UAGUT MARGRETHE AAPPAAT, Guutip Saammaassineranik Danmarkip Dronningia imaaliorpugut:

 

Folketingip akueraa aamma Uagut akuersinitsigut inatsit manna aalajangersarpaa:

 

Nunat tamat akornanni inatsisit malillugit inuiaat kalaallit namminneq aalajangiisinnaassuseqarlutik inuiaanerat akueralugu inatsisip matuma tunngavigai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni peqatigiinnermi naligiimmik ataqqeqatigiinnerup tatigeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik kissaateqarneq. Tamatumunnga naapertuuttumik inatsisip matuma tunngavigaa Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut naligiissutut isumaqatigiissutaat. 

 

Kapitali 1

Namminersorlutik Oqartussat aamma eqqartuussiviit

 

§ 1. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfiit tigusatik pillugit Inatsisiliornissamik aamma naalakkersuinissamik pissaaneqarput. Eqqartuussiviit Namminersorlutik Oqartussat pilersitaat Kalaallit Nunaanni suliassaqarfinnut tamanut eqqartuussinissamik pissaaneqarput. Tamanna naapertorlugu inatsisiliornermik pissaaneq Inatsisartuniippoq, naalakkersuinissamik pissaaneq Naalakkersuisuniilluni aamma eqqartuussinissamik pissaaneq eqqartuussivinniilluni. 

 

Kapitali 2

Namminersorlutik Oqartussat suliassaqarfinnik tigusinerat

 

§ 2. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangersinnaavaat suliassaqarfiit inatsimmut ilanngussamiittut Namminersorlutik Oqartussat tigussagaat. 

Imm. 2. Suliassaqarfiit arlallit inatsimmut ilanngussami litrap imaluunniit normup ataatsip ataaniippata suliassaqarfiit taakku piffissami ataatsimi Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqassapput, takuulli imm. 3. 

Imm. 3. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aalajangersinnaavaat suliassaqarfiit ilaat inatsimmut ilanngussami nalunaarsukkami I, litra b-miittut aamma nalunaarsukkami II, nr. 15, 25 aamma 27-miittut Namminersorlutik Oqartussat tigussagaat. 

 

§ 3. Suliassaqarfiit ilanngussami nalunaarsukkami I-imiittut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit piffissat Namminersorlutik Oqartussat aalajangigaat malillugit tiguneqartassapput. 

Imm. 2. Suliassaqarfiit ilanngussami nalunaarsukkami II-miittut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit piffissani Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmi oqartussanik isumaqatigiinniuteqareernerisigut aalajangersarneqartuni Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqartassapput. 

 

§ 4. Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiissutigisinnaavaat suliassaqarfiit Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasut ilanngussamili taaneqanngitsut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarsinnaasut.

 

Kapitali 3

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aamma naalagaaffiup akornanni aningaasatigut imminnut susassareqatigiinneq

 

§ 5. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat ukiumut 3.439,6 mio. koruuninik tapiiffigisassavai, takuulli § 8, imm. 1. Kisitsisit angissusilerneqarput 2009-imi akit akissaatillu qaffasissusii naapertorlugit.

Imm. 2. Tapiissutit ukiumi pineqartumi aningaasanut inatsimmi nalinginnaasumik akit akissaatillu qaffariarnerannut naapertuuttumik ukiumoortumik naleqqussarlugit iluarsineqartassapput.

Imm. 3. Tapiissutit qaammatit tamaasa 1/12-imik siumoortumik akilerneqartassapput.

Imm. 4. Danmarkimi aningaasanut ministeri Naalakkersuisut isumaqatigalugit piffissanik akiliiffiusartunik allaasunik malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.

 

§ 6. Suliassaqarfiit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit §§-ini 2-mit 4-mut pineqartut malillugit tiguneqartut piffissami tiguneqarnerminniit Namminersorlutik Oqartussanit aningaasalersorneqalissapput.

Imm. 2. Pigisat nalillit suliassaqarfimmut tigusamut atavissut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat tigussavaat.

 

§ 7. Kalaallit Nunaanni atortussiassanik aatsitassanit pisunit iluaquteqarnermit isertitat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tuttassapput.

Imm. 2. Isertitat imm. 1-imi taaneqartut tassaapput uku:

1) Atortussianit aatsitassanik misissueqqaarnernik, misissueqqissaarnernik iluaquteqarnernilluunniit akuersissutit aalajangersimasut ataasiakkaat malillugit isertitat, taamaattorli aningaasat Aatsitassanut Ikummatissanullu Pisortaqarfiup aningaasartuutaanut matussutissatut akiliutit pinnagit.

2) Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni akileraarutinik isertitat tamarmik, suliffeqarfinnit Kalaallit Nunaanni atortussiassanit aatsitassarsiornermut tunngasunik pisinnaatitaanermut akuersissutinik pigisalinnit pisut.

3) Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi pisortatut oqartussat ingerlatseqatigiiffinni il. il. Kalaallit Nunaanni aatsitassarsiornermik ingerlataqarnermi piginneqataassuteqarnermit isertitat.

4) Agguagarsiat akileraarutaanit il. il. isertitanit Danmarkimi aamma Kalaallit Nunaanni ingerlatseqatigiiffinni piginneqataassutilinnit, pisinnaatitaanermut akuersissutinik pigisalinnit, imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnit, toqqaannartumik toqqaannanngikaluartumilluunniit ingerlatseqatigiiffinnik taamaattunik pigisanit, tassannga akileraaruserneqanngitsunit agguagarsianik pissarsiat.

 

§ 8. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat Kalaallit Nunaanni atortussiassanik aatsitassanik iluaquteqarnikkut isertitaqassappata, tak. § 7, naalagaaffiup Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai ukiumi pineqartumi isertitat 75 mio. kr.-nit amerlanerussutaasa affaannut naleqquttumik apparneqassapput.

Imm. 2. Inatsisip atulernerata kingorna 1. januar atuutilerfigalugu aningaasat imm. 1-imi taasat 75 mio. kr. ukiumut ukiumi pineqartumi aningaasanut inatsimmi akit akissaatillu nalinginnaasumik nalilerneqarnerannut naapertuuttumik iluarsineqarlutik naleqqussarneqartassapput.

Imm. 3. Imm. 1 malillugu naatsorsuineq ukiumi tulliuttumi pisassaaq, ukiup tulliani akiliutinik isumannaarinninnissaq siunertaralugu.

 

§ 9. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat atortussiassanit aatsitassarsiornermik tunngasunik suliassaqarfimmik tigusineranni Danmarkimi naalakkersuisut qulakkiissavaat Namminersorlutik Oqartussat atortussiassanit aatsitassarsiornermik tunngasunik ingerlatsinermut atatillugu akiliillutik siunnersorneqarnissaat allatigullu suliaminnik ingerlatsisinnaanissaat.

Imm. 2. Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat atortussiassanit aatsitassarsiornermik tunngasunik suliassaqarfimmik tigusinerat aallarnerfigalugu imm. 1-imi taasanik sullissinissamik isumaqatigiissuteqassapput.

Imm. 3. Naalakkersuisut aalajangersinnaapput isumaqatigiissut imm. 2-mi pineqartoq ukiunut arlalinnut atuuttumik isumaqatigiissutitut ilusilerlugu nutarterniarlugu.

Imm. 4. Imm. 2 aamma imm. 3 malillugit isumaqatigiissuteqartoqartillugu Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni atortussiassanit aatsitassanik pisunik misissueqqissaarnermut tunngasumik ilisimatusarneq immikkut pingaarutilik Naalakkersuisunut akeqanngitsumik atugassanngortissavaat.

 

§ 10. Naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tapiissutai ikilineqarpata nungullutik nul koruuninngorlutik, tak. § 8, Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut akornanni siunissami Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffiullu akornanni aningaasatigut imminut susassarineq pillugu isumaqatigiinniarnerit aallartinneqassapput, tassunga ilaatillugit Kalaallit Nunaanni atortussiassanik aatsitassanit pisunit isertitat agguarneqarnissaat, naalagaaffiup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tapiissuteqaqqittalernissaa aamma sullissinerit § 9-mi pineqartut ingerlaannarsinnaanissaat.

 

Kapitali 4

Nunanut allanut tunngasut

 

§ 11. Naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsit pillugit iliuuseqarsinnaapput kapitalimi matumani aalajangersakkat naapertorlugit aamma Danmarkimi naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarfigalugit.

Imm. 2. Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsit pillugit Kalaallit Nunaata soqutigisai aamma Danmarkip Kunngeqarfiata ataatsimoortumik soqutigisai isumannaarniarlugit kapitalimi matumani aalajangersakkat naapertorlugit suleqatigiissapput.

Imm. 3. Naalakkersuisut kapitali manna naapertorlugu pisinnaatitaaffeqarnerisa inatsit tunngaviusoq naapertorlugu Danmarkimi oqartussaasut inuiaat assigiinngitsut akornanni pissutsinut akisussaanerat aamma pisinnaatitaanerat killilinngilaa, nunanut allanut tunngasut aamma sillimaniarnermut tunngasunut pillugit naalakkersuinikkut ingerlatsineq naalagaaffiup suliassaqarfigimmagu.

 

§ 12. Naalakkersuisut naalagaaffik sinnerlugu nunanik allanik aamma nunat tamalaat akornanni soqutigisaqaqatigiiffinnik isumaqatiginninniarsinnaapput isumaqatigiissuteqarsinnaallutillu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit, tassunga ilaatillugit aqutsinermut tunngatillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasut, aamma suliassaqarfinnut tamakkiisumik tiguneqarsimasunut tunngassutillit.

Imm. 2. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut aamma Savalimmiunut kisimik tunngasut tamakkiisumillu suliassaqarfinnut tigusanut tunngasut pillugit Naalakkersuisut Savalimmiunilu naalakkersuisut aalajangerneri naapertorlugit naalagaaffik sinnerlugu Naalakkersuisut Savalimmiunilu naalakkersuisut peqatigiillutik isumatigiinniutigisinnaavaat isumaqatigiissuteqarfigisinnaallugillu.

Imm. 3. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit imm. 1 imaluunniit imm. 2 malillugit isumaqatigiissutigineqartut taakkunani aalajangersakkat naapertorlugit atorunnaarsinneqarsinnaapput.

Imm. 4. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit illersornissamik sillimaniarnermillu attuisut aammalu inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Danmarkimut atuuttussat imaluunniit soqutigisaqaqatigiiffinni nunat tamalaat akornanni Kunngeqarfiup Danmarkip ilaasortaaffigisaata iluani isumaqatigiinniutigineqartut § 13-imi maleruagassatut aalajangersakkat malillugit isumaqatigiinniutigineqarlutillu isumaqatigiissutigineqartassapput.

Imm. 5. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiinniarneq sioqqullugu, suut isumaqatiginninniutigineqartussatut eqqarsaatigineqarnersut, aamma isumaqatigiinniarnerit ingerlanerat pillugit, isumaqatigiissutit atuutilersinneqarnissaat sioqqullugu imaluunniit isumaqatigiissutit atorunnaarsinnissaat sioqqullugu Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisut nalunaarfigissavaat. Aalajangersagaq manna tunngavigalugu suleqatigiinnermut killissarititat erseqqinnerusut aalajangersarneqassapput Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut isumaqatigiinniareernerisigut.

Imm. 6. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit imm. 1 malillugu isumaqatigiissutit naalagaaffik sinnerlugu Naalakkersuisut isumaqatigiissutigisassavaat ima taaguuserlugit:

1) Kunngeqarfiup Danmarkip ilaa tassaasoq Kalaallit Nunaat, isumaqatigiissullu naalagaaffiit akornanni isumaqatigiissutitut isikkulerlugu.

2) Naalakkersuisut, isumaqatigiissut naalakkersuisut imaluunniit aqutsisutut oqartussat akornanni isumaqatigiissutitut isikkoqartillugu. Taamatut pisoqartillugu inatsit manna pillugu isumaqatigiissummut siulequtsiussaq aamma imm. 8-mi aalajangersakkat erseqqinnerusut innersuussutigineqarput.

Imm. 7. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit imm. 2 malillugu isumaqatigiissutit naalagaaffik sinnerlugu Naalakkersuisut Savalimmiunilu naalakkersuisut peqatigiillutik isumaqatigiissutigisassavaat taaguuserlugit Kunngeqarfiup Danmarkip ilai tassaasut Savalimmiut aamma Kalaallit Nunaat.

Imm. 8. Taaguutit imm. 6-imi aamma imm. 7-mi aammalumi taaguutit allat assingusut atorneqarnissaannik maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasoqarsinnaavoq imm. 5-imi aalajangersakkat naapertorlugit.

 

§ 13. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutissat Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit isumaqatigiinniutigilersinnagit Danmarkimi naalakkersuisunit Naalakkersuisut ilisimatinneqartassapput. Naalakkersuisut piumasaqarnerat malillugu aalajangersakkap matuma iluani suleqatigiinnermi malittarisassanik erseqqinnerusunik Danmarkimi naalakkersuisoq susassaqartoq isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaavoq, ilanngullugu tunngavissanik erseqqinnerusumik aalajangersaasoqassaaq isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut qanoq ilinikkut immikkut pingaaruteqarnersut.

Imm. 2. Suliassani Kalaallit Nunaannut taamaallaat tunngasuni Naalakkersuisut Danmarkimi naalakkersuisunit Danmarkimi nunanut allanut ministereqarfiup peqataaffigisaanik isumaqatiginninniarnissamut piginnaatinneqarsinnaapput.

Imm. 3. Isumaqatigiissutit Danmarkip Kalaallit Nunaatalu isumaqatigiinniarnermi peqataaffigisaat, Danmarkimi naalakkersuisut atsiortassavaat, sapinngisamik annertunerpaamik Naalakkersuisut peqatigalugit.

Imm. 4. Inatsisit inuiannut tamanut tunngasut pillugit isumaqatigiissutit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit atulersinneqarnissaat imaluunniit atorunnaarsinneqarnissaat sioqqullugu Naalakkersuisunut oqaaseqarfigisassatut saqqummiunneqartassapput. Danmarkimi naalakkersuisut pisariaqartikkunikku Naalakkersuisut akuersisinnagit isumaqatigiissuteqarsinnaapput, tamanna pisassaaq isumaqatigiissut sapinngisamik annertunerpaamik Kalaallit Nunaannut sunniuteqartussaatinnagu.

 

§ 14. Nunat tamalaat akornanni suliniaqatigiiffiit periarfissamik ammaassigaangata immikkoortutut inissisimasut naalagaaffiunngikkaluartut imaluunniit naalagaaffittut kattuteqqasut namminneq atertik atorlugu ilaasortaanissaannut, Naalakkersuisut noqqaassuteqarnerat naapertorlugu Danmarkimi naalakkersuisut isummersinnaapput ilaasortaanissamik qinnuteqaat tunniunniarlugu imaluunniit tapersersorniarlugu, tamanna Kalaallit Nunaata tunngaviusumik inatsisinut inissisimaneranut naleqquppat.

 

§ 15. Naalakkersuisut kissaateqarnerat malillugu Kunngeqarfiup Danmarkip nunani allani aallartitaqarfiini suliassaqarfiit tamakkerlugit Namminersorlutik Oqartussat tamakkiisumik tigummisaasa iluanniittunik kalaallit soqutigisaannik suliaqartussanik Naalakkersuisut sinniisuinik atorfinitsitsisoqarsinnaavoq. Danmarkimi naalakkersuisut aalajangiisinnaapput tamatumani aningaasartuutit Naalakkersuisut akilissagaat.

 

§ 16. Inuiaat akornanni isumaqatigiissutit inuiaallu akornanni malitassat sukkulluunniit naalagaaffimmut atuuttut malillugit pisussaaffiit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat malitassaraat.

Imm. 2. Namminersorlutik Oqartussat qanoq iliuuseriniagaat aallartinneqarnermikkullu naalagaaffiup nunanut allanut pissuseqarneranut annertuumik sunniuteqarsinnaasut akuerineqartinnatik naalagaaffimmut isumaqatiginninniutigineqartassapput, tassunga ilagitillugit naalagaaffiup inuiaat akornanni suleqateqarneranut tunngasut.

 

Kapitali 5

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmilu oqartussat inatsisit aqutsinikkullu malittarisassiat pillugit suleqatigiinnerat

 

§ 17. Danmarkimi naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutaat Kalaallit Nunaannut atuuttussat imaluunniit atuuttussanngortinneqarsinnaasut Folketingimut saqqummiunneqartinnatik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut ingerlatinneqartassapput oqaaseqarfigisassanngorlugit.

Imm. 2. Danmarkimi naalakkersuisut inatsisissatut siunnersuutitik Kalaallit Nunaannuinnaq tunngasunik imaluunniit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutilinnik aalajangersakkanik imallit Folketingimut saqqummiutsinnagit, Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaataat utaqqeqqaartassavaat.

Imm. 3. Imm. 2-mi pineqartut oqaaseqaatit tunniunneqarnissaannut piffissaliussamik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

 

§ 18. Aqutsinikkut malittarisassanut missiliuut Kalaallit Nunaannut tunngassutillit imaluunniit atuuttussanngortinneqarsinnaasut, atortussanngortinneqarnissaat sioqqullugu Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nassiunneqassapput oqaaseqarfigisassanngorlugit.

Imm. 2. Aqutsinikkut malittarisassat Kalaallit Nunaanni kisimi atuuttussat imaluunniit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaarutillit atortussanngortinneqarnissaat sioqqullugu Namminersorlutik Oqartussat oqaaseqaataat utaqqineqaqqaartassaaq.

Imm. 3. Imm. 2-mi pineqartut oqaaseqaatit tunniunneqarnissaannut piffissaliussamik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 6

Saqitsaannermi aaqqiineq

 

§ 19. Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat naalagaaffimmilu oqartussat akornanni naalagaaffimmi oqartussanut naleqqiullugu Namminersorlutik Oqartussaanerup oqartussaassuseqarnerat nalornissutigineqarluni apeqquserneqarpat, Danmarkimi naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisut aalajangiisinnaapput apeqqut ataatsimiititamut aalajangiisartumut, Danmarkimi naalakkersuisut toqqagaannik marlunnik, Naalakkersuisut toqqagaannik marlunnik aamma Højesteretimi præsidentip toqqagaanik, Højesteretimi eqqartuussisunik pingasunik ilaasortalimmut, Højesteretimit toqqakkat ilaannik ataatsimik isumaqatigiinniarnermi siulittaasuulimmut, saqqummiunneqassasoq.

Imm. 2. Ilaasortat sisamat Danmarkimi naalakkersuisunit aamma Naalakkersuisunit toqqakkat isumaqatigiippata apeqqut inivissutut aalajangiivigineqassaaq. Tamatumunnga akerliusumik pisoqarpat apeqqut Højesteretimi eqqartuussisunit pingasunit aalajangiivigineqassaaq.

Imm. 3. Ataatsimiititaq aalajangiisartoq aalajangersaasinnaavoq aalajangiineq ataatsimiititamut aalajangiisartumut suliassanngortitaq atorunnaarsikkallarneqassasoq aalajangiisartut aalajangivinnissaasa tungaanut.

 

Kapitali 7

Oqaatsit

 

§ 20. Kalaallit oqaasii tassaapput Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik oqaatsit.

 

Kapitali 8

Kalaallit Nunaata namminiilivinnissamut periarfissai

 

§ 21. Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaanik aalajangerneq inuiaat kalaallit aalajangernerannik unngaveqassaaq.

Imm. 2. Imm. 1-imi pineqartutut ittumik aalajangiisoqarpat Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa piviusunngortinniarlugu Naalakkersuisut aamma Danmarkimi naalakkersuisut akornanni isumaqatigiinniarnerit aallartinneqassapput.

Imm. 3. Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaata piviusunngortinnissaanik isumaqatigiissutaat pissaaq Inatsisartut akuersinerannik tunngaveqartumik aamma Kalaallit Nunaanni innuttaasunik taasisitsinikkut akuerineqassalluni. Aammattaaq taamatut isumaqatigiissuteqarneq Folketingip akuersineratigut pissaaq.

Imm. 4. Kalaallit Nunaata namminiilivinnerata kingunerissavaa Kalaallit Nunaata imminut naalagaaffittut oqartussaaffigilernera.

 

Kapitali 9

Atuutilersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

§ 22. Inatsit atuutilissaaq juunip 21-anni 2009.

 

§ 23. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pillugit inatsit nr. 577 29. novembari 1978-imeersoq atorunnaarpoq, takuulli imm. 2.

Imm. 2. Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pillugit inatsimmi § 8 atuutiinnassaaq suliassaqarfiup atortussiassanit aatsitassanik pisunit tunngasup Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit tiguneqarnissaata tungaanut.

Imm. 3. Suliassaqarfiit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pillugu inatsimmi § 4 malillugu tigusat pillugit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inatsisiliornissamik aamma naalakkersuinissamik pissaaneqarnerat nangittumik ingerlaannarpoq.

Imm. 4. Suliassaqarfiit Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussat pillugu inatsimmi § 5 malillugu tigusat pillugit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat inatsisiliornissamik aamma naalakkersuinissamik pissaaneqarnerat nangittumik ingerlaannarpoq.

 

§ 24. Kalaallit Nunaanni naalakkersuisut inatsisit inuiannut tamanut tunngasut naapertorlugit isumaqatigiissusiorsinnaanerat pillugu inatsit nr. 577 24. juuni 2005-imeersoq atorunnaarpoq.

Imm. 2. Inatsit naapertorlugu malittarisassat atulersitat, inatsit manna malillugu allannguuteqarlutik atuutiinnassapput, pisortatut oqartussamit pisussaasumit allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.

 

§ 25. Kalaallit Nunaanni atortussiassat aatsitassanit pisut pillugit inatsimmi § 22 atorunnaarpoq, tak. inatsit pillugu nalunaarut nr. 368 18. juuni 1998-imeersoq.

 

§ 26. Selskabi Kalaallit Nunaanni ikummatissartalitsigut sulissuteqarnernik il.il. isumaginnittussaq pillugu inatsit, tak. inatsit pillugu nalunaarut nr. 87 9. februaari 1999-imeersoq, atorunnaarpoq.

 

§ 27. Inatsit nr. 502, 6. juni 2007-imeersoq 2008-mut aamma 2009-mut Kalaallit Nunaanni Namminersornerullutik Oqartussanut tapiissutit pillugit atorunnaarsinneqarpoq.

 

§ 28. Aalajangersakkat Kalaallit Nunaannut atuuttut inatsisit manna naapertorlugu allannguuteqarlutik atuutiinnassapput pisortatut oqartussamit pisussaasumit allanngortinneqarnissamik imaluunniit atorunnaarsinneqarnissamik tungaannut.

 

§ 29. Suliassat Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut nuunneqarnissamik tungaannut, Danmarkimi oqartussanit suliarineqartut Kalaallit Nunaanni oqartussanit susassaqartunit inaarneqassapput, taamaattorli tak. imm. 2.

Imm. 2. Danmarkimi pisortatut oqartussaq susassaqartoq pisuni immikkut ittuni aamma Kalaallit Nunaanni oqartussamik susassaqartumik isumaqatigiissuteqarnikkut aalajangiisinnaavoq, suliat ilaat aalajangersimanerusut Danmarkimi oqartussanit inaarlugit suliarineqassasut.

 

Christainsborg Slot-imi atuutilersinneqarpoq 12. juni 2009

 

Kunngiussutsitsinnik Atsiorpugut Naqissusiillutalu

 

MARGRETHE R.

 

/ Lars Løkke Rasmussen

 

-----

 

Ilanngussaq

 

Nalunaarsukkat I

a) Sulisilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiissutit

b) Peqqinnissaqarfimmi suliassaqarfiit sinneri

c) Angallannermut tunngasut

d) Pigisat nalillit pillugit inatsiseqarneq

e) Aqqartartoqarneq

 

Nalunaarsukkat II

1) Pinerluttunik isumaginninneq

2) Passi

3) Politiit aamma unnerluussisoqarneq kiisalu pinerluttunik eqqartuussisarnermut tunngasut immikkoortut ilaat taakkununnga attuumassutillit

4) Eqqartuussisarneq, eqqartuussiviit pilersinnissaat ilanngullugit

5) Pinerluttunik eqqartuussisarneq

6) Nunami allamiunut killeqarfinnillu nakkutilliineq

7) Inuit pillugit inatsisit

8) Ilaqutariit pillugit inatsisit

9) Kingornussisarneq pillugu inatsisit

10) Eqqartuussissuserisoqarneq

11) Sakkunut tunngasut

12) Nalunaarasuartaatitigut imaatigut angalasunik ajornartoornermi isumannaallisaanernilu sullissinerit

13) Nalunaarasuartaatitigut atassuteqarneq

14) Ingerlatseqatigiiffinnut, naatsorsuuserisarnermut kukkunersiuisarnermullu tunngasut

15) Inuussutissanik nakkutilliineq nersutillu nakorsaqarneq

16) Silaannakkut angallanneq

17) Pigisat nalillit tigussaasuunngitsut pillugit inatsiseqarneq

18) Pilersitseqqaartutut piginnaatitaaffiit

19) Umiiarnerlukut, umiiartoqarnerani usit aamma immani itissutsit ajorseriarneri

20) Imarsiornerup isumannaatsuunissaa

21) Umiarsuarnik nalunaarsuineq inatsisillu immakkut angalasunut atuuttut

22) Nunap assiliorneq

23) Imaani nalunaaqutsersuineq, naaralaartitsiviit ilisimasortaqartarnerlu

24) Immami avatangiisit

25) Aningaasarsiornikkut iluarsiissuteqartarneq nakkutilliinerlu

26) Atortussiassanik aatsitassanit pisunit tunngasut

27) Suliffimmi avatangiisit

28) Silasiorneq