Matumuuna meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 9, 7. december 2009-meersoq, Inatsisartut inatsisaanni nr. 7, 27. november 2018-imeersumi allannguutit ilanngullugit, nalunaarutigineqarpoq.

Kapitali 1

Aalajangiineq naatsorsuinerlu

  § 1.  Inatsit manna tunngavigalugu meeqqanut tapiissutisisinnaatitaanermi makku piumasaqaataapput:

1)  meeraq 18-it inorlugit ukioqassasoq,

2)  meeraq Kalaallit Nunaanni kommunimi innuttaaffeqartuussasoq aamma meeqqanut tapiissutinik tigusisinnaatitaasoq Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuullunilu inuit aqqisa allattorsimaffianni nalunaarsorneqarsimassasoq,

3)  meeraq meeqqanulluunniit tapiissutinik tigusisinnaatitaasoq qallunaatut innuttaassuseqassasoq, imaluunniit meeraq meeqqanulluunniit tapiissutinik tigusisinnaatitaasoq ukiumi kingullermi Kalaallit Nunaanni najugaqarsimassasoq,

4) Meeqqanik inuusuttunillu ikiorsiisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat imaluunniit Meeqqat tapersersorneqarnissaannut Inatsisartut inatsisaat naapertorlugit meeraq angerlarsimaffiup avataanut pisortanit inissinneqarsimassanngilaq allatigulluunniit pisortanit pilersorneqarluni aamma

5) meeraq katissimassanngitsoq.

  Imm. 2.  Inunnut Nunat Avannarliit Isumaqatigiissutaat social sikring pillugu imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat allat naapertorlugit isumannaallisaatitut ikiorsiissutinik tigusisinnaatitaasunut meeqqap Kalaallit Nunaanni kommunimi innuttaaffeqartuunissaanik piumasaqaat atuutinngilaq.

  § 2.  Meeqqanut tapiissutit meeqqap pilersorneqarnissaanut tunniunneqartarput, meeqqamillu pineqartussaallutik.

  Imm. 2. Meeqqanut tapiissutit inummut tapiissutinik pisinnaatitaasumut tunniunneqarnissaannik akiligassaqarfigisamit malersorneqaataassanngitsoq, utertitsilluni akiliuteqartitsisoqarsinnaanani il.il.

  Imm. 3.  Meeqqanut tapiissuteqartarnermi ukioq qaammatisiuteqarfiusoq malinneqassaaq.

  § 3.  Meeqqanut tapiissutit procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 5 naapertorlugu isertitat aallaavigalugit naatsorsorneqartarput.

  Imm. 2 Angajoqqaat najugaqatigiippata, meeqqamut tapiissutit angajoqqaat katillutik isertitaat akileraaruteqaataasussat aallaavigalugit tunniunneqassapput.

  Imm. 3. Meeraq angajoqqaami arlaanni najugaqarpat, meeqqanut tapiissutit naatsorsorneqassapput taassuma isertitai akileraaruteqaataasussat aallaavigalugit. Angajoqqaaq taanna katissimappat imaluunniit aalajangersimasumik inooqateqarpat aappaasup isertitai akileraaruteqaataasussat imaluunniit inooqataasup isertitai akileraaruteqaataasussat naatsorsuutigineqassapput, inooqatigiinneq sivikinnerpaamik ukiumik ataatsimik atasimappat.

  Imm. 4. Meeraq assigiimmik angajoqqaami arlaanni najugaqartarpat, angajoqqaamut meeqqap inuit allattorsimaffiannut nalunaarutigineqarami najugaqarfigisaanut, isertitai akileraarutaasussat aallavigalugit naatsorsorneqassapput.

Imm. 5.  Maannakkorpiaq aningaasarsiat naatsorsuinermi tunngaviusut malunnaatilimmik allannguuteqarpata imaluunniit meeqqat amerlassusaat allanngorpat, allannguutit naapertorlugit meeqqanut tapiissutit naatsorsorneqaqqissapput.  Maannakkorpiaq aningaasarsiat malunnaatilimmik allanngorsimatillugit,

procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasarsiat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 6-imi malittarisassat naapertorlugit maannakkorpiaq aningaasarsiat naatsorsorneqassapput.

  Imm. 6.  Ilaqutariit Kalaallit Nunaannut nuuttut, § 1-imi piumasaqaatit  naammassisimappatigit, nuunnermik kingorna qaammatip aallaqqaataaniit meeqqanut tapiissutinik tunineqarsinnaapput. Procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasarsiat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 6 naapertorlugu meeqqanut tapiissutit, maannakkorpiaq aningaasarsiassatut naatsorsuutigisat allaavigalugit naatsorsorneqassapput.

  § 4.  Ukiumoortumik meeqqamut ataatsimut tapiissutit qaffasinnerpaaffissaasa annertussusaat tassaapput 8.477 kr.-it.

  Imm. 2.  Meeqqanut tapiissutit aningaasarsiat annertusiartornerat ilutigalugu annikillilerneqassapput. Maannakkorpiaq aningaasarsiat 130.000 kr.-it anguppatigit meeqqanut tapiissutit annikillilerneqalissapput. Aningaasanut killigititaq taanna meeqqap siulliup saniatigut meeqqanut, meeqqamut ataatsimut 25.000 kr.-inik qaffanneqassaaq.

  Imm. 3.  Annikilliartortitsineq pissaaq annikilliartortitsinermut procentit nikerartut atorlugit.

Meeqqamut ataatsimut, naatsorsuinermut tunngavigineqartumut, annikilliartortitsinermut procenti 3,5 pct.-iuvoq.

  Imm. 4.  Meeqqanut tapiissutit ima naatsorsorneqassapput aningaasarsiatut tunngavik annikilliartortitsinermi procentimik atorneqartumik amerlisariarlugu meeqqanut tapiissutinit annerpaanit ilanngaatigineqassalluni.  Imm. 2 naapertorlugu aningaasarsiat tunngaviusut tassaapput maannakkorpiaq aningaasarsiat, aningaasarsiat apeqqutaatillugit ilanngaatissanik ilanngarlugit.

  Imm. 5.  Meeqqanut tapiissutit imaluunniit aningaasarsiat tunngaviusut negativiusinnaanngillat.

  Imm. 6. Procenti aaqqiissutissaq aamma maannakkorpiaq aningaasarsiat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 3 naapertorlugu imm. 1-imi aamma imm. 2-mi aningaasat ukiumi naatsorsuiffimmi pineqartumi procenti aaqqiissutissaq malillugu ukiut tamaasa aaqqiivigineqartassapput.

Kapitali 2

Meeqqanut tapiissutit tunniunneqartarnerat

  § 5. Angajoqqaat najugaqatigiippata, meerarlu taakkunani najugaqarpat, meeqqamut tapiissutit meeqqap arnaanut tunniunneqartassapput, tapiissutit ataataasumut tunniunneqarnissaat isumaqatigiissutigineqarsimatinnagu.

  Imm. 2. Meeraq angajoqqaat arlaat najugaqarfigippagu meeqqanut tapiissutit tassunga tunniunneqassapput. Meeraq angajoqqaamini tamani assigiimmik najugaqartarpat, inuit aqqisa allattorsimaffianni meeqqap najugaqarfiatut nalunaarsorneqarsimasumut tunniunneqartassapput.

  Imm. 3. Meeraq nammineq aaqqissuussamik ilaqutariinnut inissinneqarsimappat, angajoqqaarsianut tunniussisoqartarnissaanik kommuni aalajangiisinnaavoq.

  Imm. 4.  Meeraq atuarfimmi najugaqarfiutigisumiippat, efterskolemi taassumaluunniit assigisaani najugaqarpat kommuni aalajangiisinnaavoq meeqqanut tapiissutit tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumilluunniit meeqqamut tunniunneqartassasut.

  § 6.  Meeqqanut tapiissutit siumut qaammatikkaartumik tunniunneqartassapput.

  Imm. 2. Meeqqanut tapiissutit tunniunneqarsinnaanissaannut piumasaqaatit, qaammatip pineqartup ulluani siullermi, eqqortinneqarsimassapput.

  Imm. 3. Meeqqanut tapiissutit siullermeerlugit tunniunneqartassapput qaammammi qaammatip tapiissutinik pisinnaatitaalernerup tullianit. Kingullermik tunniussineq pisassaaq qaammammi tapiissutinik pisinnaatitaanerup atorunnaarfiani.

  Imm. 4. Meeqqap soqutigisaasa pisariaqartitaasalu tamanna pisariaqalersippassuk kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq meeqqanut tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nioqqutissanik pisissutissanngorlugit tunniunneqartassasut, imaluunniit kommunalbestyrelsip aalajangersagai malillugit aqunneqassasut.

  Imm. 5. Meeqqanut tapiissutit tunniunneqartarnerannut malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit ukiukinnerusunut tapiissutinik tunniussisarnermi aqutsinermilu malittarisassanik aalajangersaaneq kiisalu tunniussinermi annikinnerpaaffiliinissamut aalajangersaaneq.

Kapitali 3

Aqutsineq, aningaasalersuineq, naammagittaalliuuteqarsinnaaneq il. il.

  § 7.  Meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarnissaa kommunip innuttaaffigisap pisussaaffigaa. Qinnuteqartoqaqqaarnani, tunniussisoqartarnissaa kommunalbestyrelsip sulissutigissavaa. Meeqqanut tapiissutit angissusissaasa naatsorsorneranut paasissutissat pisariaqartut pissarsiarineqarnissaat kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu pisinnaatitaasoq kommunimut allamut nuuppat, kommuni nuuffiusoq paasissutissanik pisariaqartunik kommunimut qimanneqartumut qinnuteqassaaq. Kommuni nuuffiusup kommunillu qimanneqartup akornanni paasissutissat qarasaasiatigut pissarsiarineqarsinnaapput.

  § 8.  Meeqqanut tapiissutinik kukkunikkut tunniussisoqanngitsoorsimasoq kommunalbestyrelsip paasippagu ilisimatinneqaruniluunniit, kukkuneq tapiissutinik pisinnaatitaasumiinngippat, meeqqanut tapiissutinik tunniussisoqarnissaanik pisinnaatitaalerfiup aallartinneraniit tunniussisoqassaaq.

  Imm. 2.  Piumasaqarsinnaaneq pisoqalissaaq pisoqalisut pillugit malittarisassat nalinginnaasut malillugit.

  § 9.  Meeqqanut tapiissutinik tigusisartup pisussaaffigaa kommunalbestyrelsimut pissutsinik meeqqanut tapiissutinik naatsorsuisarnermut tunniussisarnermullu pingaaruteqartunik, kiisalu pissutsit taakku allannguuteqarnerinik tapiissutit ikilineqarnissaannut tunniunneqartarunnaarnissaannulluunniit tunngavittut pingaaruteqartunik nalunaaruteqassalluni.

  Imm. 2. Meeqqanut tapiissutinik tunniussinissamut tunngavigineqartussanik isertitat akileraaruteqaataasussat pillugit paasissutissanik kommunalbestyrelsi pissarsiniarsinnaavoq.

  Imm. 3. Meeqqanut tapiissutinik nalunngereeraluarlugu tigusassarinngisaminik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tigusaqartup tigusassarinngisani kommunimut ingerlaannaq utertissavai, aningaasallu taakku utertinneqartut landskarsimut utertinneqassallutik.

  § 10.  Meeqqanut tapiissutinut aningaasartuutit landskarsimit akilerneqartassapput.

   Imm. 2. Utertitsilluni akiliisarneq, naatsorsuutinik saqqummiussisarneq, kukkunersiuisarneq aamma nakkutilliisarneq pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  § 11.  Inatsit manna tunngavigalugu aalajangiinerit isumaginnittoqarfiup aqunneqarnera aaqqissuunneqarneralu pillugit Inatsisartut peqqussutaat malillugu naammagittaalliuutigineqarsinnaapput.

Kapitali 4

Atortuulersitsineq

  § 12.  Inatsisartut inatsisaat manna 1. marts 2010-mi atortuulerpoq.

  Imm. 2.  Peqatigisaanik meeqqanut tapiissutit pillugit inatsisartut peqqussutaat nr. 11, 31. oktober 1996-imeersoq atorunnarsinneqarpoq.

Meeqqanut tapiissutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinnera pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 7, 27. novemberi 2018-meersoq.

(Naatsorsuinermut periaaseq nutaaq, aningaasarsiat akileraarutaasussat maannakkorpiaq aningaasarsianit taarserneqarput aamma procenti aaqqiissutissaq atorlugu meeqqanut tapiissutit aaqqiivigineqartarneri) ^[1] Atuutilernissamut ataani aalajangersakkat taakkartorneqartut imarai:

§ 2

Inatsisartut inatsisaat atuuttuulerpoq 1. januar 2019.

Isumaginninnermut, Suliffeqarnermut Nunamullu Namminermut, Naalakkersuisoqarfik, ulloq 3. juli 2025

Aka Grønvold (atsior.)

Naalakkersuisoqarfimmi pisortaagallartoq

/Mehdi Shams (atsior.)