Aalisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaanni nr. 18, 31. oktober 1996-imeersumi § 14 imm. 9, kingullermik, Inatsisartut Inatsisaanni nr. 17, 3. december 2009-meersumi allanngortinneqartoq, tunngavigalugu aalajangersarneqarpoq:

Atuuffia

§ 1.  Aalisarneq pillugu inatsimmi § 14, imm. 5-imi aamma § 14, imm. 7–imi, periarfissiissut tunngavigalugu, atuinermut akiliut pillugu nalunaarutikkut aqunneqarnera erseqqaarinnerusumik malittarisassiorneqarnissaa siunertarineqarpoq. Atuinermut akiliummut pisussaaffeqarneq angallatinit aalisarnernit pisuuppata imaluunniit umiarsuaatileqatigiiffinnit aalisartitsinermit pisuuppata taakkualu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartuuppata atuuppoq.

Pisassiissutinut akitsuummut akiliineq

§  2.  Aalisarneq pillugu inatsimmi § 14, imm. 7-imi angallatit avataasiorluni aalisarsinnaanermut aammalu sinerissap qanittuani raajarniarsinnaanermut akuersissutinik peqartunut pisassiissutinut akitsuutit taaneqartut, pisassiissutit amerlassusaat tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Pisassiissutitut nalunaarutigineqartut tonsimut ataatsimut nalilernerisigut akitsuuserneqartassapput, akitsuullu Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaanni annertussusilerneqartassalluni. Pisassiissutinut akiliutigineqartoq pisarineqanngitsunit utertinneqarsinnaanngilaq.

§  3.  Aalisarneq pillugu Inatsisartut Inatsisaanni § 14, imm. 7-imi, pisassiissutit nalunaarutigineqartut pillugit akitsuusiisarnermut atatillugu, piffissaq akiliiffissaq aamma akiliiffissaq kingullerpaaq Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaanni aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2.  Pisassiissutit januaarip aallaqqaataata kingorna nalunaarutigineqarpata qaammatisiutit ukiuannut ataatsimut atugassiissutaappata, akitsuutit ulloq taanna nalunaarfiusoq akilerneqassapput, kingusinnerpaamillu nalunaarutigineraniit qaammatit pingasut qaangiunnerini akilerneqareersimassallutik.
Imm. 3. Ulloq akiliiffissaq kingulleq sapaataappat ullorluunniit nalliuttuuppat, arfininngorneruppalluunniit akiliiffissaq kingulleq ullormut tullinnguuttumut nalinginnaasumut sivitsorneqassaaq.

§ 4.  Inummut imaluunniit suliffeqarfimmut, piffissaq eqqorlugu akiliinngitsoortumut, piffissamik akiliiffissamik Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Aqutsisoqarfik aalajangiisinnaavoq, taamatuttaarlu akitsuutip akilernissaanut qularnaveeqqusiissummik piumasaqaateqarsinnaalluni.

Ulluni aalisarfiusuni aalisarnermik ingerlatsineq

§ 5.  Avataasiorluni aalisartunut imaluunniit sinerissap qanittuani raajarniartunut, ulluni aalisarfiusuni aalisarnermik ingerlatsisunut pisassiissutitut nalunaarutigineqartunut akitsuutit pi­sassiissutinit tulaanneqartut tunngavigalugit naatsorsorneqartarput. Pineqartuni akitsuutit aalisarnerup uninneraniit qaammat ataaseq qaangiuppat akiligassanngortinneqassaaq, kingusinnerpaamillu aalisarnerup uninneraniit qaammatit marluk qaangiunneranni akilerneqarsi­massalluni. Ulloq akiliiffissaq kingulleq sapaataappat ullorluunniit nalliuttuuppat arfininngorneruppalluunniit, akiliiffissaq kingulleq ullormut tullinnguuttumut nalinginnaasumut sivitsorneqassaaq.

Aalisarsinnaanermut akuersissummut akiliuteqartitsinermi akiliisarneq

§  6.  Aalisarsinnaanermut akuersissutinik tunniussaqarnermi aamma sinerissap qanittuani aalisarsinnaanermut akuersissutinik akuersissuteqarnermi, tassani sinerissap qanittuani raajarniarneq pinnagu, akiliuteqartitsinissamik akiligassiisoqassaaq. Akiliuteqartitsinermi akigititassaq Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaanni aalajangersarneqartassapput.
Imm. 2. Aalisarneq pillugu inatsisartut Inatsisaanni § 14, imm. 5 malillugu, sinerissap qanittuani aalisarsinnaatitaanermut akuersissutinik tunniussinermi akiliuteqartitsinermi akiligassiissut taaneqartoq, tassani sinerissap qanittuani raajarniarneq pinnagu, Inatsisartut Aningaasanut Inatsisaanni akiligassanngorfiinik aamma kingusinnerpaamik akilerneqarfissaanut killissarititanik aalajangersaasoqarpoq.
Imm. 3.  Aalisarsinnaanermut akuersissutinik januaarip aallaqqaataata kingorna qinnutigineqartunit qaammatisiutit ukiuannut ataatsimut atugassatut akuersissutaappata, akiliuteqartitsinermi akiliinissaq ullormi akuersissuteqarnermiit qaammatit pingasut qaangiunnerini akilerneqareersimassapput.   
Imm. 4. Ulloq akiliiffissaq kingulleq sapaataappat imaluunniit nalliuttorsiorfiuppat arfinin­ngorneruppalluunniit, akiliiffissaq kingulleq ullormut tullinnguuttumut nalinginnaasumut sivitsorneqassaaq.

Umiatsiaararsorluni aalisartunut akiliuteqartitsisarneq

§  7.  Umiatsiaaraq paasineqassaaq angallat ammaannartoq ikkuttakkamik motorilik.
Imm. 2. Umiatsiaararsorluni aalisartut tamarmik aalisarsinnaanermut akuerineqarnissamik qinnuteqaammut akuerineqartumut siullermut atatillugu taamaallaat akiliummik akiliissapput. Umiatsiaararsorluni aalisartoq, aalisarsinnaanermut akuersissummut siullermut akiliummik akiliuteqareersimasoq, aalisakkanik allanik aalisarsinnaanermut akuersissummik pissarserusuppat, aalisarsinnaanermut akuersissutit taakku tunniunneqassapput, akiliuteqartitsinertaqanngitsumik.

Akiliisussaatitaaneq

§ 8. § 2 naapertorlugu, qaammatisiutit ukiuannut ataatsimut akitsuut akilerneqartussaq, januarip aallaqqaataani pisassiissutinik nalunaaruteqarfigineqartumit akilerneqartassaaq. Qaammatisiutit ukiuata ingerlanerani pisassiissutit nalunaarutigineqarpata, qaammatisiutit ukiuata sinnerani akitsuutit, inummit imaluunniit suliffeqarfimmit pisassinneqartunit akilerneqartassapput. 
Imm. 2.  Qaammatisiutit ukiuata pineqartup ingerlanerani, pisassiissutit ilaannakortumik tamakkiisumilluunniit allamut tunniunneqarpata, tunniussisuusoq, qaammatisiutip ukiuata akiliiffissaatitaasup ingerlanerani akitsuummik akiligassamik akiliisussaatitaavoq.
Imm. 3.  Pisassiissutinik tunniussinermi, soorlu suliffeqarfiup akiliisinnaajunnaarluni uninneranut atatillugu, imaluunniit pinngitsaalisamik tunisariaqarpagu, imaluunniit aningaasatigut ajutoorluni assigisaanilluunniit pissuteqartumik suliffimmik unitsitsisoqarpat, akitsuummik akiliisussaatitaaneq suliffeqarfimmit pisassiissutinik tigusisumit akisussaaffigineqassaaq.

Pineqaatissiissutit

§ 9. § 4 aallaavigalugu, piaaraluni imaluunnit annertuumik mianersuaalliornikkut, piffissaq eqqorlugu akiliisoqanngippat, pineqartoq akiliuteqartinneqassaaq.

§ 10.  Allaffeqarfittut ingerlatsisuusut, suliaq akiliuteqartitsinerup saniatigut annertune­rusumik kinguneqassanngitsoq naliliippata, Naalakkersuisut imaluunniit Naalakkersuisunit piginnaatitaaffimmik tunineqartup, suliaq eqqartuussivimmut ingerlatinnagu unioqqutitsisoq, unioqqutitsinerminik nassueruteqarpat, piffissallu aalajangersimasup iluani akiliuteqarnissaminut piareersimappat, qinnuteqaateqarnikkut, annertussusileriikkamik akiliuteqartitsinissamut, piffissaq akiliiffissaq sivitsorneqassasoq aalajangersinnaavaa.
Imm. 2. Imm. 1-imi taakkartorneqartut aallaavigalugit, Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut malittarisassat unnerluussinissamut atorneqarsinnaapput.  

§ 11.  Akiliisitsinerit, § 9 malillugu ingerlanneqartut, Nunatta karsianut nakkassapput.

Misileraalluni aalisarneq

§ 12.  Misileraalluni avataasiorluni aalisarnernut aammalu sinerissap qanittuani raajarniarnernut akitsuutit, pisarisaviit tunngavigalugit amerlassusilerneqartassapput. Pisat tonsikkaartumik akitsuutilerneqartassapput, akitsuutillu § 2, imm. 1–imi taaneqartut assigissavaat.
Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu akitsuut, aalisareernerup kingorna ukiup aalisarfiusup qaangiunnerani januarip aallaqqaataani akilerneqartassapput, ukiullu aalisarfiusup qaangiunnerani aprilip aallaqqaataani kingusinnerpaamik akilerneqartassallutik.
Imm. 3.  Misileraalluni aalisarnermi akitsuummik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisut akiliinngitsoortitsisinnaapput. Akitsuutinik akiliinnginnissaq allakkatigut nalunaarutigineqassaaq.

Atuutilersinneqarnera

§ 13.  Nalunaarut ulloq 1. marts 2010-mi atuutilissaaq.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 12. februar 2010

Ane Hansen

/

Amalie Jessen