Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaanni nr. 29-m i, 23. maj 2024-meersumi § 46, imm. 1, nr. 1-3 aamma 6 kiisalu § 68, imm. 2 naapertorlugit imatut aalajangersaasoqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

Atuuffia

 

  § 1.  Nalunaarut aalisariutinut Kalaallit Nunaanni nalunaarsorneqartunut inuussutissarsiutigalugu aalisartartunut atuuppoq.

  Imm. 2.  Nalunaarut tamatuma saniatigut inuussutissarsiutiginagu piumasaqaataasutut akuersissuteqarluni Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani saarullinniarnermut atuuppoq.

  Imm. 3.  Allamik immikkut isumaqatigiissuteqartoqarsimanngippat nalunaarut angallatit nunanit allameersut imaluunniit nunami allamiut angallataat atorlugit inuussutissarsiutigalugu aalisarnermi imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani kiisalu nunami allamiut angallataannut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit pisassaannik aalisartunut atuuppoq.

 

Nassuiaatit

 

  § 2.  Nalunaarummi matumani uku ima paasineqassapput:

1) "Aalisarneq pillugu inatsit": Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat qaqugukkulluunniit atuuttoq.

2) ”Pisarisoortakkat”: Imaani uumasut pisarineqartut tamarmik, soorlu aalisakkat, miluumasut, timmissat, pupiit koralillu:

a) angallatip aalisarnissamut akuersissutaanut ilaanngitsut,

b) minnerpaaffissamik eqquutsitsinngitsut, ilanngussaq 1 takuuk, imaluunniit

c) uumasumut sakkumik inerteqqutaasumik pisarineqartut.

3) ”Nuna tamakkerlugu pisassiissutit”: Inerteqqutaanngitsumik pisarineqarsinnaasut tamarmiusut ilaat, nunamut pisassiissutigineqartut.

4) ”Igitat”: Pisanik imaanut igitsineq.

5) ”Angalaneq”: Piffissaq angallatip useqartinnani aalisarluni aallartinneraniit tamakkiisumik usingiarnissaa tikillugu.

6) ”Aalisagaqatigiit VME-qarneranut takussutissiisut”: Uumasut imaani uumassusillit ataqatigiiaarneranni mianerisarialinnik peqarneranik takutitsisut. Uumasut tamakku tassaapput koralit ilaat søfjerit, koralit uumassusillit pupiillu.

  Imm. 2.  Nalunaarummi taaguutinut atorneqartunut nassuiaatit Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 29-mi, 23. maj 2024-meersumi allassimasut aamma atuupput.

 

Kapitali 2

 

Saniatigut pisanik naatsorsuineq aamma nalunaarsuineq

 

  § 3. Aalisarnermik ingerlatsisup saniatigut pisat tamaasa naatsorsussavai.

  Imm. 2.  Saniatigut pisanik kalinnerit amoornerillu sakku atorneqartoq imaluunniit sakkut atorneqartut imaarnerisa kingorna pisat tamarmiusut oqimaassusaasa procentiannik naatsorsorneqassapput, § 13 takuuk.

  Imm. 3.  Angallatip saniatigut pisai angallammiittut piffissami pineqartumi angalanermi pisat tamarmiusut procentiannik naatsorsorneqassapput, § 19, imm. 1 aamma 2 takuuk, umiarsuup allattaavii malillugit angallatip pitsaassutsimik pissuteqartumik eqqagai ilanngullugit.

  Imm. 4.  Tulannermi saniatigut pisat annertussusaat angalanermi pisat tamarmiusut oqimaassusiisa procentiannik naatsorsorneqassapput, umiarsuup allattaavii malillugit angallatip pitsaassutsimik pissuteqartumik eqqagai ilanngullugit, § 19, imm. 3 takuuk.

  Imm. 5.  Saniatigut pisarisuukkat procentii, pisanit nalaatsornikkut immikkoortinneqartunit ikinnerpaamik 100 kg-t misiligutissatut tiguneqartut tunngavigalugit naatsorsorneqassapput, tassa aalisakkanut ataasiakkaanut tunngatillugit nakkutilliisut allatut aalajangersaasimanngippata.

 

  § 4.  Naalakkersuisup aalisarnermut akisussaasup saniatigut pisat akuersissummik pigisallip ukiumut pisassaanit ilanngaatigissavai, akuersissummik pigisaqanngippat nuna tamakkerlugu pisassiissutinit atuuttunit ilanngaatigissavai. Tamakkununngali ilaanngillat imaanut avalatsitseqqiinerit, § 6 takuuk.

 

  § 5. Bundgarninik pisat imaanut avalatseqqinneqartut, § 6, imm. 5 takuuk, saniatigut pisaanngillat.

  Imm. 2.  Sinerissap qanittuani sunilluunniit aalisarsinnaanermut akuersissut naapertorlugu, raajat kisiisa pinnagit, tak. ilanngussaq 2, pisassiissutigineqanngitsunik aalisarneq, saniatigut pisaqarnertut isigineqanngilaq.

 

Kapitali 3

Imaanut avalatsitseqqittarneq aamma igitsinissamut inerteqquteqarneq

 

§ 6. Aalisagaqatigiit ilanngussami 3-mi allattorsimasut imaanut avalatseqqinneqassapput.

  Imm. 2.  Saattuat angutivissat, Chionoecetes opilio, minnerpaaffissaliussamit minnerusut imaanut avalatseqqinneqassapput.

  Imm. 3. Saattuat BCD-imik (Bitter Crab Disease) tunillanneqarsimasut imaanut avalatseqqinneqassanngillat, piuneerutsitassanngorlugilli nunamut tulaanneqassapput.

  Imm. 4.  Bundgarninik saniatigut pisat imaanut avalatseqqinneqarsinnaapput.

  Imm. 5. Bundgarninik aalisarnermi aalisakkat minnerpaaffissaliussamit minnerusut, ilanngussaq 1 takuuk, imaanut avalatseqqinneqassapput.

  Imm. 6.  Imaanut avalatsitseqqinnerit tamarmik, avalatseqqinneqartut sapinngisamik amerlanerpaat uumaannartinnissaanik qulakkeerisumik pissapput.

 

  § 7.  Pisaq angallammut qaqitsinnagu qassutinit avalatseqqinneqaqqusaanngilaq (kaanngartitsineq), taamaattorli imm. 2 takuuk.

  Imm. 2.  Aalisagaqatigiinnik ikerinnarsiortunik qalorsuarnik aalisarnermi pisat tamarmiusut ilaannakortulluunniit imm. 1 apeqqutaatinnagu angallammut qaqitsinnagit avalatseqqinneqarsinnaapput, qalorsuit qilernerat qalorsuit takissusaata 7/8-annik sinneqanngippat.

 

Eqalussuit saniatigut pisat

 

  § 8. Eqalussuit avaleraannik peersisoqaqqusaanngilaq (eqalussuarnik avaleraajaaneq)..

  Imm. 2. Eqalussuit avaleraannik, uumasup timaanit tamakkiisumik peerneqarsimasunik angallammiittuuteqarneq, usilersorneq tulaassinerlu inerteqqutaapput.

 

Igitsinissamut inerteqquteqarneq

 

  § 9.  Pisarineqartut suulluunniit angallammiitinneqarlutillu tulaanneqassapput, taamaattoq takukkit imm. 2, 3 aamma 5 kiisalu § 6 aamma § 12.

  Imm. 2. Kilisalluni raajarniutit angallammi tunisassiornissamut akuersissuteqanngitsut, igitsinissamut inerteqquteqarnermut ilaatinneqanngillat, imm. 1 takuuk. Pisarineqartut suuneri amerlassusiilu nalunaarsorneqassapput iginneqartinnagillu umiarsuup allattaaviinut allanneqassallutik.

  Imm. 3. Pisat angallammi tunisassiornermi ajoquserneqartut pitsaasuunnginnerat pissutigalugu imaanut iginneqarsinnaapput. Pisarineqartut koorinut allatulluunniit katersorneqassapput oqimaalutarneqarlutillu igitsinnagillu umiarsuup allattaavianut nalunaarsorneqassallutik.

  Imm. 4.  Nipisanniarnermi arnarluit iginneqarsinnaanerat akuerisaavoq suaallu kisiisa nunamut tulaanneqarsinnaallutik.

 

Imaani Uumasut Ataqatigiiaarneranni Mianerisarialinnut (VME) aalisagaqatigiit takussutissiisut

 

  § 10.  Aalisagaqatigiit VME-qarneranut takussutissiisut saniatigut pisat tamarmik umiarsuup allattaavianut oqimaassusaat ilanngullugit nalunaarsorneqassapput.

 

  § 11.  Kilisalluni aalisarnerit aalisagaqatigiinnik VME-eqarneranik takussutissiisunik pisaqarfiusut unitsinneqassapput, kalinnermi amoornermiluunniit ataatsimi imatut sinnerluguluunniit oqimaassuseqarpata:

1)  7 kg. søfjeri (Pennatulacea),

2) koralit uumasut 30 kg, imaluunniit

3)  300 kg. pupiit.

  Imm. 2. Ningittagarsorluni alisarnerit aalisagaqatigiinnik VME-eqarneranik takussutissiisunik pisaqarfiusut unitsinneqassapput, amoornermi oqummersani 1.000-ni imaluunniit 1200 m.-inik takitigisumi, sorleq naannerunersoq malillugu pisani ataatsini oqummersani qulini aalisagaqatigiinnik VME-qarneranik takussutissiisunik peqartillugu.

  Imm. 3. Saniatigut pisaqarnerup aallartiffia naaffialu umiarsuup allattaaviinut allanneqartut iluanni piffinnit tamanit 2 sømilit ataallugit qanitsigippata aalisarneq aallarteqqinneqaqqusaanngilaq, § 10 takuuk.

 

  § 12. Aalisagaqatigiit VME-qarneranik takussutissiisut pisanik igitsinissamut inerteqquteqarnermut ilaatinneqanngillat, § 9 takuuk. Taamaattorli pisat umiarsuup allattaavianut nalunaarsorneqarsimappata nalunaarutigineqarsimappatalu aatsaat igitsisoqaqqusaavoq.

 

Kapitali 5

Saniatigut pisaqarnermi aalisarnerup nuunneqarnera unitsinneqarneralu

 

  § 13. Bundgarnit saattuanullu pullatit atornagit sakkunik allanik aalisarneq unitsinneqassaaq, kalinnermi/amoornermi ataatsimi saniatigut pisat kalitat katillugit oqimaassusaasa 10 pct.-it sinnerpatigit, § 3, imm. 1 takuuk.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu aalisarneq umiarsuup allattaavii malillugit kalinnerup aallartiffianiit kalikkunnaarfimmut 5 sømilit ataallugit qanitsigisumi aallarteqqinneqaqqusaanngilaq, saniatigut pisaqarnerup piffissamit naaffianit umiarsuup allattaaviini nalunaarsorneqartumit nalunaaquttap akunneri 60-it qaangiutsinnagit, taamaattoq VME-mi saniatigut pisanut tunngatillugu § 11 imm. 3 takuuk.

  Imm. 3.  Tunngaviusumik killeqarfiup iluani ningittakkat qassutilluunniit atorlugit aalisarnermi, imm. 2 apeqqutaatinnagu umiarsuup allattaavii malillugit aalisarnerup aallartiffianiit aalisarunnaarfimmut minnerpaamik 1 sømilimik ungasitsigisumi aalisarneq aallarteqqinneqassaaq, tassa amoorfiup nalaaniit 24 tiimit qaangiutereersimappata. Aalisartunut umiarsuup allattaavianut allattoqarnissaanik piumasaqaateqarfiunngitsunut sumi aalisarneq nuunnissamut tunngaviussaaq.

 

§ 14. Aalisarnerit § 13, imm. 1-mi pineqartut, § 13, imm. 2 aamma 3 apeqqutaatinnagit, qalorsuarni ristinik, panelinik allanilluunniit, saniatigut pisanik pisarialimmik annertussusilimmik appartitsisussatut naleqquttunik ikkussisoqareerneratigut pisaqarfimmi aallarteqqinneqarsinnaapput. Taama ittunik ikkussineq qalorsuit qalorsuarnik allanik, panelinik, ristinik allanilluunniit taama ittulinnik taarserneqarnerannut assingutinneqarpoq.

  Imm. 2.  Kalinnermi ataatsimi saniatigut pisat kalitat katillugit oqimaassusiisa 10 pct.-it sinnerpatigit, § 13 atuutissaaq.

 

  § 15. Raajarniarnermi (Pandalus Borealis) saniatigut pisat § 13, imm. 1-imi imaluunniit § 14, imm. 2-mi pineqartut 5 pct.-it sinnerpatigit raajarniarneq unitsinneqassaaq. § 13, imm. 2 kiisalu § 14, imm. 1 naapertorlugit aalisarneq aallarteqqinneqarsinnaavoq.

 

  § 16.  Pullatinik kalunnernik amooreernermi pisat 20 pct.-ii minnerpaaffissaliussamit minnerusut qituttulluunniit paasinarsippata inuussutissarsiutigalugu saattuarniarneq unitsinneqassaaq, ilanngussaq 3 takuuk. Aalisarneq tamatuma kingorna § 13, imm. 2 naapertorlugu nuunneqassaaq.

 

  § 17. Aalisagaqatigiit ilaannik aalajangersimasumik nuna tamakkerlugu pisassiissutit sumiiffimmi pisassiissuteqarfiusumi tamakkerlugit pisarineqarsimappata, pisassiiffiusumi tassani aalisarnerni allani kalinnermi ataatsimi saniatigut aalisagaqatigiit ilaannik pineqartumik saniatigut pisat 5 pct.-it sinneqqusaanngilaat. Taamatuttaaq aalisarnermik nuussinermut aallartitseqqinnermullu tunngatillugu taamatut pisoqarpat § 13 atuutissaaq.

  Imm. 2. Imm. 1 sanioqqunneqarsinnaavoq umiarsuaatileqatigiiffiup aalisarsinnaanermut akuersissutaani tamanna allassimappat, § 20 takuuk.

 

Imartamik matusineq

 

  § 18. Naalakkersuisup aalisarnermut akisussaasup imartaq sakkunik aalajangersimasunik aalisarfiusoq matusinnaavaa, sumiiffimmi saniatigut pisanut killiliussat qaangerneqarsimasut paasineqarpat, § 11, §§ 13-17 aamma § 19 takukkit.

  Imm. 2. Naalakkersuisup aalisarnermut akisussaasup imartaq matuneqarsimasoq ammaqqissinnaavaa, qaammatisiutini ullut 14-it kingorna imaluunniit nakkutilliinermik oqartussat nalilersuinerat naapertorlugu aalisarnerup nakkutigineqartup takutippagu saniatigut pisassanut procentit aalajangersarneqartut iluanni sumiiffimmi aalisartoqarsinnaasoq.

  Imm. 3. Imm. 1 aamma 2 naapertorlugit imartat matuneqartut ammaqqinneqartullu pillugit nalunaarutissat nakkutilliinermi oqartussat nittartagaatigut tamanut nalunaarutigineqassapput, imartanilu angallatinut kiisalu kalaallit aalisariutaannut attuumatillugit umiarsuaatileqatigiiffinnut elektroniskiusumik nalunaarutigineqassallutik. Angallatinut nunami EU-mi ilaasortami nalunaarsorsimasunut nalunaarut EU-kommissionimut nassiunneqassaaq. Nunat allat angallataannut nunami EU-mi ilaasortami nalunaarsorsimanngitsunut nalunaarut nuna tamakkerlugu aalisarnermut oqartussaasunut nassiunneqassaaq.

  Imm. 4.  Sumiiffiit matuneqarsimasut aalisarfioqqusaanngillat.

 

Kapitali 6

Aalajangersakkat allat

 

Saniatigut pisanik uninngasuuteqarneq

 

  § 19. Angalanermi sakkunik siullermik qaqitsinermit ullut unnuillu sisamat kingorna saniatigut pisat angallammiittuutit angallatip katillugit pisaasa oqimaassusaat 10 pct.-it sinneqqusaanngilaat, § 3, imm. 3 takuuk.

  Imm. 2. Angalanermi sakkunik qaqitsinermit ullut unnuillu sisamat inorpagit angallammi saniatigut pisanik uninngasuutit angallatip katillugit pisaasa oqimaassusaat 20 pct.-it sinneqqusaanngilaat.

  Imm. 3.  Tulannermi angallammi saniatigut pisanik uninngasuutit angalanerup sivisussusaa apeqqutaatinnagu angallatip katillugit pisaasa oqimaassusaat 10 pct.-it sinneqqusaanngilaat.

 

Saniatigut pisat pisassiissutinut ilaatinneqartut

 

  § 20. Naalakkersuisoq aalisarnermut oqartussaaffimmi akisussaasoq aalisarsinnaanermut akuersissutillip saniatigut pisassai matussuserniarlugit aalisakkanik aalajangersimasunik killilimmik pisassiisinnaavoq. Immikkut ittumik pisoqartillugu aatsaat pisassiisoqarsinnaavoq, tassungalu tunngatillugu piumasaqaataavoq, aalisakkanik assigiinngitsunik arlalinnik ataatsikkut pisaqarsinnaaneq pinngitsoortinneqarsinnaanngippat kiisalu aalisakkat ataasiakkaat pisinnaasaat eqqarsaatigalugit pisassiissuteqarnissaq akuersaarneqarsinnaappat.

 

Saniatigut pisat akuersissummut ilaatinneqartut

 

  § 21.  Nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutinik pisussaaffinnillu isumaqatigiissuteqarnermut atatillugu imaluunniit pisuni immikkut ittuni allani aalisarnissamut akuersissummi aalisartup piffissami killilikkami saniatigut pisarisinnaasaasa annerpaaffissaat Naalakkersuisumit aalisarnermut oqartussaaffimmi akisussaasumit aalajangersarneqarsinnaapput. Aalisagaqatigiinnut ataasiakkaanut immikkut imaluunniit aalisagaqatigiinnut allanut angallatip akuersissuteqarfiginngisaanut ataatsimut annerpaaffissanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

 

Immikkut ittumik akuersinerit

 

§ 22.  Naalakkersuisut pissutsit immikkut illuinnartut pissutissaqartitsippata aamma Kalaallit Nunaanni Pinngortitaleriffik tusarniareerlugu nalunaarummi matumani saniatigut pisanut minnerpaaffissaliunneqartut killiliunneqartullu pillugit allassimasunit immikkut akuersissummik nalunaaruteqarsinnaapput.

 

Kapitali 7

Pineqaatissiissutit

 

  § 23. § 3, § 6, imm. 1-3 aamma imm. 5-6, § 7, imm. 1, § 8, § 9, imm. 1-3, §§ 10 – 13, §§ 15 – 16, § 17, imm. 1, § 18, imm. 4 aamma § 19-inik unioqqutitsinerit Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsinikkut pineqaatissiinernik kinguneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Malitassanik, peqqussutinik, aalajangiinernillu kiisalu atugassarititanik Naalakkersuisunit aalajangersarneqartunik § 17, imm. 2, aamma §§ 20 – 22 naapertorlugit atuutilersinneqartunik unioqqutitsinernut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisitsinikkut pineqaatissiissutinik aalajangersaasoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 8

Atuutilersinneqarnera

 

  § 24.  Nalunaarut ulloq 15. oktober 2026 atuutilissaaq.

  Imm. 2.  Tassunga peqatigitillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 14, 6. december 2011-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 11. september 2026

 

 

 

Peter Borg (atsior.)

Aalisarnermut, Piniarnermut, Nunalerinermut Imminullu Pilersornermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/Emanuel Rosing (atsior.)