Innaallagissamut ikkussuinerit suliarineqarnerannut ingerlanneqarnerannullu isumannaallisaaneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
§ 6, imm 1 naapertorlugu Sanaartukkat innaallagissamut atugassat, innaallagissamut ikkussuinerit aamma atortut innaallagiatortut pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 3. november 1994-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 19, 12. juni 2019-imeersumi allanngortinneqartumi, Innaallagissiornermut Oqartussanit aalajangersaneqassaaq:
Kapitali 1
Atuuffia aamma nassuiaatit
Atuuffia
§ 1. Nalunaarut manna atuuppoq innaallagissap aqqutaanik ikkussorneqarsimasunik 0 V ac.-imit imaluunniit 0V dc.-imit 1000 V ac. imaluunniit 1500 V dc. angullugu ilanngullugu sakkortussusilinnik suliaqarnermut aamma ingerlatsinermut.
Isumannaallisaanermut piumasaqaatit
§ 2. Innaallagissap aqqutai suliarineqassapput aamma ingerlatinneqassapput imatut, taakkua inunnut, uumasuutinut imaluunniit illunut navianartorsiortitsisinnaajunnaarlugit.
Nassuiaatit
§ 3. Nalunaarummi matumani makku imatut paasineqassapput:
1) Sumiiffinni tamanit tikinneqarsinnaasuni qaammaqqusersuinermut atortut: Aqqusineeqqani, illut akornanni aqqusinerni, aqqusinerni, inoqannginnersani aamma assigisaanni tamanit tikinneqarsinnaasuni qaammaqqusersuinermut armaturinik aamma qaammaqqutinik ikkussuinermut.
2) Ajoqusernaveersaarnermut atortut: Navianartunut innaallagissap pilersissinnaasaanut ajoqusernaveersaarnermut atortut, soorlu sarfap sakkortusivallaarnissaanut illersuutit aamma innaallagissamut kukkusumik ingerlalersumut illersuutit.
3) Inigisat: Illut aamma inissiat ukioq naallugu inigineqarsinnaasutut akuerisat aammattaaq sunngiffimmi illut aamma sulinngiffimmi inissiat, unnuiffigineqarsinnaasutut akuerineqarsimasut.
4) DCL: Device for Connection of Luminaires atortut DCL-imut ikkussisarfillit aamma DCL-imut ikkuffillit, taakkua qaammaqqusersuinermut armaturinik innaallagissamut attaveqartitsilersinnaasut aamma qamittaatiliisinnaasut inaallagissamut aqqummut aalajangersimasumut.
5) EDB-mut ikkuffiit: Atortut ikkuffii immikkut ittumik suliarineqarsimanertik pissutigalugu IT-mut atortunik aamma assigisaannik ikkussiffigineqarsinnaasut, kisianni atortunit allanit innaallagiartortunit allatut ittunik ikkuffilinnik ikkussiffigineqarsinnaanngitsut.
6) Ajortittoqarsinnaaneranut illersuusiliineq: Innaallagissap sarfaanut qupinnguallannissamut ataasiartumik ajortittoqarnerani imminut illersorneq.
7) Napparsimavinni innaallagissamut ikkuffiit: Innaallagissamut ikkuffiit innaallagissamut ikkuffinnut nalinginnaasunut atorneqarsinnaanngitsut Atortunut innaallagiartortunut isumannaallisaanermut najoqqutassiaq naapertorlugu.
8) Ikkussukkat ikkuffiit atorlugit attavilerneqartartut: Attaviliinermut atortut aalajangersimasumik ikkunneqarsimasut iikkamut ikkuffimmut innaallagissamut ikkuffimmit ikkussiffigineqartartut, taakkualu sarfaqartillugit katiterneqarsinnaanatik imaluunniit avissaartinneqarsinnaanatik. Tamatuma saniatigut atortut siullermik ikkunneqarsimanermik kingornatigut katiterneqarnissaminnut imaluunniit avissaartinneqarsinnaanerat naatsorsuutigineqassanngillat, aserfallatsaaliuinerup imaluunniit atortunik innaallagiartortut ikkussorneqarsimasunik aqqutaanik allanngortitsinermut atatillugu.
9) Tunngaviusumik illersuut: Arlaannik ajortittoqarsimatinnagu innaallagissap sarfaanut qupinnguallannissamut illersorneq.
10) Ataatsimoortitat: Innaallagissap kaaviiaarfia atortut innaallagissamik atuisut imaluunniit iikkami ikkuffinnik pilersuisussatut naatsorsuutigineqartut.
11) Atortut Klasse I-mut ilaasut: Atortut innaallagiartortut tunngaviusumik tapinnaallisarneqarsimasut soorlu tunngaviusumik ajortinnissaannut illersuutilerlugit aamma naligiissaarnissaannut soorlu ajortinnissaannut illersuutilikkat.
12) Atortut Klasse II-mut ilaasut: Atortut innaallagiartortut tunngaviusumik tapinnaallisarneqarsimasut soorlu tunngaviusumik illersuuserlugit aamma ajortinnissaannut tapinnaallisaqqinneqarsimasut soorlu ajortinnissaannut illersuutilikkat, imaluunniit tunngaviusumik aamma ajortinnissaannut illersuuteqarnerat sakkortunerusumik tapinnaallisaanikkut anguneqarsimalluni.
13) Innaallagissap aqqutaa: Aqqutip ilaa innaallagissap sarfaanut aalajangersimasumut aqqutigineqartussatut naatsorsuussaq.
14) PELV: Atortoq innaallagiartortoq taassuma sarfaata sarfap immikkut sakkukissuseqartup nalinga qummut qaangersinnaanagu ataasiaannartumik ajortittoqarnerata nalaani taamaallaat innaallagissap kaaviiaartut allat nunamut ikkunneqarfianni ajoquteqalertoqarnera pinnagu.
15) RCD: Residualcurrentdevice, kattutsitsinermut atortoq mekaniskiusoq imaluunniit atortut katiterneqarsimasut sarfamik attaveqartitsisartut, ingerlatsisut aamma attaveerutsitsisartut ingerlatsinermut pissutsit nalinginnaasuuneranni aamma ikkuffinnik ammaanermik pilersitsisartut, sarfaq siumukartoq aalajangersimasumik naleqartillugu pissutsit nalunaarsorneqarsimasut tunngavigalugit.
16) Inuk paasisimasalik: Inuk tulluartumik ilinniagalik aamma misilittagalik tamakku tunngavigalugit pineqartoq nalorninartunik misissueqqissaarsinnaavoq navianartunillu innaallagissap pilersissinnaasaanik pinngitsoortitsilluni.
17) SELV: Atortoq innaallagiartortoq taassuma sarfaata sarfap immikkut sakkukissuseqartup nalinga qummut qaangersinnaanagu, pissutsit nalinginnaatillugit taamatullu ataasiaannartumik ajortittoqarnerata nalaani, innaallagissap kaaviiaartut allat nunamut ikkunneqarfianni ajoquteqalertoqarnera ilanngullugu.
18) Innaallagissamut ikkuffik: Innaallagissamut atortoq ikkutassaq niuusanik pilik taannalu iikkami ikkuffiup ikkunneqarfissaanut naammattussatut naatsorsuussaalluni.
19) Iikkami ikkuffik: Innaallagissamut atortoq ikkussivissaq ikkussivissartalik taannalu ikkutassap niuusanik peqartup aamma ledninginut ikkussiffissanik attaveqartitsilernissamut atortulik.
20) Sarfap kaaviiaarfia: Innaallagissamut atortut ikkussukkami innaallagiartortumiittunik, taakkua sarfap sakkortuallaarnissaanut ataatsimut illersuutinik atortulerneqarsimallutik.
21) Ledninginut katiteriffik (tavle): Katiterinermut atortoq ataaseq imaluunniit arlallit tassunga ilanngullugit atortut innaallagiartortut aqutsinermut, uuttuinermut, nalunaarnermut, ajoqusernaveersaartitsinermut, naleqqussaanermut atortut namminneq inaallagissamik aamma mekaniskiusumik attaveqartut aamma sananeqarsimasunik ilaqarlutik.
22) Ledningi tassunnartoq: Ledningi qitulleraartoq atortut innaallagiartortut innaallagissamut aalajangersimasumut atassuserneqarnissaannut atorneqartartut.
Kapitali 2
Isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaammik naammassinninneq
§ 4. Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq Kalaallit Nunaanni allannguutit/ilanngunneqarsimasut ilanngullugit innaallagissamik sakkukitsumik sarfalinnik ikkussuussinermi maleruaqqusat nalinginnaasut HD 60364 atuuttoq naapertorlugu suliarineqarpat, taava isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaatit ataatsimoortut eqqortinneqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaa ikkussuuneqarsimasoq Kalaallit Nunaanni allannguutit/ilanngunneqarsimasut ilanngullugit innaallagissamik sakkukitsumik sarfalinnik ikkussuussinermi maleruaqqusat nalinginnaasut HD 60364 atuuttoq malinnagu imaluunniit ilaannaa malillugu suliarineqarpat, taava ikkussorneqarsimasup najoqqutassami matumani isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaatit malinneqarnerat uppernarsaasersorneqassaaq.
Imm. 3. Atortunik innaallagiartortunik ikkussuinermik suliaqarnermi piffissaasumik nalunaarneqarnermi maleruaqqusap nalinginnaasup sorliup atorneqarnissaa ersersissavaa. Imatut pisoqarpat atortunik innaallagiartortunik ikkussuinermik naammassinnilluni piffissaq suliaqarfiusoq tassaasoq ukiunik pingasunik sivikinnerusoq, taava ikkussuinermik naammassinnilluni piffissamut suliaqarfiusumut Kalaallit Nunaanni allannguutit/ilanngunneqarsimasut ilanngullugit innaallagissamik sakkukitsumik sarfalinnik ikkussuussinermi maleruaqqusat nalinginnaasut HD 60364 atorneqassaaq.
§ 5. Nalinginnaasut nalunaarummi matumani innersuunneqartut, Dansk Standard aqqutigalugu pisiarineqarsinnaapput imaluunniit Innaallagissiornermut Oqortussani misissorneqarsinnaapput.
Kapitali 3
Isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaatit ataatsimoortut
§ 6. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq tunngaviusumik illersuuserneqassaaq, taamaaliornikkut inuit aamma uumasuutit navianartunut, tassa ikkussorneqarsimasut ilaannik sarfaqartunik atuinerminni pilersinnaasunut illersorneqassammata.
§ 7. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq ajortittoqarsinnaaneranut illersuuserneqassaaq, taamaaliornikkut inuit aamma uumasuutit navianartunut, tassa ikkussorneqarsimasut ilaannik sarfaqartunik ajortissimasunut atuinerminni pilersinnaasunut illersorneqassammata.
§ 8. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq imatut suliarineqassaaq, taamaaliornikkut ikuallajasut ikittoornissaannut kissattoorpallaarnerup imalluunniit innaallannerit kingunerisaannik navianartoqassanani. Tamatuma saniatigut atortut innaallagiartortut atorneqarneranni, inuit imaluunniit uumasuutit uutitersinnaanerannut navianartoqassanngilaq,
§ 9. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq sakkortuallaamik sarfanittoornissamut illersorneqassaaq taamaaliornikkut inuit, uumasuutit aamma illuutit navianartunut illersorneqassallutik, tassa kissattoorpallaarnerup kingunerisaanik imaluunniit elektromekaniskiusumik sunnertinneqarnissamut sakkortuallaamik sarfanittoornissamut pilersinnaasunut.
§ 10. Aqqutit sarfap ingerlaarfigisaanni aamma ilaani suugaluartuniluunniit, taakkua sarfamik kukkusumik ingerlaarfissatut naatsorsuussaasut, sarfamik taassuminnga ingerlaffissatut pineqassapput kissappallaarnissaat pinaveersaartillugu.
§ 11. Atortoq innaallagiartortoq taakkununnga ilanngullugit aqqutit mekaniskiusumik, sarfamik kukkusumik pilersinneqartumut elektromekaniskiusumik sunnerneqarnissaannut illersuummik pilerneqarsimassapput, taamaaliornikkut inuit, uumasuutit aamma illup navianartorsiortinneqarnissaat pinngitsoortinniarlugu.
§ 12. Sarfap ingerlaarfiisa ilaasa sarfap kaaviffiisa akornanni ajortitut, taakkua assigiinngitsunik sarfamik pilersorneqarnerisa kingunerissanngilaat inuit, uumasuutit imaluunniit illut navianartorsiortinneqarnerannik kinguneqassanngilaq.
§ 13. Innaallagissap sakkortusivallaarnerata inuit, uumasuutit imaluunniit illut navianartorsiornissaat kingunerissanngilaa.
§ 14. Sarfaq sakkukillisimasup aamma tamatuma kingornatigut sarfap sakkortussusianik pilersitseqqinnerup inuit, uumasuutit imaluunniit illut navianartorsiornissaat kingunerissanngilaa.
§ 15. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq elektromagnetiskiusunik akornusersorneqarnissaminnut sunnerneqarsinnaajunnaarsinneqassapput, taamaalillutik avatangiisini inissisimaffigisaminni akornuteqanngitsumik ingerlasinnaassallutik.
§ 16. Naatsorsuutigineqarsinnaappat inuit, uumasuutit imaluunniit illup pilersuinerup atassutaarunnerani navianartorsiortinneqalersinnaanerat, taava maleruaqqusanik pissutsinut naleqquttunik ikkussukkani imaluunniit atortuni innaallagiartortunik ikkussorneqareersimasuni pilersitsisoqassaaq.
Kapitali 4
Pilersaarusiorneq aamma ingerlatsineq ataatsimut isigalugit
§ 17. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq pilersaarusiorneqassaaq aamma imatut suliarineqassalluni, tassani atortup innaallagiartortup ikkussorneqartup siunertamut atorneqarnissaminut eqqortumik atorneqarnissaanut sillimaffigineqarsimassalluni.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq pilersaarusiorneqassaaq aamma imatut suliarineqassalluni, tassani pissutsit avatangiisinut tunngasut eqqarsaatigineqassallutik, tassa innaallagiartortup ikkussorneqartup naatsorsuutigineqartutut innaallagissap aqqutaata ikkussorneqarsimasup qanoq sivisutigisumik piusinnaanera eqqarsaatigalugu.
Imm. 3. Atortussiat innaallagiatortut innaallagissap aqqutaanut ikkussorneqarsimasunut ilaasut, taakkualu namminneq imm. 2 naapertorlugu piumasaqaataasunik pisinnaasaqanngitsut, qulakkeerneqassapput naammaginartumik immikkut illersuuserlugit tassa innaallagiartortup ikkussukkap naammassineqareertut ilaata assingatut.
§ 18. Innaallagissap aqqutaa ikkussorneqartoq tamatigut suliarineqassaaq eqqortumik isumannaatsuutillugu aamma illersorneqarsinnaasumik, tassa inunnit taamatut suliaqarnissamut piginnaaneqartunik.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaanik ikkussorneqartumi atortussiat naleqquttut taamaallaat atorneqassapput aamma atortussiortup ilitsersuutigisai naapertorlugit ikkussorneqassallutik.
Imm. 3. Atortussiat piginnaasaat innaallagissap aqqutaata ikkussorneqartup suliarineqarnerata nalaani ajornerulersinneqassanngillat.
§ 19. Ledninginik atorneqartussanik aamma qanoq ikkussuinissamik toqqaanermi eqqarsaatigineqartussat tassaapput:
1) sumiiffiup qanoq issusia,
2) iikkat aamma illup ilaata allat, ledninginut atortut ingerlaffigisaasa, qanoq issusiat,
3) ledninginut atortut inunnit aamma uumasuutinit tikinneqarsinnaanerat,
4) sarfap sakkortussusia,
5) elektromagnetiskiusut sunniutigisinnaasaat, nunamut ikkusimasut ajortinneranni aamma kortslutertoqarnera pilersinnaasunit,
6) elektromagnetiskiusut akornusersuinerat aamma
7) sunniutaasinnaasut allat, tassa ledninginut atortunut sunniuteqarsinnaasut innaallagiartortut ikkussorneqartut suliarineqarneranni imaluunniit ingerlatsinermi.
§ 20. Innaallagissap aqqutaata sanimut kipinera aalajangersarneqassaaq nalinginnaasumik ingerlanermut pissuseqarneranut aaamma ajortinnermi pissuseqarneranut naleqqiussilluni makku eqqarsaatigalugit:
1) innaallagissap aqqutaata kissannermini qaffasinnerpaamik akuerineqarsinnaasup killiffia,
2) sarfap apparnerata akuerineqarsinnaanerup akuerineqarsinnaasup killiffia,
3) elektromekanikkip sunniutigisai, nunamut ikkusimasut ajortinneranni aamma kortslutertoqarnera pilersinnaasutut naatsorsuutigineqartut,
4) mekanikkip sunniutigisai allat, tassa innaallagissap aqqutaanut sunniutaasinnaasut,
5) innaallagissap ingerlaartup sakkortussusianut akiuuttup (impedans) annertunerpaaffia, sarfamut kukkusumut illersuuteqarnermut atuuttumut naleqqiussilluni, kiisalu
6) qanoq ikkussuisoqarnera.
§ 21. Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqartoq aamma ikkussuunneqartut atortullu allat imatut suliarineqassapput aamma inissinneqassallutik, taakkua akunnerminni imminnut ajoqusersinnaajunnaarsillugit.
§ 22. Ikkussuunneqartut allat innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqartunut attaveqanngitsut imaluunniit attuumassuteqanngitsut, taakkua innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut imatut avissaartinneqarsimassapput, suliarissallugit periarfissaqassalluni innaallagissap aqqutai ikkussuunneqarsimasut attunngikkaluarlugit.
§ 23. Atortussiat innaallagiartortut imatut inissinneqarsimassapput, aqunnerat, misissornerat, suliarinerat, aserfallatsaaliorneqarnerat aamma taakkua attavilersorneqarnerisa tikinnissaannut periarfissat ajornanngitsumik periarfissaassalluni, taamaallaat makku pinnagit:
1) nunami katiterneqarsimasut,
2) katiterfiit immerneqarsimasut imaluunniit qallerneqarsimasut,
3) ledningit nillertut aamma atortut kiassarneqartut akornanni attaviit qilaami aamma natermik kiassaanermut atortut aamma kabelit kiassaanermut atortut,
4) katiterineq svejserineq, aqerlorterineq, qajannaallisaalluni aqerlortikkat imaluunniit sakkoq naqitsinertalik atorlugu naleqquttumik katinneqarsimasut, imaluunniit
5) katiterineq tassaasoq atortussiamut innaallagiartortumut ilaasoq aamma nalinginnaasunik taakkununnga attuumassuteqartunik eqqortitsisoq.
§ 24. Innaallagissap aqqutai ikkussuunneqareersimasunut atortut allat suliarineranni aamma inissinneranni, aqunnerat, misissornerat, suliarinerat, aserfallatsaaliorneqarnerat aamma innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqartunut attavilersorneqarnerisa tikinnissaannut periarfissat sapinngisamik ajornanngitsumik periarfissaassalluni.
§ 25. Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqartoq imaatut suliarineqarsimassaaq piffissami suliarineqarfianni maleruaqqusat atuuttut naapertorlugit.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutai ikkussuunneqarsimasut kingusinnerusukkut allanngortinneqarpata, tamatumunnga ilanngullugit ledninginut katiteriffiinik nuussineq, taava innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasut ilaannut allanngortinneqartunut maleruaqqusat piffissami suliaqarfiusumi atuuttut atorneqassapput.
§ 26. Sumiiffiup sumut atorneqarnerata imaluunniit qanoq issusia allanngortinneqarpat, taava innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq atorneqarfimminut imaluunnit qanoq issusermut nutaamut naleqqussarneqassaaq.
Imm. 2. Sumiiffiup sumut atorneqarnerata imaluunniit qanoq issusia allanngortinneqarpat atortumik innaallagiartortumik ikkussinermut atatillugu, taava ikkussineq suliarineqassanngilaq, innaallagissap aqqutaata ikkussuunneqarsimasup sumiiffik tamakkerlugu atorneqarfimminut imaluunnit qanoq issusermut nutaamut naleqqussarneqaqqaartinnagu.
Pilersuinermut atortut
§ 27. Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq innaallagissamik sakkukitsumik siaruarterinermut aqqutinit pilersorneqartoq, TN-itut atorneqartutut suliarineqarsinnaavoq imatut ittoqartillugu, imaappat atortoq innaallagiartortoq ikkussukkamik pilersuisoq tassaappat TN-itut atorneqartutut suliarineqarsimalluni:
1) Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq transformerstationimit nammineq pigisamit pilersorneqarpat.
2) Innaallagissap aqqutaa illumut ingerlasoq toqqaannartumik transformerstationimit aallaaveqarpat aamma kabeli atorlugu suliarineqarsimalluni.
3) TN-itut atorneqartoq innaallagiartortumut ikkussuunneqarsimasumi atorneqareertillugu.
4) Atortumik innaallagiartortumit piginnittoq immikkut akuersissummik tunniussaqarsimatillugu.
Imm. 2. Atortumik innaallagiartortumik piginnittup TN-itut atorneqartutut atuisinnaanermik itigartitsisinnaavoq imm. 1-imi normu 1 aamma 2 taaneqartunut tunngatillugu, imaappat TN-itut atorneqartup sarfamik sakkukitsumik siaruarterinermut aqqutini suliaqarnissaq teknikikkut annertuumik ajornartorsiuteqarnermik tamanna kinguneqarpat.
Imm. 3. TN-itut atorneqartoq atorneqarsinnaanngilaq atortumik innaallagiartortumik piginnittoq akuersissuteqartinnagu, tassa imm. 1-imi normu 3-mi taaneqartunut tunngatillugu.
§ 28. TN-C-itut atortunik atorneqartunik peqarnissaq akuerineqanngilaq ledninginut katiteriffiup siulliup imaluunniit agguartitsissutip killiffiata kingornatigut. Ledninginut katiteriffiup siulliup imaluunniit agguartitsissutip killiffiata kingornatigut tamatigut sarfaq aqqutai illersuutinik aamma nor’lup aqqutai immikkoortinneqarsimasut atorneqassapput.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutai ikkussuuneqarsimasut pioreersuni aammattaaq transformerstationini allilerineq imaluunniit allanngortitsinerni, imm. 1 atuutsinneqanngilaq.
Ledninginut katiteriffinnik (tavler) ikkussuineq
§ 29. Ledninginut katiteriffiit siornanni, taakkua silissusiat imaluunniit portussusiat 1 meteri qaangersimappassuk, taava inissaq akornuserneqanngitsoq minnerpaamik ledninginut katiteriffiup silissusia tamakkerlugu aamma natermiit taassuma qaavanut 1 meteriussaaq, taamaattorli natermiit minnerpaamik 2 meterit.
Imm. 2. Ledninginut katiteriffiit ilaanut imaluunniit atortumut anillanganerup takinersaanut akornuserneqanngitsumik 1 meterimik inissaqartitsisoqassaaq. Ledninginut katiteriffiit sanileriissillugit inissinneqartillugit, kisianni taakkua akunnerminni ungasissusiat 1 meterimit annikinneruppat, taava taakkua ledninginut katiteriffittut ataasiinnartut isigineqassapput.
Imm. 3. Atortut sullullit perlaajusallit imm. 1-imut ilaatinneqanngillat.
§ 30. Attaviliinermut ikittaatinullu atortut, taakkununnga ilanngullugit atortut illersuutaasut paatsuugassaanngitsumik nalunaaqutserneqassapput, takkua ersersissavaat innaallagiartortup ikkussuunneqarsimasup immikkoortut sorliit attavilernerai.
Imm. 2. Atortut paarlaanneqarsinnaanerat periarfissaanngippat taava imm. 1 atuutinneqassanngilaq.
§ 31. Sarfamut sakkortuallaartumut illersuutinik suugaluartuniluunniit qajannaatsumik nalunaaqutsiisoqarsimassaaq, tassani nalunaarneqarsimassaaq sarfamut nalunaarneqartumut sikringi annerpaaq akuerisaasoq sorliunersoq imaluunniit atortut iluarsineqarsinnaappata sarfaq iluarsineqarsinnaasoq sakkortunerpaaq.
Imm. 2. Sarfamut sakkortuallaartumut illersuut arlalinnut siunertalerlugu atorneqarpat, taava nalunaaqutsiinermi annertussutsit akuerisaasut minnerpaaq nalunaaqutserneqassaaq.
Ajoqusernaveersaarnermut atortut
§ 32. Ajoqusersinnaanermut illersuutit pisinnaasai aalajangersarneqassapput atortup sumut atorneqarnera apeqqutaatillugu.
Imm. 2. Ajoqusersinnaanermut illersuutit atuutissapput sarfap sakkortussusia, sarfaqarneq aamma piffissaq eqqarsaatigalugu, taakkualu naleqqutissapput sarfamik kaavitsisup pisinnaasaanut aamma inuit, uumasuutit imaluunniit illup navianartorsiortinneqarnissaannut naleqqiussilluni.
Qamitsineq aamma immikkoortitsineq
§ 33. Atortussianik innaallagiartortunik ikkussisoqarsimassaaq innaallagiartortunik ikkussuunneqarsimasunik qamitsinermut atorneqartussanik, taamaaliornikkut innaallagiartortunik ikkussuunneqarsimasunik, sarfalinnik kaaviiaartunik imaluunniit atortunit ataasiakkaanik, aqutsinermi, misissuinermi, ajoquteqarnerannik misissuinermi, misileraanermit, aserfallatsaaliuinermit aamma aaqqissuussinermi qamitsisoqarsinnaalluni taamatuttaarlu immikkoortitsisoqarsinnaassalluni.
Imm. 2. Sarfallit kaaviiaartui innaallagissap aqqutaannit sarfaqartunit tamanit immikkoortinneqarsinnaassapput. Immikkoortitsineq sarfallit kaaviiaartuinut ataatsimoortumik pisinnaavoq, tamanna ingerlatsinermi pissutsit ajornartinngippassuk.
§ 34. Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasumik sarfamik pilersorneqarnerata ingerlaannartumik qaminneqarnissaa pisariaqarpat, taamaaliornikkut inuit, uumasuutit imaluunniit illu navianartorsiortinniarnagit, taava ajutoornermi qamittaammik ikkussisoqassaaq taanna ilisariuminassaaq, sunniuteqarluassalluni aamma pilertortumik atorneqarsinnaassalluni.
Ajoqusernaveersaarnermut ilassut RCD atorlugu
§ 35. Innaallagissap aqqutaanut aalajangersimasumik ikkussorneqarsimasunut innaallagiartortunut illumi atugassanut assigisaannullu ikkuffiit 20 A tikillugu kiliffigalugulu sarfatortut, aammattaaq innaallagissap aqqutaanut aalajangersimasumik ikkussuunneqarsimasunut ikkuffinnut allanut sarfamut sakkortuallaartumut 32 A tikillugu kiliffigalugulu illersorneqartunut, ilaassaaq pilersuinermik attaveerutitsinissaq automatiskiusumik qamitsisartoq illersuutaasoq.
Imm. 2. Illersuutaasutut atortutut atorneqassapput RCD maluginnilluni sarfaarutitsisartoq annertunerpaamik 30mA killiffiliullugu.
Imm. 3. Ikkuffiit iikkamiittut atortunut ataasiakkaanut ingerlatsinermi teknikimik pissuteqartumik maluginnilluni sarfaarutsitsisartumut RCD-illersuummut ilaatinneqanngitsut annerpaamik 30mA-mut, tak. imm. 2, automatiskiusumik pilersuinermik unitsitsisartumik illersuummut atortumik RCD-iunngitsumik maluginnilluni sarfaarutsitsisartumik annerpaamik 30mA-mik atortulerneqassapput.
Imm. 4. Ikkuffiit iikkamiittut imm. 3 naapertorlugu inissinneqassapput imaluunniit imatut nalunaaqutserneqassallutik, atortunut allanut ikkussiffigalugit atorneqarsinnaajunnaarsillugit.
Imm. 5. Piumasaqaamma imm. 1-imiittumi ilaatinneqanngitsut tassaapput:
1) Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq imaalluunniit taassuma ilaa tassunga taamaallaat atortussiat klasse II-mut ilaasut aalajangersimasumik ikkunneqarsimasut, aamma innaallagiartortoq ikkussuunneqarsimasoq ikkuffeqanngippat imaluunniit allanik ikkuffissaqarnani.
2) Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq innaallagissamut ikkuffilik imaluunniit allanik ikkuffissaqartoq, taanna sarfamik kaaviiaartumik immikkut illersuutileqarsimasoq imaluunniit immikkut sakkukitsumik sarfalik, SELV imaluunniit PELV.
3) Innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq IT-mut atortutut nunamut atassusigaq aamma tapinnaveersaammik nakkutigineqartoq.
4) Ikkussiffissat, ikkuffiit iikkamiittut illumi atortunut aamma assigisaannut atugassat pinnagit, ingerlatsinermi teknikimik pissuteqartumik maluginnilluni sarfaarutsitsisartumut RCD-illersuummut ilaatinneqanngitsut annerpaamik 30mA-mut. Taamaappat ikkussiffissat taakkua automatiskiusumik pilersuinermik unitsitsisartumik illersuummut atortumik sarfaarutsitsisartumik atortulerneqassapput.
5) Napparsimavinni aamma EDB-mut ikkuffiit aqqummik atuuttumik attavilerneqarsimasut aamma teknikimik pissuteqartumik imaluunniit maluginnilluni sarfaarutsitsisartumut RCD-illersuummut ilanngunneqarusunngitsut annerpaamik 30mA-mut. Taamaappat ikkussiffissat taakkua automatiskiusumik pilersuinermik unitsitsisartumik illersuummut atortumik sarfaarutsitsisartumik atortulerneqassapput.
Nalunaaqutsersuineq
§ 36. Naleqquttunik mianersoqqussutinik allagartaliisoqassaaq imaluunniit nivinngaasoqassaaq tamanna isumannaallisaaneq pissutigalugu pisariaqarpat, kiisalu inunnut, uumasuutinut imaluunniit illuutinut navianartorsiortitsinissaq pinngitsoorniarlugu.
Imm. 2. Ikkussinermut aamma aqutsinermut atortut nalunaaqutserneqassapput, tassani nalunaarneqarlutik ilaasa sorliit innaallagiartortunik ikkussukkanut aqutsisuunersut.
Imm. 3. Atortut ledningit imatut inissinneqarsimassapput imaluunniit imatut nalunaaqutserneqarsimassallutik misissuinermi, misiliinermi, iluarsaassinermi imaluunniit innaallagiartortunik ikkussuuneqarsimasunik allanngortitsinermi.
Innaallagissap aqqutai
§ 37. Innaallagissap aqqutaasa akornanni imminnut atanerat aamma innaallagissap aqqutaasa aamma atortussiat allat akornanni atanerat innaallagissamik attaviat ataavartuussaaq aamma aserujaatsuussaaq, taamattaaq naammaginartumik mekaniskiusumik qajannaassuseqassaaq aamma illersuuteqarluni.
Imm. 2. Attaviit tulluartumik qallerneqassapput taakkua naammaginartumik mekaniskiusumik illersuutaassallutik.
Imm. 3. Imaattoqartillugu imm. 2 atuutissanngilaq:
1) Aqqutinik illersuutaasunik ikkussinermi taakkununnga attaveqaatit aqqutit ilaannut allaanerusunut assigiisitsissutaasut ilanngullugit.
2) Aqqutinik illersuutaasunik immikkoortunik katiterinermi imaluunniit taakkua akornanni imminnut attaviliinermi, taakkununnga aqqutit assigiisitsissutaasut ilanngullugit, tassani piumasaqaataalluni aqqutit sanimut kipigaanni annertussusia 4 mm2-nik mikinerussanngilaq.
§ 38. Atortussianik innaallagiartortunik ikkussiffissani innaallagiartortoq ikkussuunneqarsimasoq aalajangersimasoq ikkuffilerfissamut, qullermut ikkussiffissamut, qamittaammut, iikkami ikkuffimmut imaluunniit atortussiamut innaallagiartortumut ikkussimasumut inimi attaveqaateqarfiusumik matoqqasumi naaneqartinneqassaaq.
§ 39. Aqqut illersuutaasoq qalipaatilinnik nalunaaqutserneqarsimassaaq qorsummik/sungaartumik.
Imm. 2. Aqqut qorsuk/sungaartoq taamaallaat aqqutitut illersuutaasutut atorneqarsinnaavoq.
§ 40. Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasumi nukissiat assigiinngitsut assigiissinniarlugit (potentialudligning) illersuummik atuisoqartillugu, taava nunamut ikkunneqarsimasoq nassaarineqassaaq, tassungalu ikkunneqassapput
1) attaviit assigiinngissutsinik assigiissitsisussat illersuinermut atorneqartussat,
2) aqqutit nunamut attavilerneqarsimasut aamma
3) aqqutit illersuutaasut,
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasumi atuunneranut nunamut aqqutit atorneqarpata, taava taakkua taamatuttaaq nunamiittumut attavilerneqarsimassapput.
Kabelit nunap iluani aamma qaavani
§ 41. Nalinginnaasumik kabelit minnerpaamik 0,35 meterimik itissusilimmut nunamut piareerlugit assaanneqassapput.
Imm. 2. Taamaattorli Innaallagissiornermut Oqartussat sumiiffinni qaqutigut angalaffigineqartartuni imaluunniit angalaffigineqartanngitsuni akuersissutigisinnaavaa kabelit ,35 meterinik ikkannerusumut assaanneqarnissaat imaluunniit nunap qaavatigoortinneqarnissaat. Kabelit ruujorimik illersuuserneqarsimassapput tassaasumik T-179 imaluunniit assigisaanik minnerpaamik qajannaaqataanik.
Imm. 3. Kabelit 0,7 meterinit ikkannerusumut aamma 0,35 meterinit sinnerlutigit ititigisumut assaanneqarsimasut kabelinut ruujorimik plastikimit, tassaasumit ruujori T-179, U-jusanik (ruujorip T-179-ip qalliutaa) imermut ruujorinik plastikimit (0,6 MPa) imaluunniit assingusunik illersuuserneqarsimassapput.
Imm. 4. Kabelit 0,7 meterinit itinerusumiittut allamik illersuuserneqartariaqanngillat piumasaavorli kabelit qaavinnut 0,2 m båndimik/saattukujuumik ilisarnaaserneqarnissaat. Kabelit arlaliuppata imminnut ungasissusiat 0,2 meterinit annikinnerulluni, tassani taamaallaat piumasaqaataavoq båndimik/saattukujuumik ataasiinnarmik ilisarnaaserneqarnissaat.
Imm. 5. Kabelit nunap iluanit nunap qaavanut pisinneqartut mekaniskiusumik aamma sikumit sunnerneqarnissaminnut nunap iluani aamma nunap qaavani illersuuserneqassapput, ruujorinik saviminernik, ruujorinik sisannik, saviminernik kabelinut puussanik imaluunniit imermut ruujorinut plastikinik taakkua minnerpaamik naqitsineq 0,6 MPa akiorsinnaassavaat.
Imm. 6. Kabelit taamaallaat sarfamik kaaviiaartumik SELV-imik aamma PELV-imik ingerlaffigineqartut imm. 1-4-mut ilaatinneqanngillat, kisianni taakkua båndimik ilisarnaammik nalunaarneqassapput.
§ 42. Assiaqutit saattukujuut, ruujorit aamma U-jusat plastikimik suliat kabelinut nunamiittunut illersuutaasussat aamma båndit nalunaaqutsersuutit plastikit kabelinut nunamiittunut nalunaaqutsersuutaasussat aappaluttumik qalipaateqassapput.
Imm. 2. Assiaqutit saattukujuut minnerpaamik 100 mm.-imik silissuseqassapput aamma mianersornissamut allagartalerneqarsimassallutik.
Imm. 3. Nalunaaqutsiinermut båndit minnerpaamik 25 mm.-imik silissuseqassapput, issussusiat minnerpaamik 0,3, mm. aamma mianersornissamut allagartalerneqarsimassapput.
Imm. 4. Mianersornissamut allagartaq tak. imm. 2-3, imaassaaq
1) naqinnerit minnerpaamik 10 mm-imik angissuseqassapput,
2) qalipaataat qernertuussaaq aamma
3) uteqattaarneqassaaq annerpaamik 200 mm-inik allagartap akornanni akunnilerlugit.
Imm. 5. Assiaqutissat saattukujuut pineqartillugit imm. 4, normu 2-mi taamaallaat atorneqarsinnaapput, taakkua naqinnilerlugit nalunaaqutserneqarsimagunik.
Ikkussuinermi attaviit
§ 43. Ikkussuutani ikkuffiit attaveqarnermut atortut imaassapput
1) ikkunneqassaaq puulerlugu, taamaallaat sakkumik ikiorserluni ammarneqarsinnaasumik,
2) nalinginnaasumik anguneqarsinnaajunnaarlugu inissinneqassaaq minnerpaamik natermit 2,5 meterinit qutsitsigisumut,
3) imaluunniit illup iluani qangatsersimanermut.
Imm. 2. Ikkussuutani ikkuffiit attaveqarnermut atortut taamaallaat sarfaqartinnagit katiterneqassapput aamma isatinneqarlutik.
Ikkuffinnik iikkamiittunik aamma ikkuffinnut iikkamiittunut ikkutassanik illup iluani
atortuniittunik aamma assigisaannik atuineq
§ 44. Innaallagiartortumut ikkussuunneqarsimasumut taamaallaat ikkuffiit iikkamiittut aamma ikkuffinnut iikkamiittunut ikkutassat illup iluanit atortuniittut aamma assigisaat ikunneqarsinnaasut taamaallaat tassaapput, atortussianik innaallagiartortunik isumannaallisaaneq pillugu nalunaarusiaq naapertorlugu akuersissutigineqarsimasut.
§ 45. Innaallagiartortuni ikkussuunneqarsimasuni ikkuffiup iikkamiittup sarfaata aamma sarfap kortslutternissaanut illersuutip siornaniittup qaninnerpaap akornanni imatut atassuteqassaaq:
1) Ikkuffinnut iikkamiittunut 10 A-mik sarfalinnut aamma 13 A-mik sarfalinnut sarfaq akuerineqartoq sakkortunerpaaq kortslutternissamut illersuutaasoq 13 A-tut sakkortussuseqassaaq.
2) Ikkuffinnut iikkamiittunut 10 A-mik sarfalinnut sarfaq akuerineqartoq sakkortunerpaaq kortslutternissamut illersuutaasoq 16 A-tut sakkortussuseqassaaq.
§ 46. Ikkuffiit iikkamiittut napparsimavinnut naatsorsuussaasut taamaallaat napparsimavimmi aamma assigisaanni ikkunneqaqqusaapput.
Imm. 2. Napparsimavinni ikkuffinnut iikkamiittunut taamaallaat atortussianut immikkut napparsimavinnut naatsorsuussanut iikkamiittunut ikkunneqartussat immikkut ittut atorneqassapput.
Sumiiffiit ikkussuiffiusut
§ 47. Ikkuffiit iikkamiittut illup iluani atortussanut aamma assigisaannut aammattaaq ikkuffiit iikkamiittut aallat atorsinnaasumik illersuutitalimmik ikkuffeqassapput, taamaattorli tak. imm. 3.
Imm. 2. Sumiiffiit ikkussuiffiusut allani aqquteqassaaq illersuutaasumik atorsinnaasumik, taamaattorli tak. imm. 4.
Imm. 3. Imatut pisoqartillugu imm. 1 atuuttussaatinneqassanngilaq:
1) Ikkuffiit iikkamiittut aalajangersimasut taakkua ikkuffittai marlunnik manissummik putoqarlutik nunamut ikkunneqartumut attaveqanngitsut atortunut klasse II-mut ikkuffissat annerpaamik 2.5 A-mik 250 V a.c.-imik sakkortussusilimmut, taanna ikkuffimmut marlunnik putulimmut katitigaallutik atorsinnaasumik illersuutitalimmik ikkuffeqassapput.
2) Ikkuffiit iikkamiittut SELV-imik illersuuserneqarsimasut.
Imm. 4. Imatut pisoqartillugu imm. 2 atuuttussaatinneqassanngilaq:
1) Sumiiffinni ikkussiffiusuni atortussiat klasse II-mut ilaasut aalajangersimasumik ikkusimatillugit.
2) Sumiiffinni ikkussiffiusuni SELV-imik illersugaaserneqarsimasuni.
§ 48. Ikkuffiit iikkamiittut sarfap kaaviiaarneranit immikkoortumik illersuutitallit illersuutitalimmik ikkuffeqassapput.
Imm. 2. Sarfap kaaviiaarfia immikkoortoq atortussianut sarfamik atuisunut ataasiinnaanngitsumut pilersuinermut atorneqarpat, taava aqqutit ilaat sarfap kaaviiaarfianut immikkoortumut attuumassuteqartut ataatsimoortillugu atassuserneqassapput aqqutinut assigiisitsisunut nunamut attavilerneqanngitsunut tapinnaallisarneqarsimasunut.
Imm. 3. Aqqutit assigiisitsisut tapinnaallisarneqarsimasut nunamut attavilerneqarsimanngitsut aqqutinut illersuutitalinnut atassuserneqassanngillat, aqqutit ilaannut sarfap kaaviiaarfianut allanut imaluunniit aqqutit ilaannut allaanerusuut.
§ 49. Atortussiat klasse I aqqutit illersuutitalinnut sumiiffinnit attavilerfigisaannit nuunneqanngikkunik imaluunniit aqqutigalugu aqqummut illersuusikkamut attavilerneqarsimanngikkunik ikkuffik iikkamiittoq attavilerneqarsimassapput.
§ 50. Sumiiffiit ikkussiffiusussat qanoq amerlatiginerat innaallagiartortumut ikkussuunneqarsimasumut aalajangersimasumiittussat atortussanut ilimagineqartunut naleqqussarneqarsimassapput, kiisalu amerlassusilerlugit aamma imatut inissinneqassapput ledninginit ilaartornissaat pisariaqassanani.
Atortussianik innaallagiartortunik innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut
aalajangersimasunut ledninginik ikkussineq
§ 51. Atortussiamik innaallagiartortumik ledningitalimmik innaallagissap aqqutaanut aalajangersimasumut ikkussinermi imatut iliortoqassaaq ikkuffimmut iikkamiittumut ikkuttakkamik ikkutinngikkaanni imaluunniit aniingasumut assigisaanulluunniit attavilerneqassaaq, tassunga ledningi ikkunneqartussaq nusunneqarnissaanut aamma qipitinneqarnissaanut atortulerlugu, atortussiamut innaallagiartortumut ilaasumik innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasup ilaanut tassa ledningip ikkunneqarfigisaanut, illersorneqassaaq.
Imm. 2. Ledningi ilassutaasoq innaallagissap aqqutaanut aalajangersimasumut inimi imaluunniit silami ikkunneqassaaq, tassa atortussiap innaallagiartortup atorneqarfissaani. Tamanna atortussianut innaallagiartortunut atorneqarnermini nuunneqartartunut atuutinngilaq.
Imm. 3. Ledningit ilassutaasut mekaniskiusumik, akuutissanik imaluunniit kissartumik ajoquserneqassanngillat.
Inissiat
§ 52. Inissianni ataasiakkaani innaallagissap aqqutaannut ikkussuunneqarsimasunut §§ 54-imit 59-imut atuupput aamma innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut illup silaataaniittunut, taakkua illumit pilersorneqarpata.
§ 53. RCD imaakkuni AC illumi ajortissimasunut illersuutitut atorneqaqqusaanngilaq.
§ 54. Innaallagissap aqqutaa illersuutaasoq ikkussiffinninngaanneersoq ikkuffinnut ingerlanneqarsinnaasunut nuunneqassaaq atortussianut klasse I-nut, imaanngippat innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq RCD-mit illersorneqarluni innaallagissap qamittaataani sakkortunerpaamik 30mA-mit pilerneqarsimalluni, taamaattorli tak, imm. 2-3.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaa illersuutaasoq ikkussiffinninngaanneersoq ikkuffinnut ikkunneqarsimasunut ingerlanneqarsinnaasunut nuunneqassaaq atortussianut klasse I-nut, elektroniskiusumik nakorsaanermi atorneqartartunut.
Imm. 3. Illunit 1. januaari 2018-ip kingornatigut napparneqarsimasunut innaallagissap aqqutaa illersuutaasoq ikkuffinnut ikkunneqarsimasunut ingerlanneqarsinnaasunut nuunneqassaaq atortussianut klasse I-nut ikkunneqarsimasunut.
§ 55. Atortut illersuutaasut illumi atuuffigisaminni inissinneqassapput.
Imm. 2. Atortut ilersuutaasut natsermit 2,2 meterinit qutsinnerusumut inissinneqarsimassanngillat. Atortut illersuutaasut natermit 1 meterinit qutsinnerunngitsumut inissinneqarunik, taava sikaavimmut paarnaarneqarsinnaasumut inissinneqassapput.
Imm. 3. Atortut illersuutaasut ininut allanut illumut ilaasumut inissinneqarsinnaapput, kisianni illumiit toqqaannartumik iserfigineqarsinnaanngitsumut. Taamaattorli tamanna atuutinngilaq sumiiffiit tamat aqqutigisartagaat aqqutigalugit iserfigisinnaaasaanni soorlu majuartarfinni, torsuusani, aqqusineeqqani assigisaannilu.
Imm. 4. Suliffinni inunnut imminnut nammineerlutik ikiorsinnaanngitsunut inigineqartuni atortut illersuutaasut illup silataanut inissinneqarsinnaapput, piumasaqataavorli suliffik ulloq unnuarlu sulisoqartarnissaa.
§ 56. Ikkussuiffiit qanoq amerlatiginissaat iikkami ikkuffinnik aamma qaammaqqutinut armaturinut aamma atortussanut allanut ikkuffissanik nukissiamik annertunngitsumik atuisunut 250 V-nik pilersuisut, taakkua ikinnerpaamik illup katillugu angissusia 50-imik aggorlugu amerlassuseqassapput. Taamaattorli ikinnerpaamik marlunnik immikkoortoqassaaq.
Imm. 2. Illup angissusia naatsorsorneqassaaq Angissutsinut oqartussasut ilitsersuussutaat naapertorlugit.
Imm. 3. Immikkoortut ataatsimik, marlunnik imaluunniit pingasunik faseqartut (faset) immikkoortutut ataatsitut naatsorsuutigineqarpoq.
Imm. 4. Immikkoortut qanoq amerlatiginerannut imm. 1, naapertorlugu ilanngunneqanngitsut makkuupput:
1) Atortussianut immikkoortut piffissamut naatsorsuilluni nukissiamik annertuumik atuisunut.
2) Immikkoortut atortussianik 1-faselinnik ikkussiffissaasunik 6A-mit annertunerusumik sarfatortuni, kiisalu taakkunani sarfap kaavinnera nal. akunnerinik 2-nik sivisunerusumik ikumanissaa naatsorsuutigineqarsinnaalluni.
§ 57. Illumi inini ataasiakkaani iikkami ikkuffiit 250 V-usut innaallagissap aqqutaanut aalajangersimasumik ikkussuuneqarsimasunut atasut naqqup angissusaa 4 m2 aallarnerfigalugu ikinnerpaamik ataatsimik ikkuffiliisoqassaaq. Taamaattorli iikkami ikkuffiit qulinit amerlanerunissaat piumasaqaataanngilaq.
Imm. 2. Igaffinni iikkami ikkuffiit ikinnerpaamik pingasut inissinneqassapput. Taakkua imatut inissinneqassapput atortorissaarutit nuunneqartartut iikkami ikkuffinnut ikkunneqartartut atorneqarfissaannut aamma ikinnerpaamik immikkoortunut marlunnit immikkoortinneqassapput.
Imm. 3. Igaffeeqqani ikinnerpaamik ataatsimik iikkami ikkuffeqassaaq, taanna imatut inissinneqassaaq atortorissaarutit nuunneqartartut iikkami ikkuffinnut ikkunneqartartut atorneqarfissaattut eqqarsaatigineqarsinnaasumut.
Imm. 4. Perusuissartarfiit WC aamma uffarfiit imm. 1-imut ilaatinneqanngillat. Taamaattorli ikinnerpaamik ataatsimik iikkami ikkuffeqassaaq, imaanngippat uffarfik ima mikitigaluni isumannaallisaanermut piumasaqaatit allat iikkami ikkuffimmik ikkussisoqarnissaa ajornartillugu.
Imm. 5. Init biiliisiviit (Garage), biilinut pulatitsiviit (carport), qaliani init, init toqqorsiviit assigisaallu imm. 1-imut ilaatinneqanngillat.
§ 58. Qaammaqqutit armaturit aalajangerlugit ikkunneqarsimanngitsut ikkuffiisa eqqaanni, innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasut innarlernagit ikkussiffigineqarnissaat anguniarlugu, imaattoqassaaq
1) kiggiffissat aalajangersimasumik inissinneqarsimasut,
2) DCL illup iluani atortussiaq EN 61995-2 naapertorlugu, Udstyr til tilslutning af belysningsarmaturer til husholdningsbrug og lignende del 2, DCL-imut quppersakkat, imaluunniit
3) qullernut ikkuffik aamma ikkuffik iikkamiittoq DS 60884-2-D1 naapertorlugu, Stikpropper og stikkontakter til husholdningsbrug og lignende.
Sumiiffiit qaartoorfiusinnaasut
§ 59. Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasunik sumiiffinni qaartoorfiusinnaasutut navianartuni suliaqarneq EN 60079-14 naapertorlugu, Eksplosive atmosfærer, del 14, Konstruktion, valg og opbygning af elektriske installationer.
Innaallagissap aqqutai utaqqiisaagallartumik ikkussuunneqartut
§ 60. Innaallagissap aqqutai utaqqiisaagallartumik ikkussuunneqartoq qaammatit pingasut sinnerlugit atatinneqarpat, taava ikkussuunneqarsimasoq qaammatit pingasukkaarlugit suliffeqarfimmit innaallagialerinissamut akuersissummik peqartumit taakkua misissorneqartassapput.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaanik utaqqiisaagallartumik ikkussuunneqarsimasumik piginnittup imaluunniit atuisup, misissuinerup ingerlanneqarnissaa aamma ikkussuunneqarsimasut atorneqareernermigut peerneqarnissaa akisussaaffigaa.
Kapitali 5
Innaallagissap aqqutai ikkussuunneqareersimasut illersuuteqarnerat RCD-inik ilallugu
§ 61. Innaallagissap aqqutaani pioreersuni ikkuffiit iikkamiittut illup iluani atortorissaarutinut assigisaannullu atorneqartussat 16 A-mik angullugulu sarfallit, taamatuttaaq ikkussiffissat allat aalajangerlugit ikkussuunneqarsimasut sarfaqarpallaalernissamut 20 A anngullugulu illersuutillit, tamakkua pilersorneqarnerata automatiskiusumik qaminneqartussanngorlugit illersuuserneqassapput.
Imm. 2. Atortutut illersuutitut atugassat tassaapput RCD maluginnilluni sarfamik sakkortunerpaamik 30mA-mit qamitsisartoq.
Imm. 3. Ikkuffiit iikkamiittut atortussanut ataasiakkaanut naatsorsuussat, ingerlatsinermi teknikikkut pissutsit pissutigalugit RCD-mik illersuummik sarfamik maluginnilluni sakkortunerpaamik 30mA-mit ilanngunneqarsinnaanngitsut, tak. imm. 2, automatiskiusumik qamminneqarnissaannut illersuuserneqassapput, illersuut RCD-uinngitsoq atortoq alla iluaqutigalugu sarfamik maluginnilluni sakkortunerpaamik 30mA-mit qamitsisartoq.
Imm. 4. Ikkuffiit iikkamiittut imm. 3 naapertorlugu imatut inissinneqassapput imaluunniit imatut nalunaaqutserneqassapput, taakkua atortussanut allanut ikkussiffigisinnaajunnaarlugit.
Imm. 5. Piumasaqaat imm. 1-imiittoq makkununnga atuutinngilaq:
1) Innaallagissap aqqutai imaluunniit taakkua ilaat, tassani taamaallaat atortussiaq klasse II aalajangersimasumik ikkunneqarsimalluni, kiisalu ikkunneqarsimasoq pineqartoq ikkuffeqarluni imaluunniit allanik ikkussiffissaqarluni.
2) Innaallagissap aqqutai ikkuffilik imaluunniit allanik ikkussiffissaqartoq sarfap kaaviiaarfianik immikkoortumik imaluunniit SELV-mik imaluunniit PELV-mik illersuuteqartoq.
3) Innaallagissap aqqutai IT-mut nunamut atortulerneqarsimasut aamma tapinnaveersaaserlugit nakkutigineqartut.
4) Ikkussiffissat allat taamaallaat illup iluani atortussanut assigisaannullu ikkuffiit iikkamiittut pinnagit, ingerlatsinermi teknikikkut pissutsit pissutigalugit RCD-mik illersuummik sarfamik maluginnilluni sakkortunerpaamik 30mA-mit ilanngunneqarsinnaanngitsut. Taamaattoqartillugu ikkussiffissat taakku automatiskiusumik qamminneqarnissaannut illersuuserneqassapput atortoq illersuut alla iluaqutigalugu.
5) Napparsimavinni aamma EDB-mut ikkuffiit aqqummik atuuttumik attavilerneqarsimasut aamma teknikimik pissuteqartumik imaluunniit maluginnilluni sarfaarutsitsisartumut RCD-illersuummut ilanngunneqarusunngitsut annerpaamik 30mA-mut. Taamaappat atortorissaarutinut taakkununnga ikkussiffissat taakkua automatiskiusumik pilersuinermik unitsitsisartumik illersuummut atortumik sarfaarutsitsisartumik atortulerneqassapput.
6) Innaallagissap aqqutai ikkussorneqareersimasut kaaviiaartumik sarfallit, tassani piumasaqaataalluni ajortittoorneq pissutaalluni sarfap kaaviiaartuata allap ajunngitsumik ingerlanera annikillisissanagu, aamma RCD-mik ikkussinerup kingunerissappagu piumasaqaatip taassuma eqqortinneqannginnissaa.
Allanngortitsinerit imaluunniit annertusititsinerit
§ 62. Innaallagissap aqqutaanik pioreersunik annertusititsinermi imaluunniit allanngortitsinermi, atortussiat innaallagiartortut maluginninnissaannut sakkortussuseq aamma pissutsit, sakkortussutsimik annertunerusumik atuinermik nammattussaanerata annertusisitsinernut imaluunniit pissutsinut allanngortunut naammattuunissaa qulakkeerneqassaaq. Tamakku saniatigut nunamut attaveqartitsineq aamma assigiitsitsiniarluni attaveqaatit naammaginartuussapput, tamakku illersuuteqarnissamut iliuusissanut pisariaqarpata tassa annertusititsinermi imaluunniit allanngortitsinermi isumannaallisaaneq atorneqartoq mianeriniarlugu.
§ 63. Innaallagissap aqqutaanik pioreersunik annertusititsinermi imaluunniit allanngortitsinermi ikkussiffissat annerpaamik marluutillugit, akuerineqarpoq aqqutip illersuutaasup pinngitsoorneqarnissaa, imaappat aqut illersuutaasoq ikkussuunneqarsimasumi pioreersumik peqanngippat, tassani piumasaqaataavoq annertusititsinermut imaluunniit allanngortitsinermut RCD atorlugu maluginninnermut sarfaq annerpaamik 30mA-julluni.
§ 64. Innaallagissap aqqutaanik pioreersunik annertusititsinermi imaluunniit allanngortitsinermi ikkuffiit iikkamiittut illersuuserneqarsimasut, annertusititsinermut imaluunniit allanngortitsinermut ilaasut aqqummut atuuttumik illersuutitalimmut attavilerneqassapput.
§ 65. Innaallagissap aqqutaani pioreersuni ikkussuunneqarsimasuni akuerisaavoq immikkut nunamut elektrode-mik pilersitsinissaq nunamut attaveqartumut pingaarnermut atassusinngikkaluarlugu, taanna ikkussorneqarsimasumik ilanngunneqarsimanngippat.
Imm. 2. Taamaattorli aqqutit ilaat innarlerneqarsinnaasut ataatsikkullu attorneqarsinnaasut, tamatigut elektrodemut nunamukartumik assinganut atassuserneqassapput.
§ 66. Illuni innaallagissap aqqutaa pioreersoq ikkussuunneqarsimasoq igaffimmiittoq ikkuffinnik iikkamiittunik marlunnik ilaneqarsinnaavoq taakkua immikkoortunut marlunnut avinngikkaluarlugit.
§ 67. Allanngortitsisoqassanngilaq innaallagissap aqqutaanik pioreersunik ikkussuunneqarsimasunik isumannaallisaanermik ajornerulersitsilluni.
Innaallagissamut ledningit katiteriffii (tavler) pioreersut
§ 68. Innaallagissamut ledningit katiteriffianik pioreersumik innaallagissamut aqqutinut ilaasumik qalligaaneranik pioreersumik suliaqarneq, aaqqissuussineq, allanngortitsineq aamma annertusititsineq sanatitsisup fabrikkip innersuussutai aammattaaq piumasaqaatit naapertorlugit ingerlanneqassaaq, innaallagissamut ledningit katiteriffiata sananeqarnerata aamma ikkussuunneqarnerata nalaani atuuttut naapertorlugit
Imm. 2. Qalligaanerata pioreersup saniatigut annertusititsineq innaallagissap ledningiinik katiteriffittut nutaatut isigineqarpoq, tassanilu piumasaqaatit aamma aalajangersakkat maannakkut atuuttut malinneqassapput.
Imm. 3. Innaallagissamut ledningit katiteriffiat pioreersoq nuunneqarpoq, tassani piumasaqaatit aamma aalajangersakkat piffissap nuussiffiusup nalaani atuuttut eqqortinneqassapput.
§ 69. Innaallagissamut ledningit katiteriffiat pioreersoq allanngortinneqarpat imaluunniit annertusineqarpat, taanna ajortissinnaaneranut illersorneqarluni taava allanngortitsineq imaluunniit annertusititsineq aammattaaq ajortissinnaaneranut illersorneqarneranut ilanngunneqassaaq.
§ 70. Innaallagissamut ledningit katiteriffiat pioreersoq ajortissinnaaneranut illersuutitaqanngitsoq allanngortinneqarpat imaluunniit annertusineqarpat qalligaanerata pioreersup iluani, taava allanngortinneqarnerata imaluunniit annertusineqarnerata innaallagissamut ledningit katiteriffiata iluaniittumik taamaattoqarnissaa piumasaqaataanngilaq.
Imm. 2. Innaallagissamut ledningit katiteriffiat pioreersoq immikkoortunik nutaanik ilaneqarpat, ilassutigineqartoq tamakkerlugu tapinnaveersaaserlugu illersorneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Pilersuinerup automatiskiusumik qaminnissaanut illersuusiliineq taamaallaat iliuuserineqassaaq, innaallagissamut ledningit katiteriffianut ikkussuiffimmi imaluunniit innaallagissamut ledningit katiteriffiata saavani illersuinermut atortunik ikkussisoqarsimappat, taannalu ajortittoqartillugu pilersuinermik qamitsisarluni.
Sarfamik ajortoqartillugu qamittaatit
§ 71. Sarfamik ajortittoqartillugu qamittaatit taarserneqarsinnaapput innaallagissap aqqutaa ikkussuunneqarsimasoq, piffissap suliarineqarnerata nalaani imaluunniit kingusinnerusukkut aqqutit nuunneqarnerisa nalaani innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut tunngatillugu aalajangersakkat atuuttut malillugit suliarineqarsimappata.
§ 72. Aqutit ilersuutaasut aamma nunamut ikkunneqarsimasut sarfamik ajortittumik qamitsisartut nalimmassaanermut attavimmut pingaarnermut ikkuteqqusaanngillat.
Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasuni sumiiffiit ikkussiffissat
aqut illersuutaasoq atorneqarnani
§ 73. Atortut Klasse I-mut ilaasut innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasumut aqqummik illersuutaasumik atorsinnaasumik pilernagit ikkunneqarsinnaapput, tassanili piumasaqaataavoq ikkussorneqarsimasup RCD-mit illersuuserneqarnissaa maluginnilluni sarfamik qamitsisinnaasumik annerpaamik 30mA-mik sakkortussuseqartumik illersuuserlugit.
Imm. 2. Atortussiat innaallagiartortut tassani aqut illersuutaasoq pisariaqartinneqarluni isumannaallissaneq eqqortoq atuutissappat, aamma elektroniskiusumik nakorsaanermi atorneqartartut, imm. 1-imut ilaatinneqanngillat.
Imm. 3. Innaallagissap aqqutai ikkussorneqareersimasut kaaviiaartumik sarfallit, tassani piumasaqaataalluni ajortittoorneq pissutaalluni sarfap kaaviiaartuata allap ajunngitsumik ingerlanera annikillisissanagu, aamma RCD-mik ikkussinerup kingunerissappagu piumasaqaatip taassuma eqqortinneqannginnissaa.
Qaammaqqutitut atortut sumiiffinni tamanit orninneqarsinnaasuni
§ 74. Qaammaqqutitut atortunik sumiiffinni tamanit orninneqarsinnaasunik aaqqissuussinermi imaluunniit aserfallatsaaliuinermi atorneqartussat tassaapput
1) armaturit imaluunniit taakkua ilaat ataasiakkaat pioreersut assigisaat,
2) armaturit imaluunniit taakkua ilaat ataasiakkaat klasse II-mut ilaasut, imaluunniit
3) ilassutaasumik illersuutiliineq § 35 naapertorlugu.
Imm. 2. Imaappat armaturinut imaluunniit taakkua ilaannut ataasiakkaanut tunngatillugu imm. 1 eqqortinneqarsinnaanngippat, qaammaqqutitut atortut ilaat isigineqassaaq taakkua ilaat ilanngunneqartoq, nutaatut isigineqarluni taakkualu najoqqutassiami matumani innaallagissap aqqutaanik nutaanik piumasaqaatit eqqortissavaat.
Kapitali 6
Uppernarsaaneq
§ 75. Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqartunik suliaqarneq uppernarsarneqartussaavoq, tassa ikkussuussinermi najoqqutassiaq manna malinneqarsimanersoq. Uppernarsaaneq ingerlanneqassaaq innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasut atorneqalernissaat sioqqullugu.
Imm. 2. Uppernarsaanermut ilaapput misissuineq, misileraaneq aamma nalunaarusiorneq.
Imm. 3. Misissuineq aamma misileraaneq ingerlanneqassapput piffissap uppernarsaaffiusup nalaani Kalaallit Nunaanni atuuttoq tassaasoq HD 60364-6, Elektriske lavspændingsinstallationer, del 6, verifikation.
Imm. 4. Ikkussuunneqarsimasoq atorunnaartutut nalunaarneqartoq soorlu assersuutigalugu uuttuut peerneqarpat/qaminneqarpat, taava ikkussuunneqarsimasut atorunnaarsimaneratut tamanna isigineqassaaq. Ikkussuunneqarsimasoq ingerlajunnaarsimappat piffissami ataannartumi sivisujaartumik, taava innaallagissamik nioqquteqartup piumasarisinnaavaa ikkussuunneqarsimasup misissorneqarnissaa aamma misilerarneqarnissaa installatørimit akuersissummik peqartumik suliarineqartumik, tassa uuttuummik ikkusseqqinnissaq imaluunniit atuutilersitsinissaq sioqqullugu.
Misissuereernerup piumasaqaataasup kingornatigut innaallagissamik nioqquteqartumut, ikkussuunneqarsimasup atulernissaa sioqqullugu, atuisutut nutaamik nalunaaruteqartoqassaaq. Ikkussuunneqarsimasup atuutilerseqqinnissaa sioqqullugu minnerpaamik piffissap suliarineqarnerata nalaani maleruaqqusat atuuttut naammassineqarsimassapput.
Imm. 5. Suliffeqarfiit akuersissummik peqartut pitsaassutsimut qulakkeerinninnermut attuumassuteqartumi inaarutaasumik misissuineq pillugu aalajangersakkat naapertorlugit nalunaarusiaq toqqortarineqassaaq.
Imm. 6. Suliat innaallagissamut tunngasut, Suliffeqarfimmik innaallagissap aqqutaanik ikkussuinissamut akuersissuteqarneq pillugu najoqqutassiami ilaasumi, kikkunnit tamanit suliarineqarsinnaasunut tunngasut, imm. 1 naapertorlugu akuersissuteqarnissaq piumasaqaataanngilat.
Kapitali 7
Ingerlatsineq aamma aserfallatsaaliuineq
Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasumi imaluunniit eqqaani ingerlatsineq
§ 76. Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasuni imaluunniit taakkua eqqaanni ingerlatsinerni innaallagissap navianarsinnaanera nalilersorneqassaaq, taamaaliornikkut ingerlatsineq isumannaatsumik suliarineqarsinnaammat.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaani ikkussuunneqarsimasuni imaluunniit taakkua eqqaanni ingerlatsinerit, EN 50110-1 Drift af elektriske installationer og elektriske anlæg, tassani pineqanngilaq inunnut sarfaqartillugu suliamik ingerlatsisunut ilinniarsimanissamut piumasaqaat.
§ 77. Inuit innaallagissap aqqutaanik sarfaqartunik ikkussuunneqarsimasunik imaluunniit taakkua eqqaanni suliaminnik ingerlatsisut, suliamik suliarinninnissaminnut naammaginartumik piginnaasaqassappat, taamaattuunermikkut navianartut innaallagissap pilersissinnaasai pinngitsuussagamikkit.
§ 78. Inuit innaallagissap aqqutaanik sarfaqartunik ikkussuunneqarsimasunik imaluunniit taakkua eqqaanni suliaminnik ingerlatsisut, 18-it sinnerlugit ukioqalereersimassapput.
Imm. 2. Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasunik sarfaqartunik uuttortaaneq aamma ajoqutinik misissuineq inunnit ilinniakkaminnik ingerlatsisunik suliarineqarsinnaavoq, taakkua 16-inik ukioqalereersimagunik aamma ilitsersorneqarsimagunik kiisalu inummik paasisimasalimmik nakkutigineqarunik.
§ 79. Inuit innaallagissap aqqutaanik sarfaqartunik ikkussuunneqarsimasunik suliaqartartut piffissami aalajangersimasumi aamma pisariaqassusilimmik annertussuseqartumik ilitsersorneqartassapput, taamaattunik suliaqartarnermut tunngatillugu isumannaallissanermut tunngatillugu eqqortumik pissusilersortarnissamut atatillugu.
Atortunik innaallagiartortunik aserfallatsaaliuineq
§ 80. Atortussianik innaallagiartortunik innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut ikkussinermut atatillugu suliffeqarfiit imaluunniit inuit, atortussianik innaallagiartortunik sulinermut atatillugu atuisut qulakkiissavaat atortussiat innaallagiartortut aserfallatsaalineqarsimanerat, taamaaliornikkut inunnut, uumasuutinut imaluunniit illunut navianartorsiortitsinnginnissaat anguniarlugu:
1) Nammineq suliffeqarfiginngisami imaluunniit inummi namminermi allanik sullissinermi,
2) Atortussianik innaallagiartortunik allanut attartortitsinermi.
Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasunik atulersitseqqinneq
§ 81. Sikringit aattartut, sikringit automatiskiusut imaluunniit sarfaqarpallaalernermi illersuut sakkortunerpaaffimmi attaveerutitsisartut atorneqartillugit, aassimanermik imaluunniit automatiskiusumik attaveerunnermik kingornatigut taamaallaat ataasiaannarlugit taarseqqusaapput imaluunniit atulersitseqqusaapput.
Imm. 2. Sikringi aaqqippat imaluunniit automatiskiusumik attaveeruteqqippat, taava attaveqartitseqqilernissaq sioqqullugu ajoqutaasoq peerneqassaaq.
§ 82. Atortussianik innaallagiartortunik automatiskiusumik atulersitseqqinneq innaallagissamut qupinnguallannissamut illersuutaasoq pilersuinermik automatiskiusumik attaveerutitsinikkut, inerteqqutaavoq tassani inuit tamatumunnga tunngasumik ilinniarsimanngitsut innaallagissap aqqutaanut ikkussuuneqarsimasunut isersinnaatillugu.
§ 83. Naatsorsuutigineqarsinnaappat navianartorsiortitsisinnaaneq imaluunniit aseruisoqarsinnaanera, tassa pilersuinerup atulersitseqqinneranut atatillugu, innaallagissap aqqutaanut ikkussuunneqarsimasunut imaluunniit atortussiamut ikkussuunneqarsimasumut tunngatillugu qanoq iliornissamut piareersartoqarsimassaaq.
Kapitali 8
Nalunaaruteqartarneq
§ 84. Innaallagissamik sakkukitsumik sarfalimmik ikkussuussinermi maleruaqqusat nalinginnaasut HD 60364 atuuttoq naapertorlugu suliarineqarpat Kalaallit Nunaanni allannguutit/ilanngunneqarsimasut ilanngullugit atorneqanngippat, imaluunniit ilaannaa atorneqarluni taava elinstallatøritut suliffeqarfiup tamanna Innaallagissiornermut Oqartussanut nalunaarutigissavaa.
Nalunaaruteqarnermi nalunaarutigineqartussat tassaapput:
1) innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasunik pioreersunik annertusititsineq aamma
2) innaallagissap aqqutaanik nutaanik ikkussuineq.
Imm. 2. Nalunaaruteqarneq imm. 1 naapertorlugu paasissutissanik aamma uppernarsaasersuutinik makkuninnga ilaqassaaq:
1) Innaallagissap aqqutaanik ikkussuunneqarsimasunik ikkussuiffiup sumiiffia.
2) Piffissaq qanga suliassap suliarineqarsimanera.
3) Piffissaq qanga pilersaarusiornerup naammassineqarsimanera, tamanna attuumassuteqarpat.
4) Nalunaarummi matumani isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaatit eqqortinneqarsimanerannut uppernarsaasersuutit.
5) Misissuisimanermut uppernarsaasersuut tassa innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasut, teknikimut tunngatillugu uppernarsaasersuutinut naapertorlugit pisimanersut.
6) Uppernarsaasersuutit atortussianik toqqaasimanermut aamma illersuutinut atortussanik toqqaasimanermut tunngatillugu.
7) Naatsorsuinerit aamma nalilersuinerit tassa isumannaatsuutitsinissamut piumasaqaatinik eqqortitsisimanermut tunngavigineqartussat tunngasut.
8) Innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasut titartagartai aamma skemat tamakkiisumik takussutissaasut.
9) Paatsoorneqarsinnaanngitsumik ilisarineqarsinnaanngorlugu uppernarsaasersuut innaallagissap aqqutaasa ikkussuunneqarsimasup ilaata sorliup suliarineqarsimaneranut tunngatillugu.
Imm. 3. Nalunaaruteqarneq imm. 1-2-mut tunngasoq suliarineqassaaq suliap suliarineqarnerata kingornatigut kingusinnerpaamik ullut 14-it qaangiutsinnagit.
Kapitali 9
Pineqaatissiissutit
§ 85. Ukuninnga §§ 6 – 74 unioqqutitsineq, akuersissut § 75 naapertorlugu amigaataappat, §§ 76-83 unioqqutitsineq, saneqqutsinerit pillugit nalunaaruteqanngitsoorneq, tak. § 84, imm. 1, paasissutissanik eqqunngitsunik nalunaaruteqarneq, tak. § 84, imm. 2, kiisalu § 84, imm. 3-mik unioqqutitsineq, tamakku pillaammik akiliisinneqarnermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2. Inuit inatsisitigut pisinnaatitaasut pisussaatitaasullu pillaammik akiligassamik akiliisussanngortinneqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi Inatsit naapertorlugu.
Imm. 3. Pillaammik akiliisitsinerit nalunaarut manna naapertorlugu Nunatta Karsianut nakkartinneqassapput.
Kapitali 10
Atuutilersitsineq aamma ikaarsaariarnermi aalajangersakkat
§ 86. Nalunaarut atuutilerpoq ulloq, 1. januaari 2020.
§ 87. Atortut innaallagiartortut Kalaallit Nunaanni innaallagiaq sakkortooq pillugu nalunaarut naapertorlugu suliarineqarsinnaapput ulloq 31. decembari 2020 tikillugu aamma ilanngullugu.
Imm. 2. Atortut innaallagiartortut 31. decembari 2020 sioqqullugu suliarineqarnissaat piareersarneqareersimasoq imaluunniit aallartinneqarsimasut Kalaallit Nunaanni innaallagiaq sakkortooq pillugu nalunaarut naapertorlugu suliarineqarsinnaapput imaluunniit maleruaqqusat taakkua naapertorlugit naammassineqarsinnaallutik ulloq 30. juuni 2021 tikillugu aamma ilanngullugu.
Imm. 3. Innaallagissiornermut Oqartussat immikkut ittumik pisoqartillugu atortut innaallagiartortut naammassineqarnissaat pillugit immikkut akuersissuteqarsinnaapput 30. juuni 2021 kingornatigut. Immikkut akuerineqarnissamut qinnuteqaat Innaallagissiornermut Oqartussat ulloq taanna nallertinnagu tigoreersimassavaat.
Innaallagissiornermut Oqartussat, ulloq 12. december 2019
Michael Petersen
/
Jane Lynge Hansen