Kapitali 1
Atuuffia il.il.

 

§ 1. Inatsit manna nunap suup aningaasai pineqartut apeqqutaatinnagu aningaasanik nuussinernut atuuppoq, Kalaallit Nunaanni akiliisarnermi isumaginnittartumit tiguneqartunut nassiunneqartunulluunniit, akiliisarnermi isumaginnittartoq suliffeqarfiugaangat aningaasanik nuussisartoq, imaluunniit Kalaallit Nunaanni nunaniluunniit allani suliffeqarfiit immikkoortortarippassuk.
Imm. 2. Inatsit manna aningaasanut nuussinernut akiliinermi kortit (kredit- aamma debetkortit) atorlugit ingerlanneqartunut atuutinngilaq,
1) tigusisup akiliinermik isumaginnittoq isumaqatigiissuteqarfisimappagu nioqqutissanik kiffartuussinernillu akiliinissamut periarfissaliisumik, aamma
2) aningaasanik nuussineq kinaassusermik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takutitsisumik aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaaneranik paasisaqarnissamut periarfissiisumik ilaqartinneqarpat.
Imm. 3. Inatsit manna aningaasanik nuussinernut 7.500 kr.-t tikillugit aningaasartalinnut qarasaasiakkut aningaasat aningaasalersuinermik suliaqarneq pillugu inatsimmi nassuiarneqarsimasutut ittut atorlugit ingerlanneqartunut atuutissanngilaq,
1) kortini immeqqinneqarsinnaanngitsuni amerlanerpaamik 1.125 kr.-t toqqortarineqarsinnaappata, imaluunniit
2) kortini immeqqinneqarsinnaasuni qaammatisiutit ukiuata ataatsip iluani amerlanerpaamik 18.750 kr.-t tikillugit toqqortarineqarsinnaappata, qaammatisiutillu ukiuata ataatsip iluani 7.500 kr.-t tiguneqarsinnaappata.
Imm. 4. Inatsit manna, imm. 3 apeqqutaatinnagu, aningaasanut nuussinernut oqarasuaat angallattagaq atorlugu imaluunniit qarasaasiakkut it-kkulluunniit atortut allat atorlugit ingerlanneqartunut atuutissanngilaq, aningaasanik nuussinerit taakku siumut akileriigaappata, 1.125 kr.-llu sinnernagit aningaasartaqarpata.
Imm. 5. Inatsit manna aningaasanut nuussinernut oqarasuaat angallattagaq atorlugu imaluunniit digitalikkut it-kkulluunniit atortut allat atorlugit ingerlanneqartunut atuutissanngilaq, aningaasanik nuussinerit taakku naammassineqarnermik kingornatigut akiligaappata, aamma
1) tigusisup akiliinermik isumaginnittoq isumaqatigiissuteqarfigisimappagu nioqqutissanik kiffartuussinernillu akiliinissamut periarfissaliisumik,
2) aningaasanik nuussineq kinaassusermik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takutitsisumik aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaaneranik paasisaqarnissamut periarfissiisumik ilaqartinneqarpat, aamma
3) akiliisarnermi akunnermiliuttartoq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsisit tunngavigalugit pisussaaffeqarpoq.

 

§ 2. Inatsit manna Kalaallit Nunaata iluani nioqqutissanik kiffartuussinernillu pisinernut atatillugu nuussinernut atuutissanngilaq,
1) aningaasat 7.500 kr.-t sinnersimanngippatigit,
2) tigusisup akiliinernik isumaginnittua aningaasanik unioqqutitsinikkut pissarsiarineqarsimasunik inatsisinut naapertuuttunngortitsiniartarneq aamma pinerliiniarnernik aningaasalersuineq akiorniarlugu pinaveersaartitsumik suliniutit pillugit inatsimmi pineqartunut ilaatinneqarpat, aamma
3) inummit tigusisup nioqqutissanik kiffartuussinernilluunniit tunniussinissamik isumaqatigiissusiorfigisimasaanit aningaasanik nuussinerit akiliinermi isumaginnittup tigusisoq aqqutigalugu normu tunngaviusoq paatsoorneqarsinnaanngitsoq atorlugu kingumut paasisaqarfigissinnaapagit.

 

§ 3. Aningaasanik nuussinerni paasissutissat suut ilaatinneqartarnissaannik piumasaqaatit, tak. § 9, kattuffinnut/suliniaqatigiiffinnut nalinginnaasumik iluaqutaasunik siunertaqartunut aningaasanik nuussinermi atuutinngillat,
1) aningaasat nuunneqartut 1.125 kt.-t sinnersimanngippatigit,
2) nuussineq Kalaallit Nunaata iluani ingerlanneqarpat,
3) kattuffik/suliniaqatigiiffik naatsorsuutinik saqqummiussaatitaasutut piumasaqaateqarfigineqarpat, aamma
4) kattuffik/suliniaqatigiiffik pisortanit nakkutigineqarpat avataaneersumilluunniit kukkunersiorneqartarpat, kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisaasumit kukkunersiuisumilluunniit nalunaarsorneqarsimasumit ingerlanneqartumik.
Imm. 2. Imm. 1 tunngavigalugu atuutsitsisoqassannginnissaani piumasaqaataavoq kattuffiup/suliniaqatigiiffiup Akileraaruseriffimmi nalunaarsorneqarsimasuunissaa, naatsorsuutinillu saqqummiussisussaanermik piumasaqaateqarfiup avataanersumillu kukkunersiuisoqarnissamik pisortanilluunniit nakkutigineqarnissamik piumasaqaatit eqqortinneqarsimanissaat. Kattuffik/suliniaqatigiiffik inuit kattuffiup/suliniaqatigiiffiup qullerpaatut aqutsisui imaluunniit taassuminnga allatigut nakkutilliisut pillugit aammaattaaq paasissutissiissaaq. Pissutsini oqaaseqatigiit siullianni aappaannilu taaneqartuni allannguutit Akileraaruseriffimmut nalunaarutigineqartassapput.

 

§ 4. Inatsit manna aningaasanik nuussinernut imaattunut atuutissanngilaq:
1) akiliisoq nammineq kontominit aningaasanngorlugit tigusippat,
2) illuatungeriit marluk kontokkut akunnerminni akiliinissaannut periarfissiisumik aningaasanik akilerneqartunik nuussinissaannut akuersissuteqartoqarsimappat, aningaassanik nuussineq pineqartoq inatsisilerinermi immikkoortup inuulluunniit kinaassusianik paatsoorneqarsinnaanngitsumik takutitsisumik paasisaqarnissamut periarfissiisumik ilaqartinneqarpat,
3) checkit qarasaasiakkut akuerisaasut atorlugit akiliisoqarpat,
4) Kalaallit Nunaanni akileraarutit, pillaammik akiliisitsissutit akitsuutilluunniit allat pisortanut akilerneqarnerat pineqarpat, imaluunniit
5) akiliisoq tigusisorlu akiliinernik isumaginnittuusarpata, namminneq akisussaaffigisaminnik iliuuseqartut.

 

Kapitali 2
Nassuiaatit

 

§ 5. Inatsimmi matumani makku ima paasineqassapput:
1) Akiliisoq: Inuk inatsilerinermiluunniit immikkoortoq, kontomik piginnittoq kontomit aningaasanik nuussisoqarnissaanik akuersissutiginnittoq, imaluunniit kontoqanngippat inuk inatsisilerinermiluunniit immikkoortoq aningaasanik nuussisoqarnissaanik inniminniisoq.
2) Tigusisoq: Inuk inatsisilerinermiluunniit immikkoortoq, aningaasanik nuussinermi aningaasanik nuunneqartunik tigusisussarpiatut eqqarsaatigineqartoq.
3) Akiliinermik isumaginnittoq: Inuk inatsisilerinermilluunniit immikkoortoq, aningaasanik nuussinikkut kiffartuussinernik tunniussisarnermik sulinermini ilaatitsisoq.
4) Akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttoq: Akiliinermi akunnermiliuttoq, akiliisup tigusisulluunniit akiliinermik isumaginnittorinngisaat, aningaasanik nuussinerup isumagineqarnerani peqataasoq.
5) Aningaasanik nuussineq: Aningaasanik nuussineq, akiliisoq sinnerlugu akiliinermik isumaginnittoq aqqutigalugu qarasaasiakkut isumagineqartoq, tigusisumut akiliinermik isumaginnittumiittumut aningaasanik atugassiissuteqartoqarnissaa siunertaralugu, inuup akiliisup tigusisullu taannarpiaanera apeqqutaatinnagu.
6) Batchfilitut nuussineq: Aningaasanik nuussinerit ataasiakkaat ataatsimoortillugit nassiunneqartut.
7) Kinaassutsimut paatsoorneqarsinnaanngitsumik takussutissaq: Naqinnerit, kisitsit ilisarnaatilluunniit ataatsimoortitat akiliinermik isumaginnittumit aalajangersarneqarsimasut, akiliinermik, isumaginninnermik nalunaaruteqartarnermillu ingerlatseriaatsit aningaasanik nuussinerit isumagineqarneranni atorneqartartut pillugit nalunaarsuiffiit naapertorlugit.
8) Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarnermut allattoqarfik: Aningaasanut pinerluutinut allattoqarfik Kalaallit Nunaannut attuumassuteqartoq Danmarkimi Hvidvaskesekretariatet-imi inissisimavoq, illutigut Naalagaaffiup Eqqartuussisuata aningaasaqarnikkut immikkut pinerluttuleriffiani (SØK) inissisimalluni, SØK-lli ataani sammisaqarfiunani.

 

§ 6. Inatsimmi matumani Aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsisartut inatsisaanni § 4-mi nassuiarneqarneratut pasineqassaaq.

 

§ 7. Pinerliiniarnernik aningaasalersuineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi § 30-mi nassuiarneqarsimaneratut paasineqassaaq, iliuuserineqartoq inatsimmi tassani § 28-mi pineqartoq eqqarsaatigalugu.

 

Kapitali 3
Akiliisup akiliinermik isumaginnittuata pisussaaffii

Akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut

 

§ 8. Akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut tassaapput taassuma aqqa, najugaqarfia kontoatalu normua. Najugaqarfimmut taarsiullugu akiliisup ulloq inunngorfia, sumi inunngornera, sullitap ilisarnaatitut normua imaluunniit inuttut normua allanneqarsinnaavoq. Akiliisoq kontomut normoqanngippat akiliinermik isumaginnittup kontop normuanut taarsiullugu kinaassutsimut ilisarnaat paatsoorneqarsinnaangitsoq aningaasanik nuussinermi akiliisumik paasissutissiisinnaasoq atussavaa.

Aningaasanik nuussinerni paasissutissat nalunaarsuinerlu

 

§ 9. Akiliinermik isumaginnittup aningaasanik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqartarnissaat qulakkiissavaa, tak. § 8.
Imm. 2. Aningaasat nuunneqannginneranni akiliisup akiliinermik isumaginnittuata uppernarsaatit paasissutissalluunniit allat tatiginartut paasissutissiisumit arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsumeersut tunngavigalugit akiliisoq pillugu paasissutissat tamaasa misissussavai.
Imm. 3. Kontomit aningaasanik nuussinermi misissuisoqarnissaanik piumasaqaat eqqortinneqartutut isigineqassaaq
1) kontop ammarneqarneranut atatillugu akiliisup kinaassusia uppernarsarneqarpat, paasissutissallu tamatumunnga atatillugu saqqummertut, aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsimmi kinaassutsit pillugit paasissutissat toqqortarineqarnissaannik pisussaaffeqarnermik piumasaqaatit tunngavigalugit toqqortarineqarpata, imaluunniit,
2) akiliisoq akiliinermik isumaginnittumit inatsisip matuma atortuulernera sioqqulluguli sullitarineqarsimappat, akiliisorlu pillugu paasissutissat tamakkiisut aarlerinartunik naliliineq tunngavigalugu piffissami naleqquttumi pissarsiarineqarpata.
Imm. 4. Aningaasanik nuussinerni konto aqqutiginagu isumagineqartuni akiliisup akiliinermik isumaginnituata akiliisoq pillugu paasissutissat aatsaat uppernarsassavai aningaasat nuunneqartut 7.500 kr.-t sinnersimappatigit, aningaasanik nuussineq nuussinertigut arlalitsigut imminnut ataqatigiinneqarsorinartutigut katillutik 7.500 kr.-t sinnerlugit aningaasartaqartutigut isumagineqarsimanngippat.
Imm. 5. Imm. 4 atuutissanngilaq  aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsimmi § 7-mi nalunaaruteqartussaatitaaneq tunngavigalugu nuussineq aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaanertut imaluunniit pinerliiniarnernik aningaasalersuinertut pasitsaanneqarpat.
Imm. 6. Akiliisup akiliinermut isumaginnittuata nalunaarsuiffiit aningaasanik nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissanik imaqartut ukiuni tallimani toqqortarissavai.

Aningaasanik Kalaallit Nunaata iluani nuussineq

 

§ 10. § 9, imm. 1 atuutissanngilaq akiliisut tigusisullu akiliinermik isumaginnittuat Kalaallit Nunaannippat, aningaasanillu nuussineq akiliisup kontoata normuanik imaluunniit kinaassutsimut paatsuugassaanngitsumik takussutissiamik aningaasanik nuussinermi akiliisup kinaassusianik paasissutissiisinnaasumik ilaqartinneqarpat.
Imm. 2. Tigusisulli akiliinermik isumaginnittuata tamanna qinnutigippagu akiliisup akiliinermi isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut atugassanngortissavai, taamatut qinnuteqarnerup tiguneqarnerata kingornatigut ullut suliffiusut pingasut qaangiutsinnagit.

Aningaasanik Kalaallit Nunaata nunallu allat akornanni nuussineq

 

§ 11. Tigusisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat aningaasanik nuussinerit akiliisoq pillugu paasissutissanik tamakkiisunik ilaqartinneqassapput.
Imm. 2. Akiliisumit ataatsimit batchfilitut nuussinerni tigusisup akiliinermik isumaginnittui Kalaallit Nunaata avataaniippata imm. 1 nuussinernut ataasiakkaanut tassani katersorneqarsimasunut atuutissanngilaq, batchfili paasissutissanik taakkuninnga imaqarpat, nuussinerillu ataasiakkaat akiliisup kontoa pillugu paasissutissanik imaluunniit kinaassutsimut paatsuugassaanngitsumik takussutissiamik imaqarpata.

 

Kapitali 4
Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata pisussaaffii

Akiliisoq pillugu paasissutissat amigaataanerannik paasisaqarneq

 

§ 12. Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata akiliisoq pillugu paasissutissanik nalunaaruteqariaatsimi, imaluunniit akiliinermik isumaginneriaatsimi aningaasanik nuussinermi atorneqartartutut immersugassami immersuiffissat ilisarnaatinik allaniluunniit isumaginneriaatsimi pineqartumi akuerisaasunik immersorneqarsimanersut misissussavai. Tigusisup akiliinermik isumaginnittua akiliisoq pillugu paasissutissat makku amigaataanersut paasiniarlugu sukumiisumik suleriaaseqassaaq:
1) Aningaasanik nuussinerni akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaanniippat paasissutissat § 10 tunngavigalugu piumasaqaatigineqartut.
2) Aningaasanik nuussinerni akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut § 8 tunngavigalugu piumasaqaatigineqartut, imaluunniit tamanna pisariaqarpat paasissutissat § 17 tunngavigalugu piumasaqaatigineqartut.
3) Batchfilitut nuussinerni akiliisup akiliinermut isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut § 8 tunngavigalugu piumasaqaatigineqartut, taamaattorli batchfilitut nuussinerinnarmi, imaanngitsoq nuussinerni ataasiakkaani tassani katersorneqarsimasuni.

Aningaasanik nuussinerni akiliisoq pillugu paasissutissat amigaataappata paasissutissalluunniit amigarpata

 

§ 13. Tigusisup akiliinermik isumaginnittua aningaasanik nuunneqartunik tigusinerani paasissutissat inatsit manna tunngavigalugu piumasaqaataasut amigaataasut amigartulluunniit paasigunigit aningaasanik nuussineq itigartissavaa imaluunniit akiliisoq pillugu paasissutissat tamakkiisut piumassallugit.
Imm. 2. Akiliinermik isumaginnittup akiliisoq pillugu paasissutissat piumasarineqartut akuttunngitsumik tunniuttanngippagit, tigusisup akiliinermik akunnermiliuttua iliuuseqassaaq, tassanilu mianersoqqussutinik nassiussineq piffissaliussatullu aalajangersarneqartut siullermik ilaasinnaapput, tamatumalu kingornatigut akiliinermut isumaginnittup taassuma siunissami aningaasanik nuussineri itigartittarsinnaallugit imaluunniit akiliinermik isumaginnittumut tassunga niuernikkut attaveqaqatiginninneq killissalersorneqassanersoq unitsinneqassanersorluunniit isummerfigisinnaallugu. Tigusisup akiliinermik isumaginnittua oqaaseqaatigiit siulliit tunngavigalugit iliuuseqarpat Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik tamatuminnga nalunaarfigineqassaaq.

Aarlerinartut aallaavigalugit naliliineq

 

§ 14. Akiliisoq pillugu paasissutissat amigaataanerat amigarneralluunniit aningaasanillu nuussineq tamatumaluunnit assinganik nuussineq pasinartuunersoq aamma Aningaasanik Peqquserluutinik Malunnarunnaarsaasarnermut Allattoqarfik aningaasanik peqquserluutinik malunnarunnaarsaasarneq pinerliiniarnernillu aningaasalersuisarneq pinaveersimatinniarlugit iliuuserisassat pillugit inatsisimmi § 7 tunngavigalugu nalunaaruteqarfigineqassanersoq tigusisup akiliinermik isumaginnittuata naliliinerani ilaatinneqassapput.

Nalunaarsuineq

 

§ 15. Tigusisup akiliinermik isumaginnittuata nalunaarsuiffiit aningaasanik nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissanik imaqartut ukiuni tallimani toqqortarissavai.

 

Kapitali 5
Akiliinnermik isumaginnittunut akunnermiliuttut pisussaaffii

Nuussinermi akiliisoq pillugu paasissutissanik toqqortarinnittarneq

 

§ 16. Akiliinermik isumaginnittunut akunnermiliuttut paasissutissat aningaasanik nuussinermut atatillugu akiliisoq pillugu tigusatik tamaasa aningaasanik nuussinermut ilanngullugit toqqortarineqarnissaat isumagissavaat.

Teknikkikkut killissaliissutit

 

§ 17. Akiliisup akiliinermik isumaginnittua Kalaallit Nunaata avataaniippat akiliinermillu isumaginnittumut akunnermiliuttoq Kalaallit Nunaanniippat imm. 2-5 atorneqassapput.
Imm. 2. Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup akileeriaaseq teknikkikkut killissalerneqarsimasoq tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut aningaasanik nuussinermik nassiussinermini atorsinnaavaa, teknikkikkut killissaliussat akiliisoq pillugu paasissutissanik aningaasanik nuussinermi malinnaatitsisinnaannginnerat apeqqutaatinnagu, paasissutissat inatsit manna tunngavigalugu piumasaqaataasut amigaataanngitsut amigaataanngitsulluunniit akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup aningaasanik nuunneqartunik tigusinermini paasippagu.
Imm. 3. Akiliisoq pillugu paasissutissat inatsit manna tunngavigalugu piumasaqaataasut amigaataasut amigartulluunniit akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup aningasanik nuussinermik tigusinermini paasiguniuk akileeriaaseq teknikkikkut killissaliisoq aatsaat atorsinnaavaa, akiliisoq pillugu paasissutissat amigaateqartut tamakkiisuunngitsulluunniit akiliisup akiliinermik isumaginnittuanut nalunaarutigineqarsinnaappat. Nalunaarutiginninneq pisinnaavoq akileeriaaseq nalunaaruteqariaaserluunniit paasissutissanik ingerlatitseqqiisinnaasoq atorlugu, imaluunniit periaaseq alla akuerisaasoq imaluunniit akiliinermik isumaginnittut taakkua akornanni isumaqatigiissutaasimasoq atorlugu.
Imm. 4. Akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup akileeriaaseq teknikkikkut killissalersuisoq atorpagu, akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup akiliisoq pillugu paasissutissat tiguneqartut tamaasa tigusisup akiliinermik isumaginnittuata qinnuteqarneratigut tigusisup akiliinermik isumaginnittuanut qinnutigisap tiguneranit ullut suliffiusut pingasut qaangiutinnginneranni atugassanngorlugit tunniutissavai, paasissutissat taakku tamakkiisuunerat tamakkiisuunnginneralluunniit apeqqutaatinnagu.
Imm. 5. Imm. 2-mi aamma 3-mi taaneqartutut pisoqartillugu nalunaarsuiffiit paasissutissanik tiguneqartunik tamanik imallit akiliinermik isumaginnittumut akunnermiliuttup ukiuni tallimani toqqortarissavai.

 

Kapitali 6
Nakkutilliineq naammagittaalliuuteqarsinnaanerlu

 

§ 18. Akiliinermik isumaginnittut inatsimmik matuminnga eqquutsitsinerat Akileraaruseriffiup nakkutigissavaa.
Imm. 2. Paasissutissat inatsisip matuma malinneqarneranik nakkutilliinermi atugassatut pisariaqartut akiliinermik isumaginnittut Akileraaruseriffimmut tunniutissavaat.

 

Kapitali 7
Pineqaatissiissutit

 

§ 20. § 9, imm. 1-imik, imm. 2-mik, imm. 4-mi aamma imm. 6-imik, § 10, imm. 2-mik, § 11, imm. 1-imik, § 12-imik, § 13-imik, § 15-imik kiisalu § 17, imm. 3-5-imik piaaraluni mianersuaalliorujussuarluniluunniit unioqqutitsinerit pinerluttulerineq pillugu inatsit tunngavigalugu pillaammik akiliisitsinikkut pineqaatissiissutigineqassapput. Pisuni immikkut sakkortusaataasuni Pinerluttulerineq pillugu inatsimmi kapitali 31-at atorneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Suliffeqarfiup inuulluunniit pisussaaffik § 18, imm. 2 tunngavigalugu pisussaaffigisani eqqortinngippagu Akileraaruseriffiup inuk, suliffeqarfik inuilluunniit suliffeqarfimmut akisussaasut pinngitsaaliiniutitut pillaammik ullormiit ullormut sapaatilluunniit akunnikkaartumik akiliisussanngortissinnaavai.
Imm. 3. Ingerlatseqatigiiffiit il.il. (inatsisilerinermi immikkoortutut isigineqartut) pinerluttulerineq pillugu inatsimmi kapitali 5 tunngavigalugu pinerluttulerineq pillugu inatsit tunngavigalugu akisussaatinneqarsinnaapput.

 

Kapitali 8
Atortuulersitsineq

 

§ 21. Inatsit manna 1. juni 2010-mi atortuulerpoq.

Namminersorlutik Oqartussat, 19. maj 2010

Kuupik Kleist

/

Ove Karl Berthelsen