Kapitali 1
Anguniagaq atuuffialu

§ 1. Inatsisartut inatsisaanni anguniagaavoq unammilleqatigiilluarneq aqqutigalugu inuiaqatigiit tungaasigut pisuussutinik atorluaanissap siuarsarnissaa suliffeqarfinnut atuisunullu iluaqutaasumik.

§ 2. Inatsisartut inatsisaanni ilaapput inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit suusulluunniit tamarmik kiisalu pisortat aningaasaatai atorlugit inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfinnut ikiorsiissutit.
Imm. 2. Unammilleqatigiinnermik killilersuutit pisortat aqutsinerata toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kingunerippagit kapitali 2-mi 3-milu malittarisassat atuutinngillat. Unammilleqatigiinnermik killiliineq kommunalbestyrelsimit aalajangerneqartoq taamaallaat pisortat aqutsinerata toqqaannartumik pisariaqartumilluunniit kingunerissavaat, unammilleqatigiinnermik killiliineq inatsisit naapertorlugit kommunalbestyrelsimut suliassiissutaasut naammassinissaannut pisariaqarsimappat.
Imm. 3. Kommunit inuussutissarsiutit siuarsarnissaannut inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut il.il. aningaasaliinikkut ikiuussinnaanerat pillugu inatsisartut inatsisaanni § 2 malillugu kommunit peqatigiillutik aalajangigaat kommunalbestyrelsip aalajangigaatut naleqartinneqarput.
Imm. 4. Unammilleqatigiinnermik killiliineq imm. 2-mut ilaanersoq pillugu naalakkersuisut aalajangiisussaaput. Naalakkersuisut pineqartoq § 17, imm. 1 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit qinnuigineqaruni unammilleqatigiinnermik killiliissut imm. 2-mut ilaassanersoq, naalakkersuit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap qinnuteqaataata tiguneraniit kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit aalajangiisimassapput. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ulloq akissuteqarfissaq kinguartissinnaavaa.
Imm. 5. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqaruni pisortat aqutsinerat/iluarsiinerat tapiissuteqarneralluunniit unammilleqatigiinnermut akornutaasunik kinguneqassasoq imaluunniit inuiaqatigiit pisuussutaasa pitsaasumik atorneqarnissaannut allatigut ajoqutaassasoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq naalakkersuisunut tunngavilersorlugu oqaaseqaateqarsinnaavoq unammilleqatigiinnermik ajoqusiisumik sunniutissai tikkuartorlugit kiisalu unammilleqatigiinnerup suliaqarfimmi siuarsarneqarsinnaanera pillugu siunnersuuteqarluni. Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataata tiguneraniit kingusinnerpaamik qaammatit sisamat qaangiutsinnagit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaataa akissuteqarfigissavaa. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap akissuteqarfissaq kinguartissinnaavaa.
Imm. 6. Pisortaqarfik inuutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut aqutsisuusoq aalajangiisartorluunniit § 17, imm. 2 malillugu aqutsineq aalajangiinerluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutiginnissaaq imaattoqarsimappat:
1) inuussutissarsiutigalugu suliffeqarfik pisortaqarfimmit nammineq aqunneqarpat, imaluunniit,
2) suliffeqarfiup aqunneqarnera pisortanik peqataaffigineqarpat aammalu
3) aqutsineq unammilleqatigiinnermut pingaaruteqarpat.
Imm. 7. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu Naalakkersuisut nalunaartussaatitaaneq pillugu malittarisassiussapput, tamatumani ilangullugit nalunaartussaatitaanerup annertussusia pillugu malittarisassat.

§ 3. Akissarsiat sulinermullu tunngasut Inatsisartut inatsisaanni ilaanngillat. Unammilleqatigiinnermulli Ataatsimiititaliap sulinermini atugassatut kattuffiit suliffeqarfiillu akissarsiat sulinermullu tunngasut pillugit paasissutisseeqqusinnaavai.

§ 4. Kapitali 2-mi aalajangersakkat suliffeqarfimmi koncernimiluunnit tassanerpiaq isumaqatigiissutinut, aalajangikkanut ataatsimoortumilluunniit ulluinnarni ingerlatseriaatsinut atuutinngillat.
Imm. 2. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereeerlugu Naalakkersuisut imm. 1-ip atornissaanut malittarisassiorsinnaapput, tamatumani ilanngullugit suliffeqarfiup koncernilluunniit taannarpiaap iluani isumaqatigiissutit, akuersissutit aamma ataatsimoortumik periutsit qanoq paasineqarnissaannut malittarisassat.

§ 5. Piserusussutsip neqerooruteqarsinnaassutsillu unammillersinnaasullu misissorneqarnerat tunngavigalugu Inatsisartut inatsisaat manna malillugu niuerfissat piukkunnartut killeqartitaanerat pisassaaq. Niuerfimmi piukkunnartumi suliffeqarfiit peqataasut inissisimanerat uppernarsarneqareerpat unammilleqatigiissinnaassuseq misissorneqassaaq, inissisimaneratalu pisariaqartippagu Inatsisartut inatsisaat unioqqutinneqarnersoq nalilerneqassalluni.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu naliliinermut atatillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliamut ilisimasalinnik avataaneersunik suleqateqarsinnaavoq.

 

Kapitali 2
Unammilleqatigiinnermik killiliisunik isumaqatigiissuteqarnerup inerteqqutaanera

§ 6. Suliffeqarfiit toqqaannartumik toqqaannangitsumilluunniit unammilleqatigiinnerup killilernissaanik taamatulluunniit kinguneqartussanik isumaqatigiissuteqaqqusaanngillat.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu isumaqatigiissutit makkuninnga imaqarsinnaapput:
1) Pisinermi tunisaqarnermiluunniit akit imaluunniit niuernermi piumasat allat pillugit aalajangersaaneq.
2) Nioqqutissiornerup, tunisaqartarnerup, teknikkikkut ineriartornerup aningaasaliisarne-rulluunniit killilernerat aqunnerallu.
3) Niuerfiit pilersuisoqarfiillu aggulunnerat.
4) Sullissinerit assigiimmik nalillit niueqatinut naligiinngitsunik piumasaqarfigineqarnerat, taamaalillutik unammilleqatigiinnermi pitsaannginnerusunik atugassaqalerlutik.
5) Isumaqatigiissuteqarnermi piumasarissallugu isumaqatigiissuteqarfigisap ilassummik tunniussaqarnissaq akuerissagaa, suussutsimikkut imaluunniit niuernermi periutsit malillugit isumaqatigiissutip suuneranut tunngassuteqanngitsumik.
6) Suliffeqarfiit marluk amerlanerusulluunniit joint venturimik pilersitsinikkut unammilleqatigiinnikkut periutsitik ataqatigiiaassagaat.
7) Tuniseqqittarnermut akit pituttuutaasumik aalajangerneqarnerat imaluunniit niueqat ataaseq arlallilluunniit akissatut inassutaasunik saneqqusseqqunagit.
Imm. 3. Imm. 1 aamma atuuppoq suliffeqarfiit kattuffiisa aalajangiinerinut suliffeqarfiillu akornanni ataatsimoortumik ingerlatsinerinut.
Imm. 4. § 6, imm. 1-ip unioqqutinneqartarnera unitsinniarlugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaavoq § 19 malillugu. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imm. 1-imut tunngatillugu nalornissutai akuersaarumallugit aamma ataatsimiititaliap suliffeqarfiup neriorsuutai pituttuisunngortissinnaavai, tak. § 20.
Imm. 5. Imm. 1-3 malillugit isumaqatigiissutit aalajangikkallu inerteqqutaasut atorsinnaassanngillat, § 7 malillugu ilaasussaatitaanngikkunik, § 8 malillugu ilaassanngikkunik, § 9 malillugu nalunaarummut ilaanngikkunik imaluunniit § 10 malillugu ataatsimoorlutik ilaatitaanngikkunik.

§ 7. § 6, imm. 1-imi inerteqqut atuutinngilaq imaattoqarsimappat:
1) Isumaqatigiissuteqaqatigiit niuernikkut pissarseqataassutaat niuerfissaqqissuni isumaqatigiissummut atasuni 10 procenti sinnerlugu annertussuseqanngippata, isumaqatigiissut suliffeqarfiit niuerfimmi unammilleqataavissunut unammilleqataalersinnaasunulluunniit isumaqatigiissutaasimappat, tamaattoq takuuk imm. 2-3,
2) Isumaqatigiissummi niuerfinni piukkunnartuni usumaqatigiissuteqarfigisat ataasiakkaat niuerfimmi piukkunnartumi pissarseqataassutaat 15 procentimit annerunngippat suliffeqarfiit niuerfimmi pineqartumi unammilleqatigiittut unamilleqatigiilersinnaasullunniit pineqartillugut, taamaattoq takuuk imm. 2 aamma 3,
3) Isumaqatigiisuteqaqatigiit katillugit kaaviiaartitaasa 5 million kr.-nit sinnersimassanngikkaat, tamaattoq takuuk imm. 2, 3 aamma 4.
Imm. 2. Imm. 1-imi atortuutitsinnginneq atuutinngilaq imatut pissutsit ippata:
1) Suliffeqarfiit imaluunniit suliffeqarfiit kattuteqatigiissut nioqqutissanik sullissinernilluunniit tunisinermut tuniseqqinnermulluunniit akit, iluanaarutissat isumaqatigiissutigisimappatigit, ataatsimut aaqqissussimappatigit akuersissutigisimappatigilluunniit.
2) suliffeqarfiit marluk arlallilluunniit isumaqatigiissuteqarnermikkut neqeroorutit sioqqutsisumik iluarsiissuteqartikkaat taamaaliorniarsarisulluunniit, neqeroorutit ammarnissaannut piumasaasut aalajangersaraat taamaaliorniarsarisulluunniit, neqeroorutit kinguartikkaat taamaaliorniarisulluunniit, neqeroorutit sioqqutsisumik nalunaarutiginissaannut imminnut pisussaatittut imaluunniit allatigut imminnut pisussaatittut neqerooruteqannginnermi suleqatigiinniarlutik.
Imm. 3. § 6 imm.1-imi inerteqqut atuuppoq suliffeqarfiit akornanni isumaqatigiissutinut, suliffeqarfiit kattuteqatigiit aalajangigaannut suliffeqarfiillu akunnerminni ataqatigiiaakkamik periuseqarpata, periuserlu taanna isumaqatigiissutinut assingusunut, akuersissutinut imaluunniit ataatsimoortumik periutsinut unammilleqatigiinnermik killiliisuuppata.
Imm. 4. Isumaqatigiissut unammilleqatigiit unammilleqatigiinngitsulluunniit akornanni isumaqatigiissutaanersoq sunaassusersiuminaappat nalinganut killissarititaq 10 procent atuuppoq.
Imm. 5. Imm. 1-imi immikkoortillugit ilaanngitsut atuupput, nr. 1-imi 2-milu niuernermi peqataa-nerup annertussusia qummut killissarititaasut 10 procent aamma 15 procetiusut ukiuni tulleriiginnarni marlunni 2 procentpoint sinnerlugit qaffariarsimanngippata.
Imm. 6. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu Naalakkersuisut imm. 1, nr. 3 malillugu kaaviiaartitat naatsorsortarnerannut malittarisassanik kiisalu niuernermi peqataassutit imm. 1, nr. 1 aamma 2-miittut, tak. imm. 5, minnerusumik qummut killingata qaangerneqarnerata ilaatinneqannginnissaa pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 8. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaaruteqareerluni § 6, imm. 1-imi inerteqqut atorunnaarsissinnaavaa, suliffeqarfiit akornanni isumaqatigiissutit, suliffeqarfiit kattuteqatigiissut iluanni aalajangikkat imaluunniit suliffeqarfiit akornanni ulluinnarni ingerlatseriaatsit ataqatigiiaakkat tungaasigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqaruni makkunatigut iluaqutaasut:
1) nioqqutissiornermi imaluunniit nioqqutissanik sullissinernillu avammut ingerlatitseqqittarnermi imaluunniit teknikkikkut aningaasatigullu ineriartornermi pitsanngorsaanermut nukittorsaaqataasoq,
2) atuisartut iluaqutaasunit naapertuuttumik pissarseqataasut,
3) suliffeqarfiit taakkua anguniarnerannut pisariaqanngitsumik killilersorneqanngitsut, aammalu
4) nioqqutissat sullissinerillu annertunersaat pillugit suliffeqarfiit unammillersinnaajunnaarsinne-qassanngitsut.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu ilanngunneqannginnissamik qinnuteqarluni isumaqatigiissut pineqartoq, akuersissut imaluunniit periuseq ataqatigiiaagaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqassapput. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nalunaaruteqartarneq pillugu malittarisassiussaaq, nalunaarnermut immersugassat immikkut ittut ilanngullugit.
Imm. 3. Imm. 1 malillugu aalajangikkani nalunaarneqassaaq ilaatinneqannginnissaq qanoq sivisutigisumik atuutissanersoq. Ilaatitaannginneq siusinnerpaamik piffissamit nalunaarfimmiit atuutilersinnaavoq. Ilaatitaannginneq piumasaqaatilerlugu nalunaarutigineqarsinnaavoq.
Imm.4. Nalunaaruteqarnerup kingornatigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaatitaannginneq sivitsorsinnaavaa, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq isumaqaruni imm. 1-mi piumasaasut suli atuuttut. Imm. 3 taamaaqataanik atorneqassaaq.
Imm.5. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imm. 1 imaluunniit imm. 4 malillugit aalajangikkat allanngortissinnaavai imaluunniit utertissinnaavai pissutsit imaappata:
1) Aalajangiinermut pingaarutilimmut aalajangersimasumut tunngatillugu pissusiviusut allanngorsimappata.
2) Isumaqatigiissummut, akuersissummut imaluunniit periutsimut ataqatigiiaakkamut peqataasut piumasarisanut malinnaanngippata.
3) Isumaqatigiissummut, akuersissummut imaluunniit periutsimut ataqatigiiaakkamut peqataasunit eqqunngitsumik paasinerlutassamilluunniit paasissutissiisimaneq tunngavigalugu aalajangiisoqarsimappat.

§ 9. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliffeqarfiup imaluunniit suliffeqarfiit kattuttut nalunaaruteqareernerisigut nalunaarutigisinnaavaa isumaqatigiissut, aalajangigaq imaluunniit periuseq ataqatigiiaagaq pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunngisai malillugit § 6, imm. 1-imi inerteqqummut ilaanngitsut, taamaattumillu § 6, imm. 4 malillugu peqqussuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nalunaartarneq pillugu malittarisassiussaaq, tamatumani ilanngullugit nalunaarnermut immersugassat immikkut ittut atornissaannut malittarisassat.

§ 10. Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit oqaaseqaatinik piniareernermigut isumaqatigiissutit, aalajangikkat aamma periutsit ataqatigiiaakkat ataatsimoortut aammalu § 8, imm. 1-imi piumasaqaatinut naammassinnissimasut § 6, imm. 1 malillugu inerteqqummiittut ilaatinneqannginnissaannut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2. Suliffeqarfiit kattuttut imaluunniit periutsit ataqatigiissut iluanni isumaqatigiissutit akuersissutilluunniit imm. 1 malillugu ataatsimoortumik ilaaatitaannginnissamut ilaatinneqartut ataasiaannartumik § 8, imm. 1-imi piumasaqaatinut akuerineqarsinnaanngippata, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq suliffeqarfinnut isumaqatigiissummut ilaasunut ataatsimoortumik ilaatitsinngitsoorsinnaavoq.

 

Kapitali 3
Salliulluni inissisimanermik atornerluineq

§ 11. Salliulluni inissisimanerup atornerlunnissaa suliffeqarfimmut ataatsimut arlalinnulluunniit inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu atornerluineq soorlu makkunatigut pisinnaavoq:
1) Pisinermi tunisinermilu akit naleqqutinngitsut imaluunniit niuernermi piumasaasut allat naleqqutinngitsut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pinngitsaaliissutiginerat.
2) Atuisunut ajoqutaasumik nioqqutissiornerup, tunisisarnerup imaluunniit teknikkikkut ineriartornerup killilerneqarnerat,
3) Sullissinernut assigiimmik nalilinnut atugassarititat naligiinngitsut niueqatinut atortitaanerat, taamaalillutik taakkua unammilleqatigiinnermi ajornerusumik inissisimalerlutik,
4) Isumaqatigiissummi atugassarisatut piumasarineqarpat isumaqatigiissuteqarfigisap akuerissagai ilassummik akiliutit suussusertik malillugu imaluunniit niuernermi periutsit malillugit isumaqatigiissutip suuneranut tunngassuteqanngitsut.
Imm. 3. Imm. 1-imik unioqqutitsinerit unitsinniarlugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq peqqussuteqarsinnaavoq, tak. § 19. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imm. 1-imut tunngatillugu nalornisoorutai akuersaarneqaqqullugit ataatsimiititaliap aamma suliffeqarfiup neriorsuutai pituttuisunngortissinnaavai, tak. § 20.
Imm. 4. Suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit nalunaaruteqareernerisigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitaliap nalunaarutigisinnaavaa pissutsit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunngisai malillugit iliuuseq aalajangersimasoq imm. 1-mut atanngitsoq, taamaattumillu imm. 3 malillugu peqqussuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq.
Imm. 5. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aperineqaruni nalunaarutigissavaa suliffeqarfik ataaseq arlallilluunniit salliullutik sutigut inissisimanersut. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nalunaarutigippagu suliffeqarfik salliulluni inissisimanngitsoq nalunaarut pituttuisuussaaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamit utertinneqarnissaata tungaanut.
Imm. 6. Imm. 4 imaluunniit 5 malillugit aalajangiinissamut atortussat pigineqarnissaat pillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq malittarisassiorsinnaavoq.

 

Kapitali 4
Tapiissutit unammilleqatigiinnermik equtitsisut

§ 12. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap peqqussutigisinnaavaa pisortat aningaasaataat atorlugit suliffeqarfinnut aalajangersimasunut tapiissutaasimasut unitsinneqassasut utertillugilluunniit akilerneqassasut.
Imm. 2. Tapiissutit imaassimappata peqqussuteqartoqarsinnaavoq:
1) toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit unammilleqatigiinnerup equtinnissaanik siunertaqarpat imaluunniit kinguneqarpat aamma
2) pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik unioqqutitsineruppat.
Imm. 3. Tapiissutit pisortat aqutsinerat naapertorlugu inatsisinik eqqortitsinerunersoq pillugu aalajangiisussaapput naalakkersuisut imaluunniit kommunimi nakkutilliisoqarfik pineqartoq, inatsisit allat malitsiginngippassuk. Aalajangiineq pissaaq ataatsimiititaliap qinnuiginninnerata tiguneraniit kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap piffissaliussaq sivitsorsinnaavaa.
Imm. 4. Tapiissutit utertillugit akilernissaannik peqqussuteqarfigineqarsinnaapput inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiit namminersortunit pigineqartut, suliffeqarfiit imminnut pigisut kiisalu suliffeqarfiit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit pigineqarlutik ingerlatseqatigiiffittut ingerlasuusut. Naalakkersuisut imm. 1 malillugu tapiissutit utertillugit akilernissaannik peqqussut aamma suliffeqarfinnut ingerlatseqatigiiffitut isikkulimmik ingerlatanut pisortanit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartunut aalajangersimasunut tutsinneqarsinnaanersoq malittarisassiorfigisinnaavaat.
Imm. 5. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pisortat tapiissutaasa utertillugit akilernissaannut peqqussuteqarsinnaatitaanera tapiissutit tunniunneqarnerata kingornatigut ukiut tallimat qaangiunneranni pisoqaavallaalissaaq. Piffissaliussaq atortussaajunnaarsinneqarsinnaavoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap namminerisaminik imaluunniit maalaaruteqarneq tunngavigalugu suliamik aallartitsisoqarneraniit ataatsimiititaliap aalajangiinissaannut tungaanut. Utertillugit akilikkat erniaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiitiliap naatsorsuusiussavai kingusinaarluni akiliutit il.il. pillugit inatsisartut inatsisaat malillugu, tamatumani ilanngullugu ernialersuineq pisinnaasoq unammilleqatigiinnermik equtitsisumik tapiissutip tunniunneqarfianiit.
Imm. 6. Nalunaareernerup kingornatigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap pisortanit tapiissutinut pissutsinik ilisimaqarnini tunngavigalugu imm. 2, nr. 1-imut tapiissutit ilaanngitsut nalunaarutigisinnaavaa, taamaammallu peqqussuteqarnissamut tunngavissaqanngitsoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq nalunaartarneq pillugu malittarisassiorsinnaavoq, tamatumani ilanngullugu nalunaaruteqarnermut immersugassat immikkut ittut atorneqarnissaat.

§ 13. Kommunit, inuutissarsiutigalugu suliffeqarfimmut aningaasaliinertigut inuutissarsiornerup ineriartortinnissaanut kommuunit peqataasinnaanerat pillugu inatsisartut inatsisaat malillugu, inuutissarsiornermut aningaasaliiniarlutik pilersaaruteqartut aningaasaliitinnatik, aningaasaliinissamut pilersaarut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut saqqummiutissavaat, taassumalu sioqqutsisumik neriorsuutigalugu nalunaarutigisinnaavaa pissutsit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup ilisimalersimasai malillugit § 12, imm. 2-mi pineqartutut unammilleqatigiinnermik equtitsisumik tapiissuteqartoqanngitsoq.
Imm. 2. Kommunit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfianit sioqqutsisumik neriorsuummik piniarnissamik pisussaaffeqarnerat pillugu naalakkersuisut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamiit oqaaseqaammik pissarsiniareernikkut, malittarisassiussapput kiisalu malittarisassiussallutik kommunini nakkutilliisoqarfiit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiullu akornanni suleqatigiinnissap aaqqissuuneqarnissaannik.

 

Kapitali 5
Kattunnerit il.il. nalunaarutigineqarnerat

§ 14. Kattussinerit, suliffeqarfiit tiguneqarneri suliffeqarfiillu kattunneqarneri Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput. Tamannali atuutinngilaq kattunneq, suliffeqarfiit tiguneqarnerat suliffeqarfiilluunniit kattunneqarnerat pisimappat suliffeqarfiup anaanaasup suliffeqarfiillu allequtaasut akornanni imaluunniit koncernimi tassanerpiaq suliffeqarfiit allequtaasut akornanni.
Imm. 2. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq oqaaseqartereerlugu Naalakkersuisut nalunaartussaatitaaneq pillugu malittarisassiussapput, tamatumani ilanngullugit kattunnerit ilaat, suliffeqarfinnik tigusinerit kattussinerillu nalunaarutigineqartariaqannginnerat pillugit malittarisassat.

 

Kapitali 6
Tamanut ammasuuneq sulianillu ilisimasaqarneq

§ 15. Pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisartut inatsisaat inatsit manna malillugu sulianut atuutinngilaq, taamaallaalli atuullutik suliat malittarisassat aalajangersarnerannut tunngasut ukua malillugit: § 2, imm. 7, § 4, imm. 2, § 7, imm. 6, § 8, imm. 2, 2. pkt, § 9, 2. pkt., § 10, imm. 1, § 11, imm. 6, § 12, imm. 4, 2. pkt., aamma imm. 6, 2. pkt., § 13, imm. 2, § 14, imm.2, § 17, imm. 3 aamma § 25, imm. 3. Taamaattoq pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu inatsisartut inatsisaanni § 4, imm. 2 aamma § 6 Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulianut atorneqassaaq. 1. aamma 2. pkt. aamma atuutissapput paasissutissat Inatsisartut inatsisaat manna atorlugu paasissutissat pissarsiarineqartut aqutsisoqarfimmut allamut tunniunneqarsimatillugit.
Imm. 2. § 2, imm. 4, 1. pkt. aamma § 12, imm.3, 1. pkt., malillugit naalakkersuisut aalajangiineri, § 2, imm. 6, malillugit nalunaarutit, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap oqaaseqaatai tunngavilersukkat naalakkersuisullu § 2, imm. 5 malillugu akissutai, Unammilleqatigiinnermi Ataatsimiititaliap §13, stk 1 malillugu sioqqutsisumik neriorsuuteqarsimanerannik, kiisalu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangiineri tamanut saqqummiunneqassapput. Aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq sinnerlugu aalajangigai tamanut saqqummiunneqassapput, unammilleqatigiinneq pillugu inatsisip paasineqarnissaata pingaaruteqarneranut imaluunniit allatigut kikkunnut tamanut soqutiginaateqarneranut isumaqartoqarpat. § 29 innersuussutigalugu suliani akiliisitsinissaq aalajangerneqarpat eqqartuussut, akiliutip akuerineqarnera imaluunniit tamatuma eqikkarneqarnera tamanut saqqummiunneqassapput.
Imm. 3. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulinera pillugu paasissutissat nalinginnaasumillu nassuiaatit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap tamanut saqqummiussinnaavai.
Imm. 4. Imm. 2 aamma 3 malillugit tamanut saqqummiussinerni paasissutissat teknikkimut tunngasut, tamatumani ilanngullugit ilisimatusarluni misissuineq, nioqqutissioriaaseq, kiisalu ingerlatsinermut niuernermullu tunngatillugu isertugaasut tamanut saqqummiunneqassanngillat, paasissutissat inummut suliffeqarfimmulluunniit paasissutissani pineqartumut aningaasatigut annertuumik pingaaruteqarpata. Aamma suliffeqarfimmi Finanstilsynemit nakkutigineqartumi sullitanut ataasiakkaanut paasissutissat tamanut saqqummiunneqassanngillat.
Imm. 5. Inuup Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut paasissutissiisussap ataatsimiititaliap siulittaasuanut piumasarisinnaavaa imm. 4 malillugu paasissutissat tamanut saqqummiunneqassanngitsut aammalu ataatsimiititaliami ilaasortanut allanut tunniunneqassanngitsut. Siulittaasup inaarutaasumik aalajangissavaa paasissutissat qanoq annertutigisumik qanorlu isikkulerlugit tamanut saqqummiunneqassanersut.

§ 16. Pisortat suliffeqarfiini suliat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulianut atuuppooq. Suliani suliat suliarineqartarnerat pillugu inatsit malillugu peqataasut tusarniaaffigineqartarsinnaanerat missingiummi tamarmi aalajangiiffissatut ilaavoq. Oqaaseqaateqarnissaq minnerpaamik sapaatip akunnerinik pingasunik sivisussuseqassaaq, suliaq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut saqqummiunneqareersimanngippat.

 

Kapitali 7
Unammilleqatigiinnermut oqartussaaso, aaqqissugaaneq pisinnaatitaaffiillu

§ 17. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap nakkutigaa Inatsisartut inatsisaata matuma Inatsisartullu inatsisaat malillugit maleruagassiat malinneqarnissaat, taamaattorli takukkit § 2, imm. 4,1.pkt. aamma § 12, imm. 3, 1. pkt. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suliaq nammineerluni, nalunaaruteqareernikkut imaluunniit naammagittaalliortoqarneratigut, suliarisinnaavaa. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangissavaa suliap misissornissaanut aalajangiiffiginissaanulluunniit naammattumik patsisissaqarnersoq, tamatumani ilanngullugu suliap suliarinera unitsikkallarneqassanersoq unitsinneqavissanersorluunniit. Aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq aalajangersinnaavoq suliassaq suliariniarnagu suliffeqarfiit § 20 malillugu siusinnerusukkut neriorsuereersimappata.
Imm. 2. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut allattoqarfiuvoq Inatsisartut inatsisaat manna tunngavigalugu sulianut Inatsisartut inatsisaatalu atuutinnera ulluinnarni allaffissornikkut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami sinnerlugu isumagisaralugu.
Imm. 3. Naalakkersuisut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap suleriaasia aamma Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aamma Unamilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup sulinerannut malittarisassat sukumiinerusut, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaasortassaasa toqqarneqarnissaannut inassuteqaatit, Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap siulittaasuata inassuteqarneratigut Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortat qinigaaffiup naannginnerani soraarsitaanissaannut malittarisassat kiisalu ataatsimiititaliami ilaasortat akissarsiaqartitaanissaat pillugu malittarisassat Inatsisartunut Naalakkersuisunullu il.il. ilaasortat akissarsiaqartitaanerat pillugu Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akissarsiaqartitaanissaannut malittarisassat aalajangersassavaat.

§ 18. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliami ilaasortaapput siulittaasoq ilaasortallu arfinillit. Ataatsimiititaliap siulittaasua ilaasortaalu Naalakkersuisunit ukiunut sisamanut toqqarneqassapput. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq ilaasortat ilaqassapput pisortat namminersorlunilu inuutissarsiutigalugu suliffeqarfiinik ingerlataannik ilisimasaqarluartunik, tamatumani ilanngullugit inatsisilerinermut, aningaasanut, aningaasaqarnermut atuisullu soqutigisaannut tunngasunik ilisimasallit. Siulittaasoq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamilu ilaasortat pingasut inuussutissarsiornermut atuisullu soqutigisaannut attuumassuteqassanngillat. Naalakkersuisut toqqartussaavaat ilaasortaq ataaseq inuussutissarsiortut kattuffiinit inassutigineqartoq, atuisartut kattuffiisa inassuteqarneratigut ilaasortaq ataaseq, aamma naalakkersuisut KANUKOKA-llu peqatigiillutik inassuteqarneratigut ilaasortaq ataaseq pisortat inuutissarsiornikkut ingerlatsinerannik immikkut ilisimasaqarluartoq. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap ilaasortai inuttut suliassamullu piginnaasaqarluarnertik tunngavigalugu toqqarneqassapput, atorfitsillu attuumassuteqarfiginagit sulissallutik.

§ 19. Unammilleqatigiinnermut killilersuutit sunniutaat ajoqutaasut unitsinnissaat siunertaralugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 6, imm. 4, 1.pkt. imaluunniit § 11, imm. 3, 1. pkt. malillugit peqqussutigisinnaasai ilaatigut makkuusinnaapput:
1) Isumaqatigiissutit, aalajangikkat, niuernermi piumasaasut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit atorunnaarsinnerat.
2) Akit iluanaarutissallu qummut qaangerneqannginnissaat, imaluunniit akit iluanaarutissallu naatsorsorneranni naatsorsueriaatsimut malittarisassat aalajangersimasut atorneqassasut.
3) Suliffeqarfiup ataatsip arlallilluunniit pineqartut taamaaqataanik tunisinermut suliffeqarfiup atugasaritittagai atuuttut atorlugit pisisunut sukumiinerusumik taasanut tuniseqqusaanerat. Suliffeqarfiulli tamatigut piumasarisinnaavaa aningaasanngorlugu akilerneqarnissaq imaluunniit tutsuiginartumik qularnaveeqqusiinissaq.
4) Nioqqutissaq sullissinerluunniit neqeroorutigisinnaajumallugit attaveqatigiinnermi atortunut periarfissaqartitsisinnaanissaq.
5) Niueqatigiinnermi piumasaasut nalinginnaasut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigeqqusaanerat.
Imm. 2. Imm. 1, nr. 5 malillugu peqqussut piffissamit aalajangiiviffimmiit ukiuni marlunni atuuppoq.

§ 20. Suliffeqarfiit neriorsuutaat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap § 6, imm. 1-mut imaluunniit § 11, imm. 1-imut tunngatillugu nalorninartoqartitaanik iluarsiissutaasut ataatsimiititaliamit suliffeqarfinnut pituttuisunngortinneqarsinnaapput. Neriorsuut aalajangersimasumik sivisussusilerneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Neriorsuut imm. 1 malillugu pituttuisunngortitaareerpat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq neriorsuutaasut piffissaq eqqorlugu eqqortumillu naammassineqarnissaat qulakkeerumallugu pisariaqartunik peqqussuteqarsinnaavoq.
Imm. 3. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imm. 1 malillugu aalajangiineq utertissinnaavaa imaattoqarpat:
1) Aalajangiinermut tunngatillugu pissusiviusut pingaarutilimmik allannguuteqarsimappata.
2) Isumaqatigiissummi, isumaqatigiissummi imalunniit periutsini ataqatigiissuni peqataasut neriorsuutit akerliannik iliorpata.
3) Isumaqatigiissummi, isumaqatigiissummi imaluunniit periutsini ataqatigiissuni peqataasut eqqunngitsumik paatsiveerutitsisumilluunniit ilisimatitsinerat tunngavigalugu aalajangiisoqarsimappat.

§ 21. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq paasissutissanik piumasaqarsinnaavoq, tamatumani ilanngullugit naatsorsuutit, naatsorsuusiornermut atortut, allattugaatit assilineri, niuernermi pappiarat allat qarasaasiatigullu paasissutissiat katersukkat, tassani ataatsimiititaliap sulineranut imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkanut ilaanersut aalajangiiffigineqassammata.

§ 22. Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sulineranut atortussatut nakkutilliilluni misissuisinnaavoq, tamatumalu kingunerissallugu Nakkutilliinermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfiup suliffeqarfiilluunniit kattuttut allaffeqarfii angallassinermullu atortui paasisaqarfigiumallugit iserfigisinnaallugit paasissutissallu tamarmiusut assilineri piumallugit, taakkununnga ilanngullugit naatsorsuutit, naatsorsuusiornermi atortussat, allattukkat niuernermilu pappiarat allat, suminngaanneersuuneri apeqqutaatinnagit. Nakkutilliilluni misissuinermut atatillugu Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup oqaasiinnartigut nasuiaanneqarnissaq piumasarisinnaavaa, tassanilu piumasaralugu inuit nakkutilliilluni misissuinermut peqataasut kaasarfitik, taskitik il.il. sunik imaqarnersut takutissagaat, Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup paasisaqarnissaa immaqalu assinginik pissarsinissaa siunertaralugu.
Imm. 2. Suliffeqarfiup suliffeqarfiilluunniit kattuttut paasissutissaataat paasissutissanik nioqquteqartartumit avataaneersumit paarineqarpata suliarineqarpataluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup niuertup avataaneersup suliffimmi iniutai iserfigisinnaavai paasissutissat paasisaqarfigiumallugit assiliumallugillu. Taamaaliorsinnaanermut tunngaviussaaq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik paasissutissanut pineqartunut suliffeqarfimmit suliffeqarfinnilluunniit kattutunit nakkutilliilluni misissuiffigineqartunut toqqaannartumik isersinnaatinnagu.
Imm. 3. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nakkutilliinermik misissuineri taamaallaat pisinnaapput Nunatta Eqqartuuviata akuersereerneratigut kinaassutsillu uppernarsareerneratigut.

§ 23. § 22 malillugu nakkutilliilluni misissuisoqarneranut atatillugu Unammilleqatigiinnermut Nakkutilliisoqarfiup qarasaasiatigut paasissutissat nakkutilliilluni misissuinermut atuumassuteqartut assilisinnaavai, angerlaassinnaallugillu misissuataarnissaat siunertaralugu. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup suliffeqarfiup initai qimappatigit assilisat parnaarlugit toqqorneqassapput. Nakkutilliilluni misissuiffigineqartup piumasarisinnaavaa nammineq imaluunniit sinniisutut toqqakkami toqqoqqissaakkap ammarnerani najuunissaa aamma Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussanik misissuinerisa ingerlanerani najuutissasoq. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik pisussaavoq nakkutilliilluni misissuinerup kingornatigut kingusinnerpaamik ulluinnaat 25-it qaangiunneranni paasissutissat assilineri Unammilleqatigiinnermik Nakkulliisoqarfiup nakkutilliilluni misissuiffigeqartumut tunniutissallugit. Atortussat assilineqartut misissuataarneqareerpata immikkut naqissuserlugit toqqorneqassapput. Atortussat assilineqartut aserortigaassapput Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik isumaqarpat suliaq unammilleqatigiinnermut malittarisassanik unioqqutitsisimanermik imaqanngitsoq. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik aalajangerpat suliaq ingerlateqqinniarlugu assilillugit naqitat aserorterneqassapput suliaq inaarutaasumik aalajangiiffigineqarpat.
Imm. 2. Suliffeqarfimmi suliffeqarfinniluunniit kattuttuni pissutsit patsisaallutik ullormi nakkutilliilluni misissuiffioqarfiusumi paasissutissat assilinerat tiguneqarsinnaanngippata Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup niuernermut init parnaarsinnaavai paasissutissallu immikkut naqissuserlugit toqqorsinnaavai ulluinnaat pingasut angullugit.
Imm. 3. Imm. 2-imi piumasaasut assigalugit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup, akuersissummik pissarsisareerneratigut, paasissutissat saqqummersinneqarfimmi pisut assilinissaat siunertaralugu ilanngullugit tigusinnaavai. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup atortussat tigusimasai assilisimasat tiguneranut nalunaarsuiffik ilangullugu paasissutissat misissoqqinniarlugit tiguneqarsimasut assilineri ilanngullugit suliffeqarfimmut suliffeqarfinnulluunniit kattuttunut utertillugit tunniunneqassapput Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup misissuinerata kingornatigut kingusinnerpaamik ulluinnaat pingasut qaangiutsinnagit.
Imm. 4. Unammilleqatiginnermut Nakkutilliisoqarfiup imm. 1 aamma 3-mi piffissaliussat immikkut pisoqarneratigut sivitsorsinnaavai.

§ 24. § 22, imm. 1 aamma 2 kiisalu § 23, imm. 1-3 malillugit pisussaaffiit suliarinerini politiit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut ikiuutissapput.

§ 25. Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik nunat allat unammilleqatigiinnermut pisortaannut paasissutissanik ingerlateqqiissinnaavoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup nipangiussisuttaaneranut ilaasunik, nunat taakkua unammilleqatigiinnermut inatsisiminnik atortitsinerata siuarsarneranut tunngasunik, tamatumani ilanngullugu naalagaaffeqatigiinnerup iluani nunat marluk arlallilluunniit akornanni pisussaaffinnik Kalaallit Nunaata naammassinninnissaa siunertaralugu.
Imm. 2. Nunani allani unammilleqatigiinneq pillugu pisortanut paasissutissanik ingerlatitseqqiinermi Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissat makku piumasaqaatigissavai:
1) tigusisup taamaqataanik nipangiussisussaatitaanerata ataaniittut,
2) taamaallaat siunertamut nunat marluk arlallilluunniit isumaqatigiissutaannut atuuttumut aalajangersagaasoq, paasissutissanik paarlaateqatigiinneq tamatuminnga tunngaveqarpat, aamma
3) taamaallaat allanut ingerlateqqinneqarsinnaasoq Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup ersarissumik akuersineratigut siunertamullu akuersinermut tunngasuinnarmik atorneqartussatut.
Imm. 3. Naalakkersuisut Unammilleqatigiinermik Nakkutilliisoqarfiup paasissutissanik unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nipangiussisissutaanermut ilaasunut nunat allat ingerlatitseqqissinnaanerat pillugu sukumiinerusunik malittarisassorsinnaavoq.

 

Kapitali 8
Naammagittaalliorneq

§ 26. Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap Inatsisartut inatsisaa malillugu aalajangigai pisortanut allaffissornikkut oqartussaasunut allanut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.
Imm.2. § 2, imm. 1 aamma 6, § 3, 1.pkt., § 4, imm. 1, § 6, imm. 1, § 7, imm. 1-3, § 8, imm. 1, imm. 3, 2. pkt, imm. 4 5-milu, § 9, imm. 1, § 11 imm. 1, 4 5-milu, § 12 imm. 1, aamma imm. 6 1. pkt., §14, imm. 1, §15, imm. 4, § 19, § 20, imm. 2 aamma 3, aamma § 35, imm. 3, 2. pkt. malillugit aalajangikkat Nunatta Eqqartuussivianut siullertut suliassanngortinneqarsinnaapput ukunannga:
1) Aalajangiifigineqartoq.
2) Suliamut nammineq annertuumik soqutigisaqartoq. Tamannali atuutinngilaq § 20, imm. 2 aamma 3 malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangigaanut.
Imm. 3. § 17, imm. 1 malillugu aalajangikkat Nunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqarsinnaanngillat.
Imm. 4. § 15, imm. 4 malillugu aalajangikkanut suliassanngortitsinerit kinguartitsiffiusinnaapput. Aalajangiinerit allat pillugit suliassanngortitsinerit allat Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap imaluunniit Nunatta Eqqartuussiviata kingusinnerusukkut sunniuteqartissinnaavai.

§ 27. AalajangikkatNunatta Eqqartuussivianut suliassanngortinneqartut tunniunneqassapput aalangiineq pineqartumut nalunaarutigineranit kingusinnerpaamik sapaatip akunneri sisamat qaangiutsinnagit. Immikkut ittumik patsisissaqartillugu Nunatsinni Eqqartuussiviup suliassanngortitsinermut piffissarititaasup qaangerneqarnera soqutiginngiinnassavaa.

 

Kapitali 9
Pineqaatissiinermik aalajangersakkat il.il.

§ 28. Naalakkersuisut imaluunniit tamatumunnga Naalakkersuisut piginnaatitaa inuk pinngitsaaliissummik ullukkaartumik imaluunniit sap.akunnikkaartumik akiligassissinnaavaainuup pineqartup makkua sumiginnarpagit:
1) inatsisartut inatsisaat manna malillugu Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap paaserusutai,
2) inatsisartut inatsisaat manna malillugu peqqussut piumasaqaalluunniit malinneqarnissaat sumiginnarneqarpat,
3) neriorsuut pituttuisunngortitaq malinneqanngippat, takuuk § 20.
Imm. 2. Pisortanut akiitsunik akiliisitsiniartarnerit pinaveersaartitsiniarnerillu pillugit inatsisartut inatsisaat naapertorlugu pinngitsaaliissummik akiliisitsinerit akileqquneqarsinnaapput.

§ 29. Makkunatigutpiaarisoqartillugu imaluunnit mianersuaalliorujussuartoqartillugu akiliisusanngortitsisoqarsinnaavoq:
1) § 6, imm.1-mik unioqqutitsisoqartillugu.
2) § 8, imm. 3, 3.pkt, imaluunniit imm.4, 2. pkt. naapertorlugu atugassiissummik unioqqutitsisoqartillugu imaluunniit malinninngitsoortoqartillugu.
3) § 11, imm.1-imik unioqqutitsisoqartillugu.
4) § 12, imm. 1 malillugu peqqussummik unioqqutitsisoqartillugu imaluunniit malinninngitsoortoqartillugu.
5) § 14, imm. 1 malillugu nalunaaruteqartoqanngitsillugu.
6) §19 malillugu peqqussummik unioqqutitsisoqartillugu imaluunniit malinninngitsoortoqartillugu.
7) § 20, imm. 1 malillugu neriorsuummik pituttuisunngortitaasumik unioqqutitsisoqartillugu imaluunniit malinninngitsoortoqartillugu.
8) § 20, imm. 2 malillugu peqqussummik unioqqutitsisoqartillugu imaluunniit malinninngitsoortoqartillugu.
9) § 21 malillugu piumasaqaammik malinninngitsoortoqartillugu.
10) Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut imaluunniit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut eqqunngitsunik paatsoorneqarsinnaasunilluunniit paasissutissiisoqartillugu imaluunniit suliamut pingaarutilinnik paasissutissanik aallerfissamut nipangiussisoqarsimatillugu.
Imm. 2. Imm. 1, nr. 1 atorneqarneq ajorpoqpiffissamit isumaqatigiissutip, suliffeqarfiit kattuteqatigiit imaluunniit periutsit ataqatigiissut § 8, imm. 1 imaluunniit § 8, imm. 4 malillugit Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliamut nalunaarutigineqarfianniit aammalu § 8, imm. 1 imaluunniit imm. 4 malillugu Unamilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinerminik nalunaaruteqarnissaata tungaanut.
Imm. 3. Suliffeqarfik naalagaaffimmit, Namminersornerullutik Oqartussanit, kommuninit imaluunniit kommuninit peqatitigiissunit, kommunit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasunit, tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartoq unioqqutitsisimappat, aammalu aktieselskabi, anpartselskabi, andelsselkabi assingusorluunniit unioqqutitsisimappata, suliffeqarfik allallu pinerlunneq pillugu inatsit malillugu akisussaatitaasinnaapput. Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit peqatigiissut kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasut unioqqutitsisimappata aamma tamanna atuutissaaq.
Imm. 4. Inatsisartut inatsisaat taanna malillugu malittarisassat aalajangersakkat malillugit aalajangersarneqarsinnaavoq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarnikkut aalajangersakkanik unioqqutitsisut akiliisussanngortinneqarsinnaammata.
Imm. 5. Inatsisartut inatsisaat taanna malillugu malittarisassat aalajangersakkat malillugit suliffeqarfik Namminersornerullutik Oqartussanit, kommuninit imaluunniit kommuninit peqatitigiissunit, kommunit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasunit, tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pigineqartoq , aammalu aktieselskabi, anpartselskabi, andelsselkabi assingusorluunniit piaaraluni mianersuaalliorujussuarnikkulluuniit unioqqutitsisimappata, akiliisitsinissaq pillugu maleruagassanik aalajanersaasoqarsinnaavoq. Kiisalu pineqaatissiinissamut maleruagassaliortoqarsinnaavoq pinerluttulerinermut inatsimmi piaaraluni imaluuniit mianersuaalliorujussuarnikkut Namminersornerullutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit peqatigiissut unioqqutitsisimappata, kommunalbestyrelsit nunaqarfinnilu aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaannut ilaasut.
Imm. 6. Imm. 1 aamma imm. 3-5 malillugit akiliutissanngortitaasut Landskarsimut nakkassapput.
Imm. 7. Akiliinissamut akisussaatitaaneq ukiut tallimat qaangiunneranni qaangiutereersimassaaq.

§ 30. Niuernikkut kattuteqatigiinnut ilanngunniarluni isumaqatigiissuteqarnermigut § 6 unioqqutitsilluni iliortoq taakkununnga peqataanerminut akiliisitaanngitsorsinnaavoq, qinnuteqartoq siulliulluni pisortanut saaffigiinikkuni paasissutissallu qinnuteqarnerup nalaani pisortat piginngisaat niueqatigiinnut tunngasut saqqummiullugit. Paasissutissat makkuussapput:
1) Pisortat namminneerlutik nakkutilliillutik misissuinnginneranni imaluunniit pissutsit pineqartut pillugit misissueqqissaannginneranni pisortanut timitalimmik nakkutilliilluni misissuinissamut, misissueqqissaarnissamut imaluunniit pissutsit pineqartut pillugit politiinut nalunaarutiginninnissamut periarfissiisoq.
2) Pissutsit pineqartut pillugit pisortat malillugit nakkutilliilluni misissuisimasoq misissueqqissaarsimasorluunniit, niueqatigiit atorlugit unioqqutitsineq pisortanit paasineqarsinnaanngortillugu.
Imm. 2. Akiliisussaatitaaneq taamaallaat atorunnaarsinneqarsinnaavoq qinnuteqartoq:
1) suliap suliarineqarnera tamakkerlugu pisortanik suleqateqarpat,
2) kingusinnerpaamik qinnuteqaatip tunniunnerani niueqatigiinnut ilaanini atorunnaarsissimappugu, aamma
3) niueqatigiinnut allat ilanngunnissaat pinngitsaalisimanngippagit.
Imm. 3. Akiliisitaanissap peerneqarnissaanik qinnuteqaammi imm. 1, nr. 1-mi 2-miluunniit piumasaqaatit taaneqartut naammassineqanngippata qinnuteqaat akiliutissap millinissaanik qinnuteqaatitut isigineqassaaq, takuuk § 31, imm.1.

§ 31. Niueqatigiinnermik isumaqatigiissummut ilanngunnikkut § 6 saneqqullugu iliortoq peqataanini pissutigalugu akiliutissaraluaminik ikilisaaffigineqarsinnaavoq imaattoqarpat:
1) niueqatigiit pillugit paasissutissat annertunerusumik naleqarnerussutsimut pisortat ilisimasaannit annerusumut tunngatillugu qinnuteqartoq paasissutissiippat, aamma
2) § 30, imm. 2-mi piumasaasutut oqaatigineqartut qinnuteqartup naammassippagit.
Imm. 2. Niueqatigiittunut peqataanermut akiliissutissaagaluaq qinnuteqartumut siulliulluni imm. 1-mi piumasaqaatinik naammassinnittumut 50 procentimik appartinneqassaaq. Qinnuteqartumut tullermut imm. 1-mik naammassinnittumut akiliutissaq 30 procentimik appartinneqassaaq. Qinnuteqartunut tullernut imm. 1-mi naammassinnittunut akiliutissaq 20 procentimik appartinneqassaaq.

§ 32. Akiliutissat peernissaannik ikilinissaannilluunniit qinnuteqaatit Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfimmut tunniunneqassapput. Inuit suliffeqarfiilluunniit pasilligaanerat pillugit suliani, imaluunniit Unnerluussisut niueqatigiinnikkut unioqqutitsisoqarsorinninneq pillugu misissuilereersimappata pineqaatissiissutip annikillinissaanik qinnuteqaat aamma Unnerluussisunut tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu qinnuteqaat periutsit makku malillugit suliarineqassaaq:
1) Pisortaqarfiup imm. 1 malillugu qinnuteqaammik tigusaqartup tigunera uppernarsarlugu atsiussavaa.
2) § 33, imm. 1 malillugu pisortaqarfik piginnaasaqarluartoq neriorsuuteqarallassaaq § 30, imm. 1-imi imaluunniit § 31 imm. 1-mi piumasaasut naammassineqarsimanersut paasissutissiissutigalugit, aammalu tamatuma nalaani qinnuteqaatip itigartinnissaanut tunngavissaqarnersoq, § 30, imm. 2-mi piumasaasut naammassineqarsorineqanngimmata.
3) Suliamut paasissutissat naliliinerillu naammassineqarpata § 33 imm. 2 malillugu oqartussaaffiup piginnaaneqartup nalunaarutigissavaa qinnuteqartup § 30, imm. 2-mi piumasaasut naammassineqarsimanersut, taamaassimappallu nr. 2 malillugu neriorsuutaagallartut naapertorlugit akiliutissat peernerat ikilineralluunniit pillugit qinnuteqartoq nalunaarfigissallugu.

§ 33. Neriorsuutaagallartoq oqartussaqarfiup qinnuteqaammik tigusisup § 32, imm. 1 naapertorlugu tunniutissavaa. § 32, imm. 2, nr. 2 malillugu oqartussaqarfik neriorsuuteqanngikkallartillugu neriorsuut Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfiup Unnerluussisullu akornanni oqallisigineqarsimassaq. Akiliuteqartussaajunnaarsitsinissamik taamaallaat neriorsuuteqartoqarsinnaavoq oqartussaasut taakkua isumaqatigiippata.
Imm.2. § 32, imm.2, nr. 3 malillugu akiliutissaagaluup peerneqarnera Unnerluussisoqarfiup nalunaarutigissavaa Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tusarniaaffigereerlugu pasilligaajunnaarneq oqaatigalugu. § 32, imm. 2, nr. 3 malillugu akiliutissaagaluup appartinneqarnera Unammilleqatigiinnermik Nakkutilliisoqarfik tusarniaavigereerlugu Unnerluussisoqarfiup nalunaarutigissavaa suliaq pineqartoq allaffissornikkut akiliuteqarfissanngortillugu imaluunniit eqqartuussivinnut suliassanngortillugu.

§ 34. Suliffeqarfinnit assigiinngitsuniit pineqaatissiissutit sakkukillinissaannut peqatigiilluni qinnuteqaatitut tunniunneqarsinnaanngillat, qinnuteqartut koncernimut atanngippata, qinnuteqaammilu immikkut nalunaarneqanngippat selskabit suut qinnuteqaammi ilaanersut.
Imm. 2. Suliffeqarfimmiit suliffeqarfinniilluunniniit qinneteqaatinut ilaaginnarput maannakkut siusinnerusukkullu siulersuisunut ilaasortaasimasut, suleqataasut qaffasissut suleqataasullu allat, § 30, imm. 2-mi piumasaasunik naammassinnissimasut. Suliaq naammassillugu paasissutissiissutigine-qareerpat nalilerneqareerpallu § 33, imm. 2 malillugu Unnerluussisut nalunaarutigissavaat inuk pineqartoq § 30, imm. 2-mi piumasaasunik eqqortitsisimanersoq, taamaassimappallu akillisitaanissaq akiliutissalluunniit apparneqarnerat atorunnarssinneqartut nalunaarutigineqassaaq, suliffeqarfik suliffeqarfiilluunniit kattuttut § 32, imm. 2 malillugu neriorsorneqarallarsimanerat naapertorlugu.

 

Kapitali 10
Atuutilersitsinneq aamma ikaarsaariarneq pillugit aalajangersakkat il.il.

§ 35. Inatsisartut inatsisaat 1. marts 2008-mi atuutilissaaq. Taamaattorli § 17, imm. 3 aamma § 18 atuutilissapput 1. december 2007. Inatsisartut inatsisaata atuutilerneratigut Unammilleqatigiinneq pillugu inatsit nr. 28, 30. oktober 1992-imeersoq atorunnaassaaq
Imm. 2. Unammilleqatigiinneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 28, 30. oktober 1992-imeersoq suliat malillugu naammassineqarsimanngitsut Inatsisartut inatsisaata atuutilerneraniit atorunnaassapput. Tamannali atuutinngilaq naammagittaalliuutinut kiisalu sulianut eqqartuussivimmiittunut tunngatillugu.
Imm. 3. Unammilleqatigiinnermik killiliisumik isumaqatigiissutit, akuersissutit periutsillu ataatsimut aaqqissukkat Inatsisartut inatsisaata atulernerata nalaani atuuttut aammalu § 6, imm.1 malillugu inerteqqutaasut 1. september 2008 tikitsinnagu § 8 malillugu suneqannginnissaq siunertaralugu nalunaarutigineqarsimagunik Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap aalajangiinerata kingornatigut qaammatit pingasut tikillugit ataannassapput Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliaq itigartitsigaluarpalluunniit. Qaammatinik pingasunik piffissaliineq Unammilleqatigiinnermut Ataatsimiititaliap sivitsorsinnaavaa.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 19. november 2007

Hans Enoksen

/

Siverth K. Heilmann