Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaata allanngortinneqarneranik Inatsisartut inatsisaat
§ 1.
Nioqqutissanik eqqussuinermi akitsuutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 19, 30. oktober 1992-imeersumi, kingullermik Inatsisartut inatsisaatigut nr. 5, 6. oktober 1999-imeersukkut allanngortinneqartumi makku allannguutigitinneqarput:
§ 1, imm. 1, nr. 26 nutaatut ilanngunneqassaaq:
" Nr. 26.
a) Biilit eqqunneqarneranni akitsuutip nr. 21, litra a naapertorlugu naatsorsorneqarsimasup 50 pct.-ii kisimik inuit biiliinut, inunnik angallassissutaannartut atorneqartussanut akiligassanngussapput, tassunga ilutigitillugu inunnik angallassissutit Akileraartarnermi Pisortaqarfimmut qularnaveeqqusiunneqarpata, taanna akitsuutip akiligassanngortup angeqqataatut annertutigisumik siullertut pisussanngorlugu. Inunnik angallassissutit tassaapput inuit biilii kommunalbestyrelsip akuersissuteqarluni nalunaaruteqarnera naapertorlugu inunnik angallassinissamut atorneqarsinnaasut, aammalu inunnik angallassinermi akit kommunalbestyrelsip angissusiligai malillugit inuussutissarsiutigalugu inunnik angallassinermut taamaallaat atorneqartut kiisalu inunnik angallassinermi akit malillugit ilaanneeriarlutik ilaasoqanngikkaluarlutik nioqqutissanik angallassinernut atorneqartartut. Piumasaqaatit aammattaaq ilagaat inunnik angallassissutit pineqartut nakkutilliinermut atortuligaasimanissaat, inunnik angallassissutit ingerlaarnerminni ilaasoqarsimanerat tassuunakkut nalunaarsorneqarsinnaassalluni, aammalu taanna taxameterimi kilometerinik ilaasoqarfiusimasunik kisitsissummut naapertuuttumik atuutissasoq.
b) Akitsuulli litra a naapertorlugu kinguartikkallarneqartoq akiligassaajunnaassaaq inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 5-ni minnerpaamillu 175.000 km.-inik ingerlaareersimappata, imaluunniit inunnik angallassissutitut minnerpaamik 250.000 km.-inik ingerlaareersimappata.
c) Akitsuut litra a naapertorlugu kinguartikkallarneqartoq 75 pct.-inik appartinneqassaaq inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 3-ni minnerpaamillu 115.000 km.-inik ingerlaareersimappata.
d) Akitsuut litra a naapertorlugu kinguartikkallarneqartoq 90 pct.-inik appartinneqassaaq inunnik angallassissutit inunnik angallassissutitut ataavartumik sivikinnerpaamik ukiuni 4-ni minnerpaamillu 140.000 km.-inik ingerlaareersimappata.
e) Akitsuut litra a, b, c aamma d naapertorlugit kinguartikkallarneqartoq akiligassanngussaaq akitsuutip akilerneqarnissaata kinguartikkallarneqarneranut patsisaasut atuukkunnaarpata. Aningaasat ullormit akiligassanngorfiiniit akilerneqarnissaat tikillugu qaammammut 2 pct.-inik ernialerneqartassapput.
f) Litra a, b, c aamma d-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit akitsuut nr. 21, litra a naapertorlugu naatsorsorneqartoq tamarmiusoq akilerneqassaaq, nakkutilliinermut atortoq litra a-mi taaneqartoq peerneqarpat imaluunniit iluarsaatitinnissaa pinngitsoortinneqarpat. Akitsuutip erngerluni akilerneqarnissaa inunnik angallassissutinik piginnittup pisussaaffigaa. Aningaasat litra e-mi taaneqartutuut ernialersorneqassapput.
g) Sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkut ittut atuutsillugit Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarsinnaapput, matumani ilanngullugit piumasaqaatinik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput, litra a malillugu inunnik angallassissutit nakkutilliinermut atortoqarnissaannik piumasaqaatip malinneqannginnissaanik.
h) Akitsuummik appaanissamut piumasaqaatitut Naalakkersuisut nakkutilliinermut maleruagassanik immikkut ittunik aalajangersaasinnaapput, matumani ilanngullugit nakkutilliinermut atortoq taassumalu ikkunneqarnissaa pillugit maleruagassat."
§ 2.
Inatsisartut inatsisaat atuutilissaaq ulloq 1. januar 2001.
Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 11. november 2000.
Jonathan Motzfeldt
/
Josef Motzfeldt
Uani ataatsimoortunngorlugu allanneqarpoq
Allanngortippaa
-
PDF (0.06MB)
-
PDF (0.05MB)