Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 18-imi 31. oktober 1996-imeersumi § 5-imi, imm. 1, § 9, imm. 1, § 10, § 14, imm. 2, § 33, imm. 2 aamma 3, aamma § 34, imm. 3, Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5-ikkut 21. maj 2002-meersukkut allanngortinneqartumi, kingullermillu Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5, 4. juni 2012-meersukkut allannguuteqartinneqartumi, makku aalajangersarneqarput:

 Atuuffia

§ 1.  Nalunaarummi sumiiffiit taaneqartut WGS84 naapertorlugu nalunaarsorneqarput, imartat assinginut Kalaallit Nunaannut atuuttunut iluarsiissutinik iluarsisarlugit.

§ 2.  Nalunaarut manna imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut kiisalu imartani Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaasa avataanni kalaallit inuussutissarsiutigalugu aalisarnerannut atuuppoq.

§ 3.  Nalunaarummi matumani angallatip usitussutsimut killigititamik qaangiisimaneranut ataassisimanerannulluunniit aalajangiisuussaaq usitussutsip angallatip uuttuutaanut uppernarsaammi allassimanera. Uuttueriaatsit pillugit maleruagassat sorliit angissusaannut uuttuummik atulersitsinermut tunngaviliisuusimanersut apeqqutaatinnagit.

Nassuiaatit

§ 4.  Nalunaarummi matumani "imartap Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa-ni” aamma ”tunngaviusumik killeqarfik" paasineqassapput tunngaviusumik killeqarfittut imartat Kalaallit Nunaata aningaasaqarniarnikkut immikkut oqartussaaffigisaasa kingusin-nerusukkut allanngortinneqarsimasukkut Statsministeriaqarfiup nalunaarutaani aalajangersarneqarsimasut.

§ 5.  "Avataasiorluni aalisarnertut” paasineqassaaq imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tunngaviusumik killeqarfinnit 3 sømilip avataani kiisalu imartami Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisarneq ingerlanneqartoq. Avataasiorluni aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik angissusilinnik anginerusunilluunniit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.
Imm. 2.  "Sinerissamut qanittumi aalisarnertut” paasineqassaaq aalisarneq angallatinik usitussutsimut uuttuut malillugu 75 BRT/120 BT-mik mikinerusunit ingerlanneqartoq, nalunaarummi allami allanik aalajangiisoqarsimatinnagu.

§ 6.  Uiluinniarnermi sumiiffiit pisassiissuteqarfiit imatut aalajangersarneqarput:
1)  Nuup - eqqaa: Sumiiffik 63º45’0N-ip aamma 64º21’5N-ip akornanniittoq kiisalu sumiiffik Nuup Kangerluani 64º21’5N-ip avannaaniittoq.
2)  Aqajarua: Sumiiffik titarnermit 51º40’V-imit Qeqertarsuarmut 69º35’N-ip aamma 69º50’-N-ip akornanniittoq. .
3)  Attup - eqqaa: - Sumiiffik 53º00’V-ip aamma 54º00’V-ip akornanniittoq kiisalu 67º50’N-ip aamma 68º10’N-ip akornanniittoq. Taamaattorli sumiiffik una aalisarfigineqarnissamut matu-saavoq: Sumiiffik killiliussanik makkunannga killeqarfeqartinneqarpoq 68°05’N - 54°45’W, 68°05’N - 53°00’W, 67°55’N - 53°00’W aamma 67°55’N - 53°45’W.
4)  Sisimiut - Kujataa (Saqqaq): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 66º55’5 N-ip Sisimiut kujataanni nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º36 N-imut nunaviup tungaanut.
5)  Sisimiut - Avannaa (Kangaarsuk): Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut 67º20’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut  66º55,5N-ikkut nunaviup tungaanut.
6)  Nassuttooq: Sumiiffik imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganut kimmut killilik; avannamut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngavisumik killinganiit kangimut 67º35’N-ip nunaviup tungaanut; kujammut imartap aalisarnikkut oqartussaaffigisap tunngaviusumik killinganiit kangimut avannarpasissutsikkut 67º20’N-ikkut nunaviup tungaanut. Kangimut killinga tassaavoq sinerissap immamut killinga.
7)  Kitaata sinnerani: Pisassiissuteqarfiit taaneqartut sinneri Kalaallit Nunaata kitaata avataaniipput. Sumiiffimmi tamaani pisassiissutit qummut killeqanngillat.

§ 7.  Sinerissap qanittuani qaleralinniarnermi aqutsiveqarfiit ukua aalajangersaavigineqarput:
1)   Aqutsiveqarfik Upernavik, nassuiarneqartoq 71° 30’N avannaanit 75° 00’N kujataanut imartami sinerissamiit aamma titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffigisami tunngaviusumik killigititamit 3 sųmilit avataanut.
2)  Aqutsiveqarfik Uummannaq, nassuiarneqartoq 70° 30’N avannaanit 71° 30’N ku-jataanut imartami sinerissamiit aamma titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffigisamut tunngaviusumik killigititamit sųmilit pingasut avataanut. Kisiannili 70° 30’N kujataani taamaallaat Ikerasaap Sulluani Qarassallu Imaani aalisartoqarsinnaavoq. Aammattaaq 71° 30’N avannaani kangerlunni aalisartoqarsinnaavoq, kangerlunni ukunani: Karrat, Kangilleq, Inngiata Kangerlua, Ukkusissat Kangerluat, Kangiussap Imaa, Umiiviup Kangerlua aamma Nuugaatsiap tunua.
3)  Aqutsiveqarfik Qeqertarsuup Tunua, Qeqertarsuup Tunua nassuiarneqarpoq 68° 52,5’N avannaanit 70° 30’N kujataanut imartami sinerissamiit aamma titarnerup aalisarnikkut oqartussaaffigisamut tunngaviusumik killigititamit sųmilit pingasut avataanut
4)  Kalaallit Nunaata aqutsiveqarfiit nr. 1-3-mi taaneqartut avataanniittoq aqutsiveqarfimmik Kalaallit Nunaata sinneranik taagorneqassaaq

Pisat annertussusaat

§ 8.  Avataasiorluni aalisarnermi pisat tamarmiusut kiisalu Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 7-imi aalisarnerit taaneqartut, ilanngussami 1-imi, kolonne 1-imi takuneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Sinerissamut qanittumi aalisarnermi pisat tamarmiusut, ilanngussami 2-mi takuneqarsinnaapput.
Imm. 3.  Ukiup ingerlanerani allannguisoqarsinnaavoq, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 10 naapertorlugu.

§ 9.  Aalisakkanik ilanngussaq 1-imi taaneqartunik kalaallit angallataat, ilanngussami 1-imi kolonne 2-mi, allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu, 

§ 10.  Aalisakkanik ilanngussaq 2-mi taaneqartunik, kalallit angallataat, ilanngussami 2-imi, kolonne 1-mi allassimasunit pisassiissutinit annertunerusunik aalisassanngillat, Aalisaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 6, naapertorlugu.

§ 11.  Angallatit nunani EU-mut ilaasortaasutut nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 3-mi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 12.  Angallatit Savalimmiuni nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 4-mi, pisassiissutit katillugit aallassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 13.  Angallatit Islandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 5-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 14.  Angallatit Norgemi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 6-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 15.  Angallatit Ruslandimi nalunaarsorneqarsimasut ilanngussami 1-imi kolonne 7-imi, pisassiissutit katillugit allassimasut taamaallaat aalisarsinnaavaat.

§ 16.  Angallatinut §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunut akuersissutinut amerlassutsit atuuffissallu, Aalisarnermut Naalakkersuisup tunniussai pisassiissutit amerlassusiinut naapertuutissapput, tunniussinerlu angallatit taaneqartut aalisarsinnaassusiat eqqarsaatigalugu pissaaq, Aalisarsinnaannermut akuersissuteqartarneq pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat naapertorlugu. 

Aalisarnermik unitsitsineq

§ 17.  Aalisarnermut Naalakkersuisup pisassiissutit ilanngussani 1-imi 2-milu taaneqartut pisarineqarpata aalisakkanik pineqartunik aalisarneq angallatinit ataatsimoortunit tamanit §§-ini 9-miit 15-imut taaneqartunit ingerlanneqartoq unitsissavaa. Nunanut ataasiakkaanut pisassiissutit tamarmik immikkut naatsorsorneqartassapput. Matumunnga atatillugu EU nunatut ataatsitut isigineqarpoq.
Imm. 2.  Kalaallit angallataataannut pisassiissutinik ataatsimoorussanik aalisartunut, aalisarnerup unitsinneqarnissaanut piffissaliussaq radiukkut tusagassiorfitsigullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3.  §§ 9-15 naapertorlugit angallatinut tamanut unitsitsinissamik piffissaliussaq telexikkut imaluunniit telefaxikkut angallammut pineqartumut nalunaarutigineqassaaq. Angalla-tinut EU-mi angerlarsimaffeqartunut tamanut nalunaarut taamatuttaaq EU-Kommissionimut nassiunneqassaaq. Kalaallit angallatiginngisaannut allanut taamatut nalunaarut nunap pineqartup aalisarnikkut oqartussaasuinut aamma nassiunneqassaaq.
Imm. 4.  Angallatit aalisarunnaassapput piffissami Aalisarnermut Naalakkersuisup aalajangigaani.

Pineqaatissiissutit

§ 18.  §§-ini 9-miit 15-imut § 17, imm. 4-mi unioqqutsitsinerit akiliisitsinermik kinguneqarsinnaapput.
Imm. 2.  Aktiaatqeqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffik, piginneqatigiiffik imaluunniit piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffik unioqqutitsippat ingerlatseqatigiiffik taannaatillugu akiliisitassatut akisussaasunngortinneqarsinnaavoq.
Imm. 3.  Pinerluttulerinermi inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat taamatuttaaq atorneqarsinnaapput.

Atuutilerfia

§ 19.  Nalunaarut ulloq 30. december 2014-imi atuutilerpoq. Peqatigitillugu 2013-mi aalisarnermi pisassiissutit pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 4, 28. februar 2014-meersoq atorunnaarsinneqarpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 30. december 2014

Karl Kristian Kruse

/

Jørgen Isak Olsen