Uumasunik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 25, 18, december 2003-meersumi  § 10, § 13, imm. 2 aamma § 27, imm. 2-3 malillugit aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1
Atuuffia nassuiaatillu

Atuuffia

§ 1.  Nalunaarummi uani ilaatinneqarput qimminik qitsunnillu tigusinerit toqutsinerillu suulluunniit, apeqqutaatinnagu tamatumani suliarinnittut inuinnaanersut imaluunniit inunnit atorfimminnut atatillugu, pisinnaatinneqarnerminnut imaluunniit tassunga immikkut piginnaatinneqarnissamut akuerineqarsimasuunersut.
  Imm. 2.  Uumasut nakorsaasa qimminik qitsunnillu nakorsaatinik atuillutik toqutsisarnerat nalunaarummi uani ilaatinneqanngillat.

Nassuiaatit

  § 2.   Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:
1)  ”Toqutsineq”, qanoq iliuuseqarneq ilisimaaralugu suliassamik ingerlatsineq, taassumalu  uumasup toquneranik kinguneqassasoq.
2)  ”Qimmit” , qimmit tamarmik, aamma inuussutissarsiornermi qimmit, matumani qimmit qimuttut savaatillillu qimmii.
3)  ”Ningarniaaneq”, uumasumik ningarniaalluni suliat tamarmik aallartinneqarneranit toqutsinissap tungaanut.  Tassunga ilaatinneqassaaq uumasumik paarsineq ilaatigullu inuttassarsiuussineq. 

Kapitali 2
Qimminik qitsunnillu ningarniaaneq

  § 3.  Qimminik qitsunnillu tigusinermi illersorneqarsinnaasumik pineqassapput pisariaqanngitsumillu naalliutsinneqassanatik.

  § 4.  Toqutsiniarneq siunertaralugu tigusiniaaneq taamaallaat pisassaaq kommunimit imaluunniit uumasut nakorsaannit qinnuigineqarnikkut, toqutsiniarneq uumasunik illersuiniarnermik pisariaqartutut isigineqanngippat, taamaattoq imm. 2 takuuk.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi pineqanngillat qimmit qitsuilluunniit inuttaasa nammineq uumasuutiminnik tigusiniaanerat.

  § 5.  Qimminik tigusiniarneq tassunga atugassat karsit pullatit atorlugit taamaallaat pisassaaq, pullatillu ilua minnerpaamik 120 cm × 60 cm × 70 cm.-isut angissuseqassaaq. Qitsunnik tigusiniaaneq tassunga atugassat karsit pullatit atorlugit taamaallaat pisassaaq, pullatillu ilua minnerpaamik45 cm × 30cm × 30 cm-iusunik angissuseqassaaq.
  Imm. 2.  Pullatit iluisa iigai inngigissunik sineqassanngillat, aniinganertaqaratik allanilluunniit uumasumut ajoqusiisinnaasumik peqassanatik.
  Imm. 3.  Pullatit ungerutissianik nuiuussanik peqanngikkunik naammattunik amerlassusilinnik silaannarissarfeqassapput, uumasoq taamaalilluni nillarsersinnaaniassaaq ajornanngitsumillu anersaartorsinnaassalluni.

§ 6.  Pullatit matugaangata uumasumut innarliisinnaassanngillat.

  § 7.  Pullatit ukioq tamaat atorneqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Piffissami maajip aallaqqaatanit 30. septemberimut pullatit akunnerit 12-kkaarlugit takusarneqartassapput.
  Imm. 3.  Piffissami 1. oktober 30. aprilimut pullatit akunnerit 8-kkaarlugit takusarneqartassapput.

  § 8.  Uumasut tiguneqartut piaarnerpaamik chippeqarnersut, ujameqarnersut allatulluunniit ilisarnaarserneqarsimanersut misissorneqassapput piginnittumut kinaassusersiutaasinnaanersut misissorneqassallutik.
  Imm. 2.  Piginnittoqartoq paasineqarsinnaappat uumasoq pullammit anisinneqassaaq  uumasorlu sumut aaneqarsinnaanersoq pillugu piginnittoq piaartumik ilisimatinneqassalluni.
  Imm. 3.  Piginnittoqartoq imm. 1 malillugu paasineqarsinnaanngippat uumasoq inuttassarsiuunneqassaaq qimmit qitsuillu pillugit kommunip ileqqoreqqusaliaani malittarisassat naapertorlugit. Uumasoq toqunneqassanngilaq inuttassarsiuunneqarneranit akunnerit 72-it qaangiutsinnagit.
  Imm. 4.  Uumasoq miluttunik piaraqarnersoq misissoqqaarneqartuaannassaaq.  Uumasoq miluttunik piaraqarpat ingerlaannaq iperarneqassaaq, piaraasa tamakkerlugit tiguneqarsimanerat qulakkeerneqanngippat.

Kapitali 3
Toqutsineq igitsinerlu

  § 9.  Qimmit aallaallugit toqunneqartassapput. Qitsuit gassi atorlugu imaluunniit aallaallugit toqunneqartassapput.
  Imm. 2.  Qimminik qitsunnillu toqutsineq ima sapinngisamik aaqqissuunneqarlunilu pissaaq uumasoq minnerpaamik anniartillugu toqunneqarnialerneranilu aamma toqunneqarnerani annilaangatinneqassanani.
  Imm. 3.  Qimmimik qitsummilluunniit aallaallugu toqutsiniartup isumagissavaa uumasoq illersorneqarsinnaasumik aalaakkerluarsimanissaa imaluunniit pitussimanissaa isumagissavaa, taamaalilluni pissannissaanut aarlerinaat minnerpaaffianiitinniarneqassalluni.
  Imm. 4.  Imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu toqutseriaatsit allat atorneqarnissaat Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat tamanna uumasunik illersuineq eqqarsaatigalugu illersorneqarsinnaappat.

§ 10.  Qimminik qitsunnillu aallaallugit illoqarfiit nunaqarfiillu aamma najugaqarfiit 500 meterit iluanni toqutsisoqarniarpat tamanna uumasut nakorsaannit imaluunniit Naalakkersuisut qimminik nakkutilliisutut akuerisaannit taamaallaat suliarineqassaaq, taamaattoq imm. 2 aamma 4 takukkit.
  Imm. 2.  Allatut ajornartillugu politiit imm. 1 naapertorlugu aallaallugu toqutsisinnaapput, qimminik nakkutilliisumik imaluunniit uumasut nakorsaannik najuuttoqanngippat.
  Imm. 3.  Qimminik nakkutilliisut uumasullu nakorsaat imm. 1 malillugu toqutsinnginnerminni akuersissummik kommunalbestyrelsimut piniaqqaassapput.
  Imm. 4.  Kommunalbestyrelse pisuni ataasiakkaani imm. 1 naapertorlugu uumasunut nakorsaanngitsunut aamma Naalakkersuisunit akuerisaallutik qimminik nakkutilliisuunngitsunut akuersissuteqarsinnaavoq, makku tunngaviuppata:
1)  uumasup nakorsaata Naalakkersuisulluunniit akuerisaattut qimminik nakkutilliisup tikinnissaannut toqutsinissaq utaqqissunneqarsinnaanngippat, taamaaliornermi uumasoq pisariaqanngitsumik naalliutsinneqarluni, soorlu pilertortumik napparsimalersimappat ajoqusersimappalluunniit, imaluunniit
2)  illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit pineqartumi uumasut nakorsaqanngippat Naalakkersuisulluunniit akuerisaannik qimminut nakkutilliisoqanngippat, taakkulu piffissap naammaginartup iluani sumiiffimmut pineqartumut tikiussinnaanngippata.
  Imm. 5.  Imm. 4, nr 2 malillugu piffissaq naammaginartoq tassaassaaq akunnerit minnerpaamik 72-it.

  § 11.  Qimmimik qitsummilluunniit toqutsiniartup toqutami illersorneqarsinnaasumik peernissaa isumagissavaa.  Ima peerneqassaaq:
1)  nunamut qaqqamiluunniit minnerpaamik 1 meterisut ititigisumut assaanneqassaaq kingorna issumik, sioqqanik ujaraaqqanilluunniit matoorneqassalluni, 
2)  ikuallaavimmi ikuallallugu, imaluunniit
3)  immamut kiversarlugu.
  Imm. 2.  Qimmit qitsuillu nappaalanertik imaluunniit nappaalasorineqarnertik tunngavigalugu toqunneqartut nappaataannik siaruaattoqannginnissaa piniarlugu toqunneqarnerisa kinguninngua ikuallanneqassapput.
  Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu ikuallaaneq ikuallaavimmi pissaaq imaluunniit nalinginnaasumik ikuallaaviliornikkut assigisaanilluunniit ikuallaanikkut.  Nalinginnaasumik ikuallaanermi uumasoq nunguillugu ikuallanneqarsimassaaq, taamaalilluni meqqui, nukii aqitsortaalu allat arsakuinnanngorlugit nungunneqassallutik.

Kapitali 4
Qitsunnik gassi atorlugu toqutsineq

  § 12.  Qitsunnik gassi atorlugu toqutsiniartut Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussanit tamatumunnga akuersissummi piniassapput.
  Imm. 2.  Sakkut, atortorissaarutit assigisaallu qitsunnik gassimik toqutsiniarnermi atorneqartussat Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussanit atorneqalinnginneranni akuerineqarsimassapput.

  § 13. Qitsunnik gassi atorlugu toqutsineq pissaaq kulilte (CO) imaluunniit kuldioxid (CO₂)atorlugit.

  § 14.  Kultiltemik, tassa ipinartumik, atuinermi uumasut inissinneqarfissaat ineeraq ima ilusilersugaassaaq, aaqqissugaalluni aserfallatsaalisaalluni uumasut gassimik toqunniarneqarneranni ajoqusersinnaajunnaarsillugillu nakkutigineqarsinnaasunngortillugit.
  Imm. 2.  Uumasut inissiffissaannut ineeqqamut aatsaat isertinneqassapput ineeqqami kuliltep annertussusaa minnerpaamik 1 volumenprocentimiilersimareerpat.
  Imm. 3.  Gassi qitsummik toqutsinermi atortussatut naatsorsuussaq motorimit aniatinneqarsinnaavoq kuliltep annertussusaa minnerpaamik 1 volumenprocentimiilereersimappat uumasut ineeqqamut aatsaat isertinneqassappata gassilu atorneqartoq imaappat:
1)  naammattumik nillorsimappat,
2)  naammattumik sukuluiagaappat aamma
3)  iluaalliuutaasinnaasunik akoqanngippat imaluunniit iluaalliuutaasinnaasunik gasseqanngippat.
  Imm. 4.  Gassi najuussorneqartoq siullermik ilisimajunnaartitsissutaassaaq kingornalu qularnaatsumik toqqutaassalluni.
  Imm. 5.  Uumasut ineeqqamiitinneqassapput toqunissaasa tungaannut.
  Imm. 6.  Gassi motorimit aniatinneqartoq atorneqarpat, soorlu imm. 3-mi eqqaaneqartoq, uumasunik sunilluunniit toqutsinialinnginnermi atortut toqutsissutaasussat misileqqaarneqarsimassapput.

§ 15.  Qitsunnik toqutsinermi kuldioxid maqitsivimmeersoq atorneqarsinnaavoq, pissutsit makku atuuppata:
1)  uumasut ineeqqamut eqqunneqarfissaat gassimillu najuussuiffissaat ima ilusilersugaappat, aaqqissugaalluni aserfallatsaalisaalluni uumasut gassimik toqunniarneqarneranni ajoqusersinnaajunnaarsillugit nakkutigineqarsinnaatillugillu,
2)  Ineeqqap toqutsiviusussap silaanna annerpaaffissaatigut kuldioxidimik akuitsumik isaatitsiffigineqareersumut uumasut ineeqqamut toqutsiviusussamut aatsaat isertinneqarsinnaappata,
3)  gassi najuussorneqartoq siullermik ilisimajunnaartitsissutaaqqaarluni kingornalu qularnaatsumik toqqutaasinnaappat, kiisalu
4)  uumasut toqunissaasa tungaannut ineeqqamiitinneqarsinnaappata.

Kapitali 5
Aallaammik qimminik qitsunnillu toqutsineq

  § 16.  Qitsummik qimmimilluunniit toqutsiniartup qulakkeeqqaassavaa aallaanninnermi avatangiisit navianartorsiortinneqannginnissaat, matumani ilanngullugit aqerlut amerlasuullu maanngaannaq aallartunik uumasunut inunnulluunniit navianartorsiortitsinnginnissaat.

§ 17.  Qimminik qitsunnillu toqutsinermi qoorortooq timmiarsiulluunniit atorneqassaaq.
  Imm. 2.  Illuinnarsuutinik boltpistolinillu taamaallaat atuisoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni Uumasunut Nakorsaqarfik Inuussutissalerinermullu Oqartussanit ilitsersuisoqareerpat. Taamatuttaaq aallaammik taamatut ittumik pigisaqaraanni atuigaannilu Aallaasit pillugit inatsimmi aalajangersakkat naapertorlugit Kalaallit Nunaanni Politimesterimiit akuersissut pigineqartariaqarpoq.
  Imm. 3.  Boltpistol atorneqassappat patronia ima annertutigissaaq, tamanna qimminik qitsunnillu toqutsinissamut uumasut illersorneqarnerat eqqarsaatigalugu tulluuttuussalluni.
  Imm. 4.  Imm. 2-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit politiini illersornissamullu suliaqartuni sulisut sulinerminnut atatillugu illuinnarsuutertik atorlugu qimminik qitsunnillu illersorneqarsinnaasumik aalaakkerneqarsimasunik toqutsisinnaapput.

  § 18. Qarasaanut toqqaannartumik igittoqassaaq,  taamaattoq imm. 2 takuuk
  Imm. 2.  Uumasoq perlerorsorineqarpat uummataatigut aallaaneqassaaq.
  Imm. 3.  Toqutsisoqassanngilaq uumasup toqunniakkap ungasissusaa 15 meterinik ungasinneruppat.
  Imm. 4.  Imm. 3 apeqqutaatinnagu qimmit pituussaarnikut iluatsinngitsumik tiguniarneqartaraluartut qoorortooq qinngutitalik atorlugu 50 meterit tikillugit ungasitsigisoq aallaallugu toqunneqarsinnaavoq.
  Imm. 5.  Qimmeq pituussaarnikoq imm. 4 malillugu qarasaatigut aallaallugu toqunneqarsinnaanngippat sapinngisamik uummataatigut aallaaniarneqassaaq.

Kapitali 6
Qoorortooq atorlugu toqutsineq

  § 19.  Qimmit qitsuillu toqunniarneqarsinnaapput qoorortooq .22 magnum annerluunniit atorlugit.
  Imm. 2.  Aqerlut inngigissut kanngussammik saviminernilluunniit puullit atoqqusaanngillat.

Kapitali 7
Timmiarsiut atorlugu toqutsineq

  § 20.  Timmiarsiutit kaliber 20-it annerilluunniit qimminik qitsunnillu toqutsinermi taamaallaat atoqqusaapput.
  Imm. 2.  Amerlasuut savimernit toqutsinermi atorneqarpata diameteriat minnerpaamik 3,75 mm-iussapput.

Kapitali 8
Pineqaatissiinissamut atuutilersitsinissamullu aalajangersakkat.

  § 21.  §§-inik 3-8, § 9, imm.1-3, § 10, imm.1-2, aamma §§-inik 11-20 unioqqutitsinerit akiliisitsinermik pineqaatissiissutaasinnaapput.     
  Imm. 2.  Inatsisitigut pisussaatitaasoq Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut inatsimmi malittarisassat malillugit akiliisussanngortitaasinnaavoq.
  Imm. 3.  Imm. 1-imi aalajangersakkanik peqqarniitsumik utikattumilluunniit unioqqutitsinerit sunilluunniit uumasuuteqarsinnaanermik qaqugumulluunniit imaluunniit piffissami killilimmi inerteqqusiisoqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  Nalunaarut manna malillugu akiliisitsinermi pineqaatissiissutit Nunatta karsianut nakkartinneqassapput.

  § 22.  Nalunaarut atuutilerpoq ulloq 1. februaari 2018-imi.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 28. decembari 2017 

Karl Kristian Kruse

/

Jørgen I. Olsen