Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2015-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisigigallagassaat pillugu Inatsisartut inatsisaat
§ 1. Ukiumut aningaasanut inatsiseqarfiusumut 2015-imut Inatsisartut aningaasanut inatsisaata akuersissutigineqarnissaata tungaanut akileraarutit inatsisitigut tunngavillit akilersinniarnissaannut Namminersorlutillu Oqartussat aningaasatigut isertitaasa allat pigiinnarnissaannut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput. Piffissap tamatuma iluani aningaasartuutit Naalakkersuisut, sullissiveqarfiit suliffeqarfiillu ingerlatiinnarneqarnissaannut pisariaqartinneqartut kiisalu suliniutit allat inatsimmik, siornatigut aningaasanut inatsimmik imaluunniit aningaasaliissutitut tunniunneqartut allat akilernissaannut Naalakkersuisut piginnaatinneqarput.
§ 2. Nunamut tamarmut akileraarutip procentia allannguuteqartinnagu 10%-iussasoq aalajangiunneqarpoq. Nunamut tamarmut immikkut akileraarutip allannguuteqartinnagu 26 %-iuinnarnissaa aalajangiunneqarpoq. Akiliisitsilluni aallaaniartitsinermi aalisartitsinermilu akitsuutit uumasumut ataatsimut umimmammut allannguuteqartinnagu 2000 kr.-imut, uumasumut ataatsimut tuttumut 1.000 kr.-imut, uumasut aallaaniartakkat aallaaniarsinnaanerannut akuersissut ullut unnuallu arfineq marluk aallartinnerannut 1.000 kr.-imut, aalisarnissamut akuersissut ullormut unnuamut/sapaatip akunneranut/qammammut 75 kr.-imut/200 kr.-imut/500 kr.-imut aalajangiunneqarpoq.
§ 3. Naalakkersuisut ukiumut aningaasaliiffiusumut 2015-imut aningaasanut inatsisissatut siunnersuutip akuerineqarnissaata tungaanut piginnaatinneqarput Den Europæiske Union-imik (EU) piffissami 2014-2020-imut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissutip 2014-2020-imut naatsorsuutigineqartutut -1.634.000.000 kr.-it tikillugit aningaasartalerlugu kiisalu Europæiske Union-imik (EU) piffissami 2016-2020-imut naatsorsuutigineqartutut ukiumut -129.623.000 kr.-inik aningaasartalerlugu isumaqatiginninniarnerit ingerlasut ingerlatiinnarsinnaanissaanut. Naalakkersuisut piginnaatinneqarputtaaq piffissami 2014-2020-imut EU-mik Danmarkimillu suleqateqarnissaq pillugu ataatsimut nalunaarummik atsiuisinnaanissaminnut.
§ 4. Inatsisartut Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliaanit akuerineqartussanngorlugit Inatsisartut imatut piginnaatitsipput:
1) Sanaartugassanut ingerlanneqareersunut katillugit 300 mio. kr. tikillugit aningaasartuuteqarsinnaanissamut.
2) Suliassanut pilersaarutigineqartunut aallartinneqareersimasunullu katillugit 30 mio. kr. tikillugit aningaasartuuteqarsinnaanissamut.
3) Namminersorlutik Oqartussat inissiaataani attartortittakkani aningaasartuuteqaqqinnissamut iluarsaanissanillu aallartitsinissamut katillugit 50 mio. kr. tikillugit.
§ 5. Naalakkersuisunit akuerineqartussanngorlugit Inatsisartut imatut piginnaatitsipput:
1) Inissianik attartukkanik tunisineq –7 mio. kr. angullugit aamma tassunga atasumik 1,5 mio. kr.-it angullugit aningaasartuuteqarsinnaanermut.
2) Boligstøtte atorlugu illuliat sinneruttut tunineqarnerinut –7 mio. kr.-it angullugit.
3) Nammineerluni illuliornissamut neriorsuinernut 20 mio. kr.-it angullugit.
4) Boligstøtte atorlugu illuliat iluarsaannissaannut tapiissuteqarnissamik neriorsuinernut 5 mio. kr. angullugit.
5) Boligstøtte atorlugu illuliat iluarsaannissaannut immikkullu ittumik aserfallatsaalinissaannut taarsigassarsititsinermut 5 mio. kr.-it angullugit.
§ 6. Inatsisartut Naalakkersuisut piginnaatippaat:
1) Kalaallit Nunaanni ilaasunik, allakkanik nioqqutissanillu assartuinermi assartuisartunik Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap akuersissuteqarneratigut isumaqatigiissutissanik naammassinninnissaminnut kiisalu,
2) Aningaasaqarnermut Akileraartarnermullu Ataatsimiititaliap akuersissuteqarneratigut missingersuutinut sunniuteqartussaanngitsumik aningaasartuuteqarnissaminnut Great Greenland A/S-ip 5 mio. kr. tikillugit aningaasaliiffigineqarnissaanut.
§ 7. Inatsisartut Naalakkersuisut piginnaatippaat:
1) aatsitassanut inatsit naapertorlugu akuersillutik nalunaaruteqartarnissaminnut aammalu aatsitassanut inatsit naapertorlugu akuersilluni nalunaarutaareersunik sulianik ingerlatseqqiinnarsinnaanissaminnut tassunga ilanngullugit atuinissamut akuersissutit aallartinnissaanut piumasaqaatinut aamma soorlu IBA isumaqatigiissutinut tunngatillugit isumaqatiginninniarnernik ingerlatsiinnarsinnaanissaminnut.
2) sulianut kinguartinneqarsinaanngitsunut tunngatillugu sulianik aalajangersimasunik aalajangiisarnissaminnut soorlu kulbrintinut tunngatillugu akuersissutinut nalunaarutigineqareersimasunut ilassutinik akuersisarnissaminnut sivitsuisinnaanerit, sulinissamut pilersaarutit apeqqutillu allat inuiaqatigiit aningaasaqarniarnerat eqqarsaatigalugu Naalakkersuisunit aalajangiiffigisariaqartut eqqarsaatigalugit.
§ 8. Inatsit una atuutilissaaq 1. januar 2015-imi.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 1. oktober 2014
Kim Kielsen
-
PDF (0.02MB)