Ilageeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 9, 19. maj 2010-meersumi, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 2, 29. november 2013-imeersutigut allanngortinneqartumi § 15, imm. 4 aamma § 26q naapertorlugit, biskoppimik isumaqatigiinninniareernermi aalajangersarneqarput:

Kapitali 1
Allattaavissuup atuuffia

 

  § 1.  Ilagiit atuagarsuarnik  tunngaviusumik nalunaarsugassat ilagiinnilu suliarineqartut nalunaarsorneqarnerannut atorneqassaaq, tak. imm. 2 aamma 3.
  Imm. 2.  Pisut tunngaviusumik nalunaarsugassat tassaapput inunngortut, atsiinerit, atinik allannguinerit toqusullu.
  Imm. 3.  Ilagiinni suliarineqartartut tassaapput kuisittoqartarnera, apersortittoqartarnera, katittoqartarnera ilisisoqartarneralu.

 

  § 2.  Nalunaarsugassanut ilagiinnilu suliarineqartartunut tunngatillugit pisussanut atuagarsuarmut allattuisoqassaaq, taamaattoq tak. imm. 2 aamma 3, § 3 aamma § 10, imm. 1. 
  Imm. 2.  Kommunit aggorneqarnerisa avataanni pisut  nalunaarsugassat ilagiinnilu suliarineqartut Palaseqarfik Nuummi allattaavissuarmut allattorneqassapput.
  Imm. 3.  Pituffimmi pisut nalunaarsugassat ilagiinnilu suliarineqartut Palaseqarfik Qaanaami allattaavissuarmut allattorneqassapput.

 

  § 3.  Atsiinerit, taakkununnga ilanngullugit kuisitsinerit atinillu allannguinerit, taakkununnga ilanngullugu katittoqarneranut tunngasut najukkami piumasaqaatit naapertorlugit atuagarsuarmut allattorneqassapput, tassa inuit qinnuteqarnerup nalaani Kalaallit Nunaanni najugaqartut kisimik atuagarsuarmut allattorneqassapput, taamaattoq tak. § 10, imm. 1.

Kapitali 2
Ilagiit atuagarsuata immikkoortiterneqarnera

 

  § 4.  Ilagiit atuagarsuat tassaavoq pingaarnertut atuagaq aamma paasissutissanik isumannaallisaavik, imaraalu:
a)  Inunngortunik kuisittunillu allattuiffik.
b)  Apersortittunik allattuiffik.
c)  Katittunik allattuiffik.
d)  Toqusunik allattuiffik.
  Imm. 2.  Allagaatit ilagiit atuagarsuannut ilanngussinermut tunngaviusut ilagiit atuagarsuannut ilanngussatut taaneqartarput. 

Kapitali 3
Inunngortunik kuisittunillu allattuiffik

 

  § 5.  Inunngortunik kuisittunillu allattuiffimmi nalunaarsorneqassapput:
1)  Inunngortut, angajoqqaani pissutsit, atsiinerit, kuisittut aamma atinik allannguinerit katinnermit pisuunngitsut.
2)  Kalaallit Nunaanni Ilagiinnut ilaasortanngortut ilaasortaajunnaartullu pillugit paasissutissat.
3)  Qitornavissiartaarnissaq aamma atinik allannguinerit katinnermit pisuunngitsut pillugit Rigsombudsmandimit akuerineqartut.
4)  Inatsisit naapertorlugit katinnikuunani atinik allannguinerit, aamma Kalaallit Nunaata avataani atinik allannguinerni takussutissanik uppernarsaanerit.

 

  § 6.  Inunngortunik nalunaarsuineq oqartussatut piginnaatinneqartumit paasissutissat tunniunneqartut naapertorlugit nalunaaruteqartoqarneranit tulleriiaaraluni pissaaq.
  Imm. 2.  Katissimanngitsut meerartaarpata meeqqap ataataanik nalunaarsuisoqassaaq ataataasoq Politimesterip akuerippagu imaluunniit ataatassarsiuussineq eqqartuussivikkut aalajangiiffigineqarpat. Taakku oqartussaasut suliamik suliarinninneranni eqqartuussivikkoortitsinerannilu journalip normua ullorlu suliarinniffiusoq pillugit ilagiit atuagarsuata nalunaarsuisarfiani nalunaarutigineqassapput.
  Imm. 3.  Nalunaarsuisoqareernerani palasi ilagiit atuagarsuannut allattuisoq inunngorfimmi kommunip inunnik allattorsimaffianut inunngortoq pillugu nalunaaruteqassaaq. Anaanaasoq kommunimi allami najugaqarpat kommunimi tassani inuit allattorsimaffiannut nalunaaruteqartoqassaaq.
  Imm. 4.  Qitiusumik Inuit Nalunaarsorsimaffiata meeqqap normua pillugu paasissutissartaa kommunimi inuit allattorsimaffiannit pissarsiarineqassaaq ilanngunneqarlunilu.

 

  § 7.  Atsiinerup kuisinnerullu nalunaarsorneqarnera meeqqap inunngorsimanermut kuisissimanermullu uppernarsaataanut ilanngunneqassaaq.
  Imm. 2.  Nunaqarfinni ilagiinnut allattaavissuaqanngitsuni kuisittoqartillugu kuisinneq palaseqarfimmi palasimut ilagiit atuagarsuannut allattuisussamut ingerlaannaq nalunaarutigineqassaaq.
  Imm. 3.  Meeraq katissimanngitsunik angajoqqaalik ataataasup kinguliaa atorlugu pinartutut kuineqartoq Politimesterip akuersineratigut ateq kuissutaasoq atorlugu ilagiit atuagarsuannut ingerlaannaq ilanngunneqassaaq.
  Imm. 4.  Kinaluunniit atermik akuerineqarsimanngitsumik atilik ilagiit atuagarsuannut ilanngunneqarsinnaanngilaq. Nunaqarfinni kuisitsinissaq sioqqullugu ataataasoq pillugu paasissutissanik aamma atermik akuersissuteqarnissamik qinnuteqaatit palasimut ilagiit atuagarsuannut allattuisussamut allaganngorlugit nassiunneqassapput.
  Imm. 5.  Inunngorfimmi nalunaarsuiffiusumi pinnani palaseqarfimmili allami atsiisoqarpat imaluunniit kuisittoqarpat atsiineq kuissutaasorluunniit atsiiffiusumi imaluunniit palaseqarfimmit kuisitsisumi pineqartup inunngorsimaneranut kuisissimaneranullu uppernarsaatissaani nr. ”0”-up nalaani atsiineq kuissulluunniit nalunaarsorneqassaaq. Tamanna pereerpat atsiineq kuisitsinerluunniit inunngornermi nalunaarsuiffimmut nalunaarutigineqassaaq.
  Imm. 6.  Nalunaarsuisoqareerpat palasi ilagiit atuagarsuannut allattuisoq sumiiffimmi atsiiffiusumi imaluunniit kuisiffiusumi inuit allattorsimaffiannut nalunaarutiginnissaaq. Anaanaasoq kommunimi allami najugaqarpat kommunimi tassani inuit allattorsimaffiannut nalunaaruteqartoqassaaq.

 

  § 8.  Atinik allannguinermi nalunaarsuineq, katinnermi atinik allannguineq pinnagu, pissaaq palaseqarfimmut qinnuteqartup inunngornermi, kuisinnermi imaluunniit atsiinermi nalunaarsorsimaffigisaanut allakkatigut qinnuteqartoqareerneratigut. Atinik allannguineq aamma Rigsombudsmandip atinik uppernarsaammik nassiussereerneratigut nalunaarsorneqassaaq.
  Imm. 2.  Meeqqat atiinik allannguinermi nalunaarsuineq aamma pissaaq angajoqqaatut oqartussaasuni pissutsinik tamarmiusunik uppernarsaasiinikkut, aamma meeraq 12-inik ukioqalereersimappat tamatigut toqqaannartumik ilanngunneqartassaaq imaluunniit ukiui piginnaasaalu naapertorlugit nalilerneqarpat suliap suliarineqarneranut ilanngunneqassasoq.
  Imm. 3.  Atinik allannguineq taamaallaat ilagiit atuagarsuannut ilanngunneqassaaq atit Oqaasiliortunit imaluunniit atinik akuersisartunit akuersissutigineqarsimappata. 
  Imm. 4.  Nalunaarsuisoqareerpat palasi ilagiit atuagarsuannut allattuisoq kommunimi qinnuteqartup inunngornermi, kuisinnermi imaluunniit atsiinermi nalunaarsorsimaffigisaani inuit allattorsimaffiannut nalunaaruteqassaaq. Qinnuteqartoq kommunimi allami aalajangersimasumik najugaqarpat nalunaarut kommunimi tassani inuit allattorsimaffiannut tunniunneqassaaq.

 

  § 9.  Qitornavissiartaarnissaq aamma atinik allannguinerit katinnermit pisuunngitsut pillugit Rigsombudsmandimit akuerineqartut nalunaarsorneqassapput sumiiffimmi qinnuteqartup tunngaviusumik nalunaarsorneqarfiani.
  Imm. 2.  Rigsombudsmandip akuersissuteqarnerata journalip normua, inatsisitigut tunngavia ullulerneqarneralu ilagiit atuagarsuata nalunaarsuisarfiani allanneqassapput.

 

  § 10.  Inatsisit naapertorlugit katinnikuunani atinik allannguinerit, aamma Kalaallit Nunaata avataani atinik allannguinerni takussutissanik uppernarsaanerit pissapput sumiiffimmi qinnuteqartup tunngaviusumik nalunaarsorneqarfiani.
  Imm. 2.  Nalunaarsuisoqartinnagu atit allannguutaat Oqaasiliortunut akuerisassanngorlugit saqqummiunneqassapput. Aqqit innuttaasumut nalinginnaasumik narrujuummisitsisinnaasut akuerineqarsinnaanngillat.  
  Imm. 3.  Oqartussaasutut akuersissuteqartup Kalaallit Nunaata avataaneersup aqqa suliaatalu normua, Oqaasiliortullu akuersissuteqarnerannut journalip normua ullulerneqarneralu ilagiit atuagarsuata nalunaarsuisarfianut allanneqassapput.

 

  § 11.  Kalaallit Nunaanni Ilagiinnut ilaasortanngorneq ilaasortaajunnaarnerluunniit allakkatigut qinnuteqartoqareerneratigut nalunaarsorneqassapput.
  Imm. 2.  Nalunaarsuisoqareernerani palasi ilagiit atuagarsuannut allattuisoq kommunimi qinnuteqartup qinnuteqarfigisaani inuit allattorsimaffiannut nalunaaruteqassaaq. Qinnuteqartoq kommunimi allami aalajangersimasumik najugaqarpat nalunaarut kommunimi tassani inuit allattorsimaffiannut tunniunneqassaaq. Qinnuteqartoq allami inunngorsimanermut kuisissimanermullu allattorneqarsimappat nalunaarsuiffimmut tamanna aamma nalunaarutigineqassaaq.

Kapitali 4
Apersortittunik allattuiffik

 

  § 12.  Apersortittunik allattuiffimmi apersortittut nalunaarsorneqassapput.

 

  § 13.  Illoqarfinni nunaqarfinnilu ilagiinnut allattaavissuaqanngitsuni apersortittut palaseqarfimmi palasimut ilagiit atuagarsuannut allattuisartumut piaartumik nalunaarutigineqassapput.

 

Kapitali 5
Katittunik allattuiffik

 

  § 14.  Katittunik allattuiffimmut nalunaarsorneqassapput:
1)  Oqaluffimmi katittut.
2)  Ilagiit pisortat katitsissimasaannik akuersissuteqarnerat.
3)  Katinnerup nassataanik atinik allannguinerit, tassunga ilanngullugu nammineq kinguliarisamik atueqqilerneq.

 

§ 15. Pisortat katitsissimasaannik akuersissutinik nalunaarsuineq pissaaq pineqartut ilagiit atuagarsuanni nr. ”0”-up nalaani.

 

§ 16.  Katinnerup nassataanik atinik allannguinerit, tassunga ilanngullugu nammineq kinguliarisamik atueqqilerneq nalunaarsorneqassapput palaseqarfimmut qinnuteqartup katiffigisimasaanut allakkatigut qinnuteqareernerani, aamma tamanna pillugu maleruaqqusat atuuttut malillugit.
  Imm. 2.  Atinik, taaguutaanngitsutut atinik allannguinerit aamma inuit katissimasut namminneq kinguliaminnit allamik kinguliaqalerlutik allannguisimasut ilagiit atuagarsuanni marloriaammik atimik allannguinertut nalunaarsorneqassapput, tassani allannguut § 8 malillugu nalunaarsorneqassaaq, kingusinnerusukkullu katittunik allattuiffimmi nalunaarsuinissaq aamma uppernarsaammik tunniusseqqinnissaq siunertaralugit sumiiffimmut katiffigisamut nalunaarutigineqassalluni.

Kapitali 6
Toqusunik allattuiffik

 

  § 17.  Toqusunik allattuiffimmi nalunaarsorneqassapput:
1)  Toqusut ilisaasullu.
2)  Arsat siammarlugit kuineqartussatut biskoppimit akuerineqartut.
3)  Arsanik qummuattaniittunik ilisinerit.
  Imm. 2.  Ilisinermi issumeerinnittarneq ileqqoq akuerisaasoq malillugu ingerlanneqassaaq.

 

  § 18.  Toqusut taakkulu ilisaaneri tamarmik palaseqarfimmi pisoqarfiusumi toqusunik allattuiffimmi nalunaarsorneqassapput.
  Imm. 2.  Toqusunik allattuiffimmi aamma nalunaarsorneqassapput inunnik palaseqarfiup avataani toqusimasunik ilisinerit. Aalajangersagaq taanna malillugu ilisinerit pineqartup ilagiit atuagarsuanni inigisaani nr. ”0”-up nalaanut allanneqassapput.

 

  § 19.  Arsanik siammarterisoqartillugu pineqartut ilagiit atuagarsuanni inigisaanni ”0”-up nalaanut allanneqassapput aamma arsanik siammarterinermi piffissaq sumiiffillu biskoppip allakkatigut akuersissutaanik journalip normuanillu ilallugit nalunaarutigineqassapput.

 

  § 20.  Arsanik qummuattaniittunik ilisinerit pineqartut ilagiit atuagarsuanni inigisaasa nalaanni nr. ”0”-up nalaanut allanneqassapput.

Kapitali 7
Ilagiit atuagarsuaanik aqutsisut

 

  § 21.  Ilagiit atuagarsuat palasimit ilagiit atuagarsuannik aqutsisumit nammineerluni aqunneqassaaq, taamaattoq tak. imm. 5.
  Imm. 2.  Paasissutissanik isumannaallisaavik palasimit sulisumit allamit, ajoqitut ilinniagalimmit imaluunniit inummit ilagiit atuagarsuannik ingerlatsinissamut pikkorissarsimasutut biskoppimit akuerisaasumit aqunneqassaaq, taamaattoq tak. imm. 3-5.
  Imm. 3.  Paasissutissanik isumannaallisaavik ajoqimit pikkorissarsimanani atuaasartumit biskoppip piginnaatitsinera malillugu ingerlanneqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  § 26, imm. 1 naapertorlugu paasissutissanik isumannaallisaavik Nunatta Katersugaasivianut Allagaateqarfianullu tunniunneqarpat, pingaarnertut allattaavimmut ilanngussat pillugit nalunaarut malillugu paasissutissanik isumannaallisaavimmut ilanngussisoqassaaq.
  Imm. 5.  Biskoppi immikkut illuinnartunik pisoqartillugu allat, tigussaasumik nalinginnaasumilluunniit ilagiit atuagarsuannik ingerlatsinissaannut akuersisinnaavoq.
  Imm. 6.  Kialluunniit pisoq ataaseq pingaarnertut allattaavimmut paasissutissanillu isumannaallisaavimmut allattorsinnaanngilaa.

Kapitali 8
Ilagiit atuagarsuannut akisussaaneq allattaavissuarmillu nakkutilliineq

 

  § 22.  Palasi ilagiit atuagarsuannik aqutsisuusoq palaseqarfimmi ilagiit atuagarsuannut akisussaasuuvoq, tassunga ilanngullugu ilagiit atuagarsuannut tunngatillugu maleruaqqusassatut aalajangersakkat naapertorlugit peqqissaartumik ingerlanneqarnissaanut akisussaaneq.
  Imm. 2.  Ukiut tamaasa septemberip qaammataani palasi allattaavimmi pingaarnerni paasissutissanik pingaarnerni suliaqartup oqaloqatigiissutigisarpaa.
  Imm. 3.  Ukiut tamaasa kingusinnerpaamik ulloq 30. september palasip ilagiit allattaavissuannik aqutsisup provstimut nalunaarutigisarpaa oqaloqatigiinneq pisimasoq aamma iluarsiissuteqarnissamut qanoq annertutigisumik tunngavissiinersoq.

 

  § 23.  Ilagiit atuagarsuannik aqutsineq provstimit nakkutigineqassaaq biskoppimillu qaavatigut nakkutigineqassalluni.
  Imm. 2.  Minnerpaamik ukioq allortarlugu provstip ilagiit atuagarsuannik nakkutilliinissaq misissuinissarlu siunertaralugit palaseqarfiit misissuiffigissavai. Provstip ilagiit atuagarsuannik nakkutilliineranit angusat ukiumoortumik nakkutilliinermi nalunaarusianngorlugit eqiterneqassapput, nalunaarusiaq biskoppimut kingusinnerpaamik ulloq 31. december nalunaarutigineqassaaq. Nakkutilliinermi nalunaarusiaq palaseqarfimmi immikkoortiterneqassaaq aamma atuakkat ataasiakkaat ulloq misissorneqarfiat ilanngullugu allanneqassallutik. Nakkutilliinermi nalunaarusiap aamma imarissavai ilagiit atuagarsuannut tunngatillugu pissutsit nalinginnaasut pilersitsisinnaanermut suliniummik nalunaarutitallit pillugit ataatsimoortumik provstip inassuteqaatai.
  Imm. 3.  Provstip nakkutilliinera immikkut ittumik oqaaseqaateqarnissamut tunngavissiippat, taakku ernerluni biskoppimut nalunaarutigineqassapput.
  Imm. 4.  Biskoppip tamanna Naalakkersuisunut nalunaarutigissavaa, tassa nalunaarut manna naapertorlugu ilagiit atuagarsuannik aqutsinissamut piumasaqaatit Kalaallit Nunaanni Ilagiit sumiiffinni pissutsit naapertornagit imaluunniit piviusorsiunngitsumik malinngippatigit.
  Imm. 5.  Biskoppip ilagiit atuagarsuat inatsisinut allanut, taakkununnga ilanngullugu inunnik nalunaarsuiffik pillugu inatsimmut naapertuuttuunersoq nakkutigissavaa.

Kapitali 9
Ilagiit atuagarsuannik atuilerneq, toqqorsisarneq tunniussisarnerlu

 

  § 24.  Provstip ilagiit atuagarsui nutaat atorneqalersinnagit atsiornermigut akuerissavai.

 

  § 25.  Pingaarnertut allattaavik aamma paasissutissanik isumannaallisaavik immikkoortillugit sikaavinnut parnaaqqasunut ikuallajaatsunullu toqqorneqassapput.

 

  § 26.  Pingaarnertut allattaavik Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu isumaqatigiissuteqarfigereerlugu ilanngussinerup kingulliup kingorna ukiut 100-t qaangiunneranni Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqassaaq. Paasissutissanik isumannaallisaavik Nunatta Katersugaasivia Allagaateqarfialu isumaqatigiissuteqarfigereerlugu ilanngussinerup kingulliup kingorna ukiut 50-it qaangiunneranni Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqassaaq.
  Imm. 2.  Paasissutissanik isumannaallisaaviup Nunatta Allagaateqarfianut tunniunneqareernerani pingaarnertut allattaavimmut ilanngussat paasissutissanik isumannaallisaavimmut allattorneqarnissaat siunertaralugu Nunatta Allagaateqarfia nalunaarfigineqassaaq.

Kapitali 10
Ilagiit atuagarsuannut ilanngussat aamma ilagiit atuagarsuini aaqqiinerit

 

  § 27.  Nalunaarsugassat ilagiinnilu suliarineqartut pillugit pisortatut oqartussaasut nalunaarutaannik tigusiniariarluni ilagiit atuagarsuannut ilanngussisoqassaaq.
  Imm. 2.  Ilanngussat nalunaaruteqartoqarneranit, soorlu ilagiinni suliarineqartut pillugit, kingusinnerpaamik ullut qulit qaangiunneranni ilagiit atuagarsuannut allattorneqanngitsut tunngavilersuutitaqanngitsumik provstimut nalunaarutigineqassapput, taassuma ernertumik ilanngussisoqarnissaa nakkutigissavaa pissutsillu immikkut ittumik biskoppimut nalunaarutigalugit.
  Imm. 3.  Ilagiit atuagarsuannut ilanngussat taamaallaat kuglepennimik tungujortumik qernertumilluunniit allanneqassapput. 

 

  § 28.  Ilagiit atuagarsuanni iluarsiinerit biskoppimit tigussaasumik allakkatigullu akuerineqartussaapput. Iluarsiineq tassaavoq pingaarnertut atuagarsuarmi imaluunniit paasissutissanik isumannaallisaavimmi allannguinerit ilanngussinerilluunniit tamarmik. 

Kapitali 11
Ilagiit atuagarsuinut ilanngussanik allattuineq toqqorsisarnerlu

 

  § 29.  Ilagiit atuagarsuinut ilanngussat allattorneqassapput palaseqarfiullu allaffiani inissinneqarlutik, § 4, imm. 1 naapertorlugu ilagiit atuagarsuanni atuakkat sisamat malillugit sammisanut immikkoortiterneqassapput aamma ukiut suliarineqarneri malillugit immikoortiterneqassapput.
  Imm. 2.  Atinik allannguinernut tunngatillugu ilanngussat allattorneqassapput inunngornermullu aamma kuisinnermut tunngatillugit ilanngussanit allanit  immikkoortillugit erseqqissumik ”atit allannguutaat” allallugit inissinneqarlutik.

 

  § 30.  Ilagiit atuagarsuinut ilanngussat ukiup ilanngussanik tigusiffiup naaneranit ukiuni tallimani toqqortaatigineqassapput, tamatumalu kingorna aserorterlugit atorunnaarsinneqassallutik, taamaattoq tak. imm. 2-3.
  Imm. 2.  Atinik allannguinernut tunngatillugu ilagiit atuagarsuanut ilanngussat ukiup ilanngussanik tigusiffiup naaneranit ukiuni 30-ni toqqortaatigineqassapput, tamatumalu kingorna aserorterlugit atorunnaarsinneqassallutik.
  Imm. 3.  Ukioq 1963 sioqqullugu Kitaani katissimanngitsut meeraannut tunngatillugit aamma ukioq 1974 sioqqullugu Avannaani Tunumilu katissimanngitsut meeraannut tunngatillugit ataataasunik ataatsimullu nalunaarutit biskoppimut ernertumik tunniunneqassapput. 

Kapitali 12
Ilagiit atuagarsuannit nalunaarutit, uppernarsaatinik tunniussinerit takussutissiallu

 

  § 31.  Nalunaarummi matumani pisut aallaavigalugit Kalaallit Nunaanni Ilagiit pisortatullu oqartussaat akornanni nalunaaruteqarnermi, tassunga ilanngullugu akissuteqarnermi immersugassat biskoppimit innersuussutigineqartut atorneqassapput.

 

  § 32.  Uppernarsaatit akuerisaasut atorneqartussaatillugit ilagiit atuagarsuannit uppernarsaatinik biskop tunniussissaaq. Uppernarsaatit immersorneqassapput skrivemaskiina atorlugu imaluunniit qarasaasiami atortoq aqqutigalugu.
  Imm. 2.  Uppernarsaatit tunniunneqassapput pingaarnertut allataavimmi takussutissat aallaavigalugit.
  Imm. 3.  Uppernarsaatit palasimit atsiorneqassapput imaluunniit sumiiffimmi ajoqimit ilinniarsimasumit imaluunniit biskoppip allakkatigut akuersissutigeriigaannit. Uppernarsaatit palaseqarfiup pisortatigoortumik oqartussaasutut naqitsissutaanik naqinneqassapput.

 

  § 33.  Kinaluunniit 12-inik ukioqalereersimasoq imaluunniit paasissutissanik tigussaasumik soqutigisaqartoq allakkatigut qinnuteqareernermini kinaassutsiminillu uppernarsaammik tunniussereernermini pisinnaatitaavoq ilagiit atuagarsuannit imminut tunngassuteqartunik takussutissianik pissarsinissamut.
  Imm. 2.  Allakkatigut qinnuteqareernermi eqqarleriinnermillu uppernarsaammik tunniussereernermi qinnuteqartoq pisinnaatitaavoq angajoqqaat toqoreersimasut pillugit ilagiit atuagarsuannit takussutissianik pissarsinissamut.
  Imm. 3.  Qinnuteqartup angajoqqaavinut toqoreersimasunut tunngassuteqanngitsunik allanilli ilagiit allattaavissuannit takussutissanik pissarsiniartoqarpat biskoppip allakkatigut akuersissuteqarnissaa pisariaqarpoq. Tamatumunnga qinnuteqaat sumiiffimmi qinnuteqarfiusumi palasi ilagiit allattaavissuannik aqutsisoq aqqutigalugu biskoppimut tunniunneqassaaq. 

 

  § 34.  Ilagiit allattaavissuannit takussutissiaq uppernarsaatitut akuerisaasutut palasimit namminermit tunniunneqassaaq.

Kapitali 13
Akiliutit

 

  § 35.  Kapitalimi matumani maleruaqqusat atorneqassapput Kalaallit Nunaanni Ilagiit aqqutigalugit atimik allannguiniarluni qinnuteqartoqarnerani, uppernarsaatinik tunniusseqqinnermi kiisalu Ilagiit uppernarsaataasa ilaannik tunniussinermi.
  Imm. 2.  Ilagiinni suliarineqartut suliamorpiaq atatillugu akeqanngitsumik uppernarsarneqassapput. Kingusinnerusukkut uppernarsaasiinermi imaluunniit uppernarsaaseeqqinnermi §§ 36-41-t naapertorlugit akiliuteqartoqassaaq.

Atimik allannguineq

 

  § 36.  Atimik allannguiniarluni qinnuteqarnermi 300 kr.-nik akiliuteqartoqassaaq. Taamaattoq akeqanngillat:
1)  Angajoqqaat katinnermikkut atertaavat tunngavigalugu atimik allannguineq imaluunniit nammineq kinguliarisamit atueqqilerneq.
2)  Angajoqqaarsiat kinguliaannik atuilerneq imaluunniit kingullermik kinguliarisamik atueqqilerneq.
  Imm. 2.  Akiliuteqartitsisarneq qinnuteqaatip akuerineqarsinnaaneranut attuumassuteqanngilaq.

Tunniusseqqinneq

 

  § 37.  Uppernarsaatit uku tunniuteqqinneqarneranni 150 kr.-nik akiliuteqartoqassaaq:
1)  Inunngornermut aamma kuisinnermut allagartaq.
2)  Inunngornermut aamma atinut uppernarsaatit.
3)  Inunngornermut allagartaq.
4)  Katinnermut uppernarsaat.
5)  Toqunermut ilisaanermullu uppernarsaat.

Oqaatsit marluk atorlugit uppernarsaatinik tunniussineq

 

  § 38.  Uppernarsaatinik kalaallisut tuluttullu allassimasunik (oqaatsit marluk atorlugit uppernarsaatit) tunniussinermi 150 kr.-nik akiliuteqartoqassaaq.  

 

Qinnuteqaat akileeqqusisarnerlu

 

  § 39.  Atimik allannguinissamik qinnuteqaat, inunngornermut kuisinermullu uppernarsaammik tunniussineq, tak. § 5 nr. 4, aamma uppernarsaatinik tunniusseqqinneq aamma oqaatsit marluk atorlugit uppernarsaammik tunniussineq palaseqarfimmut qinnuteqartup aalajangersimasumik najugaqarfigisaanut imaluunniit palaseqarfimmut inunngornermi imaluunniit kuisinnermi nalunaarsorneqarfiusumut nassiunneqassapput.

 

  § 40.  Atimik allannguinissamut qinnuteqaatip tunniunneqarneranut atatillugu aamma uppernarsaatip tunniuteqqinneqarnissaanik kiisalu oqaatsit marluk atorlugit uppernarsaammik tunniuneqarnissaanik piumasaqarnermi girokontomut imaluunniit aningaaserivimmi kontomut biskoppip innersuussutaanut akiliuteqartoqassaaq.

 

  § 41.  Akiliutigisaq nunatta karsianut nakkartinneqassaaq.

Kapitali 14
Atuutilerfia

 

  § 42.  Nalunaarut ulloq 1. oktober 2015 atuutilerpoq.

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 14. september 2015

 

 

Nivi Olsen

/

Mikael Kristensen