Uagut Frederik qulaaluaat Guutip saammaanneragut Danmarkip kunngia, venderit goterillu, hertugiuffigalugit Slesvig, Holsten, Stormarn, Ditmarsken, Lauenborg Oldenborgilu, Nalunaarpugut: Danmarkip naalagaaffiata inatsisaani tunngaviusuni juunip 5-ani 1915-imi atulersuni septembarip 10-ani 1920-mi allannguuteqartuni § 94-imi aalajangikkat naapertorlugit inatsisartut marloriarlutik isumaqatigiissutigisaat inatsisartunillu qinersisussat maajip 28-ani 1953-imi taasisinneqarneranni akuerineqartut maanna kunngisut akuersinitsigut atortussanngortippavut. Danmarkip naalagaaffiata inatsisai tunngaviusut.

 

Kapitali 1

 

§ 1. Inatsisit tunnagviusut makku Danmarkip naalagaaffianut atasuni tamani atortussaapput.

 

§ 2. Naalakkersuinerup ingerlanneqarnerani kunngi killilimmik aalajangiisussaatitaavoq. Kunngiussuseq kunngiusinnaassusaanik inatsisini martsip 27-ani 1953-imi1) najoqqutassat aalajangersagaasut naapertorlugit angutinut arnanullu kingornutitinneqartassaaq. 

 

§ 3. Kunngi inatsisartullu suleqatigiillutik inatsisiliortartussaapput. Kunngi aalajangiisussani qullersaasussaassaaq. Eqqartuussisarneq eqqartuussissut qullersaaffigisassaraat. 

 

§ 4. Ilagiit naaggaartut (Lutherikkut) danskini naalagaaffiup ilagiissortarai naalagaaffimmit tapersersorneqartussaallutik. 

 

Kapitali 2

 

§ 5. Kunngi inatsisartunit akuerineqarani naalagaaffinni allani naalakkersuisuusinnaanngilaq.

 

§ 6. Kunngi ilagiinnut Luterikkunnut ilaasuussaaq.

 

§ 7. Kunngi 18-inik ukioqaleruni inersimasutut piginnaatitaalissaaq. Kingoraartissaanuttaaq tamanna atorpoq.

 

§ 8. Kunngi naalakkersuinermi pisortanngortinnani ministerit kunngip siunnersuisoqataasa (statsrådip) ataatsimiinnerani allakkatigut ilumoorluinnartumik neriorsuissaaq inatsisit tunngaviusut unioqqutinngisaannarumallugit. Neriorsuinera oqaasertai assigiissut marlunngorlugu allanneqassaaq aappaalu inatsisartunut tunniunneqassalluni allagaatini inatsisartut katersugaataani toqqorsimasassaaq, aappaalu allakkanut naalagaaffiup katersugaataanut ilanngunneqassalluni. Kunngit nikinnerisa kinguninnguagut kunngip qimagussimanini allatulluunniit akornuteqarnini pissutigalugu neriorsuut tamanna nalunaarutigisinnaanngippagu neriorsuinissaa pitserlugu naalakkersuineq statsrådimit pisortaaffigineqassaaq inatsisitigut allatut aalajangiineqanngippat. Kunngi kunngissaatilluni tamatuminnga neriorsuuteqareersimaguni kunngit nikinneranni erniinnaq naalakkersuinermi pisortaalissaaq. 

 

§ 9. Kunngi inersimasutut piginnaatitaalersinnagu, napparsimatillugu qimagussimatilluguluunniit naalakkersuineq qanoq ingerlanneqassasoq inatsisitigut aalajangersarneqassaaq. Kunngeerunnerani kunnginngortussaqanngippat inatsisartut kunngissamik qinersissapput qanorlu kingoraarneqartarnissaa aalajangersarlugu. 

 

§ 10. Naalagaaffiup kunngimut aningaasarsiarititassai kunngeerunnerani atasussatut inatsisitigut aalajangersarneqassapput. Ilanngulluguttaaq aalajangersarneqassapput illussaarsuit naalagaaffiullu pigisai allat suut kunngimut atugassaritinneqassanersut. 

Imm. 2. Naalagaaffiup aningaasarsiarititai akiligassanut akiliutigitinniarneqartussaanngillat.

 

§ 11. Kunngip ilaqutai inatsisitigut aalajangersaanikkut ukiumut aningaasarsiaqartinneqarsinnaapput. Ukiumut aningaasarsiarititat Danmarki qimassimagaanni inatsisartut akuerseqqaarsimatinnagit pisassarineqarsinnaanngillat.

 

Kapitali 3

 

§ 12. Inatsisini tunngaviusuni makkunani kunngip piginnaaneranik killiliissutaasut najoqqutaralugit kunngi naalagaaffimmut atasuni tamani qullersaasutut naalagaanersaavoq tamatuma ministerit sulisorissallugit.

 

§ 13. Kunngi akisussaatinniarneqarsinnaanngilaq; kunngi inuuvoq inniminarluinnartussaasoq. Naalakkersuinerup ingerlanerani ministerit akisussaatitaassapput; akisussaassusiat erseqqissarneqarluni inatsisitigut aalajangersarneqassaaq.

 

§ 14. Statsministeri ministereqataalu kunngip ministerinngortillugillu soraarsissinnaavai. Qassiussanersut sunillu suliassinneqassanersut aalajangertassavaa. Inatsisinut naalakkersuinermullu tunngasut aalajangersarniakkat kunngip atsiorsimappagit ministerillu ilaata arlallilluunniit kunngi atsioqatigisimappassuk atortussanngortinneqassapput. Ministerit arlaat kinaluunniit atsioqataasoq aalajangersakkamut akisussaassuseqartuuvoq.

 

§ 15. Inatsisartut tatiginani ilisimatippani ministeri kinaluunniit atorfimminiit tunuartariaqarpoq.

Imm.2. Statsministeri inatsisartunit tatigineqarani oqaaseqarfigineqaruni ministereqatini peqatigalugit soraarniassaaq inatsisartunut ilaasussanik nutaamik qinersineqassanngippat. Ministerit tatigineqannginnerminnik oqaaseqarfigineqartut soraarniarlutilluunniit kissaateqareersimasut ministerit nutaassat atorfinitsinneqarsiillugit suliassaminnik ingerlatsiinnarallassapput. Ministeriuinnarallartut atorfimminni suliassanik pinngitsoornani ingerlassassaasuinnarnik suliaqartussaassapput.

 

§ 16. Ministerit atorfimminni suliatik pillugit kunngimit inatsisartunilluunniit unnerluutigineqarsinnaapput. Naalagaaffiup eqqartuussisuisa (rigsretten) ministerinut atorfimminni suliassaminnik ingerlatsineranik pisuutitsissutit eqqartuussissutigisassaraat.

 

§ 17. Minsterit tamarmik statsrådimut ilaasortaasussaapput, kunngissarlu inersimasutut piginnaatitaalernerminit ilaasartussaavoq. § 8-mi oqaatigineqartutut pisoqartinnagu § 9-milu aalajangigaq naapertorlugu inatsisinik pilersitsisartunit statsrådi naalakkersuinermi qullersaasussatut piginnaaneqartitaasimatinnagu kunngi siulittaasuussaaq.

Imm. 2. Inatsisit suusulluunniit naalakkersuisullu aalajangersarniagaat pingaarnerusut tamarmik statsrådimi oqaloqatigiissutigineqartussaapput.

 

§ 18. Kunngi statsrådimi ataatsimeeqataassalluni akornuteqarsimaguni sulissutigisassaaq ministerinut siunnersuisoqatigiinnut (ministerråd) ataatsimiissutigeqqusinnaavaa. Taakkununnga ministerit tamarmik ilaasussaapput statsministeri siulittaasoralugu. Ministerit tamarmik isummatik nalunaarlugit allattaavissuarnut allatsissavaat amerlanerusullu isumaat naapertorlugu aalajangiineqassalluni. Allattaavissuit oqaloqatigiissutit allassimaffii ministerinit najuuttunit tamanit atsiorneqarsimasut statsministerip kunngimut saqqummiussassarai, kunngillu aalajangigassaraa ministerrådip siunnersuutai akueriinnarumanerini imaluunniit sulissutigisaq statsrådimi imminut saqqummiuteqqussanerini.

 

§ 19. Inuiannut allanut atassuteqartutigut kunngi naalagaaffimmi pisussaatitaasutut sulissutiginnittussaavoq. Inatsisartulli akuersiseqqaartariaqartassavai naalagaaffiup annerulernissaanut minnerulernissaanulluunniit atasunik sulissutigisaqassaguni, akuersissuteqassaguniluunniit naammassinissaannut inatsisartut suleqataaffigisassarisaannik, allamilluunniimmi annertuumik pingaaruteqartumik akuersissuteqassaguni. Aammattaaq inatsisartut akuersinerisigut inuiannut allanut isumaqatigiissutaasut inatsisartut akuerseqqaartinnagit kunngip atortussaajunnaarsissinnaanngilai.

Imm. 2. Naalagaaffiup danskilluunniit sakkutuuisa saassunneqarneranni illersorniarneq pinngikkaanni kunngip inatsisartut akuersisimatinnagit sorsunnermut atortussiat naalagaaffimmut sumulluunniit atorsinnaanngilai. Aalajangersagaq tamanna naapertorlugu kunngi sulissutigisaqarsimassagaluarpat tamanna inatsisartunut erniinnaq oqaaseqarfigitinneqassaaq. Inatsisartut katersuussimanngippata piaarnerpaamik ataatsimiigiaqquneqassapput.

Imm. 3. Inatsisartut ilaminnik qinigaqassapput naalakkersuinermi nunanut allanut atassuteqartutigut siunnersuisuusussanik (et udenrigspolitisk nævn) naalakkersuisullu taakku siunnersoqatigisassavaat naalakkersuinermi nunanut allanut atassuteqartunik annertuunik aalajangerniagassaqaleraangat. Udenrigspolitisk nævnimut malittarisassat erseqqinnerusut inatsisitigut aalajangersarneqartussaassapput.

 

§ 20. Inatsisit tunngaviusut makku naapertorlugit naalagaaffiup naalakkersuisuisa aalajangiisussaaffigisaat naalagaaffiit assigiinngitsut pisortaatitaannut inuiaat assigiinngitsut eqqortussamik salliutitsiumallutik suleqatigiillutillu angusaqarnerujartornissaat pilersinniarlugu nunat allat isumaqatigiissuteqarfigalugit atulersitaasunut inatsisitigut erseqqinnerusumik nalunaajarlugit taakkunannga aalajangigassatut oqaasissaqarfigisassanngortinneqarsinnaapput.

Imm. 2. Taama inatsisissatut siunnersuut akuersissutigineqassappat inatsisartunut ilaasut arfinilinngorlugit agguarlugit aggornerisa tallimaasa akuersinissaat pisariaqarpoq. Taama amerlanerutigisut akuersinngippata inatsisilialli allat akuerinissaani akuersisut amerlassusissaat anguneqarsimagaluarluni, naalakkersuisullu siunnersuut tunuartikkumanngippassuk, siunnersuut inatsisartussanik taasisinnaasunut akueriumaneraat akueriumannginneraalluunniit taasisitsissutigineqassaaq innuttaasut taasisinnaanissaanni § 42-mi najoqqutassat aalajangigaasut naapertorlugit.

 

§ 21. Inatsisissanut siunnersuutit aalajangigassallu allat kunngip inatsisartunut saqqummiutitissinnaavai.

 

§ 22. Inatsisissatut siunnersuut inatsisartunit akuerineqartoq inatsisinngussaaq akuersissutigineqarneranit kingusinnerpaamik ullut 30-it qaangiutsinnagit kunngimit aalajangersarneqarpat. Inatsisip tamanut ilisimatinneqarnissaa kunngip peqqussutigissavaa atortuutinneqarnissaalu isumagisassarissallugu.

 

§ 23. Pisariaqarluinnartillugu inatsisartut katersuussimannginneranni kunngi utaqqiisaagallartumik inatsisiliorsinnaavoq inatsisinulli tunngaviusunut akerliussuteqanngitsunik, tamatigulli inatsisartut katersuunniariarpata erniinnaq inatsisartunit akuerineqartussatut atortussaatitaanngitsussatulluunniit oqaaseqarfigineqartartuusartussanik.

 

§ 24. Kunngi pillakkamik saammaassisinnaallunilu pillakkanik arlalinnik ataatsikkut pillagassaajunnaartitsisinnaavoq. Ministerit rigsretimit pillagassanngortitaasut inatsisartut akuersippata aatsaat pillagassaajunnaarsissinnaavai.

 

§ 25. Kunngi nammineerluni naalakkersuisunilluunniit pisortaatitaasutigut akuersissuteqarsinnaavoq, inatsisilluunniit malillugit pisussatitaanermit tunuartitsisinnaalluni, malittarisassanit juunip 5-at 1849 sioqqullugu atulersunit sulilu maanna atortuusunit tamatuma kingornagut iantsisinngorsimasut pisussaatitsinerannit.

 

§ 26. Kunngi inatsisit naapertorlugit aningaasalioqqusisinnaatitaavoq.

 

§ 27. Naalagaaffimmi atorfinitsitsinissami najoqqutassat inatsisitigut aalajangersarneqassapput. Innuttaanngitsoq naalagaaffimmi atorfinitsinneqarsinnaanngilaq. Atorfillit kunngimit atorfinitsitaasut uppernarsaallutik neriorsuisussaapput inatsisit tunngaviusut maleqqissaarniarumallugit.

Imm. 2. atorfillit soraarsinneqarsinnaanerat nuutinneqarsinnaanerat pensionertinneqarsinnaanerallu inatsisitigut najoqqutassiorneqassaaq, tamatumunngali atatillugu takuuk § 64.

Imm. 3. Kunngimit atorfinitsitaasut akuersiseqqaarnagit nuutinneqarsinnaapput aatsaat atorfimminni aningaasarsiarisaat minnerulissanngippata, namminerlu aalajangiisinnaatitaassapput nuutitaanissartik akueriumaneraat najoqqutaasulluunniit naapertorlugit pensioniinnarumanersut.

 

Kapitali 4

 

§ 28. Inatsisartut ataasiullutik ataatsimiittartussaapput amerlanerpaajussagunik 179-inik ilaasortaqassallutik, taakkunanngalu ilaasortat marluk Savalimmiuni marlullu Kalaallit Nunaanni qinigaasussapput.

 

§ 29. Inatsisartunut qinerseqataasinnaasut tassaapput kikkulluunniit danskiusutut innuttaasut, naalagaaffimmi najugaqavissut, Stk. 2-mi eqqartorneqartunik qinerseqataanissami ukiussanik angusaqarsimasut, namminersorsinnaanermik arsaarneqarsimanngikkunik. Inatsisitigut aalajangerneqassaaq qanoq annertutigisumik pllarneqarneq ikiuutisinerlu, inatsisit naapertorlugit perlernaveeqqutisinertut isumaqartinneqartoq, qinersisinnaanermik annaasaqaataassanersut.

Imm. 2. Ukiut qinerseqataasinnaanngorfiusut tassaapput inatsit martsip 25-ani 1953-imi atulersoq naapertorlugu innuttaasut taasisinneqarnerisigut amerlanerusunit piumasarineqarsimasoq. Qinerseqataanissami qassinik ukioqarnissaq sukkulluunniit inatsisitigut allanngortinneqarsinnaavoq. Taama inatsisissamut siunnersuut inatsisartunit akuersissutigineqarsimasoq aatsaat kunngimit atortussanngortinneqarsinnaavoq qinerseqataasinnaanermut ukiussarititanut allannguuteqarnissamut aalajangersarniagaq § 42, Stk. 5 naapertorlugu innuttaasunut taasissutigineqareersimalluni akerliuffigineqartutut tunuartiinnartariaqarsimanngippat.

 

§ 30. Kinaluunniit inatsisartunut qinerseqataasinnaasoq qinerneqarsinnaavortaaq pillarneqaatigisaminik suliaqarsimanngikkuni inatsiartunut ilaasortaanissaminut inuit isiginninneranni nikanarsaataasumik.

Imm. 2. Atorfilik inatsisartunut ilaasortassatut qinerneqartoq ilaasortanngornissaminut naalakkersuisunut akuereqqaaqqusariaqanngilaq.

 

§ 31. Qinersisussat nammineerlutik isertortumillu taasinerisigut inatsisartunut ilaasortassat qinerneqartassapput.

Imm. 2. Qinerseqataanissami malittarisassat inatsisini qinersinermi najoqqutassani erseqqinnerusumik nalunaarsorneqassapput, taakkunanilu aalajangerneqassaq qinersineq qanoq ingerlanneqassasoq qinersisut assigiinngitsunik siunertaqartut amerlassutsiminnut naleqquttunik taasaqarsinnaatinniarlugit, tamatumunngalu ilanngullugu aalajangerneqassaaq pisariaqassanersoq isumaqatigisat amerlassusiat najoqqutaralugu kinersisarneq ilaasortassanik ataasiakkaanik qinersinermi atortinneqassanersoq atortinneqassannginnersorluunniit.

Imm. 3. Inatsisartunut ilaasortassarsiorfissat aalajangerniarneranni qinersivissat inuisa amerlassusiat, qinersisussat amerlassusiat aammalu inuttussuseq inukissuserluunniit naatsorsuutigineqartariaqarput.

Imm. 4. Qinersinissamut inatsisini sinniisussat qinerneqarnissaannik inatsisartunullu ilaasortanngornissaannik najoqqutassiaqassavortaaq, kiisalu qinerseqqinneqartariaqassappat qanoq iliortariaqassasoq.

Imm. 5. Kalaallit Nunaannit inatsisartunut ilaasortassat pillugit immikkut najoqqutassat inatsisitigut aalajangersarneqarsinnaapput.

 

§ 32. Inatsisartunut ilaasortassat ukiunut sisamanut qinerneqartassapput.

Imm. 2. Kunngi sukkulluunniit nutaanik qinersineqartitsisinnaavoq, nutaanillu qinersineqareerpat ilaasortaasimagaluarneq atorunnaassaaq. Kisiannili ministerertaat atulersinneqareersimappata statsministerilu inatsisartunut siunertarisani nalunaarutigalugit sassareersimatinnagu qinersisitsiniarneqarsinnaanngilaq.

Imm. 3. Statsministerip sulissutigisassaraa qinersivissaq qaangiutsinnagu nutaanik qinersineqartitsissalluni.

Imm. 4. Nutaanik qinersineqareersinnagu inatsiartunut ilaasuuneq atajuartussaavoq.

Imm. 5. Savalimmiunit Kalaallillu Nunaannit inatsisartunut ilaasortaanerup atortuulernissaa atortuujunnaarnissaalu inatsisitigut immikkut najoqqutassiorneqarsinnaavoq.

Imm. 6. Inatsisartunut ilaasortap qinigaasinnaassutsi annaaguniuk ilaasortaajunnaassaaq.

Imm. 7. Kinaluunniit ilaasortanngorlaaq qinigaanini eqqortuunersoq misilinneqareerpat ilumoortumik neriorsuissaaq inatsisit tunngaviusut maleqqissaarniarumagini.

 

§ 33. Inatsisartunut ilaasortamik qinigaasimanerat eqqortuunersoq nammineq aalajangigassaraat aammalu ilaasortaq qinigassaajunnaarsimanersoq aalajangigassaraluguttaaq.

 

§ 34. Inatsisartut innimiginarluinnartuussapput. Kinaluunniit inatsisartunik ajortumeeriniartoq qunutitsiniartorluunniit, kinaluunniit inatsisartut ajortumeerniarnissaannik siunertaqarluni peqqusisimasoq peqqusissutaasumilluunniit malinnittoq nunaminik ajunaartitsiniartutut pisuutitassaavoq.

 

Kapitali 5

 

§ 35. Inatsisartut nutaamik qinigaasut qinersiviup kingornagut ullut ulluinnaasut aqqaneq-aappaani nal. 12 katersuuttussaapput tamanna sioqqullugu kunngip ataatsimiikkiaqqoreersimanngippatik.

Imm. 2. Qinigaaneq misissorneqareerniariarpat inatsisartut katersuutissapput siulittaasussamik sinniisussanillu qinersissallutik.

 

§ 36. Inatsisartut ataatsimiittarnerat oktoberimi marlunngornermi siullermi aallarnissaaq ukiumi tullermi marlunngornermut tassunga atassalluni.

Imm. 2. Inatsisartut ataatsimiittalerfiata ulluani siullermi nal. 12 ilaasortat ataatsimiilissapput, taamalu inatsisartut katersuuteqqillutik.

 

§ 37. Naalakkersuisut najugarisaat inatsisartut ataatsimiiffigisassavaat. Pingaartumilli pissutissaqartillugu inatsisartut naalagaaffiup ilaani allami katersuussinnaapput.

 

§ 38. Inatsisartut ukiumut ataatsimeeqqaarneranni statsministerip naalagaaffimmut tunngasuni taasariaqartut naalakkersuisullu sulissutigissamaagaat nalunaarutigissavai.

Imm. 2. Nalunaarutaasut ataatsimiinnermi oqaloqatigiissutigineqassapput.

 

§ 39. Inatsisartut siulittaasuata inatsisartut ataatsimiikkiaqqusassavai oqaluuserisassat nalunaarutigalugit. Taamattaaq siulittasoq ataatsimiikkiaqqusisussaavoq inatsisartunut ilaasut tallimanngorlutik aggorlutik aggornerisa marluk inornagit imaluunniit statsministeri allakkatigut nalunaarlutik ataatsimiinnissaq kissaatigisimappassuk suullu oqaluuserisassaasut nalunaarlugit.

 

§ 40. Ministerit atorfitsik naapertorlugu inatsisartut ataatsimiinnerini ilaasinnaapput oqaloqatigiinnernilu oqaasissaqarumasaraangamik piumallerlutillu oqalunnissartik piumasarsinnaallugu, ataatsimiinnerulli ingerlanerani ileqqussat najoqqutarisassaralugit. Ministeriuutigalutik inatsisartunut ilaasortaasimagunik aatsaat aalajangiiniarnerni taaseqataasarsinnaassapput.

 

§ 41. Inatsisartunut ilaasoq kinaluunniit inatsisissanut aalajangersagassanullu allanut siunnersuuteqarsinnaatitaavoq.

Imm. 2. Inatsisissatut siunnersuut inatsisartuni pingasoriarluni oqaluuserineqareersinnani naammassineqartutut isumaqatigiissutigineqarsinnaanngilaq.

Imm. 3. Inatsisartunut ilaasut tallimanngorlutik aggorlutik aggornerisa marluk siulittaasoq piumasaqarfigisinnaavaat pingajussaanik oqaluuserinninnissaq kinguarteqqullugu siunnersuutip aappassaanik oqaloqatigiissutigineqarluni isumaqatigiissutigineqarsimanerata kingornagut ulluinnaat aqqaneq-marluk qaangiunnissaannut. Taama kissaatigisaq allaganngorlugu tunniunneqassaaq ilaasortanit kinguartitsiniartunit atsiugaalluni. Kinguartinniarneqarsinnaanngitsulli makkuupput; naalagaaffiup aningaasai pillugit inatsisissatut siunnersuutit, aningaasat atortitassat tapiuserneqarnissaanut inatsisissat, akuersissutaagallartunut inatsisissat, naalagaaffiup taarsigassarsinissaani inatsisissat, innuttaasonngortinneqarnermi inatsit, pinngitsaaliilluni arsaarinissani inatsisissat, nioqqutinut akileraarusiassat pillugit inatsisissat kiisalu pisariaqarluinnalersoortutut inatsisinngortinniakkat inatsisissap siunertarisaa pillugu kinguarsarneqartussaanngitsut.

Imm.4. Inatsisartunut nutaanik qinersineqarnerani ukiullu inatsisartut ataatsimiittarfiata qaangiunnerani inatsisissanut allanullu aalajangersagassanut siunnersuutit naammassillutik isumaqatigiissutigineqareersimanngitsut tamarmik tunuartinneqartussaapput.

 

§ 42. Inatsisissatut siunnersuut inatsisartunit akuersissutigineqarsimappat inatsisartunut ilaasortat aggornerisa pingajuisa siunnersuutip naammassilluni akuersissutigineqarneranit ulluinnaat pingasut qaangiutsinnagit siulittaasoq piumaffigisinnaavaat inatsisissatut siunnersuut innuttaasunut taasissutigiteqqullugu. Taama qinnutigisaq allaganngorlugu tunniunneqassaaq ilaasortanillu kinguartitsiniartunit atsiugaalluni.

Imm. 2. Inatsisissatut siunnersuut innuttaasunit taasissutigineqarsinnaasoq, tak. imm 6 taamaallaat Stk. 7-imi eqqartorneqartutut pissutissaqarpat kunngimit aalajangersarneqassaaq Stk. 1-imi piffissaatitaasoq qaangiutsinnagu imaluunniit innuttaasut taasisinneqarnissaat piumasarineqartinnagu.

Imm. 3. Inatsisissatut siunnersuut innuttaasunut taasissutigitinniarneqaraangat inatsisartut siunnersuutip naammassilluni akuersissutigineqarneranit ulluinnaat tallimat qaangiutsinnagit aalajangersinnaavaat siunnersuut tunuartinneqassanersoq.

Imm. 4. Imm. 3 naapertorlugu inatsisartut aalajangiinngippata inatsisissatut siunnersuutip innutaasut taasisinneqarnerisigut misilinneqarnissaanik nalunaarut piaarnerpaamik statsministerimut nassiunneqassaaq, taassumalu inatsisissatut siunnersuut tamanut tusagassiaritissavaa nalunaarutigalugulu innuttaasut taasisinneqassasut. Statsminsterip aalajangiinera naapertorlugu innuttaasut taasisinneqassapput taasissutissap tusagassiarineraniit piaarnerpaamik ulluinnaat aqqaneq-marluk qaangiussimappata kingusinnerpaamillu ulluinnaat 18-it qaangiutsinnagit.

Imm. 5. Innuttaasut taasisinneqarnerani inatsisissatut siunnersuut akueriumanerlugu akueriumannginnerluguluunniit taasisitsissutigineqassaaq. Inatsisissatut siunnersuut tunuartinneqassappat inatsisartussanik qinersisinnaasut taaseqataasut amerlanersaasa, qinersisinnaasulli tamakkerlutik 30 pct.-ii inornagit, inatsisissatut siunnersuummut naaggaarsimanissaat piumasarineqarpoq.

Imm. 6. Inatsisissatut siunnersuutit naalagaaffiup aningaasai pillugit, aningaasat atortitassat tapiuserneqarnissaannik, akuersissutaagallartunut, naalagaaffiup taarsigassarsinissaanut, atorfigisassat aalajangernerannut, akissaatinut pensioninullu, innuttaasunngortinneqarnernut, pinngitsaaliilluni arsaarinissaanut, alileraarutit akissarsianit nioqqutinillu pisassat pillugit inatsisillu isumaqatigiissutigisat eqqortinniarnissaannut atassuteqartut innuttaasunut taasissutigitinneqarsinnaanngillat. Taasissutigineqartussaanngillattaaq siunnersuutit §§ 8-mi, 9-mi, 10-mi aammalu 11-mi eqqartorneqartunut inatsisinut atasut aammalu aalajangersagassat § 19-imi eqqartorneqartut inatsisitut pissuseqartittariaqartut, kingulliilli taakku aatsaat taasissutigitinneqarsinnaapput immikkut inatsisiliaasukkut aalajangerneqarpat taasissutigineqassasut. Inatsisit tunngaviusut allannguuteqartinneqarnissaani § 88-imi najoqqutassiat atortussaapput.

Imm. 7. Pisariaqarluinnartillugu inatsisissatut siunnersuut innuttaasunut taasissutigineqarsinnaasoq isumaqatigiissutigineqarniariarpat erniinnaq kunngimit aalajangersarneqarsinnaavoq taamaaliornissamut aalajangersagaasumik siunnersuut ilaqarpat. Inatsisartunut ilaasut aggornerisa pingajuisa Stk. 1-imi najoqqutassaatitat naapertorlugit piumasarippassuk inatsisissatut siunnersuut inatsilluunniit atortussanngortitaareersimasoq innuttaasunut taasissutigitinneqassasut najoqqutassat siuliini eqqartorneqartut atorlugit taasisitsineqassaaq. Taasisitsinikkut inatsit atortussaatinneqanngippat tamanna statsministerip utaqqisiinnarnagu kingusinnerpaamillu innuttaasut taasisinneqarnerannit ullut 14-it qaangiutsinnagit tamanut nalunaarutigissavaa. Ullormit nalunaarutigineqarfianit inatsit atortuujunnaassaaq.

Imm. 8. Innuttaasut taasisinneqartarnissaani najoqqutassat erseqqinnerusut inatsisitigut aalajangersarneqartussaassapput, tamatumunngalu atatillugu aalajangerneqassalluni qanoq annertutigisumik Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni taasisitsineqassanersoq.

 

§ 43. Akileraarusiineqarsinnaanngilaq akileraarutillu allanngortinneqarsinnaanatik soraarsinneqarsinnaanatillu tamanna inatsisiliuutigineqarsimanngippat; sakkutuunngortitsiniarneqarsinnaanngilartaaq naalagaaffilluunniit taarsigassarsisinniarneqarsinnaanani inatsisit naapertornagit.

 

§ 44. Takornartaq innuttaasunngortinneqarsinnaanngilaq inatsisiliuutigineqarsimanngippat.

Imm. 2. Takornartat nunamik pigisaqarsinnaatitaanissaat inatsisitigut aalajangikkanik najoqqutassiaqassaaq.

 

§ 45. Naalagaaffiup aningaasaanut inatsisissatut siunnersuutit ukiumut tullissamut atortussat inatsisartunut saqqummiunneqassapput kingusinnerpaamik ukiup naatsorsuiffiup aallarnernissaa qaammatinik sisamanik sioqqullugu.

Imm. 2. Naalagaaffiup aningaasaanut ukiumut tullissamut inatsisissatut siunnersuutit oqaluuserinerat ukiup naatsorsuiffiup aallartinnissaanut inissangatinnanngippat akersissutaagallartussanut inatsisissat inatsisartunut siunnersuutaallutik saqqummiunneqassapput.

 

§ 46. Naalagaaffiup aningaasaanut inatsisissat akuersissutaagallartutulluunniit inatsisissat inatsisartunit akuerineqartinnagit akileraarutit akileqquneqassanngillat.

Imm. 2. Aningaasanik atortitaqassanngilaq naalagaaffiup aningaasaanut inatsisini inatsisartuni akuerineqartuni tapiusutulluunniit akuersissutinut inatsisini akuersissutaagallartutulluunniit inatsisini akuersissutigineqarsimanngitsunik.

 

§ 47. Naalagaaffiup aningaasaasa naatsorsuutaat ukiup naatsorsuiffiup naanerata kingornagut qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit inatsisartunut saqqummiunneqassapput.

Imm. 2. Naatsorsuutinik misissuisussat arlallit inatsisartunit qinerneqartassapput. Taakkua naalagaaffiup ukiumut naatsorsuutai misissortassavaat nakkutigeqqissaarlugulu naalagaaffiup aningaasarsiaasa tamarmik allassimanissaat aningaasanillu atugaqarsimannginnissaa naalagaaffiup aningaasai allatulluunniit akuersissutit pillugit inatsisini akuersissutigineqarsimanngitsunik. Paasissutissat pisariaqartut nalunaarsorlugillu allakkat tamaasa takujumasinnaavaat. Naatsorsuutinik misissuisut qassiussusissaat suliassarisaallu inatsisitigut erseqqinnerusunik najoqqutassiorneqarlutik aalajangerneqartussaapput.

Imm. 3. Naalagaaffiup naatsorsuutai naatsorsuutinik misissuisut tikkuarniagaanik allagartalerneqarlutik inatsisartunut aalajangigassatut saqqummiunneqartussaapput.

 

§ 48. Inatsisartut ataatsimiittarnermik ingerlasarnissaat namminneq aalajangigassaraat tassanilu erseqqinnerusumik aalajangersagaqarlutik sulissutigisassat qanoq ingerlanneqartarnissaanik akornuteqatsaaliuinissamillu.

 

§ 49. Inatsisartut ataatsimiinneri kikkunnilluunniit tusarnaarneqarsinnaapput. Taamaattorli siulittaasup ilaasortalluunniit ilaasortalluunniit ilaasa ataatsimiittarnerit ingerlanneqarnissaani malittarisassat naapertorlugit amerlassuseqartut ministerilluunniit ilaata piumasinnaavaat ilaasortaanngitsut tamarmik ataatsimiiffik qimassagaat, taavalu oqaloqatigiissutigeqqaarnagu aalajangerneqassaaq sulissutigisassaq tusarnaarteqarluni tusarnaarteqaraniluunniit oqaluuserineqassanersoq.

 

§ 50. Ilaasortat affaat sinnerlugit najuuppata aalajangiiniarnermilu peqataallutik aatsaat inatsisartut aalajangersaasinnaapput.

 

§ 51. Sulissutigisassat tamanut pingaaruteqartut paasiniartissallugit inatsisartut ilaasortamik ilaat immikkut ataatsimiittartussanngortissinnaavaat (kommissionit). Kommissionit pisinnaatitaapput paasiumasatik allaganngorlugit oqaasiinnanngorlugilluunniit inuinnaasunit naalakkersuisulluunniit pisortaatitaanit nalunaarutigeqqusinnallugit.

 

§ 52. Kommissioninut sulissutiginnitsitaanulluunniit allanut ilaasortassanik inatsisartut qinersineranni inatsiartuni assigiingitsunik isumallit ilaasortaasa amerlassusiat najoqqutaralugu qinersineqassaaq.

 

§ 53. Inatsisartunut ilaasortaasoq kinaluunniit inatsisartunit akuerineqarluni inuiaqatigiissutsimut  atassuteqartumik sumilluunniit oqaluuserisassanngortitsisinnaavoq tamakkulu pillugit paasissutissaasunik ministerit oqaaseqaqqusinnaallugit.

 

§ 54. Kissaatiginnissutit inatsisartunut ilaasortat ilaanit taamaallaat inatsisartunut saqqummiunneqarsinnaapput.

 

§ 55. Inatsisitigut aalajangerneqassaaq inatsisartut inuk ataaseq marlulluunniit inatsisartunut ilaasortaanngitsut qinissagaat naalagaaffiup innuttaasunut sakkutooqarnermullu tunngasunik sulissutiginnitsitaasa suliaanik nakkutiginnittussat.

 

§ 56. Inatsisartunut ilaasortat namminneq ajunnginnerusorisartik naapertuinnarlugu sulisussaapput qinersisiminnillu qanoq ilioqquneqarnertik naapertorlugu sulisussaanatik.

 

§ 57. Inatsisartunut ilaasortaq kinaluunniit inatsisartut akuersiseqqaartinnagit eqqartuunniarneqarsinnaanngilaq parnaarussaasinnaananiluunniit, aatsaalli peqquserluttuliortillugu qaninngarneqarsimaguni taama pineqarsinnaavoq. Ilaasortaq kinaluunniit inatsisartuni oqaaserisimasani pillugit inatsisartut akuerseqqaarsimatinnagit inatsisartunit qimagusimanermini pisuutinniarneqarsinnaanngilaq.

 

§ 58. Inatsisartunut ilaasortat akissarsiaqassapput angissusissaa qinersineq pillugu inatsisini aalajangerneqartartussanik.

 

Kapitali 6

 

§ 59. Rigsretimi eqqartuussisuussapput naalagaaffiup eqqartuussiviani qullermi eqqartuussisutut sivisunerusumik atorfeqarsimasut 15-it angullugit amerlassuseqarsinnaasut, amerlaqataallu inatsisartunit qinerneqassallutik inatsisartuni isumaqatigiit amerlassusiat najoqqutaralugu qinigaasut ukiuni arfinilinni atassallutik. Qinigaasut tamarmik ataatsimik arlalinnilluunniit qinigaasunittaaq kingoraartissaqartinneqassapput. Inatsisartunut ilaasortat rigsretimut qinerneqarsinnaanngillat ilaasutullu suleqataasussaanatik, sulissutigisat arlaanni eqqartuussivimmi qullermi eqqartuussisuusut ilaat eqqartuussiniarnermi suleqataasinnaanatillu eqqartuusseqataasinnaassanngikkaluarpata pisinnaanngitsut amerlaqataat rigsretimut ilaassallutik inatsisartunit qinigaasut kingulliit tunuassapput.

Imm. 2. Rigsretimut ilaasut ilaminnik siulittaasussarsiortussaapput.

Imm. 3. Eqqartuussissutissaq rigsretimut suliassiissutigineqarsimappat suliassaq naammassitinnagu inatsisartut qinigarisaat eqqartuussisunut ilaaginnassapput qinigaaffimmik sivisussusissaa akimussagaluarunikkuluunniit.

Imm. 4. Rigsretimi najoqqutassat erseqqinnerusumik inatsisitigut aalajangersagassaassapput.

 

§ 60. Kunngip inatsisartulluunniit ministerinut unnerluussissutigisaat rigsretip eqqartuussissutigisassarai.

Imm. 2. Kunngip inatsisartut akuersisillugit allattaaq pinerluttuliortutut naalagaaffimmut ajortumeeringaarsinnaasutut isumaqartikkunigit rigsretimi eqqartuussassatut suliassatut suliassiissutigisinnaavai.

 

§ 61. Eqqartuussisinnaaneq inatsisit pisinnaatitsinerinnaatigut piginnaatitsissutaasinnaavoq. Immikkut eqqartuussisut eqqartuussinissamut piginnaatitaasut akuersissutigineqarsinnaanngillat.

 

§ 62. Eqqartuussineq naalakkersuinermik ingerlatsinermit tamatigut avissaarsimatinneqassaaq. Tamatumani najoqqutassat inatsisitigut aalajangersarneqassapput.

 

§ 63. Naalakkersuisunit piginnaatitaanerup akimorneqannginnissaanut atassuteqartut suusulluunniit eqqartuussisunit eqqartuussissutigineqarsinnaapput. Taamaakkaluaq eqqartuussissutissamik taamaattumik sulissutiginnitsitsiniartup eqqartuussisunut suliassiinini piinnarlugu naalakkersuisunit pisortaatitaasut peqqussutigisaat naalanngitsoorsinnaanngikkallassavaa.

Imm. 2. Naalakkersuisunit piginnaatitaanerup killissaanut atassuteqartut eqqartuussissutiginissaat pisortaatitaasut eqqartuussiviisa ilaanut arlalinnulluunniit inatsisitigut suliassiissutigineqarsinnaapput, taakkuali aalajangiinerat naalagaaffiup eqqartuussisuinut qullersaasunut misileqquneqarsinnaavoq. Tamatumani malittarisassat erseqqinnerusut inatsisitigut aalajangersarneqartussaassapput.

 

§ 64. Eqqartuussisut sulinerminni inatsisit kisiisa najoqqutarisassaraat. Eqqartuussaanngikkunik soraarsinneqarsinnaanngillat namminnerlu kissaatiginngippassuk nuutsinneqarsinnaanatik, eqqartuussisoqarfiilli allatut aaqqissuussaanerini aatsaat nuutsitaasinnaallutik. Eqqartuussisorli 65-inik ukioqalersimasoq soraarsinneqarsinnaavoq, akissaatinili pigiinnassavai utoqqalilluni soraarsitaasariaqalerfissaraluamini ukiussani angutserlugit.

 

§ 65. Eqqartuussineq sapinngisamik annertunerpaamillu tamanut ammasumik oqalullunilu paasiniaanerutillugu ingerlanneqartassaaq.

Imm. 2. Pillaaniarluni eqqartuussineqartillugu eqqartuussisussatut ilinniarsimanngitsut eqqartuusseqataasassapput. Inatsisitigut aalajangersarneqassaaq suliassat suut qanorlu iliorlutik suleqataaffigisassagaat, ilanngullugulu aalajangerneqassalluni sulissutigisassat suut eqqartuussisuunatik eqqartuusseqataasartut (nævningit) suleqataaffigisassagaat.

 

Kapitali 7

 

§ 66. Ilagiit naalagaaffimmit tapersersorneqartut qanoq naalakkersuisutigut ingerlanneqarnissaat inatsisitigut aaqqissuunneqassaaq.

 

§ 67. Innuttaasut akornusersorneqaratik ilagiittut peqatigiissitersinnaapput pingaartitsinertik najoqqutaralugu guutisioqatigiinniarlutik, kisiannili assuarnaatsumik inuunermut eqqissisimallunilu inooqatigiinnissamut akerliusumik ajoqersuisoqaranilu iliortoqassanngilaq.

 

§ 68. Kinaluunniit peqquneqarsinnaanngilaq guutisioqatigiinnut nammineq ilaaffiginngisaminut akiliuteqartassasoq.

 

§ 69. Ilagiit naalagaaffimmit tapersersugaasut upperisanit allaasunik upperisarsioqatigiit pisariaqartui inatsisitigut erseqqinnerusumik aaqqissuunneqassapput.

 

§ 70. Kinaluunniit upperisani nagguigisaniluunniit pillugit innuttaasutut naalakkersuinermilu pisassarititaasut pisinnaanissaannik minnerusukkulluunniit arsaarneqarsinnaanngilaq aammalumi innuttaasut kikkuusulluunniit pisussaatitaaffigisaat naammassissallugit pinngitsoorniarsinnaanani.

 

Kapitali 8

 

§ 71. Inuup kiffaanngissusia ajortumiitsaaliugassaalluinnassaaq. Danmarkimut innuttaasoq kinaluunniit naalakkersuineq upperisarsiornerluunniit pillugit isumani, nagguigisanilluunniit pissutigalugit, sukkulluunniit namminersorsinnaanerminik arsaarneqarsinnaanngilaq.

Imm. 2. Namminersorsinnaanermik (kiffaanngissusermik) arsaarneqarneq taamaallaat inatsisit najoqqutaralugit pisinnaavoq.

Imm. 3. Kinaluunniit parnaarussassatut tigusarineqartoq nal. ak. 24-t qaangiutsinnagit eqqartuussisumut sassartinneqassaaq. Tigusarineqartoq erniinnaq iperarneqarsinnaassanngippat eqqartuussisup pissuteqartumik pisuutitsissummik nalunaaruteqarnermigut sapinngisamik piaartumik, kingusinnerpaamillu ullut pingasut qaangiutsinnagit nalunaarutigineqassasumik, aalajangissavaa parnaarunneqassanersoq, qimaanissaalu pitsaaliorlugu uppernarsaateqartumik iperarneqarallassappat aalajangerlugu qularnaallisaataasut suussanersut qanorlu annertutigissanersut. Aalajangersagaq tamanna Kalaallit Nunaanni atornissaani inatsisitigut allannguuteqartinneqarsinnaavoq allannguuteqarnissaq Kalaallit Nunaanni pissutsit naapertorlugit pisariaqarsorineqarpat.

Imm. 4. Eqqartuussisup eqqartuussissutigisaa eqqartuussamit eqqartuussisunut qullernut erniinnaq immikkut suliassiissutigineqarsinnaavoq.

Imm. 5. Kinaluunniit parnaarunneqarsinnaanngilaq innarluttuliorneq akiliisitsinerinnarmik pillaammilluunniit annertunnginnerusumik pillaateqartussaannaq pissutigalugu.

Imm. 6. Pillaaniarluni eqqartuussineq atorneqartinnagu namminersorsinnaanermik arsaarineq eqqartuussisunit aalajagigaanngitsoq takornartallu pillugit inatsisinik tunngaveqanngitsoq namminersorsinnaanermik arsaarneqartup taannaluunniit sinnerlugu saqqummiussisup sulissutiginiarpagu eqqortumik iliornerunersoq eqqartuussisunit allanilluunniit eqqartuussisinnaatitaasunit misilinneqaqqullugu saqqummiunneqassaaq. Tamatumani najoqqutassat erseqqinnerusut inatsisitigut aalajangersarneqassapput.

Imm. 7. Inuit Stk. 6-imi eqqartukkat sulissutiginissaat inatsisartut nakkutiginnittussanngorlugit qinigaanut isumagisassanngortinneqassaaq, taamalu suliassanngortut taakku saaffigisinnaasassarissavaat.

 

§ 72. Inissaq ajortumiitsaaliugassaalluinnassaaq. Illumi nassaarniarluni misissueqqissaarneq, tigusaagallarneq aammalu allakkanik pappiaranillu allanik misissuineq, kiisalu peqquneqarani allagarsianik nalunaarasuaatisianillu ammaaneq telefonikkullu oqaluunnernik naalaarneq, taama pisinnaatitaanissaq inatsisitigut immikkut akuersissutigineqarsimanngippat, taamaallaat eqqartuussisut aalajangiineratigut pisinnaassaaq.

 

§ 73. Piginnittuussuseq ajortumiitsaaliugassaalluinnassaaq. Kinaluuniit pigisani tunniutissallugu pinngitsaalineqarsinnaanngilaq tamanut iluaqutissaasut pillugit allatut ajornarluinnarsimanngippat, arsaarneqarneq inatsisit naapertorlugit taamaallaat pisinnaavoq arsaarinnissutillu naligisaa inornagu taartisissutigineqassalluni.

Imm. 2. Pigisanik pinngitsaaliillunni arsaarinissamut inatsisissanut siunnersuut isumaqatigiissutigineqarpat siunnersuutip naammassilluni isumaqatigiissutigineqarneranit ulluinnaat pingasut qaangiutsinnagit inatsisartunut ilaasortat aggornerisa pingajuisa kissaatigisinnaavaat inatsisartussanik nutaanik qinersineqareerpat siunnersuullu inatsisartortaanit akuersissutigineqaqqereerpat aatsaat kunngimut aalajangersagassanngortinneqaqqullugu.

Imm. 3. Pinngitsaaliilluni arsaarinermut taartisiassarititanullu atassuteqartut suusulluunniit eqqortumik iliornerunersut eqqartuussisunut misileqqullugit suliassiissutigeqquneqarsinnaapput. Taartisiassat angissusilerneqarnerisa misilinneqarnissaat inatsisitigut aalajangiinikkut tamakkuninnga suliassaqassallutik eqqartuussisunngortitanut suliassiissutigineqarsinnaapput.

 

§ 74. Namminersorluni naligiisinneqarlunilu inuutissarsiutinik ingerlatsisinnaanermut killilersuutaasut tamarmik innuttaasut amerlanersaasa iluaqutissaannik pissuteqanngitsut inatsisitigut atortussaajunnaarsinneqassapput.

 

§ 75. Innuttaasut tamarmik iluaqutissaat isumagalugu anguniartariaqarpoq kinaluunniit sulisinnaasoq suliffissaqartinniarneqassasoq imminut pissaqartinnissaminut pissasiorfigisinnaasassaanik.

Imm. 2. Kinaluunniit imminut ilaquttaminilluunniit pissarsiuussisinnaanngitsoq, allamillu pissarsiorneqanngitsoq, naalakkersuisunit ikiorneqartussaavoq taamali ikiorneqarnermi inatsisitigut pisussaatinneqarnermik peqqussutigineqartut maligassarisariaqassallugit.

 

§ 76. Meeqqat atualersussanngorlutik ukioqalersimasut tamarmik meeqqanut kikkunnulluunniit atuarfinni akeqanngitsumik atuartinneqarsinnaapput. Angajoqqaat angajoqqaalluunniit sinnerlugit meeqqanik nakkutiginnittut meeqqatik meeqqanut tamanut atuarfinni ilinniartitaanermit minnerunngitsumik atuartinneqartikkunikkik taava piumaffigineqarsinnaanngillat meeqqat taakku meeqqanut kikkunnulluunniit atuarfiusunut atuariartortissagaat.

 

§ 77. Kinaluunniit naqitikkatigut, allakkatigut oqalugiarnikkulluunniit isumaminik tamanut tusagassiisinnaavoq eqqartuussissutigulli pisuutinneqaatigisinnaasaminik. Saqqummiunniakkanik misissuilluni killiliisarneq allatullu kikkulluunniit isumaanik saqqummiussinaveersaartitsinerit qaquguluunniit kingumut atulersinneqaqqittussaanngillat.

 

§ 78. Innuttaasut pisinnaatitaapput akuerineqaqqaarnatik inatsisinut akerliunngitsumik siunertaqarlutik peqatigiiliornissamut.

Imm. 2. Peqatigiit pinngitsaaliinikkut pinngitsaaliiniarnikkulluunniit siunertarisaminnik angusaqarniartut pillartariaqartulluunniit isumaqataanngitsunut sunniiniartut eqqartuussinikkut peqatigiigunnaarsitaassapput.

Imm. 3. Peqatigiit suusulluunniit naalakkersuisut aalajangiineratigut peqatigiigunnaarsinneqarsinnaanngillat. Peqatigiilli sulinerat unitsinneqarallarsinnaavoq, taamaassappalli soraarsinniarlugit eqqartuussisunut erniinnaq suliassiissutigineqassapput.

Imm. 4. Naalakkersuisaatsimut atassuteqarlutik peqatigiit soraarsinniarnissaat immikkut akuersissutigineqanngikkaluaq naalagaaffiup eqqartuussisuinut qullersaasunut suliassiissutigineqarsinnaavoq.

Imm. 5. Soraarsitsinerup qanoq kinguneqarsinnaanera inatsisitigut erseqqinnerusunik aalajangersaassutigineqassaaq.

 

§ 79. Innuttaasut akuerineqaqqaarsimanngikkaluarlutik sakkulersorsimanngikkunik akornuserneqaratik katersuussinnaapput. Ataatsmiinnerit kikkunnilluunniit ilaaffigineqarsinnaasut politiit najuuffigisinnaasaraat. Silami ataatsimiinnerit inerteqqutigineqarsinnaapput eqqissiviilliornernik kinguneqarnissaat aarleqqutiginarpat.

 

§ 80. Pikitsitsiniartutut ukeruunneqartillugu akornusiisussatut sakkulersorsimasut saassunneqalinngikkunik ukeruuttut kunngip inatsisillu aqqagut avissaatiteqqugaluarlugit naalanneqanngikkunik aatsaat sakkutik atorlugit avissaartitsinialersussaapput.

 

§ 81. Angut kinaluunniit sakkumik atuisinnaasoq pisussaavoq inatsisitigut aalajangikkat naapertorlugit nunavigisami illersornissaani nammineerluni ikiuuttussaassalluni.

 

§ 82. Kommunit imminnut atasutigut namminersorlutik naalagaaffimmit nakkutigineqarlutik ingerlatsisinnaasuunissaat inatsisitigut aaqqissuunneqassaaq.

 

§ 83. Akimanernut, akimanertut taaguummut akimanerussutsimullu atatillugit inatsisitigut allanit pisassaqartitaanerusut suusorluunniit atortussaajunnaarsinneqarpoq.

 

§ 84. Nunaatit aningaasaatilluunniit matuma kingornagut imaalillugit kingornussarsiarineqarsinnaajunnaarput kingornussinerni malittarisassanit tamanut atortunit allaasunik najoqqutassaliorluni ilaqutariinnut taakkuusuinnarnut iluaqutissanngorlugit.

 

§ 85. Sakkutooqarnikkut illersuinissami pisortaasunut §§ 71-imi, 78-imi 79-imilu aalajangersagaasut taamaallaat atorneqarsinnaapput sakkutuunut inatsisaasuni najoqqutassiat killiliinerat najoqqutaralugu.

 

Kapitali 9

 

§ 86. Kommunini ilagiinnilu pisortaasunut qinersisinnaanissami ukiorisassat tassaapput inatsisartunut ilaasortassanik qinersisinnaanissami ukiussarititaasutut aalajangigaasimasartussat. Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni kommunini ilagiinnilu pisortaasunik qinersisinnaanissani qassinik ukioqarnissaq inatsisitigut inatsisilluunniit naapertorlugit aalajangerneqartassaaq.

 

§ 87. Islandimiut, Danmarkip Islandillu ataqatigiissutut inatsisaasa il.il. atorunnaarsinneqarnerat naapertorlugu Danmarkimi innuttaasut pisassaqartitaanerattut pisassaqartinneqartut, inatsisini tunngaviusuni danskinut pisassarititaasut pigiinnassavaat.

 

Kapitali 10

 

§ 88. Inatsisit tunngaviusut allannguutissaannik siunnersuut inatsisartut akuerippassuk naalakkersuisullu akuersorlugu atortussanngortinniarpassuk taava inatsisartunut ilaasortartaassanik qinersisitsineqassaaq. Siunnersuut allannguuteqartinnagu inatsisartortaanit isumaqatigiissutigineqarpat naammassillugu isumaqatigiissutigineqarneranit ukiup qeqqa qaangiutsinnagu inatsisartunik qinersisussaasunut taasissutigitinneqassaaq akueriumaneraat akueriumannginneraalluunniit taasisillugit. Taama taasisitsinermi najoqqutassat erseqqinnerusut inatsisitigut aalajangersarneqassapput. Taaseqataasut amerlanersaat, qinersisinnaasullu tamakkerlutik 40 pct.-ii inornagit inatsisartut aalajangigaannut akuersisimappata kunngimillu atortussanngortinneqarsimappata tassaalissapput inatsisit tunngaviusut.

 

Kapitali 11

 

§ 89. Inatsisit tunngaviusut taakku erniinnaq atortuulissapput. Danmarkilli naalagaaffiata inatsisai tunngaviusut juunip 5-ani 1915-imi atulersut septembarip 10-ani 1920-mi allannguuteqartut naapertorlugit inatsisartut kingusinnerpaamik qinigaasimasut ataannarallassapput kapitalimi 4-mi najoqqutassiaasut naapertorlugit nutaanik qinersineqarsiillugu. Nutaanik qinersineqarnissaata tungaanut Danmarkip naalagaaffiata inatsisaani tunngaviusuni juunip 5-iani 1915-imi atulersuni septembarip 10-ani 1920-mi allannguuteqartuni inatsisartut pillugit aalajangersagaasut atortuuinnarallassapput.

 

Maanna atortunngorput tamanit maleqqissaarneqartussanngorlutik.

 

Danmarkip naalagaaffiata inatsisai tunngaviusut

 

Peqqussutigineqartut illussaarsuarmi Christiansborgimi juunip 5-ani 1953-imi.

 

Kunngisut atsiorpavut naqitsiserlugillu.

 

Frederik R.