Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Allaffissornikkut najoqqutassiat
Nr. 18
17. septembarip 2015
Atuuttut

Ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsinissamut piginnaaneqarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat (p├Ždagogikum pillugu nalunaarut)

Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 22. november 2011-meersumi § 57, imm. 2 aamma 3, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 4, 30. maj 2014-imeersukkut allanngortinneqartoq, tunngavigalugu aalajangerneqarpoq:

Kapitali 1
Nassuiaatit

  § 1.  Pædagogikummimik ilinniartoq paasineqassaaq tassaasoq, ilinniartitsisoq pædagogikummimik aallartitsisimasoq, sulili naammassinngitsoq.

  § 2.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaaneqarneq paasineqassaaq tassaasoq, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piumasaqaataasumik piginnaaneqarneq, taamaattoq tak. §§-it 26 aamma 42.
  Imm. 2.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaaneqarnermut ilaapput ilinniartitsissutip qaffasissusai tamarmik,
  Imm. 3.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaaneqarnermut ilaapput ilinniartitsissummut tunngasutigut piginnaaneqarneq aamma pædagogikkimik piginnaaneqarneq.

  § 3.  Ilinniartitsissummut tunngasutigut piginnaaneqarneq paasineqassaaq tassaasoq, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut pisariaqartumik ilinniakkatigut aamma misilittagaajunnartutigut tunuliaqutaqarneq, tak. kapitali 5.
  Imm. 2.  Ilinniartitsissummut tunngasutigut pisariaqartumik tunuliaqutaqarnissaq, ilanngussaq 2-mi ilinniartitsissummut tunngasutigut piumasaqaatit annikinnerpaaffissaattut allaaserineqarpoq.

  § 4.  Ilinniartitsissummi pædagogikkimik piginnaaneqarneq paasineqassaaq tassaasoq ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsinissamut pisariaqartumik teoretiskimik, ulluinnarni suliatigut aamma ilinniartitsissummut atatillugu ilinniartitseriaatsitigut ilinniagaqarsimassutsikkullu tunuliaqutaqarneq.
  Imm. 2.  Pædagogikkimik piginnaaneqarneq angussagaanni pædagogikum naammassillugu ingerlassimasariaqarpoq, tak. kapitali 2-4.

  § 5.  Teoretiskiusumik pædagogikkimik pikkorissarneq paasineqassaaq tassaasoq, pædagogikkimik nalinginnaasumik aamma oqaatsit ilinniartut ilitsoqqusarinngisaat atorlugit ilinniartitsinermik pikkorissarneq imaluunniit pikkorissarnerit arlaqartut aamma ilinniartitsissumi ilinniartitseriaatsit, ilinniartitsisunngorlaanut pikkorissarnerit, tak. § 6 imaluunniit ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsinik pikkorissarneq ataaseq arlaqartulluunniit, tak § 7.
  Imm. 2.  Pikkorissarnerit imm. 1-imi taaneqartut tamakkerlugit ilaannakortumilluunniit qarasaasiakkut ingerlanneqarsinnaapput.

  § 6.  Ilinniartitsisunngorlaanik pikkorissaaneq paasineqassaaq tassaasoq, ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisunut atorfinerlaanut immikkut ittumik aaqqissuussamik pikkorissaaneq.

  § 7.  Ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsinik pikkorissarneq paasineqassaaq tassaasoq, ilinniartitsinermi periutsinik pædagogikkimillu ilinniartitsissutip ilisarnaqutigisaanik atuilluni, ilinniartitsissummi aalajangersimasumi pilersaarusiornermik ingerlatsinermillu pikkorissarneq.

  § 8.  Ulluinnarni sulinermut tunngasunik pædagogikummi paasineqassaaq tassaasoq, pædagogikummimik ilinniartup ilitsersorneqarluni siunersiorneqarlunilu atuartitsineratut, tassunga ilaalluni nakkutilliisup pulaarnera aammalu allat atuartitsinerinik nakkutilliinera.

Kapitali 2
Pædagogikummip siunertaa anguniagaalu

   § 9.  Pædagogikummip siunertaa tassaavoq, qulakkiissallugu ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisut ilinniartitsinermi pisariaqartumik pædagogikkimik aamma ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsinik piginnaaneqarnissaat aamma ilinniartitsisut ilinniakkap ineriartortinneqarnerani taamatullu ilinniakkap inuiaqatigiillu avatangiiserisat imminnut sunneqatigiiffiisigut peqataanissaannut tunngaviliinissaq.
  Imm. 2.  Ilinniartitsisunik atorfinerlaanik pikkorissartitsisarnerup siunertaa immikkuullarissumik tassaavoq, ilinniartitsisup pissutsinik ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsinermut ilisarnaataasunik ilisimasaqalernissaa, tassunga ilanngullugit inuiaqatigiinnut kalaallinut tunngasut, kalaallit kulturiat, ilinniartut ilisimasamikkut, oqaatsitigut aamma inooqatigiissutsikkut tunngavii, ilinniakkamut atatillugu malittarisassat atuuttut taakkualu tunngavii aamma ilinniartut ilitsoqqussaralugu oqaaserinngisaat atorlugit ilinniartitsineq.

  § 10.  Pædagogikummip anguniagarai, ilinniartitsisup piginnaasaqarfigissagai:
1) nammineq pilersaarusioriaatsip, ilinniartitseriaatsip nalileeriaatsillu aamma teoretiskimik pædagogikkimullu tunngasunut attaveqarfiisa eqqarsaatiginissai,
2) eqqarsaatersornermut tunuliaquttatut pædagogik nalinginnaasoq ilinniartitsissutinilu ilinniartitseriaatsit pillugit ilisimasat akuleriisinnissaat,
3) nammineq ilinniartitsissutigisani ilinniartitsissutitigullu ingerlatseqatigiiffinni ilinniartitseriaatsitigut periarfissat ilisimanerannik takutitsineq,
4) sammisassat ilinniarnertuunngorniarfinnut attuumassuteqartut ilisimanerisa takutinnissaat,
5) ilinniartitsisutut sulinermi aamma ilinniarnertuunngorniarfiup demokratii tunngavigalugu ingerlatsiffiini, ilinniakkami malittarisassanik atuinissaq,
6) ilinniartitsissutini ilinniartitsissummut tunngasutigut pædagogikkikkullu inerisaalluni ingerlatsinernut peqataaneq, taamatullu ilinniarnertuunngorniarfiup ataatsimut sammisartagaanut aaqqissugaaneranullu naleqqiullugu,
7) ilinniartitsinermi atortussat, IT, av-mi atortut, laboratoriat naapertuuttut aamma sulliviit avammullu sammititamik ingerlatsinerit atorlugit ilinniartitsinermik namminersorluni pilersaarusiorneq, ingerlatsineq naliliinerlu,
8) ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsitigut tunngaviit aamma ilinniartitsinermik sulinermilu ilusileeriaatsit assigiinngitsut atornissaat, tamatumunnga ilanngullugit suleriaatsit, ilinniartitsissutinik ataqatigiiffinnut piviusunut qanittunut attuumassuteqalersitsisut,
9) ilinniartut ilitsoqqussarinagu oqaasiinik ilinniartitsinermi pædagogikkip qanoq pisariaqartinneqartigineranik atornissaanillu naliliineq,
10) nammineq, allat atuarfiullu atugassaanik ilinniartitsinerup inerisarnera eqqarsaatigeqqinneralu,
11) pædagogikummimik sammisassanik Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqiussisunik toqqartuineq atuinerlu,
12) ilinniartut assigiinngitsut ilinniartitsinermut naleqqiullugu piginnaasaasa ilimagisassallu paasiniarnerat taakkunanngalu naleqqussaaneq,
13) ilinniartut ilinniariaasiisa assigiinngitsut ikorfartornissaat,
14) ilinniartut suleqatigalugit ilinniartitsissutini suliaqarnissamik pilersaarusiorneq, tassunga ilanngullugu klassip inaata toqqissisimanartuullunilu peqataatitsiffiulluartumik kultureqalernissaanut inerisaaqataaneq,
15) ilinniartut nalileeriaatsinut misilitsinnermilu periaatsinut assigiinngitsunut piareersarnerat,
16) ilitsersuilluni kaammattuutaasumillu siunnersuilluni ingerlatsinernut peqataaneq,
17) immikkut ikorfartuutaasumik sammisassanik ingerlatsinissanillu pilersaarusiornernut taakkunanngalu ingerlatsinernut peqataaneq,
18) ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartitsissutillu akimorlugit ilinniartitsineq pillugu ilinniartitsisut allat suleqatiginerannut peqataaneq, tassuunakkut ilaatigut ilinniartitsissutit imminnut sunneqatigiinnissaat, ataqatigiissuseq ilinniartitsinerullu siumukartuarnissaa pilersinneqaqqullugit,
19) ilinniarnertuunngorniarfiup avataani aaqqissuussaanngitsumik ilikkariartortarneq pillugu paasinnissimanermik takutitsineq,
20) meeqqat atuarfianni pædagogikkikkut periutsinik atorneqartunik paasinnissimanermik takutitsineq aamma
21) suliffeqarfinnut avataaniittunut, kattuffinnut kiisalu najukkami inuussutissarsiortunik suleqatigiinnissamut periarfissanik paasinnissimanermik takutitsineq.

Kapitali 3
Pædagogikummimik ilinnialersinnaaneq

  § 11.  Pædagogikummimik ilinnialernissamut piumasaavoq, ilinniarnertuunngorniarfimmi rektorip ilinniartitsissummi piginnaasamik pineqartumut tunniussaqarsimanissaa, tak. kap. 5. Aammattaaq piumasaqaataavoq pineqartoq ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumik atorfininnissaq siunertaralugu atorfinitsinneqarsimassasoq.
  Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisutut atorfinitsinneqarnerup siulliup aallartinnerani, ilinniarnertuunngorniarfiup erngerluni pædagogikummimik ilinniartoq Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissavaa.

Kapitali 4
Pædagogikummip ilusaa, pilersaarusiornera imarisaalu

  § 12.  Pædagogikum tassaavoq ilinniartitsisunut atorfinerlaanut ilinniagaq pædagogiskiusoq.
  Imm. 2.  Ilinniarneq paarlakaattumik ingerlasussatut aaqqissuussaavoq, teoretiskiusumik immikkoortortaqarluni, tassunga ilaalluni ilinniartitsisut atorfinerlaat pikkorissarnerat, aamma ilinniartitsissutip ilinniartitsissutiginissaanik pikkorissarnerit, kiisalu immikkoortoq tigussaasumik suliaqarnermut tunngasoq ilinniarnertuunngorniarfimmi klassini ilinniartitsinermik ilaqartoq.
  Imm. 3.  Pædagogikummip immikkoortui ataasiakkaat aaqqissuunneqassapput imminnut tapertariittussanngorlugit.

  § 13.  Pædagogikum ilinniartitsissummi ataatsimi marlunniluunniit ingerlanneqassaaq. Ulluinnarni pissutsit tamanna ajornartinngippassuk Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup akuersissutigisinnaavaa pædagogikummip ilinniartitsissutini marlunnik amerlanerusuni ingerlanneqarnissaa.
  Imm. 2.  Pædagogikum naammassineqarsimassaaq ilinniarnertuunngorniarfimmi aalajangersimasumik atorfinitsitaanermit ukiut siulliit marluk ingerlaneranni. Rektorip, inuttut atukkat immikkut ittut, imaluunniit ilinniarfiup pisariaqartitaasa immikkut isumassornissaasa tamanna tapersersorneqarsinnaatippassuk, qaqutiguinnaq akuersissutigisinnaavaa, pædagogikummip ilinniarnertuunngorniarfimmi atorfinitsinneqarnerup siulliup kingorna ukiut pingasut tikillugit kinguartinneqarnissaa.

  § 14.  Pædagogikum ataatsimut katillugu ukiumik ataatsimik sivisussuseqarpoq, sammisassanillu makkunannga ilaqarluni:
1) Teoretiskimik pædagogikum, tak. § 5.
2) Teoretiskimik pædagogikummimi misilitsinneq.
3) Suliamut atatillugu pædagogikum.
4) Nammineq ilinniartitsineq, naliliinissamik soraarummeersitsinissamillu piareersarneq taakkununngalu peqataaneq.
5) Ilitsersuisumik, pikkorissartitsinermi aqutsisumik aamma nakkutilliisumik suleqateqarneq aammalu ilinniarfimmi ataatsimiinnerit kiisalu isumasioqatigiinnerit, malinnaaneq aamma kaammattuutaasumik siunnersuineq.
  Imm. 2.  Ilinniartitsisunngorlaanik pikkorissartitsineq, tak. § 6. aamma kaammattuutaasumik siunnersuineq aallartinneqassapput ukiumi atuarfiusumi siullermi. Sammisat sinneri nalinginnaasumik aallartinneqassapput ukiut atuarfiusut aappaata aallartinneqarnerani. Taamaattoq ilinniarfiup ingerlatsineq allatut ittumik aaqqissuussinnaavaa, ulluinnarni pissutsit tamanna ajornartinngippassuk.
  Imm. 3.  Pædagogikum inuup ataatsip ukiumi ataatsimi suliarisinnaasaanut naatsorsorlugu nalunaaquttap akunnerinik 60 minutsikkaartunik 1784-inik sivisussuseqarpoq. Sammisassat pædagogikummimut ilaasut piffissamut atugassamut agguaanneri ilanngussami 1-imi takuneqarsinnaapput.

  § 15.  Ilinniarnertuunngorniarfiup akisussaaffigaa, pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimik ingerlatsinerata siunertamut naapertuuttumik, tak. § 9, pædagogikummimillu ilinniartoq anguniagassatut allassimasunik, tak. § 10, angusisinnaanngorlugu aaqqissuunneqarnissaa.
  Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfiup suliarissavaa pædagogikummip suliassartai pillugit pilersaarut qularnaassallugulu pædagogikummimik ilinniartup siunertamut naapertuuttumik suliffimmi atugassaqarnissaa.
  Imm. 3.  Pædagogikummip sulinermik immikkoortortaa, malittarisassatut pingaarnertut inissinneqartassaaq piffissami pædagogikummimik ilinniartup suliffissaatut akuerisaasup iluani.


Teoretiskimik pædagogikum

  § 16.  Teoretiskimik pædagogikummimi ilinniartitsinermut qitiusumik ilinniagassat makku ilaapput:
1) Ilikkariartortarneq pillugu teoriit, ilikkariartornermi pisartut ilinniartitsisutullu pissusilersuutit.
2) Ilinniartitsinermik, sulinermik naliliinermillu ilusileeriaatsit, tassunga ilaallutik oqaatsit ilinniartut ilitsoqqusarinngisaat atorlugit ilinniartitsineq aamma ilinniartitsineq kulturimik aallaaveqartoq.
3) Attaveqaqatigiittarneq pillugu teoriit aamma suleqatigeeriaatsit, ilanngullugu kulturit akimorlugit ilikkariartortarneq.
4) Nammineq ilinniartitsissutigisani tunngaviusumik ilinniartitseriaatsit nalileeriaatsillu, nammineq ilinniartitsissutigisani ileqqut, malittarisassatigut tunngaviit aammalu suleriaatsit, ilinniakkat sammiviini assigiinngitsuni immikkut ilisarnaqutaasunut naleqqiullugit.
5) Ilinniartitsissutip, immikkoortup pingaarnerup iluani ilinniartitsissutinut allanut ilinniartitsinermi periutsitigut ataatsimoorfii, aamma immikkoortuni naapertuuttuni immikkoortullu pingaarnerit akimorlugit ilinniartitsissutit imminnut attuumassuteqarfii.
6) Ilinniarnertuunngorniarfinni tunngaviusumik aaqqissuussaanikkut ilisarnaatit taakkulu inuiaqatigiinnut avatangiiserisanut attuumassuteqarfii.
  Imm. 2.  Qitiusumik ilinniagassat itisilerneqassapput paasiuminarsarneqarlutillu ilassutaasumik ilinniagassanik, makkuusinnaasunik:
1) Ilinniartitsinermi ilisimatusarneq maanna ingerlanneqartoq, pingaartumik pissutsit Kalaallit Nunaannut immikkut pingaaruteqartut pillugit.
2) Ilinniartitsineq pillugu politikkikkut apeqqutit ullutsinni sammineqartut.
3) Ilinniartut ulluinnarni ilinniartitsinerannit immikkuualuttut.

  § 17.  Teoretiskimik pædagogikummimut ilaavoq, piffissani Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup aalajangigaani, pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissutigisartagaani ilinniartitseriaatsit pillugit ilassutaasumik pikkorissarneq.

  § 18.  Teoretiskimik pædagogikummimik ilinniartitsineq ilisimatusarfimmi Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit ingerlatsinissamut akuerisaasumit, ingerlanneqassaaq, taamaattoq tak. imm. 2.
  Imm. 2.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup imaluunniit pikkorissaasut pikkorissaasulluunniit arlaqartut Naalakkersuisoqarfiup toqqagaata, ilinniartitsisunngorlaanik pikkorissaaneq ingerlatissavaat.

  § 19.  Ilisimatusarfiup, teoretiskimik pædagogikummimik ingerlatsisussatut toqqagaasimasup, tak. § 18, imm. 1, teoretiskimik pædagogikummip ilinniakkatut aaqqissugaanera - ilinniartitsisunngorlaanik pikkorissaaneq kisiat pinnagu - aalajangersassavaa.
  Imm. 2.  Ilinniakkap aaqqissugaaneranut ilaassapput, sammisassat teoretiskimik pædagogikummimut ilaasussat pilersaarutaat, tamatumunnga ilanngullugit pikkorissartitsinerit taakkualu qaammatisiutit malillugit inissinneqarfissaat, aamma nammineerluni najuunnissaq pillugu piumasaqaataajunnartut, piareersarnissamik suliallu tunniunneqarnissaannik piumasaqaatit.
  Imm. 3.  Ilinniakkap aaqqissugaanera Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit akuersissutigineqassaaq.


Teoretisk pædagogikummimi misilitsinneq.

  § 20.  Pædagogikummimik ilinniartoq, pikkorissarnerit tamarmik, tamatumunnga ilanngullugu ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsinik pikkorissarneq, naammassippatta, teoretisk pædagogikum naggaserlugu sapaatip-akunneranik ataatsimik sivisussusilimmik misilitsissaaq.
  Imm. 2.  Taamaattoq rektorip akuersissutigisinnaavaa misilitsittoqassasoq, allanngortinneqarsinnaanngitsumik tigussaasunik peqquteqarluni, pædagogikummip ingerlanissaatut pilersaarutaasut naapertorlugit pikkorissarnerit immikkuualuttortaat ataasiakkaat, naammassineqarsimanngikkaluarpataluunniit, pædagogikummimik ilinniartup nammineq ilinniarnermigut imaluunniit kingusinnerusukkut ilassutaasumik ilinniartinneqarnermigut anguniakkat § 10-mi aalajangersarneqartut anguppagit.

  § 21.  Misilitsinneq allattariarsorneruvoq aammalu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit suliassiissutigineqartarluni soraarummeerutissaliornermut ataatsimiititaliap innersuussereerneratigut, tak. § 22.
  Imm. 2.  Misilitsinnermi teori suliamullu tunngasut akuleriisinneqassapput, aamma nalinginnaasumik pædagogikkimut ilinniartitsissummilu ilinniartitseriaatsinut tunngasunik ilaqassalluni, ilutigisaanillu piumasaavoq pædagogikummimik ilinniartup akissuteqarnermini nammineq ilinniartitsinermini suleriaatsiminik misilittakkaminillu ilaatitsinissaa.
  Imm. 3.  Misilitsinneq ilinniarnertuunngorniarfimmi pædagogikummimik ilinniartup suliffiani pissaaq, ukiullu atuarfiusup naalernerani sapaatip-akunnerani ataatsimi ataqatigiissumik ingerlanneqassalluni.

  § 22.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup soraarummeerutissaliornermut ataatsimiititaliaq pilersissavaa, imaluunniit soraarummeerutissaliornermut ataatsimiititaliaq, ilisimatusarfimmit, danskit ilinniartitaanermut ministerianit Danmarkimi teoretisk pædagogikummimik ingerlatsinissamut akuerisaasumit akuerineqarsimasoq, suleqatigissallugu.
  Imm. 2.  Ataatsimiititaliap teoretisk pædagogikummimi suliakkiissutissamut siunnersuut suliarissavaa, siunnersuullu Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit akuersissutigineqassalluni.

  § 23.  Misilitsinnermi akissut soraarummeernermi naliliisunik marlunnik Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit toqqarneqarsimasunik naliliiffigineqassaaq, taakkua peqatigiillutik Greenlandic Grading System skala malillugu karakteeriliissapput.
  Imm. 2.  Naliliinerup ersersissavaa pædagogikummimik ilinniartup teoretisk pædagogikummimi anguniakkat qanoq annertutigisumik naammassisimanerai, tassanilu pingaartillugit isiginiarneqassapput pædagogikummimik ilinniartup makkunuuna piginnaasai:
1) nalinginnaasumik pædagogikkimi ilinniartitsissumilu inniartitseriaatsini oqariaatsit, teoriit periutsillu atorsinnaanerat apersuusersuisumillu isummersorfiginerat aamma
2) nammineerluni atuartitsinermut naleqqiullugu teoriinik suliallu akuleriisissinnaanerat.
  Imm. 3.  Misilitsinneq angusiffigineqassaaq, pædagogikummimik ilinniartup minnerpaamik karakteeri E (2) anguppagu.

  § 24.  Soraarummeernermi naliliisut marluk ataatsimoorussamik karakteeriliinissaq isumaqatigiissutigisinnaanngikkunikku, soraarummeernermi naliliisut immikkoorlutik karakteeriliissapput, inerniliussatullu karakteeriliussaq tassaassaaq karakteeriliussat taakkua marluk agguaqatigiissinnerat. Agguaqatigiissitsineq akunnaallisinneqassaaq akunnaalliliisitsinermut malittarisassat nalinginnaasut malillugit, taamaattoq tak. imm. 2.
  Imm. 2.  Agguaqatigiissitsinerup E (2) ataappagu, misilitsinneq angusiffiussanngilaq.

  § 25.  Pædagogikummimik ilinniartoq tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit allap suliarisimasaanik nammineq suliamisut saqqummiisimanera paasineqarpat imaluunniit tunngavissalimmik pasinartoqarpat, soraarummeernermi naliliisup tamanna ilisimatusarfimmut nalunaarutigissavaa, pædagogikummimillu ilinniartumik soraarummeernermilu naliliisunik tusarniaareernikkut aalajangissallugu, suliaq Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigineqassanersoq.
  Imm. 2.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik aalajangiissaaq misilitsinnermi akissut tunniunneqarsimasoq akuerinngitsoorneqassanersoq.

  § 26.  Pædagogikummimik ilinniartoq napparsimanermik imaluunniit akuerisaasumik allamik peqquteqarluni misilitsinnermik naammassinnissinnaasimanngippat imaluunniit pædagogikummimik ilinniartoq angusinngitsoorsimappat misilitsissutaaluunniit akuerisaanngitsoorsimappat, pædagogikummimik ilinniartoq ukiumi atuarfiusumi tullermi nutaamik misilitseqqinnissamut periarfissinneqassaaq.
  Imm. 2.  Pædagogikummimik ilinniartoq misilitsinnermi angusinissaminut pingasoriarluni misiliisinnaavoq.


Suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarneq aamma nammineq ilinniartitsineq

  § 27.  Suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarneq nalinginnaasumik ingerlanneqartarpoq ilinniarnertuunngorniarfimmi pædagogikummimik ilinniartup atorfeqarfigisaani, ingerlanneqassallunilu pædagogikummimik ilinniartup ilitsersorneqarluni ilinniartitsineratut aamma ilitsersuisup klassini ingerlataani ilinniartitsinermik malinnaanikkut, kiisalu pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissutini immikkoortunilu allani nammineq suliarisanngisamini ilinniartitsinermik malinnaaneratigut.
  Imm. 2.  Ilitsersuinerup imm. 1-imi taaneqartup ilaa inissinneqarsinnaavoq pædagogikummimik ilinniartup nammineq klassiinut.
  Imm. 3.  Sammisassat suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarnermut namminerlu ilinniartitsinermut ilaasut, pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimik ilinniarnermini ilinniartitsissutigisaanut naligiikannersumik agguaanneqassapput, tamatumunnga ilanngullugit sammisassat ilinniartitsissutinik allanik peqataatitsinermik ilaqartut.

  § 28.  Pædagogikummimik ilinniartup suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarneranut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik nakkutilliisumik ataatsimik imaluunniit arlalinnik toqqaassaaq, pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissutigisartagaasigut piginnaaneqartunik. Tamanna pisinnaanngippat Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup aammattaaq nakkutilleeqataasartussaq toqqarsinnaavaa, pikkorissartitsinermi aqutsisumut nakkutilliisumullu ikiuuttussaq.
  Imm. 2.  Ilinniarnertuunngorniarfiup pædagogikummimik ilinniartup suliffigisaata toqqassavai pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissutigisartagaani pædagogikummimik ilitsersuisartussat aamma pikkorissartitsinermik aqutsisoq ilinniartitsinermik piginnaasaqartoq.
  Imm. 3.  Aammattaaq ilinniarnertuunngorniarfik immikkut ilitsersuinikkut kaammattuutaasumillu ilitsersuinikkut suliassanut ilitsersuisumik toqqaasinnaavoq.

  § 29.  Nakkutilliisup suliassaraa pædagogikummimik ilinniartup ilinniarnerata ingerlanera tamaat nakkutigissallugu aammalu pædagogikummimik ilinniartumut ilitsersueqataassalluni, tamatumunnga makku ilanngullugit:
1) pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsineranik marloriarluni pulaarneratigut malinnaaneq,
2) pædagogikummimik ilinniartup suliap tungaatigut piginnaasaqarnerata pisariaqartutigut uppernarsaateqarnerata nakkutiginissaa,
3) pulaarnermut siullermut atatillugu naliliineq ilitsersuinerlu,
4) pædagogikummimik ilinniartup suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarnermini angusineranik naliliineq kiisalu
5) pikkorissartitsinermut aqutsisup missingiutaa tunngavigalugu pædagogikummimik ilinniarnermut oqaaseqaasiorneq.
  Imm. 2.  Imm. 1, nr. 4 naapertorlugu aalajangiinerit pulaarnerup kingulliup kingorna pikkorissartitsinermut aqutsisumik oqaloqateqareernikkut pissapput.

  § 30.  Nakkutilliisoq isumaqaruni, pædagogikummimik ilinniartup ilinniarnerata ingerlaneranut atatillugu annertuumik amigaateqartoqartoq, tassunga ilanngullugit pædagogikummimik ilinniartup ilinniakkatigut piginnaasaanut uppernarsaatinut attuumassuteqartut, nakkutilliisoq rektorimut saaffiginnissaaq, pissutsit iluarsineqaqqullugit Naalakkersuisoqarfillu tamanna pillugu ilisimatillugu.
  Imm. 2.  Nakkutilliisup amigaataasunut paasineqartunut naleqqiullugu aaqqiissutissanik naammaginartunik angusaqanngikkuni, nakkutilliisoq Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutiginnissaaq, taassumalu aalajangissavaa iliuuserineqarsinnaasut suut aallartinneqassanersut.

  § 31.  Pikkorissartitsinermi aqutsisup suliassarai:
1) pædagogikummimik ilinniartoq suleqatigalugu pædagogikummimik ilinniartup ilinniarnerata tamarmiusup pilersaarusiornissaa ataqatigiissarnissaalu,
2) pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimik ingerlatsinissaata pilersaarusiornera,
3) pædagogikummimik ilinniartup iliniartitsineranik malinnaaneq,
4) pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimik ilinniarnera pillugu oqaaseqaatissamut siunnersuusiorneq qulakkeerlugu kiisalu
5) pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimik angusisinnaanera pillugu nakkutilliisumik oqaloqateqarneq.

  § 32.  Pædagogikummimik ilinniarnermi ilitsersuisup suliassarai
1) Pædagogikummimik ilinniartup suliat tungaasigut aamma pædagogiskimik ilitsersornissaa, tamatumunnga ilanngullugu pædagogikummimik ilinniartup pædagogikummimi anguniakkanik angusaqarnissaanut peqataaneq,
2) ilinniartitsinerup pilersaarusiorneranut, ingerlanneranut nalilerneranullu atatillugu pædagogikummimik ilinniartumik ilitsersuineq,
3) ilitsersuisup aamma pædagogikummimik ilinniartup klassiini ilitsersuisoqartillugu peqataaneq,
4) atuartitsinermut illinniartup nammineerluni atuartitsineranut atatillugu pisariaqartitsineq naapertorlugu siunersiuineq,
5) nakkutilliisup pulaarnerani najuunneq aammalu tassunga atatillugu isumasioqatigiinnerni peqataaneq aamma
6) pikkorissaanermi pisortap pædagogikummimut ilinniartup pædagogikummernera pillugu oqaaseqaatissatut missingiusiorneranut siunnersuineq.  

Kapitali 5
Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaasat

  § 33.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaaneqalernissamut piumasaqaataavoq ilisimatusarfimmi imaluunniit qaffasinnerusumik ilinniarfimmi allami angusilluni kandidatitut soraarummeersimanissaq, tassunga ilanngullugit ilinniarnertuunngorniarfinni atuarnermi ilinniartitsissummi ataatsimi imaluunniit arlalinni immikkut sammisaralugit ilinniakkat, taamaattoq tak. imm. 2 aamma § 35. Ilinniartitsissutit naligiissitat marluk tapertariissillugit ilinniarnermi ilinniartitsissutit tamarmik tassaassapput ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsissutigineqartartut. Aammattaaq piumasaqaataavoq ilinniartitaaneq immikkoortuni ataasiakkaani aammalu ataatsimoorluni ilinniakkat tungaasigut periutsitigulluunniit ima annertussuseqarlunilu itisileriffiussasoq, ilinniartitsisoq ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkami anguniakkanut naleqqiullugu suliap tungaatigut illersorneqarsinnaasumik ilinniartitsisinnaassariaqarluni, tak. § 34.
  Imm. 2.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaasat aammattaaq pissarsiarineqarsinnaapput ilinniakkamik allamik ilinniagaqarnikkut, tamatuma kingorna suliamut piginnaasaqalersitsisumik inuussutissarsiummik suliaqarnermik malitseqarsimasinnaasumik.
  Imm. 3.  Ilinniartitsisut, ilinniartitsissutinik inuussutissarsiutinut sammisunik ilinniartitsisussat, inuussutissarsiummik misilittagaqartuussapput.

  § 34.  Ilinniartitsissummi ilinniartitsinissamut piginnaatitsinermut naleqqiullugu rektorip nalilissavaa ilinniartitsisup ilinniakkatigut piumasaqaatit annikinnerpaaffissaat, tak. ilanngussaq 2, ilinniartitsissummi piumasaqaataasut, ilinniartitsisup naammassisimanerai, taamaattoq tak. imm. 2.
  Imm. 2.  Ilinniakkatigut piumasaqaatit annikinnerpaaffissaanni imarisaasut ilaat ataasiakkaat, rektorip aalajangiinerata kingorna imarisamikkut allanik taarserneqarsinnaapput, tamanna toqqaannartumik ilinniartitsissummut naapertuuppat.
  Imm. 3.  Ilinniakkatigut annikinnerpaaffissat qularnaassavaat, ilinniartitsisup ilinniagaa ilinniakkat tungaasigut periutsitigullu ima annertussuseqarlunilu itisileriffiutigisimasoq, pineqartoq ilinniakkat tungaasigut illersorneqarsinnaasumik ilinniartitsissummi ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsisuusinnaalluni, tassunga ilanngullugit ilinniartitsisup
1) piginnaaneqarfigissagai ilinniartitsissutip tunngaviusumik sammisaqarfii, tunngaviusumik teoriit suleriaatsillu, ilinniartitsissutip ilikkagassatut pilersaarutaani taakku saqqummerneri naapertorlugit,
2) ilinniartitsissutip ilinniagassartaanik tamakkiisumik qimerluuisinnaallunilu paasinnissimaneq,
3) ilinniartitsissutip atortorisaanik ilisimasaqarluarneq, tassunga ilanngullugu pædagogikummimik ilinniartup suliamut atatillugu IT-mik ullutsinnut naleqquttumik atuisinnaassuseqarnera,
4) suliamut tunngatillugu saqqummiinernik naliliisinnaaneq, tamatumunnga ilaatillugit ilinniarnermi atortussiat,
5) allattariarsorluni oqaluttariarsorlunilu saqqummiussinissaq siunertaralugu suliami apeqqutinik oqaasertaliisinnaaneq, suliarinnissinnaaneq allanullu sanilliussisinnaaneq nunanut tamalaanut aamma Kalaallit Nunaanut ataneqartillugit,
6) pisariaqartitsineq naapertorlugu aamma ilinniartitsissutip ineriartortinneqarnerata peqatigisaanik inuiaqatigiinnilu avatangiisigisani apeqqutinut atasumik suliami ilisimasassanik nutaanik ujarlersinnaaneq,
7) ilinniartitsissummi taaguusersuutinik allattariarsornikkut oqaluttariarsornikkullu ilisimasaqarneq aamma ilinniartitsissummi taaguusersuutit ilisimasalinnginneranni oqariaatsinik ilisimaqqaartariaqartunik kalaallisut oqaaseqarfiusumut naapertuuttunik pingaarutilinnik ilisimasaqarneq,
8) ilinniartitsissummi, ilinniartitsissutit naapertuuttut allat peqataatillugit, ilinniartitsisinnaaneq,
9) ilinniartitsissutini teknikkimut aamma pinngortitamik ilisimatusarnermut tunngasuni sullivinni aamma laboratoriani sillimaniarnerup tungaatigut  isumannaalluinnartumik ilinniartitsisinnaaneq aamma ilinniartitsinermi misileraanerit, asiarluni pikkorissaanerit il.il. ingerlannissaannut suliamut atatillugu pædagogiskimillu tunuliaqutaqarnissaq aamma
10) ilinniarnertuunngorniarfimmi suliassanut tamarmiusunut atatillugu suliamik ilinniakkat atorlugit sulisinnaassuseqarneq.
  Imm. 4.  Ilinniartitsisup suliamut atatillugu piumasaqaatinik annikinnerpaanik naammassinninneranik naliliinissamut atugassamik, naliliineq qularutigineqarpat, rektorip ilisimatusarfik naapertuuttoq qinnuigissavaa ilinniakkat allanut naleqqiullugit nalilersueqqullugu, tamatumunnga ilanngullugu ilinniartitsisup ilinniakkamigut tunuliaqutai ECTS-pointinik qassinik annertussuseqarnersut.

  § 35.  Teknikkimut teknologiimullu tunngasuni, attaveqaqatigiinnermi teknologii ilanngullugu, pinngortitamik ilisimatusarnermut aamma inuussutissarsiornikkut aningaasaqarnermut tunngasuni ilinniartitsisunut rektorip ilinniartitsissutini piginnaasaqarneq akuersissutigisinnaavaa, ilinniartitsissutini ilinniartitsisup annikinnerpaaffissat naammassisimappagit, tak. § 34 aamma ingeniørhøjskolimi, handelshøjskolimi imaluunniit ilisimatusarfimmi minnerpaamik ukiunik pingasunik affarmillu sivisussusilimmik ilinniakkamut tunngassuteqartumik annertusisamik ilinniaqqissimappat, ilinniagaq tamatuma malitsigisaanik minnerpaamik ukiuni marlunni naapertuuttumik inuutissarsiutitigut misilittagaqalernermik ilinniaqqinnermilluunniit ilaqartinneqarpat

  § 36.  Rektorip qulakkiissavaa, pædagogikummimik ilinniartut Kalaallit Nunaata kulturianik, oqaluttuarisaaneranik aamma oqaasiinik suliaqarsimanngitsut, atorfinitsitaanerisa ukiuani siullermi pineqartunut tunngatillugu piginnaasaasa annertusarneqarnissaat.
  Imm. 2.  Piginnaasanik annertusaanermut ilaapput kulturi tunngavigalugu ilinniartitsineq, ilinniartut ataasiakkaat piginnaasaat aallaavigalugit ilinniartitsineq aamma oqaatsit ilinniartut ilitsoqqussarinngisaat atorlugit ilinniartitsineq.

Kapitali 6
Pædagogikummimi ilinniareersimasat akuerisaanerat

   § 37.  Rektorip qinnuteqaateqartoqareerneratigut akuerisinnaavai pædagogikummimik ilinniartup ilinniareersimasai taakkualuunniit ilai, siusinnerusukkut piginnaasarilersimasat tunuliaqutaralugit, taakku nassatarippassuk pædagogikummimik ilinniartup tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ilinniartitsinermik piginnaasaqalernissamut piumasaqaatinik naammassinninnera.
  Imm. 2.  Ilinniartitsissummi ilinniartitseriaatsinik pikkorissarneq ilinniareersimasatut akuerineqarsinnaanngilaq.
  Imm. 3.  Ilisimatusarfiup, teoretiskimik pædagogikummimik ingerlatsisinnaasutut, tak. § 18, akuerisaasup ilinniareersimasat teoretisk pædagogikummimut attuumassuteqartut akuersissutigisassavai.

  § 38.  § 37-mi, imm. 1 malillugu qinnuteqaat tunniunneqassaaq pædagogikummimik ilinniarnerup allartinneqannginnerani.
  Imm. 2.  Pædagogikummimik ilinniartup nammineq pisussaaffigaa ilinniareersimasat akuerineqarnissaannik qinnuteqarnermi uppernarsaatissat pisariaqartut pissarsiarinissaat.

  § 39.  Rektorip § 37 malillugu allamik ilinniareersimasanik akuersineq Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nalunaarutigissavaa.

  § 40.  Ilinniartitsinissamut piginnaaneqarnermut uppernarsaammi nalunaarutigineqassaaq pædagogikummimik ilinniartup ilinniareersimasat akuerisaanerat tunuliaqutaralugu pædagogikummip immikkoortui sorliit pisussaajunnaarsimanerai.

Kapitali 7
Ilinniartitsinissamut piginnaatitsissut aamma uppernarsaat

   § 41.  Pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissummi pædagogikummimi ilinniagaani ilinniartitsinissamut piginnaatitsissut rektorip tunniuttarpaa makkua piumasaqaatigalugit
1) pædagogikummimik ilinniartumut suliamik ingerlatsinissamut piginnaatitsissutip tunniunneqarsimanissaa, tak. § 11,
2) teoretisk pædagogikummimi misilitsinermi angusimanissaa, tak. § 20, aamma
3) nakkutilliisup aalajangereersimassagaa pædagogikummimik ilinniartup suliutigaluni pædagogikummimik ilinniarnermi angusisimanera, tak. § 29, imm. 1, nr. 4.

  § 42.  Ilinniartitsisut, ilinniartitsissummi ataatsimi amerlanerniluunniit Danmarkimi imaluunniit nunat avannarliit allat arlaanni ilinniartitsinissamut piginnaanilerneqarsimasut, assingusumik qaffasissusilimmik ilinniarnertuunngorniarfinni ilinniartitsinissamut piginnaanilerneqassapput.

  § 43.  Ilinniartitsisoq ilinniartitsinissamut piginnaanngorsareersimasoq ilinniartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit piginnaanngorsaqqissimaneq ilinniartitsissummilu ilassutaasumik ilinniartitseriaatsinik pikkorissarsimaneq tunuliaqutaralugit ilinniartitsissutini nutaani ilinniartitsinissamut piginnaaniligaasinnaavoq.

   § 44.  Rektori pissutsini immikkorluinnaq ittuni, annerpaamik ukiut ataasiakkaarlugit, aammalu taamaallaat ilinniarnertuunngorniarfimmut pineqartumut atuuttumik, ilinniartitsisumik ilinniartitsissummi ataatsimi imaluunniit amerlanerusuni ilinniartitsinissamut piginnaatitsissutaagallartumik tunniussisinnaavoq, atorfik pillugu allagarsiinikkut allatulluunniit iliornikkut ilinniartitsinerup ilinniartitsisumit piginnaassusilikkamit isumagineqarnissaa periarfissarsissunneqarsimanngippat.
  Imm. 2.  Ilinniartitsinissamut piginnaatitsissutaagallartoq taamaallaat marloriarluni tunniunneqarsinnaavoq, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup, ilinniartitsisup pineqartup ilinniarneranut pilersaarusiaq tunngavigalugu, ilinniartitsinermut piginnaanilerneqarallarneqarnissaa akuerippagu.
  Imm. 3.  Ilinniartitsisut, ilinniartitsinissamut piginnaatitsissutaagallartumik tunineqarsimasut, sapinngisartik naapertorlugu ilinniartitsinermut piginnaatitsissummik tunniussinermut piumasaqaatit naammassiniassavaat.

  § 45.  Ilinniartitsinermut piginnaatitsissummut tunniunneqartumut rektori uppernarsaasiussaaq. Uppernarsaat Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmit atsiorneqassaaq.
  Imm. 2.  Uppernarsaatip imarissavai:
1) Ilinniartitsinermut piginnaatitsissut iliniartitsissutinut sunut tunngasuunersoq.
2) Teoretisk pædagogikummimi misilitsinnermi karakteeri aammalu ilinniareersimasat akuerisaajunnartut pillugit paasissutissat, tak. § 37.
3) Pædagogikummimit oqaaseqaat, tak. imm. 3, tassani allaaserineqassallutik pædagogikummimik ilinniartup pædagogikkimik nalinginnaasumik piginnaaneri, tassunga ilanngullugit makkunani piginnaasat:
a) ilinniartitsinerup pilersaarusiornera, ingerlannera nalilerneralu,
b) sulinerup aamma teoretiskimik pædagogikkikkut isumaliutiginninnerit imminnut atassusernissaat
c) nammineq, allat atuarfiullu atugassaanik ilinniartitsinerup inerisarnera eqqarsaatigeqqinneralu aamma
d) ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsinermi suliassanilu allani suleqataasinnaaneq.
  Imm. 3.  Pædagogikummimi oqaaseqaat nalinginnaasumik suliarineqassaaq pædagogikummimik ilinniartitsissutinut ilinniartup ilinniagaanut tamanut atuuttumik. Taamaattoq suliami pissutsit immikkut ittut atuuppata, pædagogikummimik oqaaseqaat pædagogikummimik ilinniartup ilinniartitsissutinik ilinniagaani tamani immikkut suliarineqarsinnaavoq.

Kapitali 8
Naammagittaalliorneq

  § 46.  Ilinniartitsisoq tunngavilersukkamik imminullu tunngatillugu, inatsisitigut pissutsit nalunaarut manna malillugu aalajangiinernut attuumassuteqartut pillugit naammagittaalliuteqarsinnaavoq.
  Imm. 2.  Naammagittaalliuut Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut qaatiguuliorneqassaaq ilinniarnertuunngorniarfimmullu tunniunneqassalluni.
  Imm. 3.  Naammagittaalliuut kingusinnerpaamik tunniunneqassaaq naammagittaalliortup naammagittaalliuutaasunik ilisimasaqalerneraniit sapaatip-akunnerisa marluk qaangiunneranni.

  § 47.  Ilinniarnertuunngorniarfiup naammagittaalliortoq naammagittaalliuteqarnissamut ilitsersussavaa.

  § 48.  Naammagittaalliuummut pissutsit teoretisk pædagogikummimut tunngasut ilaappata, ilinniartitsisunngorlaat pikkorissartinneqartarnerat pinnagu, ilinniarnertuunngorniarfiup naammagittaalliuut pillugu ilisimatusarfimmit, teoretisk pædagogikummimik ingerlatsinissamut akuerisaasimasumit, oqaaseqaat piniassavaa, tak. § 18, imm. 1.

  § 49.  Rektorip sapinngisamik piaarnerpaamik, tiguneraniillu kingusinnerpaamik ullut14-it qaangiuppata naammagittaalliuut suliamilu pappialat, nammineq suliamut nassuiaatini ilanngullugit, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavaa.
  Imm. 2.  Rektorip nassuiaataa suliap qanoq aalajangiiffigineqarnissaanut inassuteqaammik imaqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Rektorip nassuiaataata suliarinissaata nassatarippagu peqataasunit avataaneersunit naliliinernik piniarnissaq tamatumani ilanngullugu ilisimatusarfik teoretisk pædagogikummimik ingerlatsisimasoq, peqataasunit tusarniaasoqassaaq ima, naammagittaalliortoq nalinginnaasumik sapaatip-akunneranik ataatsimik piffissalerlugu, naliliinerit pissarsiarineqarsimasut oqaaseqarfiginissaannut periarfissinneqassalluni.

  § 50.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup naammagittaalliuutip ilalerneqarnissaa imaluunniit tunuartinneqarnissaa aalajangiiffigissavaa.
  Imm. 2.  Naammagittaalliuut ilalerneqarpat, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfiup tamatuma qanoq kinguneqartinneqarnissaa aalajangiiffigissavaa.


Kapitali 9

Atuutilernissaanut aamma ikaarsaariarnermut malittarisassat



  § 51.  Nalunaarut atuutilissaaq 1. oktober 2015-imi, ilinniartitsisunullu pædagogikummimik ilinniarnermik 1. august 2015-imi kingusinnerusukkulluunniit aallartitsisimasunut atuutissalluni.
  Imm. 2.  Taamaattorli ilinniartitsisut, pædagogikummimik ilinniarnerminnik 1. august 2015 sioqqullugu allartitsisimasut, ilinniarnertik ingerlatiinnarsinnaavaat ilinniarnerlu taanna naammassillugu malittarisassat maannamut atuuttut malillugit, tamannalu tunngavigalugu ilinniartitsisinnaanermut piginnaatitsissummik tunineqarsinnaallutik.
  Imm. 3.  Ilinniartitsisut, siusinnerusukkut malittarisassat tunngavigalugit GUX-mi, hhx-imi aamma htx-imi ilinniartitsisinnaanerminnik akuerisaasimasut, ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsisinnaajuassapput.
  Imm. 4.  Ilinniartitsisut, siusinnerusukkut ilinniartitsissutini ilinniartitsissutaasuni ilinniartitseriaatsinik pikkorissarsimanngitsut, nalunaarutip atuuttussanngortinneqarneraniit ukiunik marlunnik piffissalerlugit, ilinniartitsissutini ilinniartitseriaatsinik pisariaqartunik pikkorissarsimassapput, ilinniartitsisooqatigiinnut maani pineqartunut immikkut ittumik aaqqissuunneqarsinnaasumik.
  Imm. 5.  Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoqarfik,  ilinniartitsisunut pædagogikummimik ilinniarnermik nutaamik aallartitsisoqarnissamik ilimasullutik atorfininnerminnut atatillugu pædagogikummimik ilinnialersimanngitsunut, rektorimit tamanna pillugu qinnuteqarfigineqarnermigut pædagogikummimik ilinniarnermik immikkut eqikkakkamik ingerlatsinissamik akuersissuteqarsinnaavoq.



Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 17. september 2015



Nivi Olsen

/

Mikael Kristensen