Maanna Kalaallit Nunaanni aalisarnermi pisarineqartut isumalluutinik atuinermut akitsuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 46, 23. november 2017-imeersoq, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 13, 27. november 2018-imeersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 8, 19. november 2021-meersukkut, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 24, 1. december 2021-meersukkut aamma Inatsisartut inatsisaatigut nr. 27, 25. november 2022-meersukkut allannguutitalik, nalunaarutigineqarpoq.

 

Akitsuummik akiliisussaatitaaneq

 

§ 1.  Suliffeqarfiit aamma inuit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani, nunat allat aalisarnikkut oqartussaaffigisaanni imaluunniit nunat tamat imartaanni avataasiorluni aamma sinerissap qanittuani aalisarnissamut pisassinneqarsimasut akuersissummilluunniit peqartut pisamik landskarsimut akitsuutaannik, Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat naapertorlugit akiliissapput.

Imm. 2.  Akitsuummik akiliisussaatitaaneq piffissami pisarineqarfianni atuutilissaaq.
Imm. 3.  Imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu, Naalakkersuisut aamma nunani allani nunamiluunniit maani oqartussaasut aalisarneq pillugu isumaqatigiissutaat naapertorlugit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarneq inatsimmi matumani pineqatunut ilaanngilaq.

 

§ 2.  Akitsuut akilerneqartussanngussaaq:

1) pisat Kalaallit Nunaannit anninneqarfianni,

2) tunitsivimmut tunisassiorfimmulluunniit, matumani aamma umiarsuarmut tunitsivimmut tulaassinermi,

3) inummut pingajuusumut tunniussinermi.

 

§ 3. Avataasiorluni raajarniarnermi, qaleralinniarnermi, saarullinniarnermi, kullererniarnermi, saarulliusaarniarnermi aammalu suluppaagarniarnermi akitsuutit §§-ini 4-mit 7-imut maleruagassat naapertorlugit akilerneqassapput.

Imm. 2.  Sinerissamut qanittumi raajarniarneq qaleralinniarnerlu §§ 4-7-mi malittarisassat naapertorlugit akitsuuteqartinneqassapput.

Imm. 3.  Avaleraasartoorniarnermi, ammassassuarniarnermi, ammassanniarnermi, saaruller­narniarnermi guldlakserniarnermiluunniit akitsuutit § 8-mi maleruagassat naapertorlugit akilerneqassapput.

Imm. 4.  Aalisakkat allat imm. 1-imiit 3-mut taaneqanngitsut kiilumut akitsuutaat 0 kr.-iu­voq.

 

Akitsuusigassat

 

§ 4. Akitsuut tunisinermi, tassa pisat kiilumut ataatsimut tunineranni tulaanneranniluunniit akiusup procentinngorlugu ilaanit akilerneqassaaq. Pisarisaq suliareqqitaappat aalisakkatut ilivitsutut naatsorsorneqartassaaq. Aalisagaq ilivitsoq ima paasineqassaaq pisat ilaasa nalunaarutigineqarnerini naatsorsueriaatsit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu aalisakkap uumanermini oqimaassusiatut naatsorsorneqartoq. Tunisinermi aki tassaavoq aki pisisumit tunisisumillu isumaqatigiissutaasoq, tassunga ilanngullugit bonusini tapiissutaasinnaasut, assartorneqarnerannut tapit assigisaalluunniit aningaasaqarnikkut nalillit aammalu tuniniaanermi aningaasartuutit, assartuineq il.il. ilanngaatiginagit.

Imm. 2.  Nunanut allanut nioqquteqartup Kalaallit Nunaanniit Kalaallit Nunaata avataani apuuffissaannut assartuinermi aningaasartuutit ilanngutinngippagit, tunisinermi aki pisanut akitsuusigassanut kiilumut 1 kr.-imik qaffanneqassaaq.

  Imm. 3. Pisarineqartut suliareqqinneqarnissat siunertaralugu Kalaallit Nunaanni tunitsivimmut tunisassiorfimmulluunniit tulaassinermi tunisinermi akigititat pillugit Naatsorsueqqissaartarfimmit paasissutissat atorneqassapput.

  Imm. 4.  Tunisinermi akigititaq imminnut attuumassuteqanngitsumik niuertut akornanni niuernermit allaanerusumik aalajangersarneqarsimappat akileraaruseriffiup tunisinermi akigititaq aalajangersarsinnaavaa, niuertut imminnut attuumassuteqanngitsut niueqatigiinnerminni angusarisinnaasaannut naapertuuttumut.

  Imm. 5. Sillimmasiissutit taarsiivigineqarnerillu tunisinermi akisulli isigineqarput.

 

Tunngaviusumik akitsuut

 

§ 5.  Pisanik inummut pingajuusumut tunniussinermi imaluunniit Kalaallit Nunaannit annissinermi akitsuut kiilumut 0 kr. 20 øre-ussaaq, aalisagaqatigiit kvartali annissiffiusoq tunniussiviusorluunniit kvartalinik marlunnik sioqqullugu tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 12 kr.-init minneruppat.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni tunitsivimmut tunisassiorfimmulluunniit suliareqqitassanik tulaassinermi akitsuut kiilumut 0 kr. 5 øre-ussaaq, aalisagaqatigiit kvartali tulaassiffiusoq kvartalinik marlunnik sioqqullugu tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 8 kr.-iuppat.

  Imm. 3. Sinerissap qanittuani qaleralittanik Kalaallit Nunaanni tunitsivinnut tunisassiorfinnulluunniit pisanik suliarineqartussanik tunisinermi, akitsuut kiilumut 0 kr.-uvoq.

 

Isumalluutinik atuinermi iluanaarutinit akitsuut

 

§ 6.  Pisanik inummut pingajuusumut tunniussinermi imaluunniit Kalaallit Nunaannit annissinermi akitsuut tunisinermi akiusup 5,5 procenterissavaa, aalisagaqatigiit kvartali annissiffiusoq tunniussiviusorluunniit kvartalinik marlunnik sioqqullugu tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 12 kr.-iuppat angineruppalluunniit, taamaattorli tak. imm. 3.

  Imm. 2.  Aalisagaqatigiit kvartali annissiffiusoq tunniussiviusorluunniit kvartalinik marlunnik sioqqullugu tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 17 kr.-init angineruppat, akitsuutip procentia aalisagaqatigiit tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 17,00 kr.-i qaangerlugu koruunit aallartinneri tamaasa 1 procentpointimik qaffattassaaq, tak. imm. 4.

Imm. 3. Akitsuutip procentiata 18,4 procent qaangissanngilaa.

  Imm. 4. Akitsuutit procentii kvartalit akitsuutit atuuffissaat kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugit akileraaruseriffiup nittartagaatigut tamanut saqqummiunneqassapput.

  Imm. 5.  Qaammatit pingasukkaat ingerlaneranni ukiup siuliani aalisakkamut akitsuuserneqartussaatitaasumut pisassanit tulaanneqartussaatitaanngitsunit 10 procentinit ikinnerusut avammut anninneqarnerani, aalisakkap akitsuuserneqartussaatitaasup akitsuuserneqarnerani toqqammavissatut ukiup siuliani qaammatit pingasukkaat pisassat tulaanneqartussaatitaanngitsut kingullermik 10 procentinik amerlanerusunik avammut anninneqarnerani agguaqatigiissillugu tunisinermi aki atorneqassaaq, takuuk imm. 1 aamma 2.

 

  § 6 a.  Saarullinnut, kullerinut, saarulliusaanut suluppaakkanullu § 6, imm. 1 malillugu akitsuut 5 procentiuvoq.

  Imm. 2. Saarullinnut, kullerinut, saarulliusaanut suluppaakkanullu § 6, imm. 3 malillugu akitsuut 17,9 procentiuvoq.

 

§ 7.  Pisarineqartut suliareqqinneqarnissat siunertaralugu Kalaallit Nunaanni tunitsivimmut tunisassiorfimmulluunniit tulaassinermi akitsuut akiusup 5 procenterissavaa, aalisagaqatigiit kvartali tulaassiffiusoq kvartalinik marlunnik sioqqullugu tunineqarneranni agguaqatigiissillugu akiat kiilumut 8 kr.-iuppat angineruppalluunniit.

Imm. 2. Akitsuummik akiliisoqassanersoq akileraaruseriffiup internetikkut nittartakkamigut, kvartalit akitsuutit atuuffissaat kingusinnerpaamik sapaatip akunneranik ataatsimik sioqqullugit tamanut saqqummiuttassavaa.

Imm. 3.  Qaammatit pingasukkaat ingerlaneranni ukiup siuliani aalisakkamut akitsuuserneqartussaatitaasumut pisassanit tulaanneqartussaatitaasunit 10 procentinit ikinnerusut pisarineqarpata, aalisakkap akitsuuserneqartussaatitaasup akitsuuserneqarnerani toqqammavissatut ukiup siuliani qaammatit pingasukkaat pisassat tulaanneqartussaatitaasut kingullermik 10 procentinik amerlanerusunik pisaqarfiusumi agguaqatigiissillugu tunisinermi aki atorneqassaaq, takuuk imm. 1.

  Imm. 4.  Sinerissap qanittuani qaleralittanik tunisinermi akitsuut akip 0 procenteraa.

 

Aalisakkanik ikerinnarsiortunik aalisarnermi akitsuutit

 

§ 8.  Angallatinut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut aamma Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasunut tunngatillugu akitsuutit ima angissusilerneqarput:

1) Ammassassuaq,

a) angallat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq..…..................................................................................... kiilumut 0 kr. 25 øre.

b) angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalu­naarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq …...……...................... kiilumut 0 kr. 80 øre.

2) Ammassak,

a) angallat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pi­sarineqartoq .........................................................................………….kiilumut 0 kr. 15 øre.

b) angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalu­naarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq ............................…… kiilumut 0 kr. 70 øre.

3) Avaleraasartooq,

a) angallat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq ......................................................................................... kiilumut 0 kr. 40 øre.

b) angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq ………........................ kiilumut 1 kr. 00 øre.

4) Saarullernaq,

a) angallat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq ......................................................................................... kiilumut 0 kr. 15 øre.

b) angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq …............................... kiilumut 0 kr. 70 øre.

5) Guldlaks,

a) angallat Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq ........................................................................................ kiilumut 0 kr. 15 øre.

b) angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq atorlugu pisarineqartoq .................................... kiilumut 0 kr. 70 øre.

Imm. 2. Akitsuut pisat uumatillugit oqimaassusiat naapertorlugu naatsorsorneqassaaq.

Imm. 3  Aktie- imaluunniit anpartsselskabip Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartup angallat Danmarkimi, Savalimmiuni nunaniluunniit allani angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasoq inuttaqartinnagu, kisiannili angallatip naalagaa, maskinmesteria taakkuluunniit marluk kisiisa ilanngullugit attartorpagu, akitsuutit angallatinut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasunut atuuttut akilerneqassapput.

 

Piffissaq akitsuusiiffissaq aamma akisussaaneq

 

  § 9.  Piffissaq akitsuusiiffissaq tassaavoq kvartali.

 

§ 10.  Inatsimmi matumani aalajangersakkat naapertorlugit akitsuutit akilerneqarnissaannut akisussaasuuvoq pisassinneqarsimasoq akuersissummilluunniit peqartoq.

Imm. 2.  Aalisarneq pisassiissutit akuersissutilluunniit aalajangersimasut naapertorlugit ingerlanneqanngippat aalisarnermik ingerlataqartoq akitsuutit akilerneqarnissaannut akisussaassaaq.

 

Akitsuutinik unerartitsineq

 

§ 11.  Kalaallit Nunaanni tunitsivimmut tunisassiorfimmulluunniit suliareqqitassanik tulaassisoqartillugu tulaassinermut atatillugu akiliutissanik tunniussisussap akitsuut akiliutissanit unerartissavaa. Unerartitsineq pissaaq unerartitsisussaasup aningaasanik unerartinneqartussanik naatsorsuineratigut, aningaasanillu taakkuninnga akiliutissanit ilanngaatiginninneratigut.

Imm. 2.  Unerartitsisussaasoq naatsorsuusiussaaq, akitsuutip naatsorsorneqarnissaanut akitsuutillu eqqortumik akilerneqarnissaata nakkutigineqarnissaanut tunngaviusussanik.

Imm. 3.  Kinaluunniit akitsuutinik ilanngaassisussaanerminik naammassinninngitsoq taakkuluunniit minnaarlugit ilanngaassisoq, tak. § 11, imm. 1, aningaasat amigaataasut akilernissaannut akisussaavoq, pineqartup Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkanik maleruaaniarnermini sumiginnaasimannginnera uppernarsarneqanngippat.

Imm. 4.  Akitsuummik Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu unerartitsisoq, aningaasat unerartinneqartut akilerneqarnissaannut akisussaasuuvoq.

 

§ 12.  § 11 naapertorlugu unerartitsisuussaasup, piffissap akitsuusiiffiusup qaangiunnerani, kingusinnerpaamillu piffissap akitsuusiiffiusup qaangiunnerata kingorna qaammammi ulluinnarmi kingullermi:

1) akitsuusigassat nalunaarutigissavai,

2) taakku akitsuutitaat unerartinneqartoq nalunaarutigissavaa, kiisalu

3) akitsuut akileraaruseriffimmut akilissallugu.

  Imm. 2.  Piffissami akitsuuteqarfiusumi akitsuutit akilerneqartut aalisagaqatigiinnut ataatsinut nalunaarsorneqartut 100 kr.-init ikinneruppata akitsuutinik taakkuninngalu akilikkanut nalunaarsuutit piumasaqaatigineqassanngillat.

  Imm. 3.  Nalunaarut imm. 1-imi pineqartoq piffissaagallartillugu nassiunneqanngippat akiliisitsissut piffissami akitsuutip akilerneqartussap 2 procentianik angissusilik, taamaattorli minnerpaamik 500 kr.-iusoq akilerneqassaaq.

Imm. 4.  Unerartitsisuussaasup naatsorsuusiornissaa, allaffissornissaa il.il. pillugit malerua­gassat sukumiinerusut Naalakkersuisut aalajangersarsinnaavaat.

 

Tunngaviusumik akitsuutip, isumalluutinik atuinermi iluanaarutinit akitsuutip kiisalu aalisakkanik ikerinnarsiortunik aalisarnermi akitsuutit akilerneqarnissaat

 

§ 13.  Suliffeqarfiit inuillu akitsuutinik akiliisussaasut § 1, imm. 1-imi taaneqartut tunisat, annissuinerit il.il. pillugit naatsorsuusiussapput, akitsuutip naatsorsorneqarnissaanut akitsuutillu eqqortumik akilerneqarnissaata nakkutigineqarnissaanut tunngaviusussanik.

Imm. 2.  Suliffeqarfiit inuillu akitsuutinik akiliisussaasut § 1, imm. 1-imi taaneqartut, piffissap akitsuusiiffiusup qaangiunnerani, kingusinnerpaamillu piffissap akitsuusiiffiusup qaangi­unnerata kingorna qaammammi ulluinnarmi kingullermi:

1) akitsuusigassat nalunaarutigissavaat,

2) taakku akitsuutitaat nalunaarutigissavaat, kiisalu

3) akitsuut akileraaruseriffimmut akilissallugu.

  Imm. 3.  Akiligassiissutit il.il. nalunaarummut tunngaviusut assilineri, Kalaallillu Nunaannit annissinermut atatillugu suliarineqartut, nalunaarummut ilanngunneqassapput.

  Imm. 4. Piffissami akitsuuteqarfiusumi akitsuutit akilerneqartut aalisagaqatigiinnut ataatsinut nalunaarsorneqartut 100 kr.-init ikinneruppata akitsuutinik taakkuninngalu akilikkanut nalunaarsuutit piumasaqaatigineqassanngillat.

Imm. 5.  Nalunaarut imm. 1-imi pineqartoq piffissaagallartillugu nassiunneqanngippat akiliisitsissut piffissami akitsuutip akilerneqartussap 2 procentianik angissusilik, taamaattorli minnerpaamik 500 kr.-iusoq akilerneqassaaq.

 

§ 14.  Naalakkersuisut inuit selskabillu il.il. akitsuutinik piffissaagallartillugu akiliisiman­ngitsut, § 12, imm. 1-imi, imaluunniit § 13, imm. 2-mi taaneqartumit sivikinnerusumik akiliinissamut piffissalersinnaavaat, akitsuutillu akilerneqarnissaannut qularnaveeqqusiisoqarnissaa piumasarisinnaallugu.

 

Piginnaatitsineq

 

  § 15.  Inatsisartut inatsisaata atuutsinneqarnissaa aammalu tulaassinerup qaqugukkut pisarnera pillugu maleruagassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

Paasissutissanik ingerlatitseqqinneq

 

  § 15 a. Paasissutissat suliffeqarfiit akitsuutinik akiliisussaatitaasut tunniussaat aqutsinermi oqartussanut allanut naatsorsueqqissaarnermi misissueqqissaarnermilu siunertanut atugassatut tunniunneqarsinnaapput.

  Imm. 2. Naalakkersuisut akileraarutinik aqutsisoqarfiup paasissutissanik tigusaminik suliarinnittarneranut, tassunga ilanngullugit paasissutissat suut, siunertanut sunut qanorlu iliorluni tunniunneqarsinnaasut pillugit malittarisassiorsinnaapput.

 

Misileraalluni aalisarneq

 

§ 16.  Naalakkersuisut akitsuummik akiliinnginnissamik qinnuteqaat akuerisinnaavaat misileraalluni aalisarnissaq peqassutsimut imaluunniit inuussutissarsiornermut pingaaruteqartoq akuersissutigineqarsimappat, aammalu akiliinnginnissamik akuersinerup aningaasatigut sunniutissai annertunngippata.

 

Pineqaatissiinerit

 

§ 17. § 1, imm. 1, § 11, imm. 2, § 12, imm. 1, § 13, imm. 1-3-mik imaluunniit § 14 naapertorlugu akiliinissamut piffissarititap sivikinnerusup atorneqarnissaanik imaluunniit qularnaveeqqusiinissamik peqqussuteqarnermik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit malillugu pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermik inatsimmi maleruagassat naapertorlugit akiliisitsinissaq, maleruaqqusani Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu atuutilersinneqartuni maleruagassiuunneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit maleruaqqusat taanna naapertorlugu atuutilersinneqartut akiliisitsissummik aalajangersaasinnaanermik periarfissiippata, inatsisit malillugit inuttut isigineqarsinnaasoq Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermik inatsimmi maleruagassat naapertorlugit akiliisinneqarsinnaavoq.

Imm. 4.  Imm. 1-imiit 3-mut naapertorlugit akiliisitsissutit landskarsip pisassarai.

 

  § 18.  Unioqqutitsineq akiliisitsissutip saniatigut annertunerusumik malersorneqartariaqanngitsutut akileraaruseriffimmit nalilerneqarpat Naalakkersuisut, Naalakkersuisulluunniit tamatumunnga piginnaatitaata pineqartumut nalunaarutigisinnaavaat suliassaq eqqartuussinertaqanngitsumik naammassineqarsinnaasoq, pineqartup unioqqutitsinini nassuerutigippagu akiliisitsissullu nalunaarummi taaneqartoq piffissap erseqqinnerusup, qinnuteqarnikkut sivitsorneqarsinnaasup ingerlanerani akilerumappagu.

Imm. 2.  Nalunaarutiginninnermut imm. 1-imi taaneqartumut atatillugu Kalaallit Nunaannut eqqartuussisarnermik inatsimmi maleruagassani unnerluutiginninnermut allassimasut atuutissapputtaaq.

 

Atortuulerfia

 

§ 19.  Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2018-imi atortuulissaaq, atuutissallunilu aalisakkanut 1. januar 2018-imi kingusinnerusumiluunniit aalisarneqartunut tunniunneqartunulluunniit.
Imm. 2.  Ilutigitillugu atorunnaarsinneqassapput:

1) Qalerallit aamma aalisakkat allat ilaasa akitsuutaat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 11, 3. december 2012-imeersoq,

2) Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 25. oktober 1990-imeersoq aammalu

3) Aalisarnermut atatillugu atuisunut akiliuteqartitsineq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 9, 27. juni 2013-imeersoq, taamaattorli tak. imm. 3.

Imm 3.  2018-imi kvartalimut siullermut aappaannullu akitsuutit procentii angissusilerneqas­sapput qalerallit, saarulliit, suluppaakkat, kullerit, saarulliusaat, uiluiit saattussallu nunanut al­lanut tunineqarneranni kvartalimut agguaqatigiissillugu akit pillugit paasissutissat, Danmarks Statistikip nunanik allanik niueqateqarneq pillugu kisitsisaataaneersut tunngavigalugit. Raaja­nulli tunngatillugu tunngavigineqassapput akit pillugit paasissutissat inuussutissarsiummik ingerlatallit, Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 25. oktober 1990-imeersoq naapertorlugu Akileraartarnermut Aqutsisoqarfimmut nalunaarutigisimasaat.

Imm. 4.  Raajanut 2018-imi tuniniagassatut nunanullu allanut nioqqutissatut kilisaatinit tuni­sassiorfiutigisunit 2017-imi aalisarneqartunut tunngatillugu akitsuut, Raajanut akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 25. oktober 1990-imeersoq naapertorlugu akilerneqassaaq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 27. november 2018-imeersoq (Akitsuutitigut tunngavigisat allanngortinneqarnerat, saattuat uiluiillu akitsuuteqartinnginnissaat, sinerissamut qanittumi qaleralittanut akitsuutit appartinneqarnerat, pisanik inummut pingajuusumut tunniussinermi imaluunniit Kalaallit Nunaannit annissinermi akitsuutip annertunerpaaffissaata qaffanneqarnera)^[1] ima atulernissamut aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat manna 1. januar 2019-imi atuutilerpoq aammalu aalisakkanut 1. januar 2019-imi kingusinnerusukkulluunniit aalisarneqartunut atuutissalluni.

  Imm. 2.  2019-imi kvartalimut siullermut aappaannullu akitsuutit procentii 2018-imi kvartalit pingajuanni sisamaannilu agguaqatigiissillugu akiusut pillugit paasissutissat tunngavigalugit aalajangersarneqassapput.

Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 19. november 2021-meersoq (Inatsisip taaguutaanik, akitsuutit tunngaviinik uppernarsaasiornermik aamma uppernarsaatit naatsorsueqqissaarnermi misissueqqissaarnermilu siunertanut atorneqarnissaannut periarfissanik allannguineq)^[2] ima atulernissamut aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2022 atuutilersinneqarpoq aamma aalisakkat pisarineqartunut imaluunniit ulloq 1. januar 2022 kingusinnerusukkulluunniit tunniunneqartunut atuulluni.

Inatsisartut inatsisaat nr. 24, 1. december 2021 (Aalisakkat avammut nioqqutigineqartut akiitsuuserneqartartut akitsuutaasa ilaasa qaffanneqarnerat)^[3] ima atulernissamut aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2022-mi atuutilissaaq, takuuk taamaattoq imm. 2 aamma 3.

Imm. 2.  Saarulliit kullerit, saarulliusaat suluppaakkat kiisalu sinerissap qanittuani raajarniarneq § 6, imm. 1-imi akitsuutaat 5 procentiuvoq ulloq 31. december 2022-p tungaanut.

Imm. 3.  Saarulliit kullerit, saarulliusaat suluppaakkat kiisalu sinerissap qanittuani raajarniarneq § 6, imm. 3-mi akitsuutaasa qummut killingat taamaat-toq 17,9 procentiuvoq ulloq 31. december 2022-p tungaanut.

Inatsisartut inatsisaat nr. 27, 25. november 2022-meersoq (Akitsuutit annertussusaannik naleqqussaaneq)^[4] ima atulernissamut aalajangersagaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2023 atuutilerpoq.

 

 

 

Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Naalakkersuisoqarfik , ulloq 24. november 2025

 

 

 

Nikolai Sten Christensen (atsior.)

Pisortaq

 

 

 

/Morten W. Selvejer (atsior.)