Kapitali 1.
Atuartitaaneq il.il.

§ 1. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut naapertuuttumik 1.-10. klassini atuartitsissapput.

§ 2. 10. klassimi atuartitsineq meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliinissanut misilitsinnissanullu sukkulluunniit atuuttunut piareersaataasinnaavoq.
Imm. 2. Atuartunut ukiut qulingiluat atuareernermik kingorna ilinniakkatigut inuttullu inuusuttut ilinniartitaanerannut ingerlaqqinnissaminnut piareersimasunut 9. klassimi atuartitsineq meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliinissanut misilitsinnissanullu sukkulluunniit atuuttunut piareersarfiusinnaavoq.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pisortaa Naalakkersuisut nalunaarfigisinnaavaat malittarisassat meeqqat atuarfiannut sukkulluunniit atuuttut malillugit meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliinernik misilitsinnernillu sukkulluunniit atuuttunik ingerlatsinissamut pisinnaatitaasoq.

§ 3. Tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami oqaatsit atuartitsissutaasut tassaapput kalaallisut aamma danskisut.
Imm. 2. Atuartut oqaatsinik ilinniartinneqarnerannut atatillugu tuluit oqaasii ilanngullugit atuartitsissutitut atorneqarsinnaapput.
Imm. 3. Pissutsini immikkut ittuni Naalakkersuisut akuersissutigisinnaavaat oqaatsit atuartitsissutaasut kaalaallisuujunatillu danskisuujunnginnissaat.

§ 4. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq, malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit
1) atuartunut, piginnaasamikkut kinguarsimanerat imaappat annertussuseqarpalluunniit, immikkut tapersersorneqarnissamik pisariaqartitsinerat nalinginnaasumik atuartitsinikkut naammassineqarsinnaanani, immikkut ittumik atuartitsissaaq immikkullu perorsaanermut tunngasunik ikiorsiisassalluni,
2) atuartunut, ilinniakkami ataatsimi arlalinniluunniit nalinginnaasumik atuartitsinermut malinnaaniarnerminni ajornartorsiuteqarallartunut, tapiliussamik atuartitsissaaq, aamma
3) atuartunut, piffissami sivisuumi napparsimanermik pissuteqartumik imaluunniit taakku peqqinnissaat imaluunniit ajunngitsumik atugaqarnissaat eqqarsaatigalugu atuarfimmi atuartinneqarsinnaanngitsunut atuartitsissaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut atuartunut tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atuartinneqartunut, perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu akeqanngitsumik siunnersuisitsisinnaapput.

§ 5. Ukioq atuarfiusoq aggustip ulluisa aallaqqaataanni aallartissaaq minnerpaamillu ullunik atuarfiusunik 200-nik sivisussuseqarluni.

Kapitali 2.
Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat, aqutsisut atuartitsisullu

§ 6. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu tapiiffigineqartartut pisortat sullissivigissavaat imminnut pigisut. Aqutsinermi aningaasaqarnermilu pissutsinut tunngasut pillugit malittarisassatut aalajangersakkat Naalakkersuisunit akuersissutigineqassapput. Malittarisassat imarisassaat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 2. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq atuarfittut pisortat sullissiviattut imminut pigisutut sulinermini arlaannaannulluunniit atasuussanngilaq, atuarfimmullu aningaasaliissutit taamaallaat atuarfiup atuarfittut atuartitsivittullu sulineranut atorneqassallutik.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut qullersaalluni aqutsineq siulersuisunit atuarfiup ingerlanneqarneranut akisussaasunit isumagineqassaaq.
Imm. 4. Siulersuisunut, pisortamut atuarfimmilu atorfilinnut allanut pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni kapitali 2-mi suliami attuummassuteqarneq pissutigalugu peqataasinnaannginneq pillugu aamma kapitali 8-mi nipangiussisussaatitaaneq pillugu aalajangersakkat atuupput.
Imm. 5. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat nerisaqarfiuutigisunik immikkoortortallit atuarfiup illuutaannik ataasiakkaanik imaluunniit taakku annersaannik piginnittuussapput, allallu peqatigalugit illuutinik piginnittooqqusaanatik. Tamanna atuarfiup illutaata ilaata annikitsup pisuni immikkut ittuni attartortinneqarsinnaaneranut ajornartitsinngilaq.
Imm. 6. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq sumiiffimmi illuutitigullu ataatsimoortuussaaq. Pissutsini immikkut ittuni Naalakkersuisut piumasaqaat manna saneqqussinnaavaat.

§ 7. Tunngaviusumik atuarfinni namminersortitani tamani pisortaq atorfinitsinneqassaaq, ulluinnarni atuarfimmik allaffissornermut perorsaanermullu tunngatillugu aqutsisuusussaq atuarfimmilu suliarineqartunut akisussaasuulluni.
Imm. 2. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap pisortaata atuartut atuartitsinermut peqataanerat nakkutigissavai, atuartullu atuartitsinermut peqataanngitsoorneranut pissutaasut pillugit angajoqqaat atuarfimmut allakkatigut paasissutissiinissaat piumasaqaatigisinnaallugu. Atuartup atuartitaasussaatitaanini eqqortinngippagu, tamanna atuarfiup pisortaata kommunimi atuarfiup atuuffigisaani kommunalbestyrelsimut nalunaarutigissavaa.
Imm. 3. Atuartoq atuartitaasussaatitaasoq ukiup atuarfiusup ingerlanerani atuarfimmit anippat, atuarfiup pisortaata sapinngisamik piaarnerpaamik kommunalbestyrelsi ilisimatissavaa.

§ 8. Pisortanut atuartitsisunullu aningaasarsiaqartitaanermi atorfeqartitaanermilu atugassarititaasut pisortani atorfinnut taakkunatut ittunut naapertuutissapput. Aningaasarsiaqartitaanermi atorfeqartitaanermilu atugassarititaasut pillugit isumaqatigiissutit Naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu ilisimatitsissutitut nassiunneqassapput.

§ 9. Tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik pilersitsineq Naalakkersuisunut kommunalbestyrelsimullu nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 2. Tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik pilersitsisoqassaaq ukiup atuarfiusup aallartinneranit atuutilersumik.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu tapiiffigineqarusuttumik pilersitsinermi periusaasut pillugit, taamatuttaaq nalunaaruteqarnissamut piffissaliussat aamma nalunaaruteqarnermi akiliutaagallartussat pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 3.
Nakkutilliineq

§ 10. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap nalinginnaasumik sulinera, matumani atuarfik meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaatitut atuartitsinermut nallersuunneqarsinnaasumik atuartitsinersoq ilanngullugu, tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami meeqqat atuartut angajoqqaavisa, angajoqqaaqatigiit, nakkutigisussaavaat. Nakkutilliineq qanoq ingerlanneqassanersoq angajoqqaaqatigiit namminneq aalajangissavaat.
Imm. 2. Meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut nallersuuttumik atuartut atuartinneqarnersut nakkutilliisussanik angajoqqaaqatigiit sivisunerpaamik ukiunut sisamanut inummik ataatsimik arlalinnilluunniit toqqaassapput, imaluunniit kommunalbestyrelsi qinnuigissallugu taamatut nakkutilliinermik isumaginneqqullugu. Nakkutilliisuusoq angajoqqaaqatigiinnut ilaassanngilaq, siulersuisunut ilaasortaassanngilaq, tunngaviusumik atuarfimmi namminersortitami atorfeqartuussanngilaq, imaluunniit inunnut pineqartunut katissimasuussanngilaq qanittumilluunniit ilaqutaassanani. Kina nakkutilliisussatut toqqarneqarnersoq tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap kommunalbestyrelsimut ilisimatitsissutigissavaa.
Imm. 3. Angajoqqaaqatigiit nakkutilliisumik toqqaanngippata, nakkutiliineq kommunalbestyrelsimit isumagineqassaaq.
Imm. 4. Ukiut tamaasa nakkutilliisoq angajoqqaaqatigiinnut tunngaviusumillu atuarfiup namminersortitap siulersuisuinut atuartut inissisimanerat pillugu nalunaaruteqartassaaq. Nakkutilliisup nalilerpagu inissisimanerat nalinginnaasumik meeqqat atuarfianni anguneqartartunut nallersuunneqarsinnaanngitsoq, pissutsit pitsaanerulersinnissaannut sivikinnerpaamik qaammatinik pingasunik piffissaliisoqassaaq. Nakkutilliisoq isumaqarpat atuartitsineq suli amigaateqartoq, tamanna angajoqqaaqatigiinnut tunngaviusumillu atuarfiup namminersortitap siulersuisuinut tusarniaassutigeriarlugu kommunalbestyrelsimut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 5. Pissutsini immikkut ittuni kommunalbestyrelsip tunngaviusumik atuarfimmik namminersortitamik annertunerusumik nakkutilliisoqarnissaa aalajangersinnaavaa.
Imm. 6. Imm. 2, 3 aamma 5 naapertorlugit piumasarineqarpat tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap paasissutissat nakkutilliinerup ingerlanneqarneranut pingaaruteqartut nakkutilliisumut tunniutissavai.

§ 11. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap nerisaqarfiuutigisumik immikkoortortallip kommunalbestyrelsi qinnuigisinnaava nerisaqarfiuutigaluni immikkoortortaq taassuminnga nakkutigineqaqqullugu.

§ 12. Kommunalbestyrelsi isumaqarpat tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap ingerlatsinera Inatsisartut inatsisaannut matumunnga imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu malittarisassanut aalajangersarneqartunut isumaqatigiissutigineqartunulluunniit naapertuutinngitsoq, kommunalbestyrelsip tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut piumasaqaatigisinnaavaa ingerlatsineq tamanna allanngorteqqullugu.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut ataasiakkaanut atuarfiup ingerlatsinera pillugu paasissutissanik pissarsiniarsinnaavoq.

Kapitali 4.
Tapiiffigineqarnissamut piumasaqaatit tapiissutillu atorneqarnerat

§ 13. Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut Inatsisartut inatsisaanni matumani piumasaqaatinik naammassinnittunut kommunalbestyrelsi ingerlatsinermut tapiissuteqassaaq, tak. tamakku pillugit kapitali 5-imi aalajangersakkat.
Imm. 2. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat tapiissutit ukiuni aningaasaliiffiusuni tulliuttuni atugassanngorlugit ileqqaarsinnaavaat aamma atuarfiup atuartitsinerullu ingerlannerinut taarsigassarsisinnaallutik.

§ 14. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq minnerpaamik 1. klassimiit 7. klassimut atuartitsinermik neqerooruteqassaaq.
Imm. 2. Naalakkersuisut imm. 1-ip saneqqunneqarnissaa immikkut akuersissutigalugu nalunaarutigisinnaavaat.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu tapiissutinik pissarsisartoq nerisaqarfiuutigisumik immikkoortortaqarsinnaavoq.

§ 15. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap aningaasaatai atuarfimmut sapinngisamik annerpaamik iluaqutaasussanngorlugit aqutarineqassapput. Aningaasat atoriaannaat tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap ingerlanneqarneranut pisariaqartinneqanngitsut inissinneqarnissaannut Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 5.
Tapiissuteqariaatsit tapiissutinillu naatsorsuineq

§ 16. Kommunalbestyrelsip tunngaviusumik atuarfik namminersortitaq atuartup atuarfissatut allassimaffigisaa atuartumut arfinilinniit 17-inut ukiulimmut ataatsimut ukiumut ingerlatsinermut tapiissuteqarfigissavaa. Atuartumut ataatsimut tapiissutit Kalaallit Nunaanni kommunini meeqqat atuarfianni illoqarfinni atuarfinni atuartumut ataatsimut Namminersornerullutik Oqartussat ataatsimoortumik tapiissutaattut annertussuseqassapput.
Imm. 2. Perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu siunnersuinermut, tak. § 4, imm. 2, atatillugu atuartunik annertusisamik immikkut atuartinneqarnissamik allatullu perorsaanermut aamma tarnit pissusaannut tunngatillugu ikiorserneqartariaqartunut aningaasartuutit Naalakkersuisut utertillugit akilissavaat. Utertitsilluni akiliutit meeqqat atuarfianni atuartut pillugit kommuninut utertitsilluni akiliisarneq pillugu maleruagassat malillugit tunniunneqartassapput.

§ 17. Ingerlatsinermut tapiissutit ukiup tapiiffigineqarnissamik qinnuteqarfiusup (ukiup tapiissuteqarfiusup) siuliani ukiumi septembarip ulluisa tallimaanni atuartussatut allatsissimasut qassiuneri tunngavigalugit naatsorneqassapput.
Imm. 2. Ingerlatsinermut tapiissutit piffissamut ukiumi tapiissuteqarfiusumi aggustip ulluisa aallaqqaataaniit decembarip ulluisa 31-iannut tunngasut iluarsiivigineqassapput ukiumi tapiissuteqarfiusumi septembarip ulluisa tallimaanni atuartussatut allatsissimasut qassiuneri tunngavigalugit.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut pilersinneqarlaanut ukiumi pilersitsiviusumi ingerlatsinermut tapiissutit ukiumi tapiissuteqarfiusumi septembarip ulluisa tallimaanni atuartussatut allatsissimasut qassiuneri tunngavigalugit naatsorsorneqassapput. Tapiissutit ukiumoortumik tapiissutit tamarmiusut aqqaneq marlorarterutaasa tallimariaataattut (5/12) naatsorsorneqassapput.
Imm. 4. Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut pilersinneqarlaanut ukiumi pilersitsiviusumi ingerlatsinermut tapiissutaagallartut, tak. § 20, imm. 3, ukiumi tapiissuteqarfiusumi juunip ulluisa aallaqqaataanni atuartussatut allatsissimasut qassiuneri tunngavigalugit naatsorsorneqassapput.

§ 18. Kommunalbestyrelsi ingerlatsinermut tapiissutit saniatigut qinnuteqaateqartoqarneratigut nammineerluni akiliutit, angallassinermut aningaasartuutit kiisalu nerisaqarfiuutigalutik immikkoortortaqarfinnut tapiissutitut ikilisinneqarnissaannut tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut tapiissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut atuarfiup illutaasa sanaartorneqarnerannut kiisalu assigisaannik aningaasaliissutinut aningaasartuutinut tapiissuteqarsinnaavoq taarsigassarsisitsisinnaallunilu.

Kapitali 6.
Tapiissutit qinnuteqaatigineqarneri, akiliutigineqarneri, naatsorsuutit kukkunersiuisoqarnerlu

§ 19. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ukiut tamaasa atuartut tamarmik septembarip ulluisa tallimaanni atuartussatut allatsissimasut allattorsimaffiannik kommunalbestyrelsimut nassiussaqartassapput. Allattorsimaffik kommunalbestyrelsimit kingusinnerpaamik oktobarip ulluisa aallaqqaataanni tiguneqareersimassaaq. Allattorsimaffik atuartut aqqinik, inuttut normuinik aammalu atuartut ilumut atuartuusussaatitaanerannik paasissutissanik imaqassaaq. Allattorsimaffik kingusinnerpaamik oktobarip ulluisa aallaqqaataanni kommunalbestyrelsimut anngutereersimassanngippat ukiumi tapiissuteqarfiusussami tulliuttumi tapiiffigineqarsinnaatitaaneq annaaneqassaaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip atuartut septembarip ulluisa tallimaanni kommunip inunnut nalunaarsuiffianut nalunaarutigineqarsimasut, meeqqat atuarfiannut, tunngaviusumik atuarfimmut namminersortitamut allamut atuartussatut imaluunniit angerlarsimaffimmi atuartitaasussatut nalunaarutigineqarsimanngitsut allattorsimaffiat uppernarsarlugu atsiorneqarsimasoq utertissavaa. Tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap ukioq tapiissuteqarfiusoq sioqqullugu ukiumi kingusinnerpaamik novembarip ulluisa aallaqqaataanni allattorsimaffik tigoreersimanngippagu, tunngaviusumik atuarfiup namminersortitap atuartussatut allatsissimasut qassiunerinik nalunaarsugaasa qassiuneri ukiup tullissaanut ingerlatsinermut tapiissutissat naatsorsorneqarnerannut tunngavigineqassapput.

§ 20. Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu ingerlatsinermut tapiissutinik qinnuteqaat ukioq tapiissuteqarfiusoq sioqqullugu ukiumi kingusinnerpaamik oktobarip ulluisa aallaqqaataanni kommunalbestyrelsimit tiguneqareersimassaaq. Kommunalbestyrelsip pissutsit immikkut ittut taamatut iliornissaq pisariaqalersippassuk piffissarititaasoq sivitsorsinnaavaa.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinermut tapiissutinik qinnuteqarsimasut tamaasa tapiissutit akuersissutigineqartut qanoq amerlatiginerannik nalunaarfigissavai. Nalunaarut tunngaviusumik atuarfimmit namminersortitamit ukioq tapiissuteqarfiusoq sioqqullugu ukiumi kingusinnerpaamik 1. novemberimi tiguneqareersimassaaq.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat pilersinneqarlaat ukiumut tapiissutit aqqaneq marlorarterutaasa marloriaataannik (2/12) tapiissutaagallartussanik qinnuteqaateqarsinnaapput. Taakkuninnga qinnuteqaat ukiumi tapiissuteqarfiusumi kingusinnerpaamik juunip ulluisa aallaqqaataanni kommunalbestyrelsimit tiguneqareersimassaaq.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip atuarfiit namminersortitat pilersinneqarlaat tamaasa ingerlatsinermut tapiissutaagallartut qanoq amerlatiginerinik nalunaarfigissavai. Nalunaarut atuarfimmit ukiumi tapiissuteqarfiusumi kingusinnerpaamik juulip ulluisa aallaqqaataanni tiguneqareersimassaaq.
Imm. 5. Naalakkersuisut tapiiffigineqarnissamik qinnuteqaateqartarneq pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 21. Ingerlatsinermut tapiissutit ukiumi tapiissuteqarfiusumi angeqqatigiinnut sisaman-ngorlugit agguarlugit januaarip ulluisa aallaqqaataanni, apriilip ulluisa aallaqqaataanni, juulip ulluisa aallaqqaataanni aamma oktobarip ulluisa aallaqqaataanni akiliutigineqartassapput.
Imm. 2. § 17, imm. 2 naapertorlugu iluarsiissutit ukiup tapiissuteqarfiusup kingornatigut ukiumi januaarip ulluisa aallaqqaataanni ingerlatsinermut tapiissutinik aggornersiassanut ilanngullugit tunniunneqartassapput.
Imm. 3. Tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut pilersinneqarlaanut ingerlatsinermut tapiissutaagallartut ukiumi tapiissuteqarfiusumi juulip ulluisa aallaqqaataat nallertinnagu akiliutigineqartassapput. Ingerlatsinermut tapiissutit annertuallaamik imaluunniit annikippallaamik akiliutigineqartut ukiumi tapiissuteqarfiusumi septembarip ulluisa tallimaanni atuartussatut allatsissimasut amerlassusiat tunngavigalugu ukiup tapiissuteqarfiusup kingornatigut ukiumi januaarip ulluisa aallaqqaataanni iluarsiivigineqassapput.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsi tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut inatsimmi matumani aalajangersakkanik, malittarisassanik isumaqatigiissutiniilluunniit inatsit naapertorlugu aalajangersarneqarsimasunik imaluunniit isumaqatigiissutigineqarsimasunik imaluunniit kommunalbestyrelsip innersuussutaanik maleruaanngitsunut tapiissutissaagaluanik unitsitsigallarsinnaavoq, tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit unitsissinnaallugit imaluunniit tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertillugit akileqqusinnaallugit. Taamatuttaaq kommunalbestyrelsip tapiissutit utertillugit akileqqusinnaavai tapiissutit naatsorsornissaannut tunngavissat kukkusuusimappata.
Imm. 5. Tapiissutit annertuallaamik akiliutigineqartut tapiissuteqarnissami tullermi ilanngaatigineqarsinnaapput.
Imm. 6. Naalakkersuisut tapiissutit akiliutigineqartarnerannut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

§ 22. Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ukioq naatsorsuuteqarfiat tassaavoq qaammatisiutit ukiuat. Naatsorsuutit inissitsiterneqassapput kukkunersiorneqarlutillu kukkuersiuinermi pitsaasumik ileqqoqarnissamut nalinginnaasumik maleruagassat malillugit.
Imm. 2. Naatsorsuutit kukkunersiuisartumit naalagaaffimmit akuerisaasumit imaluunniit kukkunersiuisartumit nalunaarsugaasumit kukkunersiorneqassapput, ukiullu tapiissuteqarfiusup kingornatigut kingusinnerpaamik juunip ulluisa aallaqqaataanni kommunalbestyrelsimit tiguneqareersimassallutik. Piffissaliussap immikkut ittumik saneqqunneqarnissaa kommunalbestyrelsip nalunaarutigisinnaavaa.

Kapitali 7.
Tunngaviusumik atuarfiit namminersortitat ingerlatsinermut tapiissutinik pisanngitsut

§ 23. § 6-imi, § 8-mi aamma 9, imm. 3-mi, kapitali 4-6-imi aalajangersakkat, § 18 pinnagu aamma § 19, imm. 1 aamma 2-mi oqaaseqatigiit siulliit tunngaviusumik atuarfinnut namminersortitanut, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu ingerlatsinermut tapiissutisisanngitsunut, atuutinngillat.

Kapitali 8.
Angerlarsimaffimmi il.il. atuartitaaneq

§ 24. Angajoqqaat meeqqaminnik atuartuusussaatitaasunik namminneerlutik atuartitsineq isumaginiarunikku, atuartitsineq aallartitsinnagu kommunimi meeqqat najugaqarfigisaanni tamanna kommunalbestyrelsimut allakkatigut nalunaarutigissavaat.
Imm. 2. Meeqqat kikkut atuartitsinermi peqataassanersut, atuartitsineq sumi pissanersoq kialu meeqqat atuartissanerai pillugit nalunaarut paasissutissanik imaqassaaq.

§ 25. Meeqqap kommunimi najugaqarfigisaani kommunalbestyrelsi meeqqap angerlarsimaffimmi il.il. atuartinneqarneranik nakkutilliisuussaaq.
Imm. 2. Ukiut tamaasa meeqqat atuarfianni sammisami ataatsimi arlalinniluunniit kommunalbestyrelsi misilitsitsisinnaavoq, taamaasiornikkut atuartitsinerup nalinginnaasumik meeqqat atuarfianni piumasaqaatinut naapertuunnera qulakkeerniarlugu. Meeqqanik atuartitsisimasup kommunalbestyrelsi isumaqatigiissuteqarfigalugu misilitsinnerit aqussavai.
Imm. 3. Atuartitsineq meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut naapertuutinngitsoq isumaqarfigineqarpat, kommunalbestyrelsip angajoqqaat nalunaarfigissavai qaammatit pingasut qaangiunnerini nutaamik misilitsittoqassasoq, atuartitsinerlu meeqqat atuarfianni nalinginnaasumik piumasaqaataasunut naapertuutinngittuarsinnarpat meeqqat atuarfimmi atuartinneqassasut.

§ 26. Angerlarsimaffimmi atuartitsineq il.il. meeqqat atuarfianni inaarutaasumik naliliinissamut aamma misilitsinnissamut piareersaataasinnaavoq. Tamakku pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

Kapitali 9.
Angajoqqaat pisinnaatitaaffii pisussaaffiilu

§ 27. Inatsit manna malillugu kiisalu malittarisassat, taamatullu ileqqoreqqusat inatsit manna naapertorlugu atuuttussanngortitat malillugit angajoqqaat pisinnaatitaaffiit pisussaaffiilu inunnut meeqqamut angajoqqaatut oqartussaaffeqartunut atuupput malinneqartussaallutillu.
Imm. 2. Atuarnerup aallartinnissaa sivisussusissaalu pillugit apeqqut eqqaassanngikkaanni atuarfiup meeqqamik isumaginnittoq angajoqqaatut oqartussaassusilik sinnerlugu iliuuseqarnissaanut pisinnaatitaaffeqartutut naatsorsuussinnaavaa.

Kapitali 10.
Atuutilerfia

§ 28. Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. juni 2003-mi atuutilerpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 15. april 2003

Hans Enoksen

/

Arkalo Abelsen