Ruslandimut allanullu killilersuilluni iliuusissat, Europæiske Union-imit (EU) akuerineqartut, Namminersorlutik Oqartussat ilaaffigilissagaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
Ruslandimut allanullu pillaatitut iliuusissanik atuutsitsilernissamut piginnaatitsissuteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 4, 25. maj 2022-meersumi § 2, imm. 1, aamma § 3, imm. 1, aamma Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 26, 18. november 2010-imeersumi Inatsisartut inatsisaatigut nr. 12, 29. november 2013-imeersukkut allanngortinneqartumi § 31, imm. 2 naapertorlugit aalajangersarneqarpoq:
Atuuffia
§ 1. Suliassaqarfiit tiguneqarsimasut iluini Siunnersuisoqatigiit peqqussutaanni aamma EU-mit (den Europæiske Union) aalajangersarneqartunut kingusinnerusukkut allannguutilinnut naqqiutinullu nalunaarutip matuma atulersinnerani piffissaq tikillugu §§ 2-5-imi allattorneqarsimasunut Namminersorlutik Oqartussat ilanngupput. Aalajangersakkat, peqqussutini aalajangiinernilu imarineqartut, tamatuma kingorna Kalaallit Nunaanni taamaaqataanik atorneqassapput.
Imm. 2. Aalajangersakkat, peqqussutini aalajangiinernilu aalajangersarneqarsimasut, tamatuma kingorna inunnut, Kalaallit Nunaata nunataaniittunut imartaaniittunullu, kiisalu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut inatsisitigut pisinnaatitaasunut pisussaatitaasunullu imaluunniit Kalaallit Nunaanni ingerlataqartunut atorneqassapput.
Imm. 3. Peqqussuni aalajangiinernilu aalajangersakkat Kalaallit Nunaata avataaniittunut nunanut innersuussinerini, assersuutigalugu umiarsualiviit tikinnerini, aalajangersagaq aamma Kalaallit Nunaaniittutut nunatut paasineqassaaq.
Belarusimut sammisut killilersuinikkut pineqaatissiissutit
§ 2. Belarusimut tunngatillugu peqqussutinut aalajangiinernullu ukununnga Namminersorlutik Oqartussat tapersersuipput:
1) Belarusimi pissutsit aamma Ukrainemut sammisumik russit saassussineranni Belarusip peqataanera tunuliaqutaralugu killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EF) Nr 765/2006 18. maj 2006-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
2) Belarusimi pissutsit aamma Ukrainemut sammisumik russit saassussineranni Belarusip peqataanera tunuliaqutaralugu killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat 2012/642/FUSP 15. oktober 2012-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
Iranimut sammisut killilersuinikkut pineqaatissiissutit
§ 3. Namminersorlutik Oqartussat Iranimut tunngasunik peqqussutinut aalajangiinernullu ukununnga tapersersuipput:
1) Ruslandip Ukrainemut saassussilluni sorsunneranut Iranip sakkutuutigut tapertaanera tunuliaqutaralugu killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EU) 2023/1529 20. juni 2023-meersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
2) Ruslandip Ukrainemut saassussilluni sorsunneranut Iranip sakkutuutigut tapertaanera tunuliaqutaralugu killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat (FUSP) 2023/1532 20. juni 2023-meersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
Ruslandimut sammisut killilersuinikkut pineqaatissiissutit
§ 4. Ruslandimut tunngasunik peqqussutinut aalajangiinernullu ukununnga Namminersorlutik Oqartussat tapersersuipput:
1) Ukrainemi pissutsinik qajannarsisitsisunik Ruslandip iliuuserisai tunngavigalugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat (EU) nr. 833/2014, 31. juli 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
2) Ukrainemi pissutsinik qajannarsisitsisunik Ruslandip iliuuserisai tunngavigalugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat 2014/512/FUSP, 31. juli 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
Ukrainemut tunngasut killilersuinikkut pineqaatissiissutit
§ 5. Ukrainemut tunngasunik peqqussutinut aalajangiinernullu ukununnga Namminersorlutik Oqartussat tapersersuipput:
1) Ukrainemi Donetskimi aamma Luhanskimi naalakkersuisunit nakkutigineqanngitsunik aamma sumiiffinnut taakkununnga russit sakkutuuinik sakkulersorsimasunik aallartitsinissamut naalakkiummik akuersinermut qisuariaatitut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EU) 2022/263, 23. februar 2022-meersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
2) Ukrainemi Donetskimi aamma Luhanskimi naalakkersuisunit nakkutigineqanngitsunik aamma sumiiffinnut taakkununnga russit sakkutuuinik sakkulersorsimasunik aallartitsinissamut naalakkiummik akuersinermut qisuariaatitut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat (FUSP) 2022/266, 23. februar 2022-meersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
3) Krimip aamma Sevastopolimik inatsisinik unioqqutitsisumik tiguaanermut qisuariaatitut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EU) 692/2014, 23. juni 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
4) Krimip aamma Sevastopolimik inatsisinik unioqqutitsisumik tiguaanermut qisuariaatitut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat 2014/386/FUSP, 23. juni 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
5) Ukrainep nunatut innarligassaannginneranik, kisimi oqartussaaneranik attaviitsuuneranillu suujunnaarsitsisut imaluunniit qunusaarisut pillugit suliniutinut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EU) 269/2014, 17. marts 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
6) Ukrainep nunatut innarligassaannginneranik, kisimi oqartussaaneranik attaviitsuuneranillu suujunnaarsitsisut imaluunniit qunusaarisut pillugit suliniutinut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat 2014/145/FUSP, 17. marts 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
7) Ukrainemi pissutsit tunngavigalugit inunnut, immikkoortunut, suliniaqatigiiffinnut aalajangersimasunut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit peqqussutaat nr. (EU) 208/2014, 5. marts 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
8) Ukrainemi pissutsit tunngavigalugit inunnut, immikkoortunut, suliniaqatigiiffinnut aalajangersimasunut killilersuilluni pineqaatissiinerit pillugit Siunnersuisoqatigiit aalajangiinerat 2014/119/FUSP, 5. marts 2014-imeersoq kingusinnerusukkut allannguutilik naqqiinertalillu.
Innuttaasunut suliffeqarfinnullu il.il. ilitsersuutit
§ 6. Ruslandimut il.il. sammisumik killilersuilluni pineqaatissiinernut Namminersorlutik Oqartussat tapersersugaat pillugit apeqquteqarlutik innuttaasut, suliffeqarfiit allallu Naalakkersuisut allaffeqarfiannut saaffiginnissinnaapput.
Imm. 2. Apeqqutit, suliassat agguarneri pillugit kaajallaasitaq (Akisussaaffiit agguarneri) naapertorlugu suliassaqarfittut nalinginnaasumik akisussaasumit naalakkersuisoqarfimmit suliarineqarlutillu akineqassapput.
Oqartussaasut suliarinninnerat il.il.
§ 7. Aalajangersakkaniit immikkut akuersinissaq, akuersissut, akuerineqarnissaq assigisaaluunniit pillugu qinnuteqarnissamut periarfissamik peqqussutini aalajangiinernilu ikkussisoqarsimatillugu qinnuteqaatit taakku suliassat agguarneri pillugit kaajallaasitaq (Akisussaaffiit agguarneri) naapertorlugu suliassaqarfittut nalinginnaasumik akisussaasumit naalakkersuisoqarfimmut nassiunneqarlutillu suliarineqassapput.
Imm. 2. Im. 1 malillugu qinnuteqaatinik suliarinninnermi, Kalaallit Nunaanni pissutsit EU-mi (den Europæiske Union) pissutsit taamaaqataannit allaanerutillugit, assersuutigalugu pisortat isumaqatigiissutaannik il.il. suliariumannittussarsiuussinermi nalinik akuerisinnaasanik killiliinermi, suliassaqarfimmi kalaallit nunaanni pissutsit naapertorlugit aalajangiinernik aalajangiisoqassaaq.
Pisimasunik oqartussat aalajangiinerannik tamanut saqqummiussineq
§ 8. §§ 2-5-imi oqartussat aalajangiinerinut attuumassuteqartut saqqummiussat den Europæiske Unions Tidendemi tamanut saqqummiunneqarsimapput aamma uani nassaarineqarsinnaallutik EUR-Lex nittartagaq https://eur-lex.europa.eu. Peqatigisaanik taanna oqartussat aalajangiinerannik Kalaallit Nunaanni nalunaarutiginninnerulluni. Oqartussat aalajangiinerannik ataatsimoortumik allattukkat aamma EUR-Lex-imi nassaarineqarsinnaapput. Aamma pineqaatissiinerit ataatsimoortut akuerineqarsimasut pillugit takussutissiaq pillugu nalunaarummut ilanngussaq takuuk.
Pineqaatissiissutit
§ 9. §§ 2-5-imi allattorneqarsimasuni peqqussutini aalajangiinernilu imarineqartunik aalajangersakkanik unioqqutitsisoq pinerluttulerinermik inatsit malillugu pineqaatissinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ingerlatseqatigiiffiit il.il. (inatsisitigut inuttut naatsorsuussat) pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit akisussaatinneqarsinnaapput.
Imm. 3. Akiliititsinerit arsaarinninnerillu nunatta karsianut nakkartassapput.
Atuutilersitsineq
§ 10. Nalunaarut ulloq 1. januar 2025-mi atuutilissaaq.
Imm. 2. Peqatigisaanik Ruslandimut allanullu killilersuilluni iliuusissat, Europæiske Unionimit akuerineqartut, Namminersorlutik Oqartussat ilaaffigilissagaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 34, 2. november 2022-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 14. november 2024
Múte Bourup Egede (atsior.)
Naalakkersuisut Siulittaasuat
/ Hans-Peder Barlach Christensen (atsior.)
Inatsit tunngaviusussaq
- Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat - (26/2010)
- Ruslandimut allanullu pillaatitut iliuusissanik atuutsitsilernissamut piginnnaatitsissuteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat - (4/2022)
- Inatsisartut Naalakkersuisullu pillugit Inatsisartut inatsisaat pillugu Namminersorlutik Oqartussat inatsimmut nalunaarutaat - (15/2023)
-
PDF (0.46MB)