

Kapitali 2

Instituttit akiuteqartussaatitaasut

 

§ 3. Instituttit aningaasaateqarfimmut ilaasortaallutillu akiliuteqartussaatitaasut ukuupput:

1) Aningaaseriviit,

2) qularnaveeqqusiissutitalinnik taarsigassarsititsisarfiit,

3) fondsmæglerselskabit aamma aningaasaliinermik aqutsivittut ingerlatseqatigiiffiit, ingerlatseqatigiiffiit ingerlataasa ilaat aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi § 10, imm. 2 naapertorlugu ingerlanneqartut, aamma

4) taarsigassarsititsisarfiit aningaasaliisartutullu ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni immikkoortortaat, nunami Den Europæiske Unionip atavaaniittumi ingerlatsinissamut akuersissutinik pigisallit, Fællesskabimulli Kalaallillu Nunaannik aningaasalersuinermik isumaqatigiissuteqanngitsut.

Imm. 2. Taarsigassarsisitsisarfiit aamma aningaasaliinermik ingerlatseqatigiiffiit immikkoortortaqarfii, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffillit, nunani Den Europæiske Unionip avataaniittut, Fælleskabilli aamma Kalaallit Nunaata aningaasalersuinermik isumaqatigiissuteqarfiginngisai Aningaasaateqarfimmut ilaasortaannginnissaannik Aningaasanut Nakkutilliisuutitat aalajangersagaliorsinnaapput.

 

§ 4. Taarsigassarsititsisarfiit, aningaasaliisartutut ingerlatseqatigiiffiit, aningaasaliinermik aqutsivittut ingerlatseqatigiiffiit Kalaallit Nunaanni immikkoortortaat, nunami Den Europæiske Unionip iluani, Fællesskabip aningaasalersuinermik isumaqatigiissuteqarfigisaani, ingerlataqarnissamik akuersissutaatillit, aamma aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi, kunngip peqqussuteqarneratigut Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqartukkut, § 30, imm. 1 naapertorlugu Kalaallit Nunaannik isumaqatigiissuteqartut, nunagisap qularnaveeqqusiinermik aaqqissuussineranut tapertatut Aningaasaateqarfimmut ilaasortanngussapput, aaqqissuussinerit §§ 9-11-mi taaneqartut nunagisami aaqqissuussinernit pitsaaneruppata. Tamanna pillugu Aningaasanut Nakkutilliisuutitat erseqqinnerusumik aalajangersaassapput.

 

Kapitali 3

Aningaasaateqarfiup immikkoortortai

 

§ 5. Aningaasaateqarfik pingasunik immikkoortoqarpoq: Aningaaserivinnut immikkoortortaq, qularnaveeqqusiissutitalinnik taarsigassarsititsisarfinnut immikkoortortaq aamma fondsmæglerselskabinut immikkoortortaq.

Imm. 2. Aningaaserivinnut immikkoortortami pineqarput § 3, imm. 1, nr. 1-imi instituttit taaneqartut taakkualu immikkoortortaat, tak. imm. 5.

Imm. 3. Qularnaveeqqusiissutitalinnik taarsigassarsititsisarfinnut immikkoortortami pineqarput § 3, imm. 1, nr. 2-mi instittutit taaneqartut taakkualu immikkoortortaat, tak. imm. 5.

Imm. 4. Fondsmæglerselskabinut immikkoortortami pineqarput § 3, imm. 1, nr. 3-mi instituttit taaneqartut taakkualu immikkoortortaat, tak. imm. 5.

Imm. 5. Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa aalajangissavaat, § 3, imm .1, nr. 4-mi aamma § 4-mi immikkoortortat taaneqartut immikkoortortaqarfimmut sorlermut ilanngunneqassanersut.

 

§ 6. Institutti akiliuteqartussaatitaasoq akilersuisinnaajunnaarluni imaluunniit akiliisinnaajunnaarluni nalunaaruteqarpat, immikkoortortami instituttip pineqartup ataaniittumi instituttit akiliutaat, ataatsimut akiliutit ilanngullugit, inatsit naapertorlugu immikkoortortap pisussaaffiisa matussusernissaannut atorneqassapput.

Imm. 2. Akiliutit imm. 1-mi taaneqartut inatsisit naapertorlugu immikkoortortap pisussaaffiisa matussuserneqarnissaanut naammanngippata, immikkoortortat ataatsimut akiliutaat tunaartaralugit immikkoortortat tamarmik aningaasalersugaannik immikkoortortaq taarsigassarsissaaq.

Imm. 3. Ukiumi naatsorsuusiorfimmi ataatsimi pisussaaffigilikkat matussuserneqarnissaannut immikkoortortaq aningaasanik taarsigassarsisinnaavoq immikkoortortat uninngasuutaasa 50 pct.-ata annertussuseqataanik, 100 mio. kr-nilli qaangernagit.

Imm. 4. Aningaasaateqarfiup pisussaaffiisa naammassineqarnissaat pillugu aningaasaateqarfiup taarsigassarsinissaanut, Finansudvalgip isumaqataaneratigut, Økonomi aamma erhvervsministeri qularnaveeqqusiisinnaavoq.

Imm. 5. Akiliisinnaajunnaartup pigisaanit agguaassisoqassapat, imm. 2 naapertorlugu immikkoortortanut taarsigassarsisitsisut salliunneqassapput. Aningaasat sinneruttut immikkoortortamut, akiliisinnaajunnaartumut atasumut, tunniunneqassapput.

 

Kapitali 4

Akiliummik aalajangersaaneq

 

§ 7. Aningaasaateqarfiup aningaasaatai 3,2 mia. koruuninit ikinnerussanngillat.

Imm. 2. Danmarks Nationalbanki isumaqatigiinniarfigereerlugu instituttit Aningaasaateqarfimmut akiliutaat, immikkoortortat ataasiakkaat aningaasaataasa minnerpaaffissatut piumasaqaammik, § 6, imm. 2 naapertorlugu taarsigassarsinermi atugassarititat pillugit Aningaasanut Nakkutilliisuutitat malittarisassanik aalajangersaassapput. Instituttinit akiliutit akiliinerni aamma uninngasuutinit akilerneqartassapput.

Imm. 3. Akiliutit matussuseriikkat pillugit aningaaseriviit ukiumi naatsorsuusiorfimmi ataatsimut akiliutaat annerpaamik instituttit akiliutaasa 2 promilliisa annertoqatigissavaat. Aningaasat pappiarallu nalillit matussuserneqarnissaannut instituttit ataatsimut akiliutaat, utertinneqarsinnaanngitsut, kiisalu immaqa immikkoortortap taarsigassarsiai kittaarlugit taarsersukkat, tak. § 6, imm. 2, ukiup naatsorsuusiorfiusup ataatsip iluani immikkoortortap aningaasaataasa annerpaamik 50 pct.-erissavai.

Imm. 4. Instituttit ataasiakkaarlutik akiliutaat naatsorsorneqassapput matussusereerlugit ilanngaatissat ilanngaatigereerlugit akiliutaat , matussusereerlugit aningaasaataat aamma matussusereerlugit pappiarat naliliutaat tunngavigalugit. Akiliutit naatsorsorneqarnissaat pillugu Aningaasanut Nakkutilliisuutitat, Aningaasaateqarfiup siulersuisuisa inassuteqarnerisigut, erseqqinnerusumik malittarisassiorsinnaapput.

Imm. 5. Imm. 1 naapertorlugu Aningaasaateqarfiup pisuussutaataasa annertussisussaannut piumasaqaat Økonomi- aamma erhvervsministerip allanngortissinnaavaa.

 

§ 8. Institutti Aningaasaateqarfimmut ilaasortatut pisussaaffimminik naammassinninngippat tamanna Aningaasaateqarfiup Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut nalunaarutigissavaa. Immikkoortortaq Aningaasaateqarfimmut ilaasortanngorpat, tak. § 4, tamanna Aningaasanut Nakkutilliisuutitat immikkoortortap nunaani oqartussanut nalunaarutigissavaat.

Imm. 2. Inatsit imaluunniit Aningaasaateqarfiup malittarisassaani aalajangersakkat naapertorlugit inatsimmi maleruagassat instituttip unioqqutippaagit, akuersissut instituttip ingerlatsinissamut pigisaa Aningaasanut Nakkutilliisuutitat atorunnaarsissinnaavaat.

 

Kapitali 5

Aningaasaateqarfiup matussusiiffissai

 

§ 9. § 3, imm. 1, nr. 1-imi instituttit taaneqartut kiisalu § 3, imm. 1, nr. 4, aamma § 4-mi taarsigassarsititsisarfiit immikkoortortaat taaneqartut, aningaaserivinnut atasut, instituttimut aningaasaliissutit, Aningaasaateqarfimmi atermik uppernarsaasikkat, Aningaasaateqarfiup matussusissavai aningaasaliisup ataatsip 100.000 eurot tikillugit aningaasaliissutaanut naapertuuttumik.

Imm 2. Aningaasaateqarfik tamakkiisumik aningasaliissuteqassaaq

1) inatsit naapertorlugu soraarnerusutisiassanut ileqqaarutit kontoinut,

2) inatsit naapertorlugu soraarnerussutisiassat kontoinut,

3) inatsit naapertorlugu nammineq soraarnerusutisiassat kontoinut,

4) inatsit naapertorlugu soraarnerusutisiassanut katersat akileraarutitigut oqilisaaffigisat kontoinut,

5) inatsit naapertorlugu meeqqanut ileqqaarutit kontoinut,

6) inatsit naapertorlugu initaarnissamut ileqqaarutinut,

7) inatsit naapertorlugu ilinniagaqarnissamut ileqqaarutit kontoinut,

8) inatsit naapertorlugu pilersitsinerit kontoinut,

9) advokatit sullitaasa kontoini uninngasuutinut,

10) angajoqqaatut akisussaanermik inatsisip kapitali 5-at, namminersorsinnaanermik inatsimmi kunngip peqqussutaatigut nr. 306-ikkut, 14. maj 1993-mit, kingornussisarnermik inatsimmi §§ 54 aamma 61 imaluunniit Kalaallit Nunaanni kingornussisarnermik inatsimmi § 20 naapertorlugu aqutsiveqarfiit immikkoortortaannut akuerisanut,

11) toqusimasup pigisaanik kingornussassat kontoannut, aamma

12) toqqortaatit pillugit inatsit naapertorlugu toqqortanut.

Imm. 3. Aningaasat illusinissamut atorneqartussat, isumaqatigiissut naapertorlugu qaammatini 9- ni kontomi immikkut ittumik uningasuutigineqartussat, Aningaasaateqarfiup tamakkiisumik matussusissavai aamma illu qularnaveeqqusiullugu taarsigassarsinermi iluanaarutit tapiissutaasut Aningaasaateqarfiup matussusissavai, nutaamik illuliorneq ukiut marluk sinnernagit sivisussuseqanngippat. Taamaattorli Aningaasaateqarfiup matussusiinera pissaaq pisussaaffiit taarsigassarsinermut illusinermiluunniit attuumassuteqartut ilanngaatigalugit immaqalu aamma pisussaaffiit imm. 1 naapertorlugu instituttimut pineqartumut ilanngaatigineqanngitsut. Illup inuussutissarsiutaanngitsumut annertunerusumik atorneqareersuunissaa imaluunniit pisisumit illumilluunniit tunisisumit taarsigassarsisimasumillu inuussutissarsiutaangitsumut annertunerusumik atorneqarnissaa piumasaqaataavoq.

 

§ 10. § 3, imm. 1, nr. 2 aamma 3-mi instituttit taaneqartut aamma § 3, imm. 1, nr. 4-mi § 4-milu qularnaveeqqusiissutitalinnik taarsigassarsititsisarfiit aningaasaliisartutullu ingerlatseqatigiiffiit immikkoortortai taaneqartut, qularnaveeqqusiissutitalinnik taarsigassarsisitsisarfiit immikkoortortaannut imaluunniit fondsmæglerselskabit immikkoortortaannut atasut, instituttimi aningaasat tigoriaannaat aningaasalersuisumut ataatsimut 100.000 kr.-inut naapertuuttut Aningaasaateqarfiup matussusissavai.

 

§ 11. Pappiarat nalillit aningaasalersuisup pii instituttimi toqqortarineqartut, paarineqartut imaluunniit instituttimit aqunneqartut, instituttip utertitsisinnaannginnerata kingunerisaanik aningaasalersuisup annaasaqarfigippagit, § 3, imm. 1-mi instituttit taaneqartut pappiaqqat nalillit naleqataanik Aningaasaateqarfik § 4 naapertorlugu annaasaqartunut matussusiissaaq aningaasaliisumut ataatsimut 20.000,00 euro-t tikillugit. Taamaattorli aningaasat pappiarat nalillit, instituttip utertissinnaanngisai, nalingannut naapertuuttut kisiisa aningaasaliisumut tunniunneqarsinnaapput.

Imm. 2. Inatsimmi matumani pappiarat nalillit ima paasineqassapput pappiaranik nalilinnik niuerneq il.il. pillugit inatsimmi § 2-mi periaasissatut taaneqartutut.

 

§ 12. Aningaasaliisut aningaasalersuisullu matussusiiffigineqarnissaminnut piumasaqaataat, tak. § 9, imm. 1 aamma §§-it 10, 11-lu, naatsorsorneqassaaq aningaasaliisut aningaasalersuisullu instituttimut pineqartumut pisussaaffigiunnagaat ilanngaatigereerlugit, taamaattorli takuuk imm. 2.

Imm. 2. Aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi § 16 a-mi taaneqartumi obligationit immikkut matussusikkat tunngavigalugit taarsigassarsiat taarsernissaannut pisussaaffiit imm. 1 naapertorlugu ilanngaatigineqassanngillat.

 

§ 13. Aningaasaliissutit, aningaasaatit aamma pappiarat nalillit instituttip pineqartup pisortaata aamma siulersuisunut ilaasortat imaluunniit ingerlatseqatigiiffiit instituttimut pineqartumut ingerlatseqataasut pii Aningaasaateqarfiup matussusissanngilai. Aningaasaateqarfiuttaaq matussusissangilai aningaasaliisut imaluunniit aningaasalersuisut piginneqataassutsit qularnaveeqqusiissutillu 10 pct.-iannik annermilluunniit piginnittut. Aningaasaateqarfiup aamma matussuserneq ajorpai instituttit nunamilu allamiut taarsigassarsisitsisarfii § 3, imm. 1-mi taaneqanngitsut aningaasaliissutaat, aningaasaataat aamma pappiarat naliliutaat, kiisalu instituttit § 4 naapertorlugu Aningaasaateqarfimmut ilaasortat ataatsikkut aningaasaliissutit kingulliusussaatitaasut imaluunniit aningaasaliissutit, aningaasat aamma pappiarat nalillit nuussinermit pisut pinerlunnikkut aningaasarsianik malunnarunnaarsaanermit eqqartuussummut tunngassuteqartut.

 

§ 14. Inuit arlallit kontomik ataatsimik imaluunniit toqqorsivimmik ataatsimik piginnittutut nalunaarsugaanerat tunngavigalugu, §§-ni 9-11-ni killissatut aalajangersakkat naatsorsorneranni inuk ataaseq nammineq aningaasaliisutut imaluunniit aningaasalersuisutut igisineqassaaq.

 

§ 15. Qularnaveeqqusiinissamut aaqqiinermi, instituttip peqataaffigisaani, matussusiinissap il.il. annertussusaa pillugu aningaasaliisut aningaasalersuisullu paasissutissinneqassapput. Tamanna pillugu Aningaasanut Nakkutilliisuutitat erseqqinnerusumik aalajangersagaliussapput.

 

Kapitali 6

Aningaasaateqarfiup aningaasaliisunut aningaasalersuisunullu akiliisarnera

 

§ 16. Aningaasaateqarfiup akiliinera imaluunniit instituttit kontoinut aningaasaliissutinik aningaasanillu nuussinera piaartumik pisassaaq imaluunniit akilersuisinnaajunnaarnerup akiliisinnaajunnaarnerulluunniit kingorna qaammatit pingasut qaangiutsinnagit. Aningaasat tunniussat piumasaqaatit naapertorlugit tunniunneqarsimanersut misissoqqinneqartarnissaat piumasaqaataavoq. Akiliisinnaajunnaartoqartillugu akiliisinnaajunnaarnerup nalunaarutigineqarnerata kingorna aningaaseriviup ammasarfii nalinginnaasut ulluisa arfineq- aappaata kingorna Aningaasaateqarfiup pisussaaffii atuutilissapput.

Imm. 2. Imm. 1-mi oqaaseqatigiinni siullerni piffissaliussaq taaneqartoq Aningaasaateqarfiup noqqaaneratigut Aningaasanut Nakkutilliisuutitat sivitsorsinnaavaat, annerpaamilli qaammatini 9-ni.

Imm. 3. Piffissaliussaq imm. 1-mi aamma 2-mi taaneqartoq innersuussutigalugu aningaasaliisumut aningaasalersuisumulluunniit, aningaasat akilerneqarnissaannut piffissaagallartillugu pisinnaatitaaffini naapertorlugu piumaqaateqarsinnaasimanngitsumut, Aningaasaateqarfik matussutissanik akiliinissamut itigartitsisinnaanngilaq.

Imm. 4. Instituttip akilersuisinnaajunnaarnera akiliisinnaajunnaarneraluunniit kiisalu aningaasaliisut aningaasalersuisullu piumasaqaatiminnik Aningaasaateqarfimmut nalunaaruteqartarnerat pillugu Aningaasaateqarfiup ilisimatitsisussaaneranik Aningaasanut Nakkutilliisuutitat erseqqinnerusumik malittarisassiussapput.

 

§ 17. Aningaasaliisup aningaasalersuisulluunniit instituttimut, akilersuisinnaajunnaarnermik imaluunniit akiliisinnaajunnaarnermik nalunaaruteqartumut, piumasaqaataanut Aningaasaateqarfik matussusiisimanini naapertorlgu ilanngutissaaq.

 

Kapitali 7

Aningaasaateqarfiup siulersorneqarnera qullersaqarfialu

 

§ 18. Aningaasaateqarfik siulersorneqassaaq siulersuisunut ilaasortanit 8-nit, økonomi- aamma erhvervsministerimit toqqarneqartunit. Siulersuisunut ilaasortat taakkualu sinniisuussaat ukiuni pingasuni taama atuuffeqartussanngorlugit toqqarneqassapput.

Imm. 2. Siulersuisuisut siulittaasuat inuiaqatigiit aningaasarsiornerannik naatsorsuuserinermillu tunngasunik paasisimasaqassaaq, siulittaasup tullia inatsisilerinermik tunngasunik paasisimasaqassalluni. § 3, imm. 1, nr. 1-mi instituttit taaneqartut siulersuisunut ilaasortat marluk sinniisuuffigissavaat, instituttit § 3, imm. 1, nr. 2-mi taaneqartut siulersuisunut ilaasortap ataatsip sinniisuuffigissavai, instituttit § 3, imm. 1, nr. 3-mi taaneqartut siulersuisunut ilaasortap ataatsip sinniisuuffigissavai aammalu siulersuisunut ilaasortat marluk aningaasaliisut aningaasalersuisullu sinniisuuffigissallugit.

Imm. 3. Inuit qullersaqarfimmi suliffillit imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmut kattuffimmulluunniit attuumassutillit, Aningaasaateqarfiup ingerlatseqatigiiffiillu kattuffiullu akornanni soqutigisanik akerleriilersitsisinnaasut, siulittaasutut siulittaasulluunniit tulliatut qinerneqarsinnaanngillat.

Imm. 4. Aalajangigassat nalinginnaasumik amerlanerussuteqarnikkut aalajangerneqartassapput, tak. § 19, imm. 2, oqaaseqatigiit aappaat. Taasinerit amerlaqatigiikkaangata siulittaasup taasinera aalajangiisuusassaaq.

 

§ 19. Aningaasaateqarfiup malittarisassai aamma siulersuisut sulinerminni najoqqutassaat Ani- ngaasanut Nakkutilliisuutitanit akuerineqassapput. Fondimi maleruagassat aamma siulersuisut suleriaasissaat Finanstilsynimit akuerineqassapput.

Imm. 2. Malittarisassat imarissavaat Aningaasaateqarfiup aningaasaataanik inissiinermut aalajangersakkat.

Imm 3. Immikkoortortamut ataatsimut tunngasumik siulersuisut suliaqarneranni siulersuisunut ilaasortap immikkoortortat sinneri sinniisuuffigalugit peqataannginnissaa pillugu Aningaasaateqarfiup malittarisassaani aalajangersagaliortoqarsinnaaavoq.

 

§ 20. Siulersuisut ikiortimik pisariaqartitaminnik suleqateqassapput, ukiullu ilivitsup kingorna qaammatit pingasut qaangiutsinnagit ukiumi qaangiuttumi naatsorsuutit Aningaasaateqarfiup ingerlanneqarneranut nalunaarutitallit Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut saqqummiutissavaat.

 

§ 21. Aningaasaateqarfiup qullersaqarfiata aningaasartuutai Aningaasaateqarfiup aningaasartuutigissavai.

Imm. 2. Aningaasaateqarfik akitsuummik Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut akiliissaaq. Aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi kapitali 22-i naapertorlugu akitsuut annertussusilerneqassaaq.

 

Kapitali 7 a

Kajuminnikkut aaqqiinerit

 

§ 21 a. § 1, imm. 1-mi taaneqartut saniatigut instituttit akiliuteqartussaatitaasut nammineq kajumissutsikkut aningaasaliisunut aningaasalersuisunullu aaqqissuussisinnaapput.

Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussineq Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut nalunaarutigineqassaaq. Nalunaaruteqarneq minnerpaamik makkuninnga imaqassaaq:

1) Nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussisup aqqa,

2) Nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussisup najugaqarfia,

3) inuit nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussinermi aqutsisuusut aqqi,

4) Nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussinerup sumorpiaq tunnganeranik paasissutissat.

 

§ 21 b. § 21 a, imm. 1-imi taaneqartutut nammineq kajumissutsikkut aaqqissuussinermut Aningaasanut Nakkutilliisuutitat suleqatigiinnissamik isumaqatigiissuteqarsinnaapput. Suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutit imarisinnaavaat, suleqatigiinneq, paasissutisseeqatigiittarneq aamma piginnittuulernissamik neqeroorutit pissarsiarineqarnerat.

 

§ 21 c. Nammineq kajumissutsikut aaqqissuussinermi siulersuisut, sulisut kukkunersiuisorlu paasissutissat isertuussat sulinerminnut atatilugu ilisimalersimasatik ingerlateqqissanngilaat imaluunniit atornerlussanngilaat.

 

Kapitali 8

Nakkutilliineq

 

§ 22. Aningaasanut Nakkutilliisuutitat Aningaasaateqarfimmik nakkutilliissaaq. Paasissutissat inatsisini malittarisassat, malittarisassat inatsisikkut atuutilersinneqartut aamma Aningaasaateqarfiup malittarisassaatigut aalajangersakkat malinneqarnissaata qulakkeerneqarnissaat pisariaqarsorinarpat Aningaasanut Nakkutilliisuutitat aamma Aningaasaateqarfiup instituttinut pineqartunut, aningaasaliisunut aningaasalersuisunullu piumasarisinnaavaat.

Imm. 2. Aningaasanut Nakkutilliisuutitat nakkutilliineranni aningaasalersuinermik ingerlatsineq pillugu inatsimmi §§ 354 aamma 355 taamatuttaaq atuutissapput. Illuatungerit akornanni suliassanut tunngasuni Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut kisiartaalluni Aningaasaateqarfik illuatungiusutut isigineqassaaq.

 

Kapitali 8 a

 

§ 22 a. Aningaasaateqarfiup siulersuisuini ilaasortat, kukkunersiuisut, pisortat sulisullu allat aammalu § 20 naapertorlugu ikiortitut suleqatiserineqartut sulinerminnut atatillugu ilisimalersimalersimasatik ingerlateqqissanngilaat imaluunniit atornerlussanngilaat.

 

Kapitali 9

Kingunerititassat pillugit aalajangersakkat

 

§ 23. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsimmi unioqqutitsisoq pineqaatissinneqassaaq,

1) inuk eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit paasissutissiisoq imaluunniit nalunaaruteqarnermini, naatsorsuinermini matussutissanilluunnit akilerneqarnerminut atatillugu paasissutissanik nipangiussisoq,

2) § 22 naapertorlugu Aningaasanut Nakkutilliisuutitanut Aningaasaateqarfimmulluunniit paasissutissanik tunniussinngitsoq imaluunniit Aningaasaateqarfiup nakkutigineqarnissaani atorneqartussanik eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit paasissutissiisoq.

Imm. 2. Taamatuttaaq institutti pineqaatissinneqassaaq Aningaasaateqarfimmut atassuteqartutut pisussaaffimminik naammassinninngitsoq.

Imm. 3. Aktieselskabi imaluunniit anpartselskabi, piginneqatigiiffik, peqatigiiffik, aningaasaateqarfik assigisaaluunniit unioqqutitsisimagaangat selskabi, peqatigiiffik, aningaasaateqarfik il.il. akiligassinneqarsinnaavoq.

 

§ 23 a. §§ 21 c-mi aamma 22 a-mi aalajangersakkat unioqqutinneqarpata Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermik inatsit nappertorlugu pineqaatissiissoqassaaq.

 

Kapitali 10

Atuutilersitsinermi aalajangersakkat il.il.

 

§ 24. Peqqussut manna 1. oktober 2010-mi atulersinneqarpoq.

 

§ 25. (Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqassanngilaq)

 

§ 26. (Kalaallit Nunaanni atuutilersinneqassanngilaq)

 

Tunniunneqarpoq Christiansborg Slotimi, 1. september 2010

 

Kunngiussutsitsinnik Atsiorpugut Naqissusiillutalu

 

MARGRETHE R.

 

/ Brian Mikkelsen