Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Allaffissornikkut najoqqutassiat
Nr. 40
6. novembari 2020
Atuuttut

Doktorinngorniartarnerit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutissiaat

Ilisimatusarfik pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr 12, 12. juni 2019-imeersumi § 15, imm. 4 naapertorlugu aalajangersarneqarput:

 

 

Kapitali 1

Doktorinngorniarnermi ataqqinaammillu doktorinngorniarnermi ataatsimut aalajangersakkat

 

  § 1.  Ataani aalajangersakkat allaqqasut naapertorlugit Ilisimatusarfik doktorinngortitsisinnaallunilu ataqqinaammik doktorinngortitsisinnaavoq.

 

  § 2. Ilisimatusarfik ilisimatusarfimmi ilinniartitsissutini ataasiakkaani taakkununngalu kandidatinngorniarfiit ilaatillugit doktorinngorniarnerit allaqqasut doktorinngortitsisinnaavoq allaqqasutullu taaguuserlugit doktorinngortitsisinnaalluni:
1) Teologimi doktori - doctor theologiae (dr.theol),
2)  Filosofimi doktori - doctor philosophiae (dr.phil),
3)  Antropologimi doktori - doctor scientiarum anthropologicarum (dr.scient.ant.),
4)  Perorsaanermi doktori - doctor pædagogiae (dr.pæd.),
5)  Tarnit pissusaat pillugu doktori - doctor psychologiae (dr.psyk.),
6)  Inuussutissarsiortuni oqaatsit pillugit doktori - doctor linguae mercantilis (dr.ling.merc.),
7)  Inatsisilerinermi doktori - doctor juris (dr.jur.),
8)  Naalagaaffiit pillugit ilisimatusarnermi doktori - doctor politices (dr.polit.),
9)  Naalagaaffiit pissusiinik ilisimatusarnermi doktori - doctor scientiarum politicarum (dr.       scient.pol.),
10)  Aningaasaqarneq pillugu doktori - doctor oeconomices (dr.oecon.),
11)  Inuussutissarsiornermi aningaasaqarneq pillugu doktori - doctor mercaturae (dr.merc.),
12)  Allaffissorneq pillugu doktori - doctor scientiarum administrationis (dr.scient.adm),
13)  Inuiaqatigiilerineq pillugu doktori - doctor scientiarum socialium (dr.scient.soc.),
14)  Isumaginninneq pillugu ilisimatusarnermi doktori - doctor rerum socialium (dr.rer.soc.),
15)  Nakorsaatit pillugit doktori - doctor medicinae (dr.med.),
16)  Kigutigissaanermi doktori - doctor odontologiae (dr.odont.),
17)  Inuussutissalerinermi doktori - doctor medicinae veterinariae (dr.med.vet),
18)  Pinngortitamik ilisimatusarnermi doktori - doctor scientiarum (dr.scient.),
19)  Nakorsaasersuinermi doktori - doctor pharmaciae (dr.pharm.),
20)  Nunalerineq pillugu ilisimatusarnermi doktori - doctor agronomiae (dr.agro.),
21)  Teknik pillugu doktori - doctor technices (dr.techn.),
22)  Napparsimasunik paarsinermi doktori – doctor curationis (dr.cur),
23)  Inuiaqatigiilerinermi doktori – doctor scientiarum socialium (dr. scient.soc.). 
  Imm. 2.  Ilisimatusarfik ph.d.-graditut ataqqinaammik assinganik doktorinngortitsisinnaavoq. Taakkunani pisuni taaguut una ilanngunneqartassaaq: »honoris causa« (h.c).
  Imm. 3.  Inuit doktorinngortinneqarsimasut imaluunniit ataqqinaammik doktorinngortinneqarsimasut Ilisimatusarfimmiit diplomimik tunineqartassapput. Assammioqarsinnaatitaapput Ilisimatusarfimmit pineqarsinnaasumik tassanilu minervap niaquanik laubærkransimik ungalusimasumik naqitaqassaaq. Teologiimi doktorinngorsimasut siilikimik kjoleqarsinnaatitaapput siulilimmik sanilequtilik kiisalu nasartallit ammukaanik.

 

Kapitali 2

Doktorinngorniarneq

 

Doktorinngorniarneq pillugu tunngaviusut

 

  § 3.  Doktorinngortitsineq allaaserisaq tunngavigalugu pisarpoq, allaaserisarlu tamanut ammasumik oqaluttariarsorluni illersorneqartarluni. Ilisimatusarfiup immikkorluinnaq ittumik pisoqartillugu oqaluttariarsorluni illersuinertaata ingerlanneqannginnissaa akuersissutigisinnaavaa.
  Imm. 2.  Doktorinngortitsinermi atuakkiortup ilisimatuussutsikkut annertuumik ilisimasai inersimaneralu allaaserisaminilu ilisimatusarnermik malunnaatilimmik siuariaataasutut kinguneqarsimasumik ataqqinninnermik takutitsinerussaaq, tak. § 5, imm. 2.

 

  § 4.  Inuit suliassaqarfimmi qaninnermi pineqartumi kandidatinngorsimasut, magisteritulluunniit angusisimasut imaluunniit ph.d.-mik angusisimasut doktorinngorniummik nalilersorneqartussamik allaaserisamik tunniussisinnaatitaapput, taamaattorli Ilisimatusarfiup doktorinngorniarluni allat allaaserisaannik tunniussisinnaanissaat akuerisinnaavaa tak. imm. 2.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu Ilisimatusarfiup allaaserisaq tunniunneqartoq nalilersortariaqanngilaa makku peqqutigalugit 
1) doktorinngorniutaasoq allaaserineqarnerata ilusaa imaaluunniit isiginiarlugit akuerineqarluni tunniunneqarsinnaanngippat, imaluunniit 
2) allaaserisami sammineqartumi qaffasissumik naliliisinnaasumik Ilisimatusarfimmi peqanngippat, imaluunniit 
3) allaaserisaq ilinniarfimmi qaffasissumi doktorinngorniutaasutut doktorinngussutaananili nalilersorneqartussatut saqqummiunneqareersimappat, taamaassimassappallu allattuata allaaserisamik tunniussinermini tamatuminnga nalunaaruteqartussaatitaavoq.

 

Allaaserisaq

 

  § 5.  Doktorinngorniutip imarisinnaavai allaaserisaq imaluunniit allaaserisat imminnut ataneqartut periaatsilluunniit assingusut atorlugit allaaserisat. Doktorinngorniut arlallit allaaserisanik imaqarpat allattup ilisimatusarnermi inernerit angusimasani pillugit eqikkakkamik aamma nassuiaatitaqassaaq. Doktorinngorniummi siornatigut suliaasimasunik ilaqarpat, tak. imm. 2, eqikkaanermi taakku ilaatinneqassapput tassanilu ilisimatusarnermi inernerit nutaat taakkununnga naleqqiullugit ilaatinneqarlutik.
  Imm. 2.  Doktorinngorniummi tassanngaanneersunik allaaserisanik ilisimatusarnermiluunniit inernernit ilaqarpat taakkulu siornatigut Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani qaffasissumik ilinniarnermi angusissutaasimappata imaluunniit akissarsissutaallutik nalilerneqarsimappata doktorinngorniut taakkuninnga paasissutissanik ilaqartinneqassaaq. Doktorinngorniut taamaallaat tunniunneqarsinnaavoq doktorinngorniummut allattup ilisimatusarnermi misissuinermi nutaanik inernerit uppernarsarsinnaappagit, siornatigut naliligaasimasunit ilisimatusarnermit annertuumik siuariarneruppat, tak. § 3.
  Imm. 3.  Taassumannga eqikkaaneq doktorinngorniummut ilaatinneqassaaq.
  Imm. 4.  Doktorinngorniut taassumaluunniit ilaa ataatsimoorluni suliaqarnermit inerneruppat allaqataasut atsiortinneqassapput allattuatalu nammineq annertussusaa pillugu eqimattamillu suleqatigiinnermit annertussusaa uppernarsarneqarluni.

 

  § 6.  Doktorinngorniarluni allaaserisami tassanngalu eqikkaanermi suut oqaatsit atorneqassanersut Ilisimatusarfimmit aalajangerneqassaaq. Allaaserisaq allat oqaasii atorlugit allataappat eqikkagaq taamaattoq kalaallisut qallunaatulluunniit allanneqarsimassaaq.

 

  § 7.  Naliliinermut ataatsimiititaliap inassuteqarneratigut Ilisimatusarfiup allaaserinnittumut akuersissuteqarsinnaapput allaaserisami minnermik allannguinissaanut imaluunniit ilassuteqarnissaanut, tamannalu pissalluni illersorneqannginnerani takuneqarsinnaalerpat, tak. § 16.

 

Naliliinermik ataatsimiititaliaq aamma ataatsimiititaliap inassuteqaataanik suliarinninneq

 

  § 8.  Doktorinngorniummik nalilersuinermut naliliisussanik Ilisimatusarfik ataatsimiititaliussaaq allaaserisap tiguneranit piaartumik nalinginnaasumillu tiguneranit qaammat pingasut qaangiutsinnagit. Taanna marlunnik pingasunilluunniit doktorinngorniummi sammineqartumi suliaqartunik ilaasortaqassaaq professoriullutik suliassaqarfimmiluunniit qaffaseqataanik ilisimasaqarlutik. Nalilersuinermi ataatsimiititaliami ilaasortat kisimik nalilersuinermi ilaasinnaapput.

 

  § 9.  Naliliinermi ataatsimiititaliap inuttalerneqarnerata kinguninngua allaaserinnittoq tamassuminnga ilisimatinneqassaaq taakkununngalu akerliussaguni ulluinnaat ikinnerpaanik arfineq-pingasut sivisunerpaamillu ullut 14-it iluini akerliusinnaalluni. Akerliusoqassappat akerliussutit tiguneqariaannartut piaartumik suliarineqassapput. Naliliinermi ataatsimiititaliap katitigaanerata allanngortinnissaa aalajangerneqarpat allaaserinnittoq tamatuminnga aamma ilisimatinneqassaaq akerliliinissaanillu periarfissillugu.
  Imm. 2.  Naliliinermi ataatsimiititaliap katitigaanerat pillugu Ilisimatusarfik inaarutaasumik aalajangereerpat allaaserinnittoq tamatuminnga ilisimatinneqassaaq ulluinnaat ikinnerpaanik arfineq-pingasut sivisunerpaamillu ullut 14-it iluini doktorinngorniuteqarluni allaaserisani nalilerneqarnissaanit utertissinnaallugu periarfissaqarneranik ilisimatillugu. Piffissaliineq qaangiuppat naliliinermilu ataatsimiititaliap inaarutaasumik inassuteqaataata tigunissaanut allaaserisap nalilernissaata unitsinnissaa taamaallaat pisinnaavoq Ilisimatusarfiup immikkorluinnaq ittuni tamanna akuersissutigippagu.

 

  § 10.  Naliliinermi ataatsimiititaliap doktorinngorniutitut allaaserisap illersorneqarnissaa akuerineqartariaqarnersoq itigartinneqartariaqarnersorluunniit pillugu tunngavilersuummik ilinniagartuut siunnersuisoqatigiivinut allalluni inassuteqaateqassaaq. Ataatsimiititaliami naliliineq pillugu isumaqatigiinngitsoqarpat ilaasortat ataasiakkaarlutik eqimattakkuutaarlutilluunniit inassuteqaateqassapput. Inassuteqaat suliamut tunngatillugu allanneqassaaq aalajangiinermilu naammaginartumik tunngavissiissalluni.
  Imm. 2.  Inassuteqaat, pisuni ataasiakkaani allamik piffissaliisoqanngippat, naliliinermi ataatsimiititaliap pilersinneranit kingusinnerpaamik qaammatit arfineq-pingasut qaangiutsinnagit suliaralugu naammassineqarsimassaaq.

 

  § 11.  Inassuteqaat amigartunik ilitsersuinertaqarpat annertuumilluunniit amigaateqarpat inassuteqaat naliliinermi ataatsimiititaliamut suliareqqitassanngorlugu imaluunniit suliamik pingaarutilinnik kukkunerit aaqqinnissaat siunertaralugu nassiuteqqinneqassaaq. Inaarutaasumik inassuteqaat naammassineqarsimalerpat allattuanut piaartumik nassiunneqassaaq.
  Imm. 2.  Inassuteqaat, imaluunniit pisut ilaanni inassuteqaat, isumaqatigiinngissutaappat inassuteqaatip ilaanni allaaserisap itigartinnissaa inassutaappat allattua ilisimatinneqarsinnaavoq piffissami sapaatit akunnerit pingasut iluanni inassuteqaammut oqaaseqarsinnaatitaasoq imaluunniit allaaserisaq suliariteqqinnagu utertissinnaagaa.
  Imm. 3.  Naliliinermi ataatsimiititaliap inassuteqaataanut oqaaseqaammik saqqummiussisoqarpat allaaserisaq utertinngikkaluarlugu oqaaseqaat naliliinermi ataatsimiititaliamut akisassanngorlugu nassiunneqassaaq ilaatigullu inassuteqaammut nutaamik nalileeqqinnissamut tunngaviusinnaalluni. Allattoq naliliinermi ataatsimiititaliap akerliussutit pillugit qisuariaataat pillugu ilisimatinneqassaaq.

 

  § 12.  Inassuteqaateqarnermut atatillugu nalornisoqarneranik inissiiniarnermi naliliinermi ataatsimiititaliami ilaasortat ilinniagartuut siunnersuisoqatigiinni suleqataanngitsut suliassaqarfimmi suliamik suliarinninnissamut aggeqquneqarsinnaapput ikinnerpaamik ullunik 14-inik sioqqutsisumik. Taasinermi peqataassanngillat. Suliamik suliarinninnermi aalajangiinermut sunniuteqarsinnaasunik paasissutissanik allattullu siornatigut ilisimasimanngisaanik takkuttoqarpat allattoq tamatuminnga allaffigalugu ilisimatinneqassaaq aalajangiisoqannginneranilu taakku pillugit oqaaseqaateqarnissaanut periarfissinneqassalluni.

 

  § 13.  Naliliinermi ataatsimiititaliap inassuteqaataa pillugu ilinniagartuut siunnersuisoqatigiini taasinerat pillugu ataani malittarisassani takuneqarsinnaapput. Taaseqataasinnaasut tassaapput siunnersuisoqatigiini aalajangiisussani ilaasortat tamarmik. Taasinerni ataatsimik amerlanerussuteqarnikkut imaluunnit taasisut akornanni amerlanerussuteqarluarnikkut taasinermi taasissutaanngitsut ilanngunnagit aalajangiisoqartassaaq. Naliliinermi ataatsimiititaliap inassuteqaataa malinneqarniarani aalajangiisoqarpat suliaq naliliinermi ataatsimiititaliami annertusisami suliarineqassaaq.
  Imm. 2.  Allaaserisamik illersuisoqarnissaanut tamanit inassutigineqartoq akuersissutigineqassaaq ilaasortat taasisinnaasut ikinnerpaamik 2/3-ii akerliunatik taasippata. Allaaserisap illersorneqarnissaanut akuersinnginnermi tamanit inassutigineqarpat taaseqataasunit ataatsimik amerlanerussuteqarnikkut akuersissutigineqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Amerlanerussuteqartunit allaaserisap illersorneqarnissaa inassutigineqarpat taaseqataasunit ataatsimik amerlanerussuteqarnikkut akuersissutigineqarsinnaavoq. Allaaserisap illersorneqannginnissaanik amerlanerussutillit inassuteqarpata tamanna akuersissutigineqassaaq taasisinnaatitaasut ikinnerpaamik 2/3-ii inassuteqaammut akuersillutik taasippata.
  Imm. 4.  Naliliinermi ataatsimiititaliaq ilaasortanik marluinnarnik inuttaqarsimappat taakkulu allaaserisamik illersuinissamut aappaa akuersilluni aappaa akerliulluni taasippata allaaserisaq naliliinermi ataatsimiititaliami annertusisami suliarineqassaaq.

 

Annertusisamik naliliinermi ataatsimiititaliaq ataatsimiititaliallu inassuteqaataanik suliarinninneq

 

  § 14.  Ataatsimiititaliaaqqaartoq marlunnik ilaasortaqarsimappat ataatsimiititaliaq annertusisaq pingasunik tallimanilluunniit ilaasortaqassaaq. Ataatsimiititaq siulleq pingasunik ilaasortaqarsimappat ataatsimiititaq annertusisaq tallimanik inuttaqartinneqassaaq. Ataatsimiititaliaasimasumit ilaasortaasimasut annertusisamik ataatsimiititaliami nalinginnaasumik ilaasortaaqqittarput. Aamma §§-ini 8-12-imi aalajangersakkat assinganik atorneqassapput.

 

  § 15.  Naliliinermi ataatsimiititaliamit annertusisamit ilinniagartuut siunnersuisoqatigiinit inassummik taasineq makku tunngavigalugit pissapput, tak. § 13, imm. 1 oqaaseqatigiit aappaat:
1) Allaaserisamik illersuinissamut tamanit inassuteqaat akuersissutigineqassaaq ilaasortat taasisinnaatitaasut 4/5-ii akerliullutik taasinngippata. Tamanit isumaqatigineqartumik allaaserisamik itigartitsiniarnermut inassuteqaat allanngortinneqarsinnaanngilaq. 
2) Allaaserisamik illersuinissamut amerlanerussuteqartunit inassutigineqartoq akuersissutigineqassaaq taasisinnaatitaasut ikinnerpaamik 2/3-ii akerliullutik taasinngippata. Allaaserisap amerlanerussuteqartunit itigartinneqarnissaa inassutigineqarpat ikinnerpaamik taasisinnaasut 4/5-ii akerliullutik taasinngippata.

 

Illersornera pisortatigoortumik naliliisussallu nalunaarutaat

 

  § 16.  Allaaserisaq illersorneqarsinnaalerpat allattup isumagissavaa allaaserisamit assilisat pineqarsinnaaneri, allaaserisamillu assilisat Ilisimatusarfiup ersarinnerusumik aalajangiineratigut illersorneqannginneranit sapaatit akunneri ikinnerpaamik sisamat sioqqullugit.

 

  § 17.  Illersuineq tamanit tusarnaarneqarsinnaavoq ilinniagartuut siunnersuisoqatigiinilu siulittaasumit aqunneqarluni imaluunniit siulittaasumit toqqakkamit ilisimatusarnermit suleqataasumit allamit. Illersuinerup ingerlannera pillugu naammattumik uppernarsaatissaqarnissaa Ilisimatusarfiup qulakkiissavaa.
  Imm. 2.  Illersuinermi oqaatsit tassaassapput kalaallisut, qallunaatut, norskisut svenskisulluunniit, oqaatsinik allanik atuisoqarnissaanik Ilisimatusarfik akuersissuteqanngippat.
  Imm. 3.  Illersuisoqarnissaa ikinnerpaamik sapaatit akunneri sisamat sioqqullugu illersuisoqarnissaa pillugu Ilisimatusarfik ilisimatitsissaaq sumi qaqugu tamanna ingerlanneqassanersoq ilisimatitsissutigalugulu allaaserisaq sumi pineqarsinnaanersoq kiisalu illersuinissamut malittarisassat ersarinnerusut ilanngullugit, matumanilu pisortatiguunngitsumik naliliisussatut takkunnermi nalunaarneq.

 

  § 18.  Pisortatigoortumik nalilersuisussatut atuuttussat naliliinermi ataatsimiititaliamit ilaasortat marluk toqqarneqassapput. Pissutsini immikkut ittuni suliassaqarfimmi suliallit allat pisortatigoortumik nalilersuisussatut toqqarneqarsinnaapput.
  Imm. 2. Pisortatiguunngitsumik nalilersuisinnaasut illersuinermi aqutsisumut aallartinnginnerani nalunaassapput. Aqutsisulli pisortatiguunngitsumik naliliisartut kingusinnerusukkut oqaaseqartissinnaavai siusinnerusumilli nalunaaruteqartut siulliusussaatitaanerat atorunnaarsinngikkaluarlugu.

 

  § 19.  Doktorinngorniummik allataqartup kissaatigippagu illersuinini aallarnerlugu 1/2 tiimit atorlugit atuaasinnaatitaavoq tassanilu allaaserisap qulequtaa sammineqarluni kiisalu ilisimatusarnermi inernerit nalilerneqartussatut saqqummiunneqartut ilanngullugit eqqarsaatigalugit.
  Imm. 2.  Pisortatigoortumik nalilersuisussat nalinginnaasumik sivisunerpaamik 1 1/2 tiiminik piffissalerneqartarput pisortatiguunngitsumik nalilersuisussat sivisunerpaamik 3/4 tiiminik apeqqutinut piffissalerneqartarlutik, piffissanilu taakkunani doktorinngorniummik allataqartup akissuteqarnissaminut pisariaqartitaa ilaatinneqarpoq. Nalilersuisussanulli piffissaliineq pissutsit naapertorlugit sivikillineqarsinnaavoq sivitsorneqarsinnaalluniluunniit. Illersuineq tamarmi sivisunerpaamik 6 tiimiussaaq unikkallarnerit ilanngullugit.

 

  § 20.  Illersuereernerup kinguninngua piaartumik, taamaattoq tak. imm. 2, pisortatigoortumik nalilersuisussat illersuinerup qanoq sukumiitiginersoq pillugu naliliinertik ilinniagartuut siunnersuisoqatigiivinut nalunaarutigissavaat. Naliliisut tamarmik aappaataluunniit illersuineq sukumiisuunngitsutut nalilerpassuk nalunaarummi tamanna ersarinnerusumik tunngavilersorneqassaaq.
  Imm. 2.  Illersuineq ima ingerlasimappat, naliliisut marluullutik aappaaluunniit ilaliisumik nalunaaruteqarnissaminik nalornippata ilinniagartuut siunnersuisoqatigiini aalajangiisussaasoq allakkianik oqaaseqaateqarnissaanik pissarsiariniassavaat, matumanilu pisut naapertorlugit pisortatiguunngitsumik naliliisussanit, nalornineq qaangerumallugu. Ilisimatusarfiup doktorinngorniummik allattoq periarfississavaa namminermut tunnganngitsunik oqaaseqaateqarsinnaaneranik, allaaserisap naliliisartunut nalunaaruteqarniarlutik allaaserisamik nassiussinnginneranni.
  Imm. 3.  Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiivinut nalunaarut amigartumik ilitsersuutitaqarpat suliamilluunniit ingerlatsinermi kukkuneqartorujussuuppat naliliisartunut suliareqqitassanngorlugu kukkunerilluunniit aaqqitassanngorlugit uterteqqinneqassaaq. Inaarutaasumik nalunaarut tiguneqarsimalerpat doktorinngorniummik allattumut nassiunneqassaaq. Naliliisartut marluullutik illersugaq naammaginngippassuk doktorinngorniummik allattoq ullunik ikinnerpaanik 14-inik periarfissinneqassaaq nalunaarummut oqaaseqaateqarnissaminut. Oqaaseqaatit naliliisartunut nassiunneqassapput oqaaseqaateqarfigineqartussanngorlugit ilaatigullu inassuteqaammik nalileeqqinnermut atorneqartussanngorlugit. Doktorinngorniummik allattoq naliliisartut oqaaseqaataat kukkunersiornerallu pillugit ilisimatinneqassaaq.

 

Suliamik inaarsaaneq il.il.

 

  § 21.  Ilinniagartuut siunnersuisoqatigiini suliamik naliliinerannut pisortatigoortumik naliliisartut siunnersuisoqatigiinni ilaasortaanngippata suliamik suliarinninnermut aggersarneqarsinnaapput. § 12-imi aalajangersakkat aamma assinganik atorneqassapput.
  Imm. 2.  Suliamik naliliisussat ilinniagartuut siunnersuisoqatigiini suliamik aalajangiinnginnermi paasissutissanik allanik pissarsiniaqqaarnissaannut peqqutissaqanngippat, tak. imm. 3, makku atuutissapput, tak. § 13, imm. 1, oqaaseqatigiit aappaat pingajuallu:
1) Naliliisussat marluullutik illersugaq tamakkiisumik naammaginartippassuk doktorinngorniarluni allattoq doktorinngortinneqassaaq. 
2) Naliliisartut marluullutik illersugaq naammaginartinngippassuk doktorinngornissaanut taasinermi taaseqataasut ikinnerpaamik 2/3-ii aatsaat taasippata doktorinngorniarluni allattoq doktorinngortinneqarsinnaavoq. Tassunga aatsaat aalajangertoqarsinnaavoq imm. 3 naapertorlugu paasissutissanik ilassutaasunik pissarsisoqareerpat. 
3) Naliliisartut isumaqatigiinnatik nalunaaruteqarsimappata taasisinnaasut ikinnerpaamik 2/3-ii akerliunatik taasisimappata doktorinngorniarluni allattumut doktorinngortitsisoqarsinnaavoq. 
  Imm. 3.  Taasinermi amerlanerussutillit pissutsit immikkorluinnaq ittut peqqutigalugit suliaq naliliisartut nalunaarutaat kisiat tunngaviginagu aalajangiiffigineqartariaqartoq paasissutissanilli ilassutaasunik pissarsiarineqartariaqartoqartariaqartoq, taakku allaganngorlugit piniarneqassapput. Doktorinngorniarluni allattoq naliliisartullu tamatuminnga ilisimatinneqassapput paasissutissallu tassanngaanneersuunngitsut aalajangiisoqannginnerani oqaaseqaateqarsinnaatitaassallutik. Imm. 2 naapertorlugu malittarisassat malillugit aalajangiisoqassaaq doktorinngortitsisoqassanersoq imaluunniit doktorinngortitsisoqassannginnersoq.

 

  § 22.  Ilisimatusarfiup pissutsit immikkorluinnaq ittut peqqutigalugit oqaluttariarsorluni illersuinertaata pinngitsoortinnissaanut aalajangerpagu malittarisassat illersuinermut aalajangikkat atuuttut malittarisassat malillugit doktorinngortitsisoqarsinnaavoq.

 

  § 23.  Allaaserisap assilinera ataaseq Nunatta Atuagaateqarfianut assilineralu ataaseq Ilisimatusarfiup atuagaateqarfianut tunniussisoqassaaq.

 

Kapitali 3

Ataqqinaammik doktori

 

  § 24.  Ilisimatusartunut ataqqinaammik doktorinngortitsisoqarsinnaavoq ilisimatuussutsikkut sulinerminni tamanna ataqqineqartussatut nalilerneqarpat ilisimatusarnermi qaffasinnerpaamik ataqqinaasernissaat pissusissamisoortutut isigineqarpata.

 

Kapitali 4

Naammagittaalliuutit

 

  § 25.  Nalunaarut naapertorlugu aalajangiinernut naammagittaalliuutit Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut anngunneqarsinnaapput.

 

Kapitali 5

Atuutilernera

 

  § 26.  Nalunaarut atuutilissaaq ulloq 1. december 2020.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat ulloq 6. november 2020.

 

 

 

Katti Frederiksen

/

Karsten Peter Jensen

Atassuteqarnerit
Inatsit tunngaviusussaq