Meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi ulloq 2. maj 1996-imeersumi § 14, imm. 5 aamma § 15 tunngavigalugit aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Ilinniartitsinerup siunertaa

§ 1. Ilinniartitsisussanik ilinniartitsinermi siunertarineqarpoq meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsinissaq aamma meeqqanut, inuusuttunut inersimasunullu inuussutissarsiutinik ilinniartitsinissamut sunngiffimmilu atuartitsinermi ilinniartitsinissamut tunngaviliinissaq, tak. meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi 2. maj 1996-imeersumi § 1, imm. 1.
Imm. 2. Ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq atuartitsissutitigut perorsaanikkullu paasisaqartitsissaaq sungiusaataassalluni ilinniartitsisutut sulinerup isumagineqarnissaanut pisariaqartumik, aammalu ilinniartut inuttut ineriartornerannik siunnerfeqarluni sulissuteqassalluni, tak. meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussanik ilinniartitsineq pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 2-mi, 2. maj 1996-imeersumi § 1, imm. 2.

 

Kapitali 2.
Ilinniarnerup imaa

Ilinniarnerup aaqqissuussaanera

§ 2. Ilinniarneq ukiunik sisamanik sivisussusiligaavoq semesterinilu arfineq-pingasuni ingerlanneqartassalluni.

§ 3. Ukioq atuartitsiviusoq aggustip aallaqqaataaniit juulip 31-ianut sivisussuseqarpoq.

§ 4. Semesterit immikkoortortalersorneqassapput sapaatip-akunnerinik soqutigisanik ataatsimoorussilluni ingerlassaqarfinnik, suliamik misiliivinnik, kursuserfinnik aamma soraarummeerfinnik. Pilersaarusiaq taanna, pilersaarusiamik allanngortinneqarsinnaasumik taaneqartartoq, rektorimit ukiut tamaasa kingusinnerpaamik augustip aallaqqaataani nassiunneqartassaaq Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi akueritinniarlugu.
Imm. 2. Semesterini lektionit atuartitsinermi atorneqartussat, tiimit agguaanneqarnerannut pilersaarummik taaneqartoq, Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmi akuereqqaarneqartussanngorlugu rektorimit ukiut tamaasa kingusinnerpaamik aggustip aallaqqaataani nassiunneqartassaaq.

§ 5. Atuartitsissutinik neqeroorutigineqarsinnaasunik annerusumik sammisassanik (liniefag), atuartitsissutinik toqqagassanik aammalu atuartitsissutinik neqeroorutigineqarsinnaasunik pilersitsinissamut piumasarineqarpoq ilinniartut ikinnerpaamik tallimat nalunaarsimanissaat, taamaattorli pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk ilinniartitaanermi tassani rektorip tamanna saneqqunneqassasoq immikkut akuersissutigisinnaavaa.
Imm. 2. Atuaqatigiit ilinniartut nalunaarsimasut qassiuneri tunngavigalugit avinneqartarnissaat kattunneqartarnissaallu pillugu maleruagassat ilinniarnerup aaqqissuussaanerani aalajangersarneqassapput.

 

Ilinniarnermi ilinniagassat aaqqissuussaanerat

§ 6. Ilinniarfissuup ilinniartitaaneq aaqqissuutissavaa, minnerpaamik makkuninnga imaqartussaq
1) atuartitsissutit ataasiakkaat, kursusit, ullut suliamik misiliivissat, naammassiniagaqarluni suliassat kiisalu suliassat tunniutassat, nalunaarusiat specialillu imassaannik soraarummeerutissartaannullu ilitsersuutinik kiisalu tamakkua ilinniarnerup ingerlanerani qanoq inissinneqarnerinik,
2) misilitsilluni allaaseralugit suliat, nalunaarusiat specialillu tunniunneqartarnissaat pillugu maleruagassanik, tamatumunnga ilanngullugu ilinniartut ataasiakkaarlutik suleqatigiikkuutaarlutilluunniit tunniussisinnaanersut / tunniussisassanersut,
3) ilinniarnerup ingerlanerani misilitsittarnissat allaaserinerannik kiisalu tamakkua ilinniarnerup ingerlanerani qanoq inissinneqarnerinik,
4) misilitsinnerit qanoq iluseqartarnerisa allaaserinerannik,
5) takussutissamik misilitsinnerni suni karakteeriliisoqartarneranut, aamma misilitsinnerni suni naliliisoqartarnersoq "angusivoq", "angusinngilaq", imaluunniit "akuerineqarpoq" "akuerineqanngilaq" atorlugit naliliisoqartarnersoq,
6) "angusivoq"/"angusinngilaq" aamma "akuerineqarpoq"/"akuerineqanngilaq" atorlugit nali-liinerni pissutaasunut ilaasartunik, ilanngullugit tamakkuninnga naliliissagaanni pissutaanerusartut,
7) iliuutsit suut suliffimmi misiliinermik naliliinissami suliffimmi misiliiffiusumut ingerlasussat erseqqissarneri, tak. § 51, imm. 2.
8) napparsimalluni soraarummeertarnissanik misilitseqqittarnissanillu,
9) atuaqatigiit ilinniartut nalunaarsimasut qassiuneri tunngavigalugit avinneqartarnissaat kattunneqartarnissaallu pillugit maleruagassanik aamma
10) takkuttarnissanut malittarisassat kiisalu ilinniagaqartut ilinniagaqarfinnit anisitaanissaannut piumasaqaatit
Imm. 2. Ilinniarnerup aaqqissuunnerata Ilinniarfissuaq ilinniarnerup aaqqissuunnerani aalaja-ngersakkanik sanioqqutsisissinnaalersinnaavaa.
Imm. 3. Ilinniarnerup aaqqissuunnera Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup akuereqqaagassaraa.
Imm. 4. Ilinniagassat aaqqissuussaanerat allannguutaallu annertunerusut ukiup ilinniarfiusup aallartinnerani atortuulertassapput.

 

Atuaqataasussaatitaaneq, qulliunerusumut ingerlaqqinneq aamma
ilinniarnermik kipititamik nangitseqqinneq

§ 7. Atuartitsinermi peqataanissaq pisussaaffiuvoq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup rektorip siunnersuuteqarnera malillugu atuaqataasussaanermut pisussaatitaanermik aalajangersakkap sanioqqukkallarneqarnissaa akuerisinnaavaa. Sanioqqutsisinnaaneq akuerineqarsinnaavoq atuartitsissutinik annerusumik sammisassanik ilinniarnerup ukiuini kingullerni marlunni aamma misiliinermut imaluunniit ilinniarnermik ineriartortitsiniarnermut ilagitillugu. Tamatumunnga peqatigitillugu misiliinerup sivisussusissaa nalunaarusiornerullu qanoq iluseqarnissaa aalajangersarneqassapput.

§ 8. Semesterip tullianut ingerlaqqinnissaq taamaallaat pisinnaavoq atuartitsinermi peqataasarneq, nalunaarsorneqartartoq, suliamik tunniussaqartarneq kiisalu ilinniakkanik aallussineq ilinniartitsisoqatigiinnit akuerineqarsimappata.
Imm. 2. Ukiup aappaanut ingerlaqqissagaanni piumasarineqarportaaq misilitsinnermi, pin-ngortitanut tunngasunut mernguernartunullu naliliunneqarsimappat "angusivoq", tak. § 47, imm. 1, nr. 4 aamma nr. 7.
Imm. 3. Suliamik misiliinerit angusiffigineqarsimassapput, ilinniagaqartoq ilinniarnerup sinnerani peqataasinnaassappat.

 

Kapitali 3.
Atuartitsissutit aaqqissuussaanerat

§ 9. Atuartitsissutini pinngitsoorani ilinniartariaqartuni lektionit ima amerlassuseqarput.

1) Atuartitsissutit perorsaanermut tunngasut, immikkut ilinniagaq ilanngullugu	lektionit 560.
2) Kalaallit oqaasii, ataatsimoorussassaq	lektionit 280.
3) Pinngortitalerinermut tunngasut	lektionit 56.
4) Ilinniartitsissutit paasissutissiiviusut	lektionit 224.
5) Kristumiussuseq	lektionit 56.
6) Mernguernartut I	lektionit 112.
7) Danskit oqaasii (killiffik 1)	lektionit 112.
8) Tuluit oqaasii (killiffik 1)	lektionit 112.
9) Kisitsineq/matematik (killiffik 1)	lektionit 112.

Imm. 2. Atuartitsissutit toqqagassat ilusilersuineq, illumi suliassat, assassorneq / ammerineq, timersorneq, erinarsorneq/nipilersorneq aamma sananeq neqeroorutigineqassapput atuartitsissutit tamaasa immikkut 168-inik lektioneqartillugit. Atuartitsissutit toqqagassat danskit oqaasii, tuluit oqaasii, kisitsineq /matematik aamma fysik/kemii neqeroorutigineqassapput atuartitsissutit tamaasa 112-inik lektionilerlugit.
Imm. 3. Atuartitsissutit annerusumik sammisassat neqeroorutigineqassapput atuartitsissutit tamaasa immikkut 280-inik lektionilerlugit.
Imm. 4. Atuartitsissutit neqeroorutigineqarsinnaasut neqeroorutigineqassapput atuartitsissutit tamaasa immikkut 56-inik lektionilerlugit.
Imm. 5. Atuarfinni suliamik misiliineq aaqqissuunneqassaaq sapaatit akunnerini 14-ini sapaatip akunneranut katillugit 20-nik lektioneqartillugu, ilinniarfigisamilu suliamik misiliineq aaqqissuunneqassaaq sap. akunnerini sisamani atuartitsissutit tamaasa sap. akunneranut sisamanik lektioneqartillugit, kiisalu atuartitsinerni periutsinut, atuartitsissummut ataatsimut lektionit 16-it naatsorsuullugit. Pikkortissarfiusussat sap. ak. arfineq pingasut sap. akunneranut lektioninik 30-nik imallit pilersaarusiorneqassapput.
Imm. 6. Lektioni ataaseq tassaavoq minutsini 45-ni atuartitsivik.
Imm. 7. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk imm. 1-5-imi aalajangersakkat atuutinnginnissaat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup immikkut akuersissutigisinnaavaa.

§ 10. Ilinniartitsissut toqqagassaq aamma ilinniartitsissut annerusumik sammisassaq taakkuninnga atuartitsilernissaq sioqqullugu ilinniartumit toqqarneqassapput. Atuartitsissutinik allan-ngortitsisoqassappat tamanna pissaaq atuartitsinerup aallartinnerata kingornagut kingusinnerpaamik sap. akunneri sisamat qaangiutsinnagit.
Imm. 2. Atuartitsissut neqeroorutigineqarsinnaasoq atuartitsissummik taassuminnga atuartitsinissap aallartinnissaa sioqqullugu toqqarneqassaaq.

§ 11. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup, pissutsit immikkut ittut pisariaqartippassuk, ilinniartoq atuartitsissutini § 9-mi taaneqartuni ataatsimik arlalinnilluunniit malinninnginnissaanut immikkut akuerisinnaavaa.

§ 12. Atuartitsissutinik annerusumik sammisassanik danskit oqaasiinik, tuluit oqaasiinik, kisitsinermik/matematikimik aamma fysik/kemiimik ilinniartussatut tiguneqarnissamut piumasarineqarpoq atuartitsissutini taaneqartuni kingullermik atuarfigisami semesterit sisamaanni minnerpaamik 6-imik karakteereqarsimanissaq.
Imm. 2. Taamaattorli atuartitsissutini annerusumik sammisassani ilinniartussatut tiguneqarneq pisinnaavoq, atuartitsissummik ilinniartitsisoq semesterip aappaata naanerani isumaqarpat ilinniartoq atuartitsissummi tassani naammaginarluartumik angusaqarsimasoq.

 

Kapitali 4.
Atuartitsissutit ataasiakkaat siunertaat

Atuartitsissutit pinngitsoorani ilinniartariaqartut

§ 13. Atuartitsissutit perorsaanermut/ilinniartitsinermut tunngasut siunertaraat ilinniartut atu-artitsissummik suliaqarnerminni inuttut ineriartornerannik siuarsaanissaq, ilinniartullu ilisimasaqalernissaat aamma paasisimasaqarnerujartorlutillu piginnaanngoriartornerunissaat
1) perorsaanermi/ilinniartitsinermi tarnillu pissusiinik ilisimaqqaagassanik (teoriinik) atuinissamut,
2) ilinniartitsisutut suliamik, sulinermi atugarisanik aamma ilinniarnerup ingerlannerani avataanilu periarfissanik paasiniaanissamut nalilersuisarnissamullu,
3) ilaqutariinnermi, atuarfimmi inuiaqatigiinnilu pissutsit allanngorarneranni meeqqanik inuusuttunillu atuartitsinermik allaaserinninnissamut, pilersaarusiortarnissamut, aaqqissuisarnissamut aamma nalilersuisarnissamut,
4) ilinniartitaaneq perorsaanerlu pillugit apeqqutinut tunngavilimmik isummertarnissamut,
5) atuarfimmi sungiusarfimmik suleqateqarluni atuartumut atuaqatigiinnullu siunertalimmik ilitsersuisarnissamut,
6) atuaqatigiinnik, suleqatinik, angajoqqaanik, atuarfimmik isumaginninnermilu oqartussaasunik suleqateqartarnissamut aamma
7) perorsaanermik, atuartitsinermik ilinniartitaanermillu ineriartortitsinermut nutaanngorsaanermullu ikiuunnissamut.
Imm. 2. Ukiut ilinniarfiusut sisamassaanni perorsaanikkut immikkut sammisamik ilinniagaqartut suliaqartinneqassapput. Immikkut sammisakkut tassuuna siunertarineqarpoq ilinniagaqartut immikkut sammisamik namminersorlutik suliaqarnertik aqqutigalugu ilinniartitaanerup perorsaanikkut, tarnip pissusiinut inooqatigiinnermullu tunngasutigut imarisai pillugit itinerusumik paasisimasaqalernissaat, atuartitsinermi sulinermilu periutsinut suliamillu misiliinermut ataqatigiissaagaasumik.

§ 14. Kaalaallit oqaasiinik ataatsimoorutassanik, tuluit oqaasiinik danskillu oqaasiinik ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartut semesterit siullianni aappaannilu atuartitsissutinik assigiin-ngitsunik suliaqarnertik tunngavigalugu:
1) Oqaatsinik nalinginnaasumik ilisimasaqalernissaat oqaatsillu pingasut taakku assigiissutaannik assigiinngissutaannillu ilisimasaqalernissaat.
2) Oqaatsinik atuartitsinerup tunngaviusumik suussusiinik paasisimasaqalernissaat.
3) Oqalulluni allallunilu oqaatsinik atuinermi ilisimaqqaagassanut pisinnaasaqalernissaat.

§ 15. Kalaallit oqaasiinik ataatsimoorutassanik semesterip pingajuani sisamaanilu meeqqat atuarfianni ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartut ilinniarnerup ingerlanerani pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat makkununnga pisinnaalernermikkut:
1) Oqaatiginnittarnermik allaatiginnittarnermillu sungiusarnikkut atuartitsissummik ilinniartitsinermi periaatsinut allanngorartunut.
2) Oqaasertanik allanngorartunik paasiniaasarnikkut misissuinikkullu allanneqaqqaarfiinik nutsikkanillu paasinninnissamut.
3) Atuakkatigut oqaatsinillu atuinermut sungiusarnikkut oqaatsit qanoq katitigaallutillu atorneqartarnerannik ilisimasaqarlualernermut.
4) Oqaatsinik ilisimasaqalernissamut taamalu paasisaqarnissamut atuartitsissutip atuarfimmi inuiaqatigiinnilu immikkut ittumik inissisimaneranut.
5) Nammineerluni oqaatsitut allallu oqaasiisut ilinniartitsinissamut pisinnaassuseqarlernermut.
6) Atuartitsissummik ilinniartitsinermi iluaqusersuutinik ilisimasaqalernermut.
7) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernermut.

§ 16. Atuartitsissummi kisitsineq/matematikimi siunertaasoq tassaavoq ilinniartut:
1) Matematikimut tunngasunik nalinginnaasunik paasinninnissamut ilisimasatigut pillaqqissutsikkullu tunngavissaqalernissaat.
2) Atuartitsissutip atuartitsissutinut allanut tunngasutigut inuiaqatigiinnilu atorneqartarneranut ilisimasaqalernissaat suliassanillu tamakkunannga pisunik inerlugit suliaqarsinnaalernissaat.
3) Matematikip inuit ataasiakkaat ineriartornerannut sunniuteqarsinnaaneranik paasinninnissaat.

§ 17. Atuartitsissummik pinngortitanut tunngasumik ilinniartitsinermi siunertaavoq ilinniartut uumasulerinermik, nunalerutinik, fysikimik kemiimillu tunngaveqartumik ilinniartitaanikkut
1) Pinngortitamut nalinginnaasumik paasinninnissamut ilisimasatigut pillaqqissutsikkullu tunngavissaqalersinniarnissaat.
2) Pinngortitaq pillugu isummanik assigiinngitsunik paasisimasaqalersinniarnissaat.
3) Pinngortitami uumasumi uumaatsumilu nukiit, allanngoriartortarnerit, sananeqaatit nunarsuullu ukiup ingerlanerani allanngorarnerisa imminnut ataqatigiinnerannik paasisimasaqalersinnissaat.
4) Inuussutissarsiutit, teknikip, nioqqutissiornerup avatangiisillu, tamakkununnga ilanngullugit soqutigisat assigiinngitsut pinngortitap inuiaqatigiillu ineriartornerannut atasut, imminnut ataqatigiinnerannik paasisimasaqalersinnissaat.
5) Pinngortitamik laboratoriani atuartitsissutit periaasiinik ikiuutissaannillu atuinikkut misissuinermut pikkorissarnissaat.

§ 18. Atuartitsisssutini paasissutissiiviusuni siunertarineqarpoq ilinniartut uumassusilerinermik, nunalerutinik, nalerput pillugu ilisimasassanik nassuiaanermik oqaluttuarisaanermillu tunngaveqartumik ilinniartitaanikkut meeqqat atuarfianni ilinniarnerup ingerlanerani pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat
1) Pinngortitanut, inunnut tunngasunut aamma inuiaqatigiinnut tunngasutigut oqaluuserisassatut toqqakkat oqaluuserineqartarnissaanni atuarsimanikkut tunngavissaqalernissamut piginnaanngornissamullu.
2) Atuartitsissutinik tamakkuninnga atuartitsissutinillu allanik atuartitsinermi atortussanut tamakkualu qanoq atornissaannut.
3) Atuartitsissutini aalajangersimasuni atuartitsinermi periaatsinik paasisimasaqalernissamut atuartitsinerullu aaqqissuunnissaanut ingerlanneqarneranullu tunngavissaqarlualernissamut.

§ 19. Kristumiussutsimik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut meeqqat atuarfianni atuarnerup ingerlanerani pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat
1) Testamentitoqqamut pingaartumillu Testamentitaamut tunngasunik oqaluuserisassatut toq-qakkat oqaluuserineqartarnissaanni atuarsimanikkut tunngavissaqalernissamut piginnaan-ngornissamullu.
2) Atuartitsissutit taakkua imminut ilisarilersitsisinnaanerannik paasinninnissamut kiisalu atuartitsissutit taakkua piorsarsimassutsikkut inuiaqatigiinnermullu pingaarutaannik ilisimasaqalernissamut.
3) Atuartitsissutip atuartitsissutiginissaanut atortussanik atuartitsissutigineranilu periaatsinik kiisalu atuartitsissutinut tunngasutigut periaaseqarnikkullu ilisimalluagassanik ilisimasaqalernissamut.

§ 20. Mernguernartut I-imik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut ilusilersuinermik, timersornermik, nipilersornermik, assassornermik aamma/imaluunniit. sanaassanik suliaqarneq aallaavigalugit
1) Kusanartuliornermut tunngasunik paasisimasaqalernissaat.
2) Meeqqat atuarfianni atuartitsissutinik allanik atuartitsinermi suleriaatsinik pilersitsissutaasinnaasunik atuinissamut pillaqqissunngornissaat.
3) Isiginnaagassianik (aliikkutaanerunngitsunik) suliaqartarnissamut tunngavissaqalersinnissaat.
4) Ilinniarnermi ingerlatassat ilaattut assassornikkut allatigullu suliaqarsinnaanermut meeqqap pisariaqartitaanik paasisimasaqalersinnissaat.

 

Atuartitsissutit qinigassat

§ 21. Danskit oqaasiinik atuartitsissummi (killiffik 2) siunertarineqarpoq ilinniartut ilinniarnerup ingerlanerani meeqqat atuarfianni pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat makkununnga:
1) Danskit oqaasiinik oqalunnermi allannermilu atorneqartunik paasinnilluarsinnaalernissamut namminnerlu oqaatsinik taakkuninnga ajunngitsumik oqalussinnaalernissaannut allassinnaalernissaannullu.
2) Danskit oqaasiinik kiisalu danskisut naqitaasunik naqitaanngitsunillu oqaasilerisinnaalernissamut naliliisinnaalernissamullu.
3) Atuartitsissutip suleriaasiinut ilinniagassartaasigut atuartitsissutigeriarnissaannilu eqqarsaatigilluagassartaanut paasisimasaqalernissamut.

§ 22. Tuluit oqaasiinik atuartitsissummi (killiffik 2) siunertarineqarpoq ilinniartut ilinniarnerup ingerlanerani meeqqat atuarfianni pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat makkununnga:
1) Tuluit oqaasiinik oqalunnermi allannermilu atorneqartunik paasinnilluarsinnaalernissamut namminnerlu oqaatsinik taakkuninnga ajunngitsumik oqalussinnaalernissaannut allassinnaalernissaannullu.
2) Tuluit oqaasiinik kiisalu tuluttut naqitaasunik naqitaanngitsunillu oqaasilerisinnaalernissamut naliliisinnaalernissamullu.
3) Nunarsuarmi tuluit oqaasiinik atuiffiusuni piorsarsimassutsimut inuiaqatigiillu inuunerannut tunngasunik ilisimasaqalernissamut.
4) Atuartitsissutip ikiuutaanik, suleriaasiinik atuartitsissutigeriarnissaannilu eqqarsaatigilluagassartaannik pigiliussilluarnissamut.

§ 23. Kisitsineq/matematikimik atuartitsissummi (killiffik 2) siunertarineqarpoq ilinniartut ilinniarnerup ingerlanerani meeqqat atuarfianni pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat
1) atuartitsissutip tunngaviusumik taamaattuusorisaanerinik (teoriivinik), suussusiinik suleriaasiinillu paasisimasaqalernikkut.
2) Matematikimik ilinniarnermi isummanik assigiinngitsunik matematikkimillu ilisimasassanik pigiliussinissaq pillugu isummanik ilisimasaqalernikkut.
3) Atuartitsissutip imaasa, suleriaatsit suussutsillu matematikimut tunngasut tapersersoqatigiittarnerannik nalilersuilluarsinnaalernikkut.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginissaanut atortussanik tamakkulu atorlugit atuartitsinermi periaatsinik ilisimasaqalernikkut.

§ 24. Fysik/kemiimik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut ilinniarnerup ingerlanerani pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissamut pikkorissarnissaat
1) Atuartitsissutip tunngaviusumik taamaattuusorisaanerinik, suussusiinik suleriaasiinillu ili-simasaqalernikkut.
2) Sammisassanik fysikimut kemiimullu tunngasunik ilisimasaqalernikkut.
3) Atuartitsissutip perorsaanermut/ilinniartitsinermut tunngasutigut periarfissaanik, atuartitsissutigeriarnissaani eqqarsaatigilluagassanik ilaqartussanik, paasisimasaqalernikkut.

§ 25. Ilusilersuinermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut, ilinniarnerup ingerlanerani pinngitsoorani peqataaffigisassami atuartitsinissaq siunertaralugu, aamma atuartitsissutip atuarfimmi suliat nalinginnaasut suliarineqarneranni atornissaa eqqarsaatigalugit,makkuninnga ilikkartinnissaat:
1) Ilinniagassat assigiinngitsut pillugit tunngaviusumik ilisimasassanik.
2) Atuartitsinissamut pilersaarusiornermik, atuartitsinermik ingerlatsinermik nalilersuinermillu.
3) Marlunnik pingasunillu sammivilinnik ilusilersuisinnaanermik aammalu ilusilersuinermik piginnaalikkat oqaatiginiakkatut nalunaarutitullu atorneqarsinnaanerannik.
4) Atuartitsissutip atuarfimmi perorsaanermut tunngatillugu periarfissaanik.

§ 26. Illumi suliassanik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut makkuninnga ilikkartinnissaat:
1) Atuartitsinissamut pilersaarusiornermik, atuartitsinermik ingerlatsinermik nalilersuinermillu.
2) Atuartitsissutip sammisassartaasa iluanni suliassanik suliarinnissinnaanermik tunngavissaasutigullu ilisimasassanik.
3) Nerisassat inuussutissaqarluartut eqqiluisaarluarnerullu pingaassusiinik paasinninnermik.
4) Atuartitsissutip perorsaanermut tunngasutigut periarfissaanik.

§ 27. Assassornermik/ammerinermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut makkuninnga ilikkartinnissaat:
1) Suliassanik suliarinnissinnaalernermik aamma ilinniagassat assigiinngitsut pillugit tunngaviusumik ilisimasassanik.
2) Atuartitsinissamut pilersaarusiornermik, atuartitsinermik ingerlatsinermik nalilersuinermillu.
3) Atuartitsissutip perorsaanermut tunngasutigut periarfissaanik.

§ 28. Timersornermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut makkuninnga ilikkartinnissaat:
1) Atuartut timikkut, anersaakkut inooqataassutsikkullu ineriartornissaat pingaartillugu suliniutinik suliarinnissinnaalernermik aamma tunngavissaasutigut ilisimasassanik.
2) Atuartitsissutip perorsaataasinnaaneranik atuartitsissummilu suleriaasissanik kiisalu timersornermik atuartitsissutip atuartitsissutiginissaanut pilersaarusiornermik, atuartitsinermik ingerlatsinermik nalilersuinermillu.
3) Atuartitsissutip atuarfimmi inuiaqatigiinnilu sulissutigeqqinnissaanut soqutiginninnermik kajumissuseqarnissamillu, tamakkulu aqqutigalugit atuartunik timersornermut soqutiginnittuaannartunngortitsiniarnissamik.

§ 29. Erinarsornermik/nipilersornermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut erinarsorneq nipilersuutinillu atuineq aqqutigalugit makkuninnga ilikkarnissaat:
1) Nipilersornermut tunngasutigut paasisimasassanik.
2) Tunngavissaasutigut teknikimullu tunngasutigut ilisimasassanik.
3) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik.

§ 30. Sananermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut makkuninnga ilikkarnissaat:
1) Assassorluni sulinermi suleriaatsinik, aamma misilittagaqalernissaat kiisalu nutaanik pilersitsisinnaanerminnik sananermullu pisinnaassutsiminnik ineriartortitsisinnaanermik.
2) Suleriaatsitigut ilinniartitsinermilu ilisimasassanik.
3) Assassorluni sulinermik nuannarisaqarnermik.
4) Nammineersinnaanermik ooqattaarisarnikkullu paasiniaasarnermik.

 

Atuartitsissutit annerusumik sammisassat

§ 31. Kalaallit oqaasiinik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Atassuteqaqatigiittarnermut tunngasutigut suliaqarsinnaalernissaat.
2) Kalaallit oqaasii atorlugit suliaqarsinnaalernissaat.
3) Sulinermi kalaallisut atuakkianik atuisinnaalernissaat..
4) Allanit ikiorneqarnatik oqalullutik allallutillu oqaatiginiakkaminnik oqaatiginnilluarsinnaalernissaat.
5) Inuit oqaasiinik atuakkiaannillu ilisimasaqalersinnissaat.
6) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, tamatumunnga ilanngullugu allamiut oqaasiinik ilisimasaqalernissaat, taamaalillutik atuartitsissummik atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanera tamakkerlugu.

§ 32. Danskit oqaasiinik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Atassuteqaqatigiittarnerit assigiinngitsut ilusaannik namminneerlutik suliarinnissinnaalerlutillu nalilersuisinnaalernissaat.
2) Atuartitsissutip piorsarsimassutsit inooqatigiinnermullu tunngasut ataqatigiinneranni inissisimaneranik paasinninnissaat.
3) Allanit ikiorneqaratik oqalullutik allallutillu oqaatiginiakkaminnik oqaatiginnilluarsinnaalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik ilinniartut atuartitsissummik atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanera tamakkerlugu.

§ 33. Tuluit oqaasiinik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Sammisassat assigiinngitsut iluanni atassuteqaqatigiittarnerit assigiinngitsut ilusiinik namminneerlutik paasiniaaqqissaarsinnaalerlutillu nalilersuisinnaalernissaat.
2) Oqalullutik allallutillu oqaatiginiakkaminnik oqaatiginnilluarsinnaalernissaat.
3) Tuluttut oqaluttartut piorsarsimassusianni pingaarutilinnut assigiinngitsunut ilisimasaqalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik atuartitsissummik atuartitsisinnaaleqqullugit meeqqat atuarfianni klassini tamani.

§ 34. Kisitsinermik/matematikimik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Matematikimut tunngasutigut ilisimasariaqartunik pingaarnernik aamma matematikip perorsaanermut/ilinniartitsinermut tunngasortaanik ima annertutigisumik paasisimasaqalernissaat, ilisimasariaqartut tamakku imminnut tapersersoqatigiilersillugit imminnullu paasinarsaaqatigiilersillugit. Sammisassanik suleriaasissanillu qinersineq tunngaveqartinneqassaaq meeqqat atuarfianni atuartitsissummik taassuminnga atuartitsinermik atuartitsissutillu taassuma oqallisigineqartarneranik.
2) Atuartitsissutip aaqqissuussaaneranik eqqarsarsinnaassutsimillu atuinissamik ilisimasaqalersinnissaat.
3) Matematikimik paasisimasaqalernissamut matematikimilli paasinnittarnernik assigiinngitsunik ilisimasaqalernissaat, tamatumunnga ilanngullugu matematikimi paasisimasariallit imaasa suliarineqartarnerisalu tapersersoqatigiittarnerat pillugu apeqqutinik namminneerlutik paasiniaaqqissaarsinnaalernissaat isummerfiginnittarsinnaalernissaallu.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik ilinniartut regningimik/matematikimik atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanerani tamarmi.

§ 35. Fysik/kemiimik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Sammineqarsinnaasunik immikkut toqqakkanik, inuiaqatigiinnermut ullutsinni pingaaruteqartunik paasisimasaqalernissaat.
2) Fysikimi kemiimilu tunngaviusumik isummiussanik, paasisimasarialinnik suleriaatsinillu paasisimasaqalernissaat.
3) Misileraalluni sulisinnaanngornissaat sulianillu nalilersuisinnaanngornissaat, kiisalu tamakkuninnga suliaqarnermi isumannaallisaanermut avatangiisinullu tunngasutigut ajornartorsiutaasartunik ilisimasaqalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik atuartitsissummik taassuminnga atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanerani ta-marmi.

§ 36. Nunalerutinik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Nunap sananeqaataanut tunngasunik ilisimasaqarnissaat kiisalu ilinniagassanik nunanut aamma inuit taakkualu suliarisartagaannut tunngasunik, inuit nunarsuup ilaani assigiinngitsuniittut atugarisaannik paasiniaalluarnerusalernissamut tunngavissaqalersitsisussanik, nunat assigiinngitsut atassuteqaqatigiittarnerannut kiisalu pisuussutit, nioqqutissiornerup avatangiisillu nunani ataasiakkaani nunanilu assigiinngitsorpassuarni imminnut ataqatigiinnerannut tunngasunik paasisimasaqalernissaat.
2) Atuartitsissutip qangaaniilli nunanik allanik ilisimasaqalissutissatut inuiaqatigiillu akornanni paaseqatigiissutaalissutissatut atortuuneranik nalinginnaasumillu ilisimasaqalissutaasinnaaneranik paasisimasaqalernissaat.
3) Atuartitsissummi najoqqutassaqarfinnik sanileriissitsisarnikkut avatangiisinillu inunnit pilersitaanngitsunik aamma piorsarsimassutsip pilersitaanik misissuisarnikkut paasiniaalluarsinnaalernissaat nunanik assigiinngitsunik tamakkunanilu ajornartorsiutaalersartunik.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat.

§ 37. Uumassusilerinermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Sammineqarsinnaasunik immikkut toqqakkanik ullumikkut pingaaruteqartunik paasisimasaqalernissaat.
2) Uumassusilerinermi isummiussanik, paasisimasarialinnik suleriaatsinillu paasisimasaqalernissaat.
3) Misileraalluni sulisinnaanngornissaat sulianillu nalilersuisinnaanngornissaat, kiisalu tamakkuninnga suliaqarnermi isumannaallisaanermut avatangiisinullu tunngasutigut ajornartorsiutaalersartunik ilisimasaqalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik atuartitsissummik taassuminnga atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanerani tamarmi.

§ 38. Oqaluttuarisaanermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Oqaluttuarisaanermik atuartitsissutillu taassuma immikkut issusianik ilisimasaqalerlutillu paasisaqarnissaat atuartitsissutillu atuartitsissutiginerani suleriaatsinik paasisimasaqalernissaat.
2) Ukiut ullullu, inuiaat nunallu assigiinngitsut, inuiaqatigiinni pissutsit piorsarsimassutsimullu tunngasut pillugit assigiinngitsunik arlalinnik Kalaallit Nunaanni pissutsit pingaarnerutillugit suliaqartarnikkut ilisimasaqalerlutik paasinninnissaat.
3) Oqaluttuarisaanermi allaaserineqartut pillugit apersuilluarsinnaalernissaat tunngaveqartumillu akissutinik isumasisinnaalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat.

§ 39. Atuartitsissummi inuiaqatigiilerinermi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Inuiaqatigiinni kalaallini inuiaqatigiinnilu allani inooqatigiinnermut, aningaasarsiornermut naalakkersuinermullu tunngasunik paasisimasaqalernissaat kiisalu paasiniaasarnissaat ta-makkununnga tunuliaqutaasunik.
2) Ilisimasaqalernissaat inuiaqatigiinni pissutsinik, tamakkununnga ilanngullugit nunatsinni nunanilu allani naalakkersuinikkut periaatsinik aaqqissuussaanernillu, taamaalillutik soqutigisat isummallu tunuliaqutaasut tunngavigalugit inuiaqatigiinni oqallinnermik paasiniaaqqissaarsinnaaleqqullugit nalilersuisarsinnaaleqqullugillu.
3) Sammisamut ilisimatuutut isummiussinikkut ajornartorsiutaalersartunut aalajangersimasumik ilisimatuutut isummiussanik tunngavissaqalernissaat.
4) Atuartitsissutip atuartitsissutiginerani periaasissanik paasisimasaqalernissaat.

§ 40. Upperisarsiornermik atuartitsissummi siunertarineqarpoq ilinniartut:
1) Kristumiussutsimik kiisalu upperisarsiornernik inuunermillu paasinneriaatsinik allanik ilinniarnikkut atuartitsissutip piorsarsimassutsimi qangarsuarli isumaasartuni assigiinngitsuni inissisimaneranik paasinninnissaat.
2) Atuartitsissutip periaasiinik atuilluarsinnaalernissaat naliliisinnaallualernissaallu kiisalu ilinniartitsissutiginissaani eqqarsaatigilluagassanik suliaqarluarsinnaalernissaat.
3) Atuartitsissutip perorsaanikkut periarfissarisaanik atugassarisaanillu paasinninnissaat, taa-maalillutik ilinniartut kristumiussutsimut tunngasuni ilisimasassanik atuartitsisinnaaleqqullugit ilinniarnerup ingerlanerani tamarmi.

 

Atuartitsissutit neqeroorutigineqarsinnaasut

§ 41. Atuartitsissutinik neqeroorutigineqarsinnaasunik ilinniartitsinermi ilaatigut siunertarineqarpoq sammisassani immikkut ittuni itisilerisitsiniarsinnaalersitsinissaq, ilaatigullu atuartitsissutinik atuartitsissutigisaviit avataanniittunik suliaqarsinnaanissaq.
Imm. 2. Atuartitsissummik neqeroorutigineqarsinnaasumik atuartitsilernissaq sioqqullugu atuartitsissummi siunertarisassat imassallu nassuiarneqaqqaassapput.

 

Suliamik misiliineq

§ 42. Atuartitsinermik misiliinerup siunertaraa ilinniartut:
1) Ilinniartitsisup suliarisartagaanik tamanik paasisimasaqalernissaat, taamaalillutik atuartut, angajoqqaat atuarfimmilu sulisut allat peqatigalugit Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfiini tamani atuartitsinermik assigiinngisitaartumik ingerlatsisinnaaleqqullugit.
2) Ilinniartitsisup suliassaanik ullut tamaasa nalliuttartunik allanngorartartunillu misissuisarnermik, paasiniaaqqissaartarnermik paasisaminnillu isummerfiginnittarnissamut sungiusarneqarnissaat.
3) Pissusiviusut tunngavigalugit atuartitsinermik taamatullu ilinniartitsisup suliassaanik allanik ajunngitsumik aaqqissuussisinnaalerlutillu, ingerlatsisinnaalerlutillu nalilersuisinnaalernissaat kisimiillutik aammalu allanik suleqateqarlutik.

 

Kapitali 5.
Ilinniarnermi misilitsinnerit

Ilinniarnermi misilitsinnerit siunertaat

§ 43. Ilinniarnermi misilitsinnerit siunertaraat paasiniassallugu ilinniartup angusimasai ilinniartitaanermi siunertanut piumasarisanullu peqqussummi, Nalunaarummi uani aamma ilinniarnerup aaqqissuunnerani il.il. aalajangersakkanut naapertuunnersut. Misilitsinnerni angusineq tunngaviliisuussaaq inissummik soraarummeernerup allagartaata atsiorneqarnissaanut.

 

Ilinniarfimmi avataanilu misilitsinnerit nassuiagaanerat

§ 44. Misilitsinnerit ilinniarfimmi avataanilu misilitsinnerupput.
Imm. 2. Ilinniarfimmi misilitsinnerit tassaapput misilitsinnerit nalilerneqartut soraarummeersitsisumit ataatsimit imaluunniit soraarummeersitsisunit arlalinnit.
Imm. 3. Avataani misilitsinnerit tassaapput misilitsinnerit nalilerneqartut soraarummeersitsisumit imaluunniit soraarummeersitsisunit aamma nalileeqataasartumit ataatsimit arlalinnilluunniit Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmitt toqqagaasunit.

 

Avataaniit allattariarsorluni misilitsinnerit

§ 45. Avataaniit allattariarsorluni misilitsissutissat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmit suliarineqartassapput.
Imm. 2. Misilitsinnerit soraarummeertunut tamanut assigiissapput.
Imm. 3. Soraarummeerutissatut siunnersuutit, tamakkununnga ilanngullugit ikiuutissatut aku-erisassat, soraarummeerutissaliortoqatigiinnit suliarineqartassapput. Soraarummeerutissaliortoqatigiit tamarmik Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmitt tamakkulerisartunngortinneqartassapput ukiuni pingasuni atuuttussatut.
Imm. 4. Misilitsinnerni nakkutilliisoqartassaaq.
Imm. 5. Ilinniarneq naammassippat ilinniartup akissutimi imminut tunniunneqarnissaat piumasarisinnaavaa.

 

Avataaniit oqaluttariarsorluni misilitsinnerit

§ 46. Soraarummeersitsinermi apersuineq ingerlanneqassaaq ilinniartitsisumit imaluunniit ilinniartitsisunit atuartitsissummi atuartitsisuusimasumit/atuartitsisuusimasunit. Apersuineq sapinngisamik soraarummeersitsisumik soraarummeertumillu oqaloqatigiissitsiniarnerussaaq nalileeqataasussap peqataaffigisinnaasaanik. Allaatigissat ilinniartup atuartitsissummik soraarummeerutissamik suliaqartarsimaneranut uppernarsaataasunut amerlanerulissutaasinnaasut soraarummeertumut apersuinermi ilanngunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Soraarummeernermi apeqqutit soraarummeertunut makitsissutigitinneqartassapput. Ilinniagaqartup misilitsinnginnermini toqqarsimasaa allagarlu pingaarnersiugaq ilinniartitsisumik akuerineqarsimasoq aallavigalugu apeqquteqartoqarsinnaavoq. Soraarummeertussallu allaatigisimasaasa arlaat sammineqassappat taanna apersuinermut tunngaviussaaq.
Imm. 3. Nalileeqataasoq soraarummeernermilu apersuisuusoq karakteeriliinissami kisimiissapput. Soraarummeertoq karakteeriliinerup kingornagut karakteeriliunneqartumut pissutaasumik naatsumik oqaatsit atorlugit ilisimatinneqarsinnaavoq.
Imm. 4. Ilinniartoq piareersarfissaqartitaappat, piareersarnera nakkutigisaassaaq.
Imm. 5. Oqaluttarissanik misilitsinnerit tamanut ammapput.

 

Misilitsinnerit naliliinerillu

§ 47. Atuartitsissutit §§ 13-20 naapertorlugit pinngitsoorani ilinniartariaqartut misilitsinnerit naliliinerillu makku imaraat:
1) Atuartitsissutit perorsaanermut/atuartitsinermut tunngasut: Ukiut ilinniarfiusut pingajuat naggaserneqassaaq oqaluttariarsorluni ilinniarfiup avataani misilitsinnermik, aallaaveqartumik allallugu nalunaarusiamik ukiut ilinniarfiusut pingajuanni suliarineqartumik. Oqaluttuarinninneq allallugulu nalunaarusiaq ataatsimut nalilerneqassapput. Ukiut ilinniarfiusut sisamaanni oqaluttariarsornermik ilinniarfiup avataani misiliisoqassaaq, aallaaveqartumik perorsaanermut tunngasumik specialimik, ataatsimullu nalilerneqassallutik.
2) Danskit oqaasii aamma tuluit oqaasii (killiffik 1): Atuartitsissutit naggataarnerini ta-mani angusimasanut karakteeriliisoqartassaaq. Angusimasanut karakteerit ilinniarfimmi atortuupput § 64-ilu naapertorlugu ilanngullugit naatsorsuutigineqartussaanatik.
3) Kalaallit oqaasiinik atuartitsissut ukiup aappaani ataatsimoorutassaq: Atuartitsissut naggataarneqassaaq oqaluttariarsorluni ilinniarfiup avataani misilitsinnermik aamma allattariarsorluni ilinniarfiup avataani misilitsinnermik. Misilitsinnerit tamarmik assigiimmik oqimaalutarneqartassapput, ataatsimullu nalilerneqartassallutik.
4) Atuartitsissut pinngortitamut tunngasoq: Atuartitsissutip inaarneqarnerani misilitsinneq nalilerneqassaaq "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq" atorlugit, ilinniagassamik ilinniartitseriaatsimik periutsinillu paasisimasaqarnermik tunuliaqutaqartumik naliliisoqarluni.
5) Atuartitsissut paasissutissiiviusoq: Atuartitsissutip inaarneqarnerani angusimasanut karakteeriliisoqassaaq ilinniartup suliai, ilisimaqqaagassanik ilisimasai aamma atuartitsissummik ilinniartitsinermi periaatsinik iliuuserisartakkanillu paasisimasai tunngavigalugit.
6) Kristumiussuseq: Atuartitsissutip inaarneqarnerani nalilerneqartassaaq "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq" atorlugit. Naliliineq ilinniartup eqqarsaatikkuinnaq ilisimasaanik kiisalu suliassanut ataasiakkaanut naliliinera tunngavigalugu pisassaaq.
7) Mernguernartut I: Atuartitsissutip inaarneqarnerani misilitsinneq nalilerneqassaaq "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq" atorlugit. Naliliineq ilinniartup kisimiilluni suleriaatsinik atorluaaneranik ataatsimoorussaqarnermilu peqataassuseqarneranik tunngavilimmik ingerlanneqartassaaq.
8) Kisitsineq/matematik (killiffik 1): Atuartitsissut inaarneqassaaq angusimasanut karakteeriliinermik. Angusimasanut karakteeri ilinniarfimmiinnaq atortuuvoq ilanngunneqartussaannanilu § 64 naapertorlugu.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk imaluunniit ilinniartitaanerup ineriartortinneqarneranut ilaatillugu imm. 1-imi aalajangersakkat atuutsinneqannginnissaat Ilinnartitaanermut Pisortaqarfiup immikkut akuersissutigisinnaavaa.

§ 48. Atuartitsissutit §§ 21-30 naapetorlugit qinigassat misilitsinnerit naliliinerillu makku imaraat:
1) Danskit oqaasii (killiffik 2) aamma kisitsineq/matematik (killiffik 2): Atuartitsissutit tamarmik naggaserneqassapput ilinniarfiup avataani misilitsinnermik. Misilitsinneq oqaluttariarsorneruvoq allattariarsornerullunilu, nalilerneqassappullu ataatsimut karakteerimik.
2) Tuluit oqaasii (killiffik 2): Atuartitsissut taanna naggaserneqassaaq ilinniarfiup avataani misilitsinnermik ataatsimik marlunnilluunniit, atuartitsissullu tamatigut oqaluttariarsornermik naggaserneqartussanngorlugu pilersaarusiorneqartassalluni.
3) Fysik/kemii: Atuartitsissut taanna naggaserneqassaaq ilinniarfiup avataani oqaluttariarsorluni misilitsinnermik, nalilerneqartussamik karakteerimik ataatsimik.
4) Ilusilersuineq aamma assassorneq/ammerineq: Atuartitsissutit tamarmik naggataarnerini angusimasanut karakteeriliisoqassaaq ilinniartup suliaanik, ilisimaqqaagassanik ilisimasaanik aamma atuartitseriaatsinik atuartitsissutigineranilu ilikkartitseriaatsinik ilisimasaanik naliliineq tunngavigalugu.
5) Timersorneq, erinarsorneq/nipilersorneq sananerlu: Atuartitsissutit tamarmik naggataarnerini angusimasanut karakteeriliisoqassaaq ilinniartup pillaqqissusianik, ilisimaqqaagassanik ilisimasaanik aamma atuartitseriaatsinik atuartitsissutigineranilu ilikkartitseriaatsinik ilisimasaanik naliliineq tunngavigalugu.
6) Illumi suliassat: Atuartitsissutip naggataarnerani angusimasanut karakteeriliisoqassaaq ilin-niartup nalunaarusiaanik, pillaqqissusianik aammalu atuartitseriaatsinik atuartitsissutigineranilu ilikkartitseriaatsinik ilisimasaanik naliliineq tunngavigalugu.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk imaluunniit ilinniartitaanerup ineriartortinneqarneranut ilaatillugu imm. 1-imi aalajangersakkat atuutsinneqannginnissaat Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup immikkut akuersissutigisinnaavaa.

§ 49. Atuartitsissutit §§ 31-40 naapertorlugit annerusumik sammisassat misilitsinnerit naliliinerillu makku imaraat:
1) Kalaallit, danskit tuluillu oqaasii aamma kisitsineq/matematik: Atuartitsissutit tamarmik naggaserneqassapput ilinniarfiup avataani misilitsinnermik. Misilitsinneq oqaluttariarsornerullunilu allattariarsorneruvoq, misilitsinnerillu nalilerneqassapput ataatsimut karakteerimik. Oqaluttariarsornermi misilitsissutaassapput apeqqutit, ilaatigut sammisamiittut ilaatigullu allallugu nalunaarusiamiittut.
2) Fysik/kemii: Atuartitsissut naggaserneqassaaq fysikimi ilinniarfiup avataani oqaluttariarsorluni misilitsinnermik aamma kemiimi ilinniarfiup avataani oqaluttariarsorluni misilitsinnermik. Misilitsinnerit assigiimmik oqimaalutarneqassapput nalilerneqassallutillu ataatsimut karakteerimik.
3) Nunalerutit, uumassusilerineq, oqaluttuarisaaneq, inuiaqatigiilerineq upperisarsiornerlu: Atuartitsissutit tamarmik naggaserneqassapput ilinniarfiup avataani oqaluttariarsorluni misilitsinnermik, kiisalu allattariarsorluni misilitsinnermik Misilitsinnerit ataatsimut karakteeriliilluni nalilerneqassapput.
Imm. 2. Pissutsit immikkut ittut tamanna ajornartinngippassuk imaluunniit ilinniartitaanerup ineriartortinneqarneranut ilaatillugu imm. 1-imi aalajangersakkat atuutsinneqannginnissaat Ilin-nartitaanermut Pisortaqarfiup immikkut akuersissutigisinnaavaa.

§ 50. Ilinniartup tapiutitut pikkorissarnermi atuartitsissummilu neqeroorutigineqarsinnaasumi peqataanera nalilerneqassaaq "akuerineqarpoq" imaluunniit "akuerineqanngilaq" atorlugit.

§ 51. Piffissat suliamik misiliiviusut tamarmik ilinniartup nalilerneqarneranik naggaserneqartassapput. Naliliineq suliamik misiliivimmit Ilinniarfissuarmut tunniunneqartassapput. Piffissanik suliamik misiliiviusunik ataasiakkaanik suliamik misiliivimmit naliliineq tunuliaqutaralugu Ilinniarfissuaq ataatsimut "angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq" atorlugu naliliisassaaq.
Imm. 2. "Angusivoq" imaluunniit "angusinngilaq" atorlugu naliliinissamut piumasaqaatit ilin-niarnermi aaqqissuussinermi aalajangersarneqartassapput. Aammattaaq suliamik misiliiviit ilinniartunik naliliinerinut suut ilanngunneqartassanersut aalajangersarneqartassapput.

 

Ilinniarnermi misilitsinnerni peqataajumanermik nalunaarneq piumasarineqartullu

§ 52. Ilinniarnermi pinngitsoorani ingerlassimasassami nalunaarneq pissaaq ilinniarnissamut tiguneqarsimaneq tunngavigalugu.
Imm. 2. Atuartitsissutini toqqagassani, atuartitsissutini annerusumik sammisassani aamma atuartitsissutini neqeroorutigineqarsinnaasuni nalunaarneq pissaaq atuartitsissutinut taakkununnga tiguneqarsimaneq tunngavigalugu.

§ 53. Ilinniakkanik aallussineq nalunaarsorneqassaaq atuartitsinermi aamma suliamik tunniussaqarnermi peqataanertut, ilinniartitsisoqatigiinnillu akuerineqaqqaassalluni ilinniartoq atuartitsissutini ataasiakkaani misilitsinnerni peqataasinnaalertinnagu.

 

Misilitseqqinniarneq

§ 54. Ilinniartoq atuartitsissutini 6 inorlugu karakteereqarfigisamini misilitseqqinniartarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniartoq atuartitsissummi taannaasumi marloriaannarluni misilitseqqinniartarsinnaavoq.
Imm. 3. Misilitseqqinniarnerup ilinniartoq pisinnaatissavaa atuartitsissummi misilitsinnissami tullermi peqataanissaanut. Semesterit arfineq-pingajuanni naggataarutaasumik misilitsinnissami misilitseqqinniarnerup ilinniartoq pisinnaatissavaa ukiumi tassani aggustimi misilitsinnissami peqataanissaanut.
Imm. 4. Ilinniartoq atuartitsissummi taannaasumi ataasiaannarani naggataarutaasumik misilitsissimappat karakteeri angusaasoq annerpaaq atortuussaaq.
Imm. 5. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik immikkut ittunik pissutissaqartillugu imm. 1-4-mi aalajangersakkat sanioqqunnissaannut immikkut akuersissuteqarsinnaavoq.

§ 55. Ilinniartunut nappaammik imaluunniit taamatut atuannginnermik uppernarsaateqartumik imaluunniit nakorsamit allagarserneqartumik pissuteqarlutik misilitsissimanngitsunut immikkut ittumik misiliisoqartassaaq, tamanna Ilinniartitaanermut Pisortaqarfiup aalajangersimappagu, taamaattorli misiliineq taanna atuartitsissummi tassani tullianik misiliisoqalerpat kingusinnerpaamik pisussanngorlugu.

§ 56. Ilinniartoq misilitsinnissamut takkutinngippat, peqataannginnissanilu ilisimatitsissutigisimanngippagu misilitsinneq angusiffiunngitsutut isigineqassaaq.

 

Soraarummeerutissat soraarummeernermilu apeqqutit

§ 57. Soraarummeerutissaq tassaavoq soraarummeerut ilinniartut atuartitsissutini ataasiakkaani misilitsinneranni apersuinissamut tunngaviusussaq. Soraarummeerutissaq ilinniartitsisup imaluunniit ilinniartitsisut atuartitsissummik soraarummeerutissamik atuartitsisimasup/atuartitsisimasut ilinniartoq oqaloqatigeqqaarlugu toqqassavaa / toqqassavaat.
Imm. 2. Soraarummeernermi apeqqutissat tassaapput apeqqutit apersuinermut tunngavigisassat. Soraarummeernermi apeqqutissat allattorlugit suliarineqassapput ilinniartitsisumit imaluunniit ilinniartitsisunit atuartitsissummik soraarummeerutissamik atuartitsisimasumit / atuartitsisimasunit.
Imm. 3. Soraarummeernermi soraarummeertussap allallugu suliaasa ilaannik apersuisoqassappat, allallugu suliaq taanna apersuinermi aamma tunngavigineqassaaq.

§ 58. Soraarummeerutissaq soraarummeernermilu apeqqutissat nalileeqataasussamut akue- ritinniarlugit saqqummiunneqassapput kingusinnerpaamik misilitsinnissat / misilitsinnissaq sap. ak. sisamanik sioqqullugu.
Imm. 2. Soraarummeerutissanut apeqqutissanullu oqaaseqaatit nassiunneqassapput taakku tigunerinit ullut arfineq-marluk qaanngiutsinnagit. Ullut taakku naaneranni Ilinniarfissuaq oqaaseqaatinik tigusaqarsimanngippat soraarummeerutissat soraarummeernermilu apeqqutissat nalileeqataasussamit akuerineqarsimasutut isigineqassapput.
Imm. 3. Soraarummeertussap allaatigisaa apersuinissamut tunngaviusussaappat, tak. § 57, imm. 3, allaatigisaa taanna misissoqqullugu nalileeqataasussamut nassiunneqassaaq kingusinnerpaamik misilitsinnissaq sap. ak. sisamanik sioqqullugu.

 

Nalileeqataasartussat

§ 59. Nalileeqataasussat toqqarneqassapput Ilinniartitaanermut Pisortaqarfimmitt. Nalileeqataasartussat peqataasassapput atuartitsissutini tamani, ilinniarfiup avataani misilitsiffigineqartuni.

§ 60. Nalileeqataasartut nakkutigissavaat:
1) ilinniarnermi misilitsinnerni, aamma allallugit suliaqarnerni, piumasarisat siunertanut peqqussummi, Nalunaarutini aamma ilinniarnerup aaqqissuunnerani aalajangerneqartunut naapertuunersut,
2) misilitsinnerit ingerlanneqartarnissaat malittarisassat atortuusut naapertorlugit aamma
3) ilinniartut assigiimmik eqqortumillu pineqarnissaat, aamma suliaasa tatiginartumik nalilerneqarnissaat karakteeriliisarneq pillugu malittarisassat naapertorlugit.

 

Misilitsinnerni pissusissaanngitsunik iliornerit

§ 61. Ilinniartitaanermut rektori ilinniarnermi misilitsinnerit tamakku pillugit maleruagassat aalajangersarneqartut naapertorlugit ingerlanneqarnissaannut akisussaavoq.
Imm. 2. Misilitsinnerit ingerlanneqarneranni pissusissaanngitsumik iliornerit piaartumik Ilin-niartitaanermut Pisortaqarfimmut nalunaarutigineqartassapput.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik Ilinniarfissuarmi misilitsittarnerit ingerlanneqartarnerat pillugu malittarisassaliorsinnaavoq.

§ 62. Ilinniartitaanermut rektorip misilitsittoq misilitsinnermit peeqqusinnaavaa:
1) Soraarummeertoq taanna taamaalioqqusaanani allanit ikiorneqarsimappat, iluaqusersuutinik akuerisaanngitsunik atuisimappat imaluunniit allap suliaa ilumoorani nammineq suliarinerarpagu.
2) Soraarummeertoq taamaalioqqusaanani misilitsinnermi allanik ikiuisimappat imaluunniit ikiuiniaraluarsimappat.
Imm. 2. Taamaattorli misilitsinnerup ingerlanerani peeqqusinissamut tunngavissaqarsorinaraluartoq Ilinniarfissuup soraarummeertoq misilitsinnerani ingerlaannaqqusinnaavaa. Misiliineq naammassiniariarpat ilinniartitaanermut rektorip aalajangissavaa misilitsinnermit peeqqusisoqassanersoq. Aamma taama aalajangiisoqassaaq misiliineq qaangiutereersoq aatsaat imaluunniit akissutip nalilerneqarnerani peeqqusinissamut tunngavissaqarsorinarsippat.
Imm. 3. Soraarummeertoq misilitsinnermit peeqqusaaguni soraarummeerfiup ingerlanerani misilitsinnerni peqataaqquneqartussaajunnaassaaq, soraarummeerfiullu nalaani misilitsinnerni karakteererisimasaq atorunnaassaaq.

 

Kapitali 6.
Karakteeriliineq

§ 63. Atuartitsissutini misilitsiffiusuni kiisalu atuartitsissutini angusimasanut karakteeriliiffiusuni 13-skala atorlugu karakteeriliisoqartassaaq.
Imm. 2. 13-skala atorlugu makku karakteeriliunneqartassapput:
1) 13 karakteeriliunneqartassaaq namminersorluinnartumik pitsaalluinnartumillu suliaqarnermut.
2) 11 karakteeriliunneqartassaaq pitsaasumik namminersortumillu suliaqarnermut.
3) 10 karakteeriliunneqartassaaq pitsaasumik sungiussiinnarpasissumilli suliaqarnermut.
4) 9 karakteeriliunneqartassaaq pitsaasumik, tassa akunnakusoortumit pitsaanerulaartumik, suliaqarnermut.
5) 8 karakteeriliunneqartassaaq akunnakusoortumik suliaqarnermut.
6) 7 karakteeriliunneqartassaaq naammaannartumik, tassa akunnakusoortumit ajornerulaartumik, suliaqarnermut.
7) 6karakteeriliunneqartassaaq nalornisoortumik taamaattorli naammaginarsinnaasumik suliaqarnermut.
8) 5 karakteeriliunneqartassaaq nalornisumik naammaginanngitsumillu suliaqarnermut.
9) 03 karakteeriliunneqartassaaq nalornisooqisumik, amigaqisumik naammaginanngeqisumillu suliaqarnermut.
10) 00 karakteeriliunneqartassaaq atorsinnaanngilluinnartumik suliaqarnermut.
Imm. 3. Karakteerit aalajangerneqartassapput nalileeqataasumit soraarummeersitsisumillu. Taakku siullermik immikkoorlutik karakteeriliissapput, nalileeqataasup karakteeriliussaa taaneqaqqaassalluni, kingornatigullu karakteeriliussassavik isumaqatigiinniutigissallugu. Nalileeqataasoq soraarummeersitsisorlu isumaqatigiissinnaanngippata karakteeriliussassaq aalajangerneqartassaaq karakteeriliussat taakku kateriarlugit agguaqatigiissitsinikkut. Kisitsit agguaqatigiissitsinerup inernera kisitsisit 13-skalamiittut akornanniinngippat nalileeqataasullu karakteeriliussaa anneruppat karakteeriliunneqassaaq kisitsit angineq siulerisaa, nalileeqataasulli karakteeriliussaa minneruppat kisitsit minnerusoq tulleq.
Imm. 4. Karakteeriliussassaq karakteerit arlallit katinnerisigut aalajangerneqassappat kisitsisillu katitat inernerat karakteeriliussassaniinngippat katitat inernerat taanna akunnaallineqassaaq karakteerimut anginermut qaninnerpaamut, tassunga qaninnerpaat imaluunniit karakteerip anginerusup qaninnerpaap minnerusullu qaninnerusup akornanniippat. Taamaanngippat kisitsit akunnaallineqassaaq karakteerimut appasinnerulluni qaninnerusumut tullermut.

 

Kapitali 7.
Angusissagaanni tunngavissat

§ 64. Ilinniartitsisutut angusisinnaanermut piumasarineqarput:
1) karakteerit tamarmik katinnerat karakteerit amerlassusiisa 6-imik amerlisarneqarlutik inernerattut angissuseqassasoq imaluunniit annerussasoq,
2) atuartitsissutini annerusumik sammisani aammalu atuartitsissutini perorsaanermut tunngasuni kiisalu immikkut sammisani soraarummeernermi karakteeri minnerpaamik 6-iussasoq,
3) atuartitsissutini allani tamani karakteeri minnerpaamik 5-iussasoq, taamaattorli atuartitsissummi ataatsimi karakteerigineqarsinnaavoq 03, aamma
4) atuartitsissut "akuerineqarpoq"-mik imaluunniit "akuerineqanngilaq"-mik nalinerneqartoq angusineruvoq.
Imm. 2. Atuartitsissutini neqeroorutaasuni karakteerit, takuuk § 50, kiisalu § 47-mi imm. 1-imi nr. 2-mi aamma nr. 8-mi taaneqartut imm. 1-imi pineqanngillat.

 

Kapitali 8.
Allattuiffiit aamma inaarutaasumik soraarummeernerup allagartaa

§ 65. Rektori allattuiffinnik ingerlatsissaaq, tassungalu ilinniartut tamarmik allattorneqarfeqassapput. Allattorneqarfimmut allanneqartassapput ilinniartitsisunngorniartup inuttaa pillugu paasissutissat, atuartitsissutinik toqqartuisimanera, atsiukkat, peqataasinnaajunnaarsitsinerit nalunaarullu manna tunngavigalugu allaasunik iliuuseqarnerit, misilitsinnermi karakteerit aamma angusimasanik naliliineq, kiisalu pinngortitalerinermi aamma mernguernartut 1-imi piffissap qiteqqunnerani naliliinerit soraarummeernermi karakteerit aammalu angusaqarisimasat pillugit karakteerit.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik allattuiffiit iluseqarnissat pillugu aalajangersaasinnaavoq.

§ 66. Ilinniartitsisunngorniartut ilinniartitsisutut soraarummeernermi angusisimasut tamatumunnga uppernarsaammik tunineqassapput. Uppernarsaat inummut ataatsimut tunngasunik oqaasertaqarpoq aammalu tamanut tunngasunik assigiinnik oqaasertaqarluni.
Imm. 2. Inummut ataatsimut tunngasunik oqaasertatigut ilisimatitsissutigineqassapput:
1) ilinniartitsisunngorniartup inuttaa pillugu paasissutissat aamma ulloq ilinniarnerup naammassiffia,
2) suliamik misiliinermi nalilerneqarneq,
3) atuartitsissutit annerusumik sammisassat suut aamma atuartitsissutit qinigassat suut ilinniartitsisunngorniartup sammisimanerai aammalu atuartitsissutini ataasiakkaani tamani naliliineq § 64 malillugu ilanngullugu naatsorsuutigineqartoq,
4) § 7 naapertorlugu atuartitsissutinut peqataasinnaajunnaarsimasinnaaneq,
5) tapertaasumik kursusernerni peqataaneq, ilinniartitsisunngorniartoq nalilerneqarsimappat "akuerineqarpoq"-mik, lektionit qassiuneri nalunaarlugit, aamma
6) atuartitsissutini neqeroorutigineqarsinnaasuni peqataaneq, ilinniartitsisunngorniartoq nalilerneqarsimappat "akuerineqarpoq"-mik, lektionit qassiuneri nalunaarlugit.
Imm. 3. Tamanut tunngasunik oqaasertani allassimassapput nalunaarummi matumani §§-ini 2-mi, 9-mi aamma 64-imi oqaasertat.
Imm. 4. Soraarummeersimanermut uppernarsaat rektorimit suliarineqassaaq ilinniartitsisun-ngorniartup allattorneqarfigisimasaa najoqqutaralugu. Rektorip uppernarsaat atsiussavaa.
Imm. 5. Ilinniartup ilinniarnini naammassinagu ilinniarunnaartup qinnuteqarnini tunngavigalugu misilitsinnernut angusiffigisaminut suliamillu misiliinerminut angusiffigisaminut kiisalu atuartitsissutinut angusaniknaliliinermik naggaserneqartunut allagartat uppernarsaatit pisinnaavai.
Imm. 6. Ilinniartitaanermut Pisortaqarfik inaarutaasumik soraarummeersimanerup allagartaata qa-noq isikkoqarnissaa pillugu maleruagassaliorsinnaavoq.

 

Kapitali 9.
Atuutilerfia il.il.

§ 67. Nalunaarut atulerpoq ulloq 1. august 2000.
Imm. 2. Tamatumunnga peqatigitillugu Kalaallit Nunaanni ilinniartitsisunngorniat sammisassaat pillugit Namminersornernerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 38 ulloq 28. august 1990-imeersoq, ilinniartitsisussanik ilinniartitsisarneq katersuutsitaq eqqarsaatigalugu, kiisalu.Kalaallit Nunaanni meeqqat atuarfianni ilinniartitsisussat ilinniartitaasarnerat pillugu Namminersornernerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 36 ulloq 28. august 1990-imeersoq atorunnaarput.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 31. juli 2000.

Lise Lennert

/

Just Olsen