Kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat aamma nalunaarsukkat pillugit inatsimmi, Kalaallit Nunaannut kunngip peqqussutaatigut nr. 623-kut ulloq 23. juni 2008-meersukkut atortuulersinneqartumi, § 19, imm. 1 aamma 6 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1

Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut piginnaatitaanerat aaqqissuussaanerallu

§ 1. Maleruagassanik unioqqutitsisoqartillugu Aalajangiisartut, kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat aamma nalunaarsukkat pillugit inatsit, Kalaallit Nunaannut kunngip peqqussutaatigut atortuulersinneqartoq, naapertorlugu kukkunersiuisut akuerisat aamma nalunaarsukkat pillugit maalaarutinik suliaqartut Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut-nik taaneqartassapput. 

Imm. 2. Kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat aamma nalunaarsukkat pillugit inatsimmi § 1, imm. 2, Kalaallit Nunaannut kunngip peqqussutaatigut atortuulersinneqartoq, naapertorlugu kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq imaluunniit nalunaarsugaq atorfimminut atatillugu pisussaaffimminik paarsinerluttoq pillugu maalaarutinik Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut suliaqartartussaapput. 

Imm. 3. Maalaarutit kukkunersiuisup akissaataanut kiisalu suliat suleqatinut tunngasut Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartunut suliassanngortinneqarsinnaanngillat. 

§ 2. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut inuttaat tassaapput siulittaasoq ataaseq aamma siulittaasup tullii marluk, taakkunannga ilaasortaq minnerpaamik ataaseq nunap eqqartuussisuunerissallugu. Taakkua saniatigut Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut 12-inik allanik ilaasortaqassapput, taakkunannga 3-t kukkunersiuisuussallutik naalagaaffimmit akuerisat, 3-t kukkunersiuisuusssallutik nalunaarsukkat aamma naatsorsuutinik atuisunut sinniisut 6-t. 

Imm. 2. Ilaasortanut tamanut – siulittaasoq siulittaasullu tullii marluk eqqaassanngikkaanni – sinniisussamik ataatsimik toqqaasoqartassaaq. 

Imm. 3. Aalajangiisartut ilaasortai sinniisussaallu Erhvervs- og Selskabsstyrelsimit ukiut sisamakkaarlugit toqqarneqartassapput. 

Imm. 4. Suliassanik ataasiakkaanik naliliineq aallaavigalugu siulittaasup aalajangissavaa ilaasortat qassit kikkullu suliap suliarineqarnerani peqataassanersut. Kukkunersiuisut amerlassusaat naatsorsuutinik atuisut sinniisaasa tamatigut amerlaqatigisassavaat. 

Imm. 5. Suliat § 7 naapertorlugu siulittaasup kisimi aalajangiiffigisai eqqaassanngikkaanni, suliamik kukkunersiuisunut naalagaaffimmit akuerisanut tunngasumik Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut suliaqarneranni kukkunersiuisoq naalagaaffimmit akuerisaq minnerpaamik ataaseq peqataassaaq. Taamatuttaaq kukkunersiuisunut nalunaarsukkanut tunngasumik suliamik aalajangiisartut suliaqartillugit kukkunersiuisumik nalunaarsukkamik minnerpaamik ataatsimik peqataasoqartassaaq. Taamaattorli suliassani pisinnaatitaaffiiaaffiusinnaasuni, tak. kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat aamma nalunaarsukkat pillugit inatsimmi § 20, imm. 2, Kalaallit Nunaannut kunngip peqqussutaatigut atortuulersinneqartoq, kukkunersiuisut naalagaaffimmit akuerisat aamma nalunaarsukkat minnerpaamik 2-t peqataassapput. 

§ 3. Aalajangiisartuni ilaasortat arlaannaalluunniit suliamik suliarinneqataassanngilaq, pineqartoq Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermik inatsimmi malittarisassat malillugit eqqartuussisutut akooqqusaassanngikkaluaruni. 

Imm. 2. Ilaasortap pissutsit, pineqartup akooqqusaannginneranik kinguneqarsinnaasut, aalajangiisartunut nalunaarutigissavai, tak. imm.1. 

Imm. 3. Apeqqut ilaasortap akooqqusaannginneranut tunngasoq sapinngisamik qaqinneqartariaqarpoq suliaq aalajangiisartunit suliarineqalersinnagu. 

Imm. 4. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut namminneq aalajangissavaat ilaasortaq suliap suliarineqarnerani peqataasinnaanersoq. 

§ 4. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut sulinerat siulittaasup aaqqissuutissavaa, matumunnga ilanngullugu allattoqarfimmi sulineq. 

Imm. 2. Aalajangiisartut ataatsimiinnissaannut piffissaq, sumiiffissaq aamma ullormut oqaluuserisassat siulittaasup aalajangersartassavai, ataatsimiigiaqqusissutillu isumagisassallugit. Ataatsimiinneq tamanut ammasuussagaangat, tak. § 9, imm. 3, tamanna Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut nittartagaanni www.disciplinaernaevnet.dk-mi imaluunniit Atuagagdliutit/Grønlandsposten-imi aamma Statstidende-mi sivikinnerpaamik ullut pingasut sioqqullugit nalunaarutigineqartassaaq – piffissaq sumiiffissarlu allallugit 

Imm. 3. Aalajangiisartut ataatsimiinneri allattaavinnut allattorneqartassapput, allattorneqassallutik piffissaq ataatsimiiffillu, ataatsimiinneq tamanut ammasuusimanersoq, ilaasortat kikkut peqataasimasut kiisalu inuit illuatungiusutut najuussimasut imaluunniit taakkua sinnerlugit najuussimasut imaluunniit taakkununnga ikiuussimasutut najuussimasut aqqi. Aammattaaq siulittaasup suliani ataasiakkaani tamani erseqqinnerusumik aalajangiinera naapertorlugu allattaavinnut allattuisoqartassaaq. 

Imm. 4. Siulittaasoq aalajangiisartut ataatsimiinnerini isumaqatiginninniarnernik aqutsissaaq. 

Imm. 5. Siulittaasup nakkutigissavaa suliassat naleqquttumik pilertussusilimmik naammassineqartarnissaat. 

Imm. 6. Suliassat ataasiakkaat siulittaasup siulittaasullu tulliisa akornanni agguataarneqarnissaat siulittaasup aalajangigassaraa. Suliani, siulittaasumit taakkununnga isumagisassanngortinneqartuni, pisinnaatitaanerit, nalunaarutikkut matumuuna siulittaasumut pigitinneqartut, siulittaasup tulliisa isumagissavaat. 

Kapitali 2

Suliap piareersarneqarnera

§ 5. Maalaarut allaganngorlugu Revisornævnet-imut, Kronprinsessegade 8, st., 1703 København K, nassiunneqassaaq. 

Imm. 2. Maalaarummi allaaserineqassapput pissutsit aalajangiisartunut naliliivigeqquneqartut. Pisussaaffimmut akerliusumik iliuutsip imaluunniit suliarinngitsuukkap, maalaarummut tunngasup, atuukkunnaarneraniit kingusinnerpaamik ukiut tallimat qaangiutsinnagit maalaarut Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartunut nassiunneqarsimassaaq. 

Imm. 3. Maalaarummut ilaassaaq akitsuut 500 koruuninik annertussusilik. Akitsuut ilaanngippat siulittaasoq akiliinissamut piffissaliissaaq, kingusinnerpaamillu piffissaliussap qaangiunnerani akiliisoqarsimanngippat suliassaq itigartitsissutigineqassaaq.

Imm. 4. Taamaattoq maalaarutit Erhvervs- og Selskabsstyrelsimit, Finanstilsynimit, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunit, unnerluussisussaatitaasunit, Kukkunersiuisut Naalagaaffimmit akuerisat Peqatigiiffiannit, Kukkunersiuisut Nalunaarsukkat Peqatigiiffiannit FRR-imit imaluunniit Kukkunersiuisunik Nakkutilliisoqarfimmit suliassiissutigineqartut akitsuuteqartinneqassanngillat.

§ 6. Pisortat ingerlatsineranni aalajangiinernik paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsit aamma pisortat ingerlatsinerat pillugu inatsit aalajangiisartut sulineranni atuutissapput.

§ 7. Siulittaasup itigartitsissutigisassavai maalaarutit aalajangiisartut piginnaatitaanerannut attuumassuteqanngitsut, matumunnga ilanngullugit maalaarutit inunniit, pissutsimi maalaarummut tunngasumi inatsisitigut soqutigisaqartuunngitsuneersut, kiisalu maalaarutit tunngavissaqanngitsutut erseqqissumik naatsorsuutigineqareertariaqartut. 

§ 8. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut allakkap maalaarutaasup nuutsinneqarnera bilageqarpallu bilagit ilanngullugit maalaarutigineqartumut nassiutissavaat kajumissaarutigalugu erseqqinnerusumik piffissaliunneqartoq nallertinnagu oqaaseqartoqassasoq. Tamatumunnga peqatigitillugu maalaarutigineqartoq ilisimatinneqassaaq aalajangiisartunut orniguttoqarsinnaasoq illersuisumik ilaqarluni, immaqaluunniit eqqartuussissuserisumik, aamma maalaarutigineqartoq suliami akissuteqanngippat maalaarut suliarineqarsinnaassasoq tunngavilersuut pigineqartoq aallaavigalugu.

Imm. 2. Maalaarutigineqartup oqaaseqaatai bilageqarpallu bilagitalerlugit maalaaruteqartumut saqqummiunneqassapput. Siulittaasup pisariaqarsorippagu, illuatungeriit piffissaliussaq nallertinnagu saqqummiussaqaqqinnissaminnut periarfissinneqassapput.

Imm. 3. Siulittaasup isumagissavaa, paasissutissat pisariaqartut suliap suliarineqarnerani pigineqarnissaat aamma pisariaqartumik misissuisoqarsimanissaa. Suliap suliarineqarnerani sukkulluunniit, paasissutissat pioreersut saniatigut, paasissutissanik amerlanerusunik pissarsiniartoqarsinnaavoq.

Imm. 4. Siulittaasup paasissutissat illuatungiliuttumit pisut illuatungeriinnit ilisimaneqarnissaat isumagissavaa, paasissutissat taakku suliap aalajangerneqarnissaanut pingaaruteqartutut isigineqartariaqarpata, taamaattoqassananili tamat soqutigisaannik imaluunniit inuup nammineq soqutigisaanik pingaaruteqarluinnartumik qajassuussineq tamatumunnga akerliuppat, matumunnga ilanngullugu sullinneqartup suliffiutaanut aningaasaqarneranulluunniit tunngasunik qajassuussineq.

Kapitali 3

Suliap aalajangiivigineqarnera

§ 9. Suliami illuatungiliuttut Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartunut ornigussinnaatitaapput nassuiaateqarlutillu.

Imm. 2. Siulittaasup akuerisinnaavaa inuit allat aggersarneqassasut aalajangiisartunut nassuiaateqariartorlutik.

Imm. 3. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut ataatsimiinneri tamanut ammasuuneq ajorput. Siulittaasup illuatungeriit kissaateqarnerat naapertorlugu akuerisinnaavaa aalajangiisartut ataatsimiinneri tamanut ammasuussasut, tamanna pisariaqanngitsumik narrunarsaataalersitsissanngippat, matumunnga ilanngullugit suliffiuteqarnermut imaluunniit suliffiup ingerlanneqarneranut isertukkanik saqqummiussineq.

§ 10. Illuatungeriit arlaannaataluunniit aalajangiisartunut ornigunnissaq kissaatiginngippagu. aamma ilaasortat suliamik suliarinnittut akornanni isumatigiittoqarpat maalaarut pappiaqqatigut suliarineqarsinnaavoq.

§ 11. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut aalajangiinerat nalinginnaasumik amerlanerussuteqarluni taasinikkut pisassaaq.

Imm. 2. Aalajangiineq tunngavilersorneqartassaaq aamma ikinnerussuteqartut isumaat eqqartorneqartassaaq.

Imm. 3. Aalajangiineq allaffissornikkut oqartussanut allanut ingerlateqqinneqarsinnaanngilaq.

Kapitali 4

Tamanut saqqummiussineq aamma nalunaarut il.il.

§ 12. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut aalajangiineri allattaavinnut allanneqartassapput, siulittaasumit atsiorneqarsimasussanut.

Imm. 2. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut aalajangiineri suliap illuatungiliuttuinut, Kukkunersiuisut Naalagaaffimmit akuerisat Peqatigiiffiannut, Kukkunersiuisut Nalunaarsukkat Peqatigiiffiannut FRR-imut, Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisunut kiisalu Erhvervs- og Selskabsstyrelsimut nassiunneqassapput.

Imm. 3. Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut aalajangersinnaavaat aalajangiineq tamanut saqqummiunneqassasoq, tamannalu pissasoq atermik taasisoqarluni. Tamanut saqqummiussineq Retsinformationsdatabasen-imi pissaaq, aalajangiisartut nittartagaanni imaluunniit taakkunani marlunni tamani.

Imm. 4. Maalaaruteqartoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit taperserneqarpat Kukkunersiuisut pillugit Aalajangiisartut imaluunniit taakkua sinnerlugit siulittaasoq aalajangersinnaavoq akitsuut akiliutigineqarsimasoq tamaat imaluunniit ilaa utertinneqassasoq. Aamma taamaaliortoqassaaq maalaarut itigartitsissutigineqarpat.

§ 13. Kukkunersiuisartut pillugit Aalajangiisartut sulinertik pillugu ukiumoortumik nalunaarusiamik saqqummiisassapput.

§ 14. Nalunaarut atortuulissaaq ulloq 1. august 2008

Erhvervs- og Selskabsstyrelsen, ulloq 28. juli 2008

OLE BLÖNDAL

/ Grethe Krogh Jensen