Kapitali 1
Atuuffissaa aamma taaguutit allallu

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaata siunnerfigaa uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaa-sunik pisuussutit iluaqutigineqarnerisa tamatumunngalu atasumik suliniutit siuarsarneqarnissaat.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni immikkut siunertaasut makkuupput:
1)  Uumassusillit assigiinngisitaarnerisa attatiinnarneqarnissaat.
2)  Piujuaannartitsinermik tunngavilimmik uumassusilinnit assigiinngisitaartunit pisuussutinik iluaquteqarneq.
3)  Naammaginartumik naapertuilluartumillu iluanaarutinik agguaassisarneq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnerup kingunerisaanik.
4)  Naammaginartumik naapertuilluartumillu iluanaarutinik agguaassisarneq, ilisimasanik qangarnitsanik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunit isumalluutinit ilisimasat, nunat inoqqaavinit sumiiffinnilu inuiaqatigiinniit pigineqartunik iluaquteqarnerup kingunerisaanik.
  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaata isumannaassavaa uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit tikinneqarsinnaanerat, aamma ilisimasanik teknologiimillu uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik isumalluutinut tunngasunik ingerlatseqqinneqar-tarnissaat.
  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaatigut siunnerfiuvoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik aqutsineq iluaquteqarnerlu, tamatumunngalu atatillugu suliniutit, ingerlanneqartassasut sillimaniarnermik, peqqissutsimik, avatangiisinik aamma pisuussutinik iluaquteqarnermi inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik ingerlatsisoqarnissaa sianigeqqissaarlugit.

Namminersorlutik Oqartussat uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isuma-lluutinut pisinnaatitaaffii, inuiaallu kalaallit nunarsuarmiut inatsisaat naapertorlugit pisinnaatitaaffii

 

  § 2.  Namminersorlutik Oqartussat kisimiillutik oqartussaapput uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik Kalaallit Nunaata isumalluutaanut, allallu periarfissittarnissaannut Kalaallit Nunaata isumalluutaanit uumassusilinnit sananeqaatit kingornuttagaasut katersornissaannut iluaqutiginissaannullu, tamatumunngalu aalajangersaanissanut, isumaqatigiissuteqar-sinnaanernullu.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat aamma aalajangersakkat atugassarititaasullu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersagaasut, aamma akuersissutit iluanaarutinillu agguaassisarnermut isumaqatigiissutaasut qanoq paasineqarnissaat atortinneqarnerallu nalilersorneqartassapput inuiaat kalaallit inuiattut pisinnaatitaaffii naapertorlugit, aamma nunap inuiisa nunarsuarmioqatigiit inatsisaat naapertorlugit pisinnaatitaaffiinut inatsisit atuuttut tun-ngavigalugit.

Nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaat aamma pisussaaffiit

 

  § 3.  Inatsisartut inatsisaannik paasinninneq atuinerlu aamma pissutsinik aqutsineq suliniuti-nillu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu ingerlatsineq pisassaaq nunarsuarmioqatigiinnut isumaqatigiissutaasut aamma pisussaaffiit Kalaallit Nunaanni atortuutinneqartut naapertorlugit.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput nunarsuarmioqatigiinnut isumaqati-giissutinik atortuutitsineq aamma uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isuma-lluutaasunut Kalaallit Nunaanni atortuutinneqartunut atatillugu pisussaaffiit pillugit, aamma tamatumunnga atatillugu pissutsit pisariaqartinneqartut allat pillugit.

Atuuffissaa

 

  § 4.  Inatsisartut inatsisaat tulliuttuni pineqartuni atortinneqassaaq:
1)  Sunaluunniit Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunani allani aqqutissaasoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit Kalaallit Nunaanneersut iluaqutigineqarnissaannut.
2)  Sunaluunniit Kalaallit Nunaanni aqqutissaasoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut nunanit allaneersunut, Kalaallit Nunaanniijunngitsoq, aamma sunaluunniit Kalaallit Nunaanni uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isuma-lluutinut nunanit allaneersunut iluaquteqarnissamut aqqutissaasoq.
3)  Misissuinerni aamma ilisimatusarnerni inernerusunik saqqummiussisarneq allatullu avammut nalunaaruteqartarneq.
4) Nalunaarsuisitsineq piginnittussatuatut, pissarsianut takussaanngitsunut pisinnaatitaaffinnik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut, kiisalu piginnittussatuatut pisinnaatitaaffinnut pissarsianullu allanut tigussaanngitsunut tunngatillugu.
5) Nioqqutissiat uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinit, imaluunniit taamaattut tunngavillit nioqqutissiat.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni iluaquteqarnernut tunngatillugu aalajangersakkat makkunani atortuunngillat:
1)  Iluanaarniutiginiarnagu katersineq pissarsinerluunniit nammineq atugassatut nerisassatu-lluunniit imaluunniit pinnersaatissatut.
2)  Iluanaarniutiginagu katersineq imaluunnit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunit isumalluutinit katersineq atuartitsinermi atugassanik.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput Inatsisartut inatsisaata atuuffissaanut tunngatillugu, tamatumani aamma uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit qanoq killilernissaat pillugit, aamma Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu ingerlatsinernut tunngasutigut.

Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut  tunngatillugu ilisimasanik qangarnitsanik atuisarneq

 

  § 5.  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut taakkualu iluaqutigineqarnerannut tunngasumik Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat, aamma ilisimasanik qangarnitsanik atuinermi uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu atortinneqassapput. Akuersissummik pigisaqartoq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu, misissuisinnaavoq nalilersuillunilu, ilisimasanik qangarnitsanik peqarnersoq, aammalu ilisimasat qangarnitsat qanoq iluaqutigineqarsinnaanersut uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu.
  Imm. 2. Naalakkersuisut tamatumunnga ersarinnersunik aalajangersagaliorsinnaapput pissutsit imm. 1-imi eqqaaneqartut pillugit, tamatumani ilisimasat qangarnitsat qanoq isumaqartinneqassanersut pillugu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut atatillugu, nunat inoqqaavinit sumiiffinnilu inuiaqatigiinnit pigineqartunut, aamma ilisimasanik qangarnitsanik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqartarnerni, nunat inoqqaavisa sumiiffinnilu inuiaqatigiit pigisaat eqqarsaatigalugit.

Taaguutinut nassuiaatit

 

  § 6.  Inatsisartut inatsisaanni taaguutit tulliuttut taaneqartutut isumaqarput:
1)  Atortussiassap ilaatut avissaartutut paasineqassaaq, pissusissamisoortumik uumassusillip sananeqaataata minnerpaap attavia, tassaasut uumassusillit sananeqaatimikkullu kingornuttagaasunik isumalluutit ilisarnaataannik ersersitsisut imaluunniit allannguisut, naak taakku kingornutakkanik nutaanik pilersitsisinnaanngikkaluartut. 
2)  Uumassusillit assigiinngisitaarnerat pillugu nunarsuarmiut isumaqatigiissutaat tassaavoq isumaqatigiissut 5. juni 1992-meersoq, uumassusillit amerlalluinnassusiat pillugu, allanngor-tinneqartoq nunarsuarmiut isumaqatigiissutaat allat aqqutigalugit, Kalaallit Nunaannilu atortuulluni.
3)  Uumassusillit isumalluutit tassaapput uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit, uumassuseqartut imaluunniit tamakkua ilaat, uumasut imaluunniit suulluunniit pinngortitami ataqatigiinnermi ilaasut, iluaqutigineqarsinnaasut imaluunniit inuiassuarnut maanna siunissamiluunniit iluaqutaasinnaasut. Uumassusilinnut isumalluutinut aamma ilaapput uumassusillit isumalluutit akui imaluunniit taakkunannga atortussiaasinnaasut, takuuk nr. 1.
4)  Bioteknologi-tut paasineqassaaq sunaluunniit teknologimik iluaquteqarluni uumassusilinnik isumalluutinik iluaquteqarneq, imaluunniit pinngoqqaatinik atortussiassanilluunniit ilua-quteqarnerit tassanngaaneersut, takuuk nr. 1, nioqqutissiariniarlugu imaluunniit sananeqaat allanngortinniarlugu, imaluunniit periaasia allanngortinniarlugu aalajangersimasumut atorsinnaajumallugu.
5)  Atortussiaasinnaasoq uumassusilik tassaavoq sunaluunniit naasumit, uumasumit, imaluunniit pinngoqqaatinit imaluunniit pinngortitami piusoq alla kingornussassaliorsinnaasusilik.
6)  Uumassusilittut isumalluutitut paasineqassaaq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunit isumalluutit, takuuk nr. 5, maanna naleqareersoq imaluunniit naleqalersinnaasoq. Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut aamma ilaapput uumassusillit isumalluutit atortuisa ilaat, atortussiassaq, takuuk nr. 1 aamma patogen-it nr. 9 naapertorlugu.
7)  Pissarsiat takussaanngitsut pillugit pisinnaatitaaffittut paasineqassapput pissarsianut takussaanngitsunut pisinnaatitaaffiit tamarmik, tamatumani aamma piginnittussaatitaaneq, uumassusillit sananeqaataannut isumalluutinut kingornuttagaasunut, takuuk nr. 6.
8) Nagoyami isumaqatigiissutitut paasineqassaaq ”Nagoyaprotokol”-i 29. oktober 2010-meersoq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasutigut isumalluutinik atuisinnaaneq, kii-salu naammaginartumik naapertuilluartumillu iluaqutissanik agguaassineq, pisuussutit taakkua iluaqutigineqarnerisut pinngortoq, uumassusillit amerlalluinnassusiannut isumaqatigiissummut atasoq.
9)  Patogen-itut paasineqassapput uumassusillit nappaammik pilersitsisinnaasut, imaluunniit inunnik, uumasunik, naasunik uumassusilinnilluunniit allanik tunillaasinnaasut.
10)  Iluanaaruteqarnertut paasineqassaaq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit iluaqutigineqarneranni aningaasarsiornikkut aningaasarsiornerunngitsutigullu iluaqutissarsiat suulluunniit. 
11) Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnertut paasineqassaaq sunaluunniit ilisimatusarnermik ingerlatsineq, imaluunniit uumassusilinnik ineriartortitsineq, imaluunniit katitsigaanerinik teknologi atorlugu passussinikkut pissarsiat. Uumassusillit sananeqaataannik iluaquteqarnertut aamma paasineqassaaq kingornagut iluaquteqarneq aningaasarsiutinngortitsinerlu, tamatumani aamma ineriartortitsineq, ussassaarineq aamma nioqqutissianik niueruteqarneq, uumassusillit sananeqaataannik isumalluutinit pisoq. Iluaquteqarneq imaqarpoq suliniutinik ilisimatusarnermut tunngasunik ineriartortitsinernik, iluaquteqarneq aningaasarsiutinngortitsinerluunniit sunaluunniit, ussassaarineq aamma tuniniaanerit siuliani oqaaseqatigiinni siullerni aamma tulliini pineqartut, tamatumani aamma katersineq, misissuineq, nalunaarsuineq, paarisaqarneq, allamut tunniussineq, pissarsineq, tigusineq, atuineq aamma uumassusillit sananeqaataannik annissuineq.  
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput imm. 1-imi paasinninnerit isumaat imaallu pillugit.

Iluaquteqarnissanut piumasaqaatit aamma iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissutit

 

  § 7.  Kalaallit Nunaata pisuussutaanik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinit iluaquteqarneq, Kalaallit Nunaanni avataaniluunniit taamaallaat ingerlanneqar-sinnaavoq, iluaquteqarnissamut tamatumunnga Naalakkersuisuniit akuersissut naapertorlugu, takuuk § 9.
  Imm. 2.  Iluanaarutinik pissarsineq, tamatumani aamma aningaasarsiornikkut aningaasarsiornerunngitsutigullu iluaqutissarsineq, Kalaallit Nunaanni avataaniluunniit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanneersunik iluaquteqarnerup kingunerisaanik, iluanaarutinillu agguaassisarneq taamaallaat pisinnaavoq Naalakkersui-sullu ilunaarutinik avitseqatigiittarnissamut isumaqatigiissut naapertorlugu, takuuk § 11.
  Imm. 3.  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik nunamit allameersunik Kalaallit Nunaanni iluaquteqarneq taamaallaat pisinnaavoq akuersissut naalagaaffimmit allameersoq tunngavigalugu, iluaquteqarnissap akuerineqarsimanissaanut piumasa-qaataasut nunami allami pineqartumi inatsisit naapertorlugit pisimappata, takuuk § 10.
  Imm. 4.  Iluanaarutinik pissarsineq, tamatumani aamma aningaasarsiornikkut aammalu ani-ngaasarsiornerunngitsutigut iluaqutissanik pissarsineq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik nunamit allameersunik Kalaallit Nunaanni iluaquteqarnermi, kiisalu  iluanaarutaasunik avitseqatigiittarneq, taamaallaat pisinnaapput iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissut naalagaaffimmut allamut isumaqatigiissutaasimasoq naapertorlugu, iluanaarutinik avitseqatigiinnissamut isumaqatigiissut naalagaaffimmi allami pineqartumi inatsisit tunngavigalugit suliaappat, takuuk § 12.
  Imm.  5. Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput imm. 1-imiit 4-mut aalajangersakkat eqqortinneqarnissaat isumannaarumallugu, aammalu imm. 1-4-mi pissutsit pillugit, tamatu-mani aamma periaatsit ileqqussallu assigiissaakkat pillugit, tamatumanilu digitaliusumik aaqqissuussinernik atuinissat pillugit, aammalu nalunaarusiortarneq, misissuisarnerit, nakkutilliineq kiisalu imm. 1-imiit 4 ilanngullugu Kalaallit Nunaanni avataanilu eqqortinneqarnissaat pillugit, tamatumunngalu tunngasut allat aamma pillugit.

Inatsisini aalajangersakkanut uniuuttumik suliniutinut inerteqquteqarneq, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnermi, aamma isumalluutit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik ileqqutoqqat tunngavigalugit ilisimasaqarneq

 

  § 8.  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit inatsisit unioqquti-llugit pissarsiarineqarsimasut, nunamit allamit pinngorfeqartut Kalaallit Nunaanni iluaqutigineqarsinnaanngillat.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi aalajangersagaq atortuutinneqassaaq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut nunanit Nagoyami isumaqatigiissummut peqataasutut inatsisitigut tamanna pillugu aalajangersaasimasunut, isumaqatigiissummi artikel 6 naapertorlugu.
  Imm. 3.  Ileqqutoqqat tunngavigalugit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut tunngatillugu qangaaniilli ilisimasat, nunat inoqqaavinit sumiiffinnilu inuiaqa-tigiinnit pigineqartut, Kalaallit Nunaanni iluaqutigineqarsinnaanngillat, ilisimasat pineqartut tamatumunnga inatsisit atuuttut sanioqqullugit pissarsiarineqarsimappata.
  Imm. 4.  Imm. 3-mi aalajangersagaq atortinneqassaaq qangaaniilli ilisimasanut uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut, nunap inoqqaavinit pigineqartunut, sumiiffinnilu inuiaqatigiinnit pigineqartunut, nunani Nagoyami isumaqatigiissummut ilaasutut tamatumunnga tunngatillugu inatsisiliorsimasunut, isumaqatigiissummi artikel 7 -mi aalajangersakkanut naapertuuttunik. 
  Imm. 5.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput imm. 1-imiit 4-mut aalajangersakkat eqqortinneqarnissaat qularnaarumallugu, aammalu 1-imiit 4-mut aalajangersakkanut tunngatillugu, tamatumani aamma periaatsit ileqqussallu assigiissaakkat pillugit, tamatumanilu digitaliusumik aaqqissuussinernik atuinissat pillugit, aammalu nalunaarusiortarneq, misissuisarnerit, nakkutilliineq aamma atortuutitsineq imm. 1-imiit 4-mut aammalu pissutsinut tamatumunnga atasunut tunngatillugu.

 

Kapitali 2
Iluaquteqarnissamut akuersissut aamma iluanaarutinik avitseqatigiinnermut  isumaqatigiissut

 

Iluaquteqarnissamut akuersissut

 

  § 9.  Naalakkersuisut ersarinnerusumik atugassarititaasut aalajangersarneqartut tunngavigalugit nalunaaruteqarsinnaapput iluaquteqarnissamut akuersissummik, uumassusillit sananeqaataannik kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanneersunik nunatsinni nunattaluunniit avataani iluaquteqarsinnaaneq pillugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut iluaquteqarnissamut akuersissummi aalajangersaasinnaapput akuersissummik pigisaqartup uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik aningaasarsiornikkut iluanaarutaasinnaasumik iluaquteqarsinnaaneranut atugassarititaasussanik.
  Imm. 3.  Iluaquteqarsinnaanermut akuersissut kisermaassisinnaatitaanertaqanngitsumik tunniunneqassaaq.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut iluaquteqarnissamut akuersissummi atugassarititaasussanik naleqquttunik tamanik aalajangersaasinnaapput, akuersissummut aamma akuersissummik tunngaveqartumik ingerlatsinermut atatillugu, Inatsisartut inatsisaanni § 1 naapertorlugu siunertaq tunngavigalugu, tamatumani aamma atugassarititaasunut makkununnga tunngatillugu:
1)  Uumassusillit sanaaneqaataasigut kingornuttagaasumik isumalluutit iluaqutigineqarsinnaasut sukkut killilersorneqarnerat.
2)  Sumiiffik akuersissuteqarfiusoq sumiinnersoq, iluaquteqarneq Kalaallit Nunaanni ingerlanneqassappat.
3)  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq, akuersissutillu utertinneqartarnera atorunnaartarneralu pillugit.
4)  Akuersissut tunngavigalugu suliniutinik sunik ingerlatsisinnaaneq.
5)  Akuersissummik pigisaqartup iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissusiornissaa, taassuminngalu naammassinninnissaa, takuuk § 11.
6)  Paasissutissanik nalunaaruteqartarneq nalunaarusiortarnerlu, atortut aamma paasissutis-saatit Naalakkersuisunut ingerlasussat, § 21 naapertorlugu.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut iluaquteqarsinnaanermut akuersissummut atatillugu atugassarititaasunik aalajangersagaliorsinnaapput, Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqartarnissaq pillugu. Akiliut annertussusilerneqarsinnaavoq akuersissummi pissutsit atuuttut tunngavigalugit, aamma suliniutit pissutsillu akuersissummiittut allat tunngavigalugit. Akiliutaasussaq assersuutigalugu annertussusilerneqarsinnaavoq akuersissummik pigisaqartup kaaviiaartitaasa annertussusiat tunngavigalugu, (kaaviiaartitanut akiliut) imaluunniit akuersissummik pigisaqartup aningaasaqarnikkut pissarsiai (iluanaarutinit akiliut) imaluunniit taakkua akule-runnerisigut aaqqissuussinerusinnaalluni.
  Imm. 6.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput akuersissummik tunineqarnissamut qinnuteqartarneq pillugu, tamatumani aamma taassuma suut imarissanerai, qinnuteqaatip tunniunneqartarnera il.il. pillugit.
  Imm. 7.  Iluaquteqarnissamut akuersissut taamaallaat allanngortinneqarsinnaavoq tassunga ilassummi, Naalakkersuisunit inatsisartut inatsisaat naapertorlugu tunniunneqarsimasumut atatillugu. Akuersissummut ilassut akuersissummik allannguineq pillugu taamaallaat Naalakkersuisunit tunniunneqarsinnaavoq, tamatumunnga atatillugu akuersissummik pigisaqartumut isumaqatigiissuteqarnikkut.
  Imm. 8.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput aammalu atugassarititaasunik aalaja-ngersaasinnaallutik, iluaquteqarnissamut akuersissut ingerlatseqatigiiffimmut piffissami akuersissuteqarfiusumi piumasaqaataasunik tamanik naammassinnissinnaasumut taamaallaat tunniunneqarsinnaasoq pillugu:
1)  Ingerlatseqatigiiffik aktiaatileqatigiiffiussaaq imaluunniit piginneqatigiiffiussalluni anpartselskabi Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq.
2)  Ingerlatseqatigiiffik taamaallaat inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu akuersissut tun-ngavigalugu suliassaminik ingerlatsisinnaavoq, ingerlatseqatigiiffimmillu allamik akileraar-tarnikkut ataatsimoortumik aaqqissuussinerussanani, tamanna pinngitsaaliissutaanngippat.
3)  Ingerlatseqatigiiffik pigisaminut nalilinnut tamakkiisumik atuisinnaassuseqartuussaaq, akilersuisitsiunnaarsimassanani, akiliisinnaajunaarsimassanani imaluunniit taakkununnga assingusumik inissisimasuussanani.

 

§ 10.  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit Kalaallit Nunaan-neersuunngitsut, nunamilli allameersut, taamaallaat Kalaallit Nunaanni iluaqutigineqarsin-naapput tamatumunnga atatillugu akuersissut tunngavigalugu, nunami allami inatsisini taamatut piumasaqaateqartoqarpat. Akuersissut naalagaaffimmit allamit tunniunneqarsinnaavoq, naalagaaffik alla Nagoyami isumaqatigiissummi ilaappat, Naalakkersuisunillu nuna alla pineqartoq Nagoyami isumaqatigiissummut ilaanngippat. Akuersissut Naalakkersuisunit tunniunneqarsinnaappat, taava Naalakkersuisut ersarinnerusumik atugassarititaasunik aalaja-ngersakkat tunngavigalugit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnissamut akuersissuteqarsinnaapput.  Akuersissutinut taamaattunut tunngati-llugu § 9 atortinneqassaaq, taamaattoq takuuk § 12. Iluaquteqarnissamut akuersissut taamaattoq taamaallaat iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut tunngasuusinnaavoq akuersissut tun-ngavigalugu, nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaanni allatut aalajangersagaqanngippat, imaluunniit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutit pillugit pisussaaffiit Kalaallit Nunaanni atortinneqartut tunngavigalugit allatut pisussaaffeqanngippat.

Iluanaarutit agguaanneqartarnerannut isumaqatigiissut

 

  § 11.  Naalakkersuisut § 9 naapertorlugu akuersissummi atugassarititaasunik aalajangersaa-sinnaapput, akuersissummik pigisaqartup Naalakkersuisunut isumaqatigiissutigisassagaa malittassallugulu iluanaarutinik avitseqatigiittarneq pillugu isumaqatigiissut, tamatumani aamma aningaasarsiornikkut aningaasarsiornerunngitsutigullu iluaqutissarsiat, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut iluanaarutit agguaattarnissaannut imm. 1 naapertorlugu isumaqa-tigiissummi aalajangersaasinnaapput atugassarititaasunik, akuersissummik pigisaqartup Naalakkersuisullu akornanni pisinnaatitaaffiit uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinik iluaquteqarnermut aamma tamatumunnga atatillugu naammassisat pillugit. Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu aamma aalajangersaasinnaapput atugassarititaasunik, Naalakkersuisut piginnittooqataanerat imaluunniit pisinnaatitaaffiit allat takussaanngitsunit pisut uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinik iluaquteqarnermit eqqarsaatigalugit, aammalu pissarsianut takussaanngitsunit pisunit tunngavilimmik naammassisat pillugit, kiisalu atuisinnaatitsinermik niueruteqarnikkut aningaasat pissarsiat takussaanngitsunit pisut eqqarsaatigalugit.
  Imm. 3.  Iluanaarutinik avitseqatigiittarnissamut isumaqatigiissut Inatsisartut inatsisaannit matuminnga aqunneqarpoq, taannalu naapertorlugu suliaassalluni, akuersissummut atugassarititaasut, inatsisartut inatsisaat aamma nunarsuarmiut isumaqatigiissutaat Kalaallit Nunaannut atuuttut naapertorlugit aalajangersagaassalluni, pissutsit pineqartut pisussaaffiillu inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu aalajangersagaappata.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput iluanaarutinik agguaasseqatigiittarnermi pissutsinut tamanut tunngasutigut, tamatumani aamma akuersissummik pigisaqartup Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqartarnissaa pillugu,  kiisalu Namminersorlutik Oqartussanut aningaasarsiornikkut eqqanaarutaasunut allanut tunngatillugu, tamatumani aamma aningaasarsiornermut tunngasuunngitsutigut Namminersorlutik Oqartussanut iluaqutissat eqqarsaatigalugit, pisuussutinit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isuma-lluutinit iluaquteqarnermut atatillugu.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput aalajangiisinnaallutillu illuatungiusoq uumassusillit sananeqaataannit kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanni imaluunniit nunani allani Kalaallit Nunaanneersunik iluaquteqartoq, iluaquteqarsimasorluunniit, Naalakkersuisunut iluanaarutinik agguaassisarnermut isumaqatigiissuteqassasoq, isumaqatigiissummilluunniit naammassinnissasoq, iluanaarutaasimasut avinneqarnissaat pillugu, tamatumani aamma aningaasarsiornikkut aningaasarsiornermulluunniit tunngasuunngitsuti-gut, uumassusillit sananeqaataasigut kinngornuttagaasumik isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu. Naalakkersuisut iluanaarutinik agguaasseqatigiittarnermut tunngatillugu apeqqutini pisariaqartuni tamani aalajangersakkanik suliaqarsinnaapput, tamatumani aamma Namminersorlutik Oqartussanut akiliuteqartarneq pillugu, aamma aningaasaqarnikkut aningaasaqarnermulluunniit tunngasuunngitsutigut, Namminersorlutik Oqartussanit qulakkiigassanut allanut tunngartillugu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik isumalluutinik iluaqute-qarnermut atatillugu.

 

§ 12.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput aalajangiisinnaallutillu illuatungiusoq uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanni iluaquteqartoq iluaquteqarsimasorluunniit nunamit allameersoq, Kalaallit Nunaanniiunngitsoq, nunamit allamit tamatumunnga akuersissutitaqanngitsumik, nunamit pineqartumut allamut iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissuteqassasoq, tamatumani aamma aningaasarsiornikkut aningaasarsiornerunngitsutigullu iluaqutissat eqqarsaatigalugit, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnermut atatillugu, nunami pineqartumi allami inatsisit naapertorlugit iluanaarutinik avi-tseqatigiinnissamut inatsisini aalajangersagaqarpat. § 11 atorneqassaaq assigisaanik Naalakkersuisut aalajangersagaliorneranni aalajangiinerannilu iluanaarutinik avitseqatigiinnissamut isumaqatigiissummik pineqartutut aalajangersaanermi. Iluanaarutinik avitseqatigiittarnissamut isumaqatigiissut iluaquteqartup iluaquteqarsimasulluunniit aamma nunap allap akornanni taamaallaat atuuttuussaaq.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput aalajangiisinnaallutillu imm. 1-ip illuatungiusumut Kalaallit Nunaanni uummassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik nunamit allamiit akuersissut tunngavigalugu iluaquteqatumut iluaquteqarsimasumulluunniit atortinneqarnissaanik, nunami allami pineqartumi inatsisit naapertorlugit iluanaarutinik avitseqatigiittarnissaq piumasaqaataappat.

Akitsuut iluaquteqarnissamut akuersissummut aamma  iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut

 

  § 13.  Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput atugassarititaasunillu malittarisassaliorsinnaallutik akuersissummik pigisaqartup akitsuummik iluaquteqarnissamut akuersissummut atatillugu akiliuteqartarnissaa pillugu, tamatumani aamma akuersissutip nalunaarutigineqarneranut, sivitsorneqarneranut allamullu tunniunneqarneranut akiuliutaasussaq pillugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu malittarisassiorsinnaallutik akuersissummik pigisaqartup isumaqatigiissuteqaqataasulluunniit akitsuummik aamma akiliuteqartarnissaa pillugu, iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissummut atatillugu.

Pisortat suliamik ingerlatsinerannut aningaasartuutinut akiliuteqartarneq

 

  § 14.  Akuersissummik pigisaqartut, isumaqatigiissuteqaqataasut aamma allat Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanut attuumassuteqartut suliap pisortani ingerlanneqarneranut, a-llatulluunniit pisortat suliaqarnerannut aamma pisortat ingerlatsinerannut aningaasartuutinik akiliisussaapput. Akiliuteqartitsineq akitsuutitut imaluunniit aningaasartuutaasunik matussu-siinikkut akilersinneqarsinnaavoq. Naalakkersuisut tamatumunnga atatillugu atugassarititaasunik ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput.

Iluaquteqarnissamut akuersissutip imaluunniit sinneqartoorutinik  avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissummik allamut  tunniussisarneq eqqartuussivitsigullu malersuisinnaaneq 

 

  § 15.  Toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit iluaquteqarnissamut akuersissummik imaluunniit sinneqartoorutinik agguaasseqatigiittarnermut isumaqatigiissummik Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu allamut tunniussisoqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut tunnius- sisoqarsinnaaneranut akuersisimanngippata. Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput taamatut tunniussisoqarsinnaanerani atugassarititaasussanik.
  Imm. 2.  Iluaquteqarnissamut akuersissut aamma iluanaarutinik avitseqatigiittarnermut isumaqatigiissut Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu eqqartuussivitsigut malersorneqarsinnaan-ngillat.

Iluaquteqarsinnaanermut akuersissummik atorunnaarsitsineq utertitsinerlu

 

  § 16.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu maleruagassiorsinnaallutik Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissutip atorunnaartarneranut aamma utertitsisarnermut tunngatillugu.

Iluaquteqarsinnaanermut akuersissutip atorunnaareerneratigut pisussaaffiit

 

§ 17.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu maleruagassiorsinnaallutik aammalu isumaqatigiissuteqarsinnaallutik, iluaquteqarnissamut akuersissummik pigisaqartup Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu pisussaaffiisa akuersissutip atorunnaareerneratigut atuutiinnarnissaat pillugu, aamma akuersissummik pigisaqartup pisussaaffiisa allat ingerlaannarnissaat eqqarsaatigalugit.

 

Kapitali 3
Misissuinernit inernerit aamma ilisimatusarnermi naammassisat saqqummiuttarneri  tamanullu takusassiarineqartarneri il.il.

 

  § 18.  Kinaluunniit misissuinerit inernerinik imaluunniit ilisimatusarnermit naammassisanit Kalaallit Nunaanneersunik tunngavilinnik taamaattunilluunniit aallaaveqartunik saqqummiussinerni peqataasoq, Naalakkersuisunut tamanna pillugu nalunaaruteqassaaq saqqummiussinerup tamanulluunniit tusagassiinerup kinguninngua.
  Imm. 2.  Saqqummiussineq allatulluunniit tamanut takusassiarinninneq imm. 1 naapertorlugu, ingerlanneqassaaq Kalaallit Nunaata uumassusillit sananeqataasigut kingornuttagaasu-nik isumalluutinut pisinnaatitaaffigisaanut ataqqinnittumik periaaseqarluni, aammalu ataq-qineqassalluni uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutit pineqartut Kalaallit Nunaanniit aallaaveqarnerat. 
  Imm. 3.  Allaganngorlugit saqqummiussinerit uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinut tunngasut, imaluunniit taamaattunit aallaaveqartut, assilineqarneri Naalakkersuisunut nassiunneqassapput. Uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutit iluaqutigineqarpata, saqqummiussami nalunaarneqarsimassaaq taamaattunik iluaquteqarsinnaanermut akuersissummik tunniussaqartoqarsimasoq.
  Imm. 4.  Allaganngorlugit saqqummiussinerit imm. 3-mi eqqaaneqartut, database-mi tamanit alakkarneqarsinnaasumi § 20 naapertorlugu ingerlanneqartumi tamanut takusassiarineqartassapput. Tamanulli saqqummiussineq taamaallaat pisinnaavoq pissarsianut takussaanngitsunut pisinnaatitaaffinnut tamanna akerliunngippat.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut isumaqatigiissuteqarsinnaapput akuersissummik pigisaqartumut, isumaqatigiissuteqarfigisamut illuatungiusumulluunniit allamut, saqqummiussinissami allatu-lluunniit tamanut ammasumik saqqummiussinissami atugassarititaasussat pillugit, misissuinermit imaluunniit ilisimatusarnermit naammassisat uumassusillit sananeqaataasigut kingor-nuttagaasunik isumalluutit Kalaallit Nunaanneersut imaluunnit taakkunannga aallaaveqar-tumik suliaasut pillugit.

 

Kapitali 4
Naammassisanik kisimiilluni piginnittuuneq allallu

 

  § 19.  Akuersissummik pigisaqartoq iluaquteqarnissamut isumaqatigiissummik tunngavilimmik, isumaqatigiissuteqaqataasoq iluanaarutinik aviteqatigiittarnissamut isumaqatigiissummik tunngavilimmik, illuatungiusorluunniit alla, teknologiimik nassaamilluunniit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanneersunik tunngaveqartunik piginnittussatuatut akuerineqarnisamik nalunaarsuiniarpat, taava akuersissummik pigisaqartoq imaluunniit isumaqatigiissuteqaqataasoq tamanna pillugu nalunaarsuinissaq sioqqullugu Naalakkersuisunut paasissutisseeqqaassaaq. Tamanna aamma atuuppoq allatut nalunaarsuinnginnerni imaluunniit pissarsianut takussaannngitsunut pisinnaatitaaffinnut allanut uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik Kalaallit Nunaanneersunik nalunaarsuinnginnermi. Naalakkersuisut iliuusissanik pisariaqartunik iliuuseqassapput isumannaarniarlugu inuit killeqartut kisimik paasissutissanut taamaattunut susassaqarnissaat, aamma paasissutissat isortuussassatut atorneqarnissaat.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu paasissutissiisussaatitaanermut pisussaaffiusut pillugit ersarinnerusunik maleruagassiorsinnaapput.

 

Kapitali 5
Pisortani tamanut ammasumik datase

 

  § 20.  Naalakkersuisut database-mik pilersitsisinnaapput, inuit tamat uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinut tunngasumik paasissutissanik aallerfigisinnaasaannik.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut paasissutissanut tunngatillugu database-mi attuumassuteqartunut tamanut tunngatillugu atugassarititaasunik imm. 1-imi pineqartunut maleruagassanik pilersitsisinnaapput, tamatumani aamma paasissutissaasivimmik database-mik pilersitsinermut ingerlatsinermullu atatillugu, database-mut isersinnaanermut aamma tamatumunnga atatillugu aningaasartuutinut akiliutissanullu, paasissutissanik qanoq ittunik database imaqarsinnaanersoq pillugu, tamatumani aamma pisuussutit uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaa-sunik isumalluutit pillugit tamakkununngalu pisinnaatitaaffiit allat pillugit.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut suliffeqarfimmut ingerlatsivimmulluunniit isumaqatigiissuteqarsinnaapput taassuma database-mik imm. 1 naapertorlugu pilersinneqartumik ingerlatsisuunissaa pillugu.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaallutik Kalaallit Nunaata uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik isuma-lluutit iluaqutigineqarnerat tamatumunngalu atatillugu pissutsit naleqquttut allat tamaasa eqqarsaatigalugit danskit database-iutaannik atuisinnaaneq paasissutissallu tassani inissisimasinnaanerat pillugu, tamatumani aamma Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa databasse-imik atuinermut suleqatigiissinnaanerat pillugu.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaallutik pilersitsisinnaanermut imaluunniit atuisinnaanermut database-nik allanik, nunarsuarmioqatigiit isumaqatigiissutaanni pisussaaffiinilu ilaareersunik, tamatumani aamma Kalaallit Nunaanni atorneqartunik, tamatumunngalu atatillugu pissutsinut attuumassuseqartunut tamanut atuuttussanik aalajangersagaliorsinnaallutik.

 

Kapitali 6
Pisortani suliassanik suliarinnittarnerit il.il.

 

Nalunaarusiortarneq

 

  § 21.  Iluaquteqarsinnaanermut akuersissummik pigisaqartoq aamma sinneqartoorutinik avi-tseqatigiittarnissamut isumaqatigiissuteqaqataasoq akuttunngitsumik Naalakkersuisunut nalunaarusiortassapput, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarneq ingerlanneqartoq, tamatumunngalu tunngasutigut ingerlatsinerit allat pillugit.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput imm. 1 naapertorlugu nalunaarusianik nassiussaqartarnissaq pillugu, paasissutissanillu nassiussaqartarnissat a-llat pillugit.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaallutik, nalunaarusiortarnermut immersortakkap Naalakkersuisunit suliaasup imm. 1 naapertorlugu nalunaaruteqarnerni atorneqartussaanera pillugu.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaallutik, iluaquteqarnissamut akuersissummik pigisaqartoq aammalu sinneqartoorutinik avitseqatigiittarnermi peqataasup nalunaarusiornissamut piumasaqaatinik naammassinnittarnissaat pillugit, nunarsuarmioqatigiinni aalajangersakkat tunngavigalugit Kalaallit Nunaanni atortuutinneqartut naammassineqartussaanerat pillugu.

Nakkutilliineq aamma peqqussuteqartarneq

 

  § 22.  Naalakkersuisut akuersissummik pigisaqartunut, isumaqatigiissuteqarnikkut peqataasunut allanullu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu suliniutinik ingerlatsisuusunut nakkutilliinermik ingerlatsissapput, tamatumani aamma aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersarneqarsimasunik.
  Imm. 2. Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaata malinneqarnissaa siunertaralugu peqqussutinik nalunaaruteqarsinnaapput, iluaquteqarnermi atugassarititaasunik aamma iluanaarutinik avitseqatigiittarnermi atugassarititaasunik. Peqqussuteqarneq akuersissummik pigisaqartumut, isumaqatigiissuteqaqataasumut allanullu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut nalunaarutigineqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Nakkutilliisussaatitaasutut oqartussaasup sulisui sukkulluunniit eqqartuussivitsigut akuersissutitaqanngitsumik kinaassutsiminnik ersarissumik uppernarsaanermikkut suliffeqarfiup immikkoortuinut tamanut Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu ingerlanneqartunut isersinnaatitaapput, nakkutilliinerup ingerlanneqarneranut atatillugu tamanna pisariaqartinneqarpat.
  Imm. 4.  Akuersissummik pigisaqartoq, isumaqatigiissuteqaqataasoq allallu Inatsisartut inatsisaanni pineqartut, paasissutissanik tamanik pisortat suliamik ingerlatsineranni pisariaqartinneqartunik pisortallu sulineranni atorfissaqartinneqartunik, iluaquteqarnissamut akuersissummut Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu tunniunneqarsimasumut aamma sinneqartoo-rutinik avitseqatigiittarnermi isumaqatisiissutinut Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu aaqqissuunneqarsimasunut tunngasunik nalunaaruteqartartussaapput. Naalakkersuisut pisortat suliassamik Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu ingerlatsineranni akuersissummik pigisaqartumut, isumaqatigiissuteqaqataasunut allanullu Inatsisartut inatsisaannit pineqartunut pisussaaffiliisinnaapput paasissutissanik nassiussaqartarnissaannik, Naalakkersuisut pisariaqartitsinerat tunngavigalugu.

Nunamut tamarmut attavik, nunami namminermi oqartussaasut, nunami namminermi nakkutilliivik aamma Clearingshouse iluaquteqarsinnaanermut aamma iluaqutissanik agguaassisarnermut katersivik

 

 § 23.  Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut isumaqatigiissuteqarsinnaapput, danskit naalakkersuisuisa Kalaallit Nunaanni nunamut tamarmut atuuttumik paasissutissanut periaasissanullu atatillugu attaviunissaat pillugu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarsinnaanermut atatillugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut danskit naalakkersuisuinut tamanna pillugu isumaqatigiissuteqareerlutik aalajangersagaliorsinnaapput Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni nunamut tamarmut attuuttumik attaveqaataanissaat pillugu, paasissutissanut periaasissanullu atatillugu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarsinnaanermut atatillu-gu. imm. 1 naapertorlugu.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut tassaapput pisortatut Kalaallit Nunaanni oqartussaasut, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik tikitsisinnaanermut aamma iluaquteqarsinnaanermut. Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput namminneq pisinnaatitaaffitik ingerlatsinissartillu pillugit, nunamut tamarmut Kalaallit Nunaanni oqartussaanertik pillugu, aammalu naalagaaffimmi oqartussaasunut allanut attaveqarneq, tamatumani aamma danskit oqartussaasuinut attaveqartarneq pillugit. 
  Imm. 4.  Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni nunamut tamarmut atuuttumik nakkutilliinermik ingerlatsisuupput, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut tikitsisinnaanermut aamma iluaquteqarsinnaanermut. Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput nammineq pisinnaatitaaffitik ingerlatsinissartillu pillugit, Kalaallit Nunaanni nunamut tamarmut atuuttumik nakkutilliivimmut atatillugu, aamma naalagaaffimmi oqartussaasunut allanut attaveqarneq, tamatumani aamma danskit oqartussaasuinut attaveqarneq pillugit.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut nunamut tamarmut atuuttumik Kalaallit Nunaanni pisortatut oqartussaasuupput Clearinghouse-imi iluaquteqarsinnaanermut aamma iluaqutissanik agguaassisarnermut katersivik Nagoyami isumaqatigiissummi artikel 14 naapertorlugu pilersinneqar-simasumut ingerlanneqartumullu tunngatillugu. Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput nunamut tamarmut attuuttumik Kalaallit Nunaanni oqartussatut namminneq piginnaasatik ingerlatsinertillu Clearinghouse suleqatigalugit, Pisinnaatitaanermut aamma Agguaassisarnermut Iluaqutissanik aammalu naalagaaffimmi oqartussanik allanik, tamatumani aamma danskit oqartussaasuinik tamatumunnga atatillugu suleqateqarnerit pillugit.

Nunarsuarmioqatigiinni assigiimmik ingerlatsinissamut akuersissutit

 

§ 24.  Naalakkersuisut nunarsuarmioqatigiinnut isumaqatigiissutaasut pisussaaffiliussallu naapertorlugit aalajangersagaliorsinnaappput nunarsuarmioqatigiinni assigiimmik aaqqissuussamik akuersissutinik tunniussaqartarnissamut tunngavissanik, tamatumunngalu attuumassuteqartunut pissutsinut allanut tunngatillugu, tamatumani aamma assigiimmik ingerlatsinissamut akuersissutit, iluaquteqarnissamut akuersissutit aammalu sinneqartoorutinik avitseqa-tigiittarnermut isumaqatigiissutit akornanni pissutsinut tunngatillugu.

Atugassarititaasunik aalajangersakkanillu malittarisassiorneq

 

  § 25.  Naalakkersuisut malittarisassiorsinnaapput atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaa-llutik, Inatsisartut inatsisaat tunngavigalugu ingerlatanut tamanut tunngatillugu, Inatsisartut inatsisaanni § 1 naapertorlugu siunertaasumut naapertuuttunik.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut tamatumani aamma malittarisassiorsinnaapput atugassarititaasu-nillu aalajangersagaliorsinnaallutik makkununnga tunngatillugu:
1)  Uumassusillit amerlalluinnassusiisa allannguutsaaliorneqarnissaat.
2)  Piujuaannartitsinermik tunngavilimmik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaa-sunik isumalluutinik iluaquteqartoqarnissaa pillugu.
3)  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnerup ki-ngunerisaanik iluanaarutit ajunngitsorsiallu naapertuilluartumik agguaanneqartarnissaat pillugu.
4)  Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunut isumalluutinut isumannaatsumik ornigussinnaanerup
qulakkeerneqarnissaa, tamatumani aamma uumassusillit sananeqaataasigut isumalluutinut ilisimasanik teknologi-millu ingerlatitseqqittarneq eqqarsaatigalugit.
5)  Pissutsit teknikkimut tunngasut sillimaniarnerlu, peqqissuseq, avatangiisit, pisuussutinik iluaquteqarneq aamma inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik tunngavilimmik ingerlatsisoqarnera.
6)  Naalakkersuisut, akuersissummik pigisaqartut aamma isumaqatigiissuteqaqataasut pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu pillugit, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasumik isumalluutinik katersineq iluaquteqarnerlu pillugit, aammalu tamakkua tunngavigalugit naammassisat pillugit maleruagassiorsinnaapput.
7)  Pissutsit ulorianartorsiorfiusut pillugit, ingerlaannavissumik uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut orniguttariaqarsinnaanermik kinguneqartut.

 

Kapitali 7
Pineqaatissiissutit, taarsiissutit aamma arsaarinninnerit allallu

 

  § 26.  Akiliisussatut pineqaatissinneqarsinnaavoq:
1) Uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik tamatumunnga akuersissuteqanngitsumik isumaqatigiissutitaqanngitsumilluunniit iluaquteqartumut, akuersissuteqartoqarnissaanik inatsit una naapertorlugu piumasaqartoqarsimappat.
2) Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissuteqarnermut imaluunniit iluanaarutinik avitseqatigiinnissamut isumaqatigiissummik Inatsisartut inatsisaanni aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisumut, imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat tunngavigalugit aalajangersarneqarsimasunik unioqqutitsisumut.
3)  Eqqunngitsunik imaluunniit paatsiveerusaataasunik paasissutissiisumut, imaluunniit paasissutissanik nipangiussisumut, pisortat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat atugassarititaassulluunniit naapertorlugit pisassarisaannik tunniussinngitsumut.
4)  Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat naapertorlugit peqqussutaasunik malinninngitsumut.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni uani aalajangersakkat naapertorlugit aalajangerneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu akiliisitsisoqarsinnaa-soq.
  Imm. 3.  Akiliisitsissutissaq imm. 1 tunngavigalugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat tunngavigalugit, takuuk imm. 2, inummut imaluunniit inatsisit naapertorlugit inummut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit naapertorlugu pineqaatissiissuteqartoqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  Akiliisitsissutit Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersakkat tunngavigalugit akiligassiissutigineqartunut akiliutit nunatta karsianut nakkartinneqartassapput.

 

  § 27.  Naalakkersuisut uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinik iluaquteqarnissamut akuersissutitaqanngitsumik imaluunniit iluaquteqarnissamut akuersissummi aalajangersakkanik imaluunniit iluanaarutinik avitseqatigiittarnissamut isumaqatigiissumik imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanik allanik saneqqutsillu pissarsiarineqarsimasunik arsaarinnissuteqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik atugassarititaasunik aalajangersaasinnaapput, taarsiissuteqarnissamut imaluunniit pissarsiassanut takussaanngitsunit pisunut tunngasumik akuersissutip  arsaarinnissutigineqarsinnaanerannut allatigullu, uumassusillit sananeqaataasigut kingornuttagaasunik isumalluutinut iluaqutissarsianut tunngatillugu, iluanaarutinik avi-tseqatigiittarnermut Naalakkersuisunut isumaqatigiissuteqarani pissarsianut tunngatillugu,  imaluunniit Naalakkersuisunut iluanaarutinik avitseqatigiittarnissamut isumaqatigiissummut akerliusumik pissarsianut tunngatillugu.
  Imm. 3. Arsaarinnissutaasut imm. 1 aamma 2 naapertorlugit Namminersorlutik Oqartussanut iluaqutissatut pissapput. Taarsiissutit imm. 2 naapertorlugu pisut nunatta karsianut nakkassapput. 

 

Kapitali 8
Akerleriissutaasut aalajangiiffigineqartarneri

 

  § 28.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput aammalu akerleriissutaasut aalajangiiffigineqartarnerannut isumaqatigiissutinik tunngaviusussanik akerleriissutini atugassarititaasussanik aalajangersaasinnaallutik, pissutsinut Inatsisartut inatsisaanni aamma nunarsuarmiut isumaqatigiissutaanni pisussaaffiit naapertorlugit suliaasartunut tunngatillugu, Kalaallit Nunaanni atortuusussanik, Inatsisartut inatsisaannut attuumassuteqartumik suliaasimappata.  Naalakkersuisut tamatumunnga ilanngullugu aalajangersagaliorsinnaapput akerleriissutaasut Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni aamma Danmark-imi eqqartuussivinni suliarineqarsinnaanerat pillugu, akerleriissutaasut suliarineqartarnerannut voldgift-imi, imaluunniit nunarsuarmiut isumaqatigiissutaat allat naapertorlugit akerleriissutaasunik suliaqarnermi aalajangersakkat atorlugit.
  Imm. 2.  Suliat imm. 1 naapertorlugu suliarineqartut aalajangiiffigineqartassapput kalaallit inatsisaat kiisalu danskit inatsisaat aamma nunarsuarmiut inatsisaat Kalaallit Nunaanni atortuutinneqartut naapertorlugit.

 

Kapitali 9
Atortuulersitsineq aamma inatsisitigut atugassaqartitsissutit allallu

 

  § 29.  Inatsisartut inatsisaat atortuulerpoq ulloq 1. juni 2016. Ilutigisaanik atorunnaarpoq Uumassusilinnit isumalluutit niuernermi ilisimatusarnermilu atorneri pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 20, 20. november 2006-imeersoq.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 3. juni 2016

 

 

Kim Kielsen