Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni nr. 23-mi 3. november 1994-imeersumi § 3 naapertorlugu aalajangersakkat makku aalajangersarneqarput:

 

Kap. 1.
Atuuffii nassuiaatillu

§ 1. Nalunaarut una Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaannut namminersortitanut atorneqassaaq. Suliffeqarfittut namminersortitatut paasineqassaaq Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaat ilanngaasikkanik aningaaasaliiffigineqartarnikkut aningaasanut inatsimmi ilanngunneqartoq.
Imm. 2. Suliffeqarfiit namminersortitat uku nalunaarutip atuutilernerani ilaapput:
1) Greet Greenland
2) Nukissiorfiit
3) Amutsiviit
4) Misissueqqaarnerit
5) Mittarfeqarfiit

§ 2. Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup aalajangissavaa suliffeqarfiit allat assingusut nalunaarummi ilanngunneqassanersut.

 

Kap. 2.
Aalajangersakkat nalinginnaasut

§ 3. Ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi Landskarsimi ukioq aningaasanut inatsiseqarfiusoq malinneqassaaq.
Imm. 2. Suliffeqarfiup piffissaq naatsorsuuteqarfia siulleq ukiumit aningaasanut inatsiseqarfiusumit sivikinnerusinnaavoq.

§ 4. Ukiunut naatsorsuuteqarfiusunut tamanut suliffeqarfiup qullersaqarfia ukiumoortumik naatsorsuusiortassaaq Namminersornerullutik Oqartussat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit inatsit aammalu nalunaarut una naapertorlugit. Ukiumoortumik naatsorsuutit minnerpaamik imarisassavaat angusanut naatsorsuutit, oqimaaqatigiissitsineq, nassuiaatit, naatsorsuusereriaaseq atorneqartoq, aningaasat ingerlaarnerinik naatsorsuutit, pisussaaffiit kiisalu ukiumoortumik nalunaarut.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit suliarineqassapput ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisunit uppernarsaasikkat kiisalu tapiliussat Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup ukiumut pineqartumut piffissaliussaa nallertinnagu saqqummiunneqarsinnaangorlugit.

§ 5. Ukiumoortumik naatsorsuutit aammalu ukiumoortumik nalunaarut suliffeqarfiup qullersaqarfianit kiisalu pisortaqarfimmit akisussaasumit atsiorneqassapput.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit suliffeqarfiup pigisaanik akiitsuinillu, aningaasatigut inissisimaneranik kiisalu angusaanik eqqortumik takutitsissapput.
Imm. 3. Nalunaarummi matumani aalajangersakkanik atuineq imm. 1-imi taaneqartutut eqqortumik takutitsisoqarnissaanut naammanngippat qullersaqarfik tamanna pillugu ukiumoortumik nalunaarummi nassuiaateqassaaq.

§ 6. Ukiumoortumik naatsorsuutini, ukiumoortumik nalunaarummi il.il. kisitsisit tamarmik danskit kroniinut allassimasassapput.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutini kisitsisini aningaasat nunat allamiut aningaasaasa danskit kroniinut naatsorsoqqinnerisigut pissarsiarineqarpata, naatsorsueqqinneq assigiimmik tunngaveqarluni pissaaq.
Imm. 3. Pisassat akiligassallu kisitsisitaasa akornanni imaluunniit aningaasartuutit isertitallu kisitsisitaasa akornanni paarlaassuilluni naatsorsuuisoqassanngilaq.

 

Kap. 3.
Nalinik annertussusiliisarneq pillugu aalajangersakkat

§ 7. Ukiumoortumik naatsorsuutini pineqartut nalingi annertussusilerneqartassapput periaatsit makku nalinginnaasut naapertorlugit:
1) Suliffeqarfik suliaminik ingerlatsiinnartussatut naatsorsuutigineqarpoq. Aningaasat pisariaqartinneqartut Landskarsimit tunniunneqarnissaat naatsorsuutigineqassaaq.
2) Nalinik annertussusileeriaatsit ukiumit naatsorsuusiorfiusumit tullianut allanngortinneqassanngillat.
3) Nalinik annertussusiliineq tamatigut pisassaaq pissusissamisoortumik mianersornermik takutitsinikkut pingaartumillu imatut:
a) piffissami oqimaaqatigiissitsiffiusumi iluanaarut paasineqartoq kisimi ilanngunneqassaaq,
b) nalaassinnaasat annaasaqaataasinnaasullu siumut naatsorsuutigineqarsinnaasut ukiumoortumik naatsorsuutini imaluunniit ukiumi naatsorsuusiorfiusumi siusinnerusumi pineqartut ukiup naatsorsuusiorfiusup iluani pilersut tamarmik eqqarsaatigineqartassapput, nalaassinnaasat annaasinnaasalluunniit taakku aatsaat ilisimaneqaleraluarpataluunniit piffissap oqimaaqatigiissitsiffiusup aammalu piffissap ukiumoortumik naatsorsuutit suliarineqarfiisa akornanni, aamma
c) nalikilleriaataasut suulluunniit eqqarsaatigineqartassapput, ukiumoortumik naatsorsuutit annaasaqarnermik iluanaaruteqarnermilluunniit takutitsigaluarpataluunniit.
4) Ukiumi naatsorsuutit atuuffianni isertitat aningaasartuutillu eqqarsaatigineqassapput piffissaq akiliiffiusimasoq apeqqutaatinnagu.
5) Pigisat akiitsullu immikkuualuttortaat tamaasa immikkut nalingi annertussusilerneqassapput.
6) Ukiut tamaasa ammaanermi oqimaaqatigiissitsineq ukiup siuliani oqimaaqatigiissitsinermut naapertuuttassaaq.
Imm. 2. Periaatsit taakku nalinginnaasut aatsaat immikkut pisoqartillugu sanioqqunneqarsinnaapput aatsaallu Naalakkersuisunit akuersissummik pissarsereernikkut pisariaqarpallu kingornatigut aningaasaliisoqarnissaanik qinnuteqaateqarnikkut.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu sanioqqutitsinerit nalunaarsuutini allanneqassapput pissusissamisoortumillu patsisilerneqassallutik, soorluttaaq taakku suliffeqarfiup pigisaanut akiitsuinullu, taassuma aningaasatigut inissisimaneranut angusaanullu sunniutissai - tassunga aamma ilanngullugu aningaasartatigut sunniutissaa allanneqassallutik.

§ 8. § 7 imm. 1, nr. 2 sanioqqunneqarpat ukiumoortumik naatsorsuutit ukiumi allannguuteqarfigisaanni periaaseq nutaaq malillugu suliarineqassapput pissusissamisoortumik imm. 3 eqqarsaatigiitigalugu.
Imm. 2. Naatsorsuutini pineqartut allanngortinneqassapput ukiumi allanngortitsiviusumi ammaanermi oqimaaqatigiissitsinermi periaaseq nutaaq naapertorlugu.

§ 9. Pigisat suliffeqarfimmit ataavartumik pigisassanngorlugit imaluunniit atugassanngorlugit aalajangikkat tassaapput sanaartukkatigut pigisat. Pigisat allat tassaapput kaaviiaartitatigut pigisat.

§ 10. Aningaasaliinikkut sanaartukkanit pigisat aammalu sanaartukkatigut pigisat tigussaanngitsut naatsorsuutini ilanngunneqarsinnaanngillat.
Imm. 2. Aktiat ukiumi pisiarineqarfianni aningaasartuutitut allanneqassapput aammalu oqimaaqatigiissitsinermi naleqanngitsutut ilanngunneqassallutik. Pissarsiarineranni nalingat, taaguutigiinnarlugu nalingat, nalingat ilorleq kiisalu piginnittup pisassaa nalunaarsuutini allanneqassapput.
Imm. 3. Sanaartukkatigut imaluunniit kaaviiaartitatigut pigisat tigussaasut nalingi qaffatsinneqarsinnaanngillat.

§ 11. Sanaartukkatigut pigisat ataasiartat 50.000 kr. inorlugu nalillit ukiumi pissarsiariffigisaanni tamakkiisumik aningaasartuutitut allanneqassapput. Sanaartukkatigut pigisat allat nalingi annertussusilerneqassapput aammalu oqimaaqatigiissitsinermi ilanngunneqassallutik.

§ 12. Sanaartukkanit pigisat nalingisa pissarsiarineranni akii imaluunniit niuernermi akii tunngavigalugit annertussusilerneqassapput.
Imm. 2. Pissarsiarineranni aki pineqartarpoq pisiarineranni akianut aningaasartuutit ilanngullugit, aningaasartuutit pigisat pissarsiarinerannut pissutaasut piffissaq pigisap atulernissaata imaluuniit atulersinnaanissaata tungaanut.
Imm. 3. Sanaartugaatit pissarsiarineranni aamma atortunik ikiuutaasunik aamma/imaluunniit kingoraartissanik ilaqarpata aammalu taakku pigisap pissarsiarineranut peqatigitillugu pissarsiarineqarpata, taakku pissarsiarinninnermi akimut ilanngunneqassapput.
Imm. 4. Niuernermi aki pissarsiarineqartarpoq tunisassiassap aammalu atortut ikiuutaasut pissarsiarineranni akimut ilanngullugit aningaasartuutit pigisamut pigilikkamut toqqaannartumik tunngatinneqarsinnaasut. Tunisassiornermi aningaasartuutit toqqaannartuunngitsut kiisalu siammartiterinermi aningaasartuutit niuernermi akimut ilanngunneqarsinnaanngillat.

§ 13. Sanaartukkanit pigisat pissarsiarineranni imaluunniit niuernermi akiat ukiumoortumik nalikilliliinikkut annikillisinneqartassaaq sanaartukkanit pigisap piffissami atorneqarfianut periaaseq nalikillileriffiusussaq malillugu.
Imm. 2. Nalikilliliinerit naatsorsorneranni piffissaq atorneqarfiusoq suliffeqarfiup qanoq issusianut sanilliullugu pitsaanerpaatut naleqqussorisaq suliffeqarfiup atussavaa.
Imm. 3. Piffissat atorneqarfittut atorneqartut taamaallaat Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup akuersineratigut allanngortinneqarsinnaapput.

§ 14. Sanaartukkanit pigisat nalingat nalimit § 12 malillugu naliliunneqarsinnaasumit annikinneruppat patsisaasunit saneqqunneqarsinnaasutut isigineqarsinnaanngitsunik patsiseqartumik, pigisat pineqartut nalimut annikinnerusumut nalikillilerneqassapput.
Imm. 2. Imm. 1 malillugu nalikilliliinermi, imaluunniit nalikilliliissummik utertitsinermi nalikilliliineq angusat naatsorsuusiorneranni ilanngunneqassaaq.
Imm. 3. Nalikilliliissutigeriikkat taamaallaat Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup akuersineratigut utertinneqarsinnaapput aammalu taamaallaat nalikilliliinissamut tunngavissap tunngavissaajunnaarneratigut.

§ 15. Kaaviiaartitanit pigisat nalingi pissarsiarineranni akii imaluunniit niuernermi akii tunngavigalugit annertussusilerneqassapput.
Imm. 2. Pissarsiarineranni aki pineqartarpoq pisiarineranni akianut aningaasartuutit ilanngullugit, aningaasartuutit pigisat pissarsiarinerannut pissutaasut, taamaattorli aningaasartuutit taamaallaat tunisassiamut pineqartumut toqqaannartumik tunngatinneqarsinnaasut.
Imm. 3. Niuernermi aki pissarsiarineqartarpoq tunisassiassap aammalu atortut ikiuutaasut pissarsiarineranni akimut ilanngullugit aningaasartuutit tunisassiamut pineqartumut toqqaannartumik tunngatinneqarsinnaasut. Tunisassiornermi aningaasartuutit toqqaannartuunngitsut kiisalu siammartiterinermi aningaasartuutit niuernermi akimut ilanngunneqarsinnaanngillat.

§ 16. Nioqqutissat uninngasuutit nalingisa annertussusilernissaat naatsorsorneqarsinnaavoq agguaqatigiissillugu akit uuttukkat tunngavigalugit, "isertut siulliit - siulliullutik anissapput" (periaaseq FIFO) imaluunniit periaaseq alla assingusoq.
Imm. 2. Nioqqutissanit uninngasuutit qanorluunniit pisoqaraluarpat piffissami oqimaaqatigiissitsiffiusumi ullumikkut akigititamit akimut qaffasinnerusumut inissinneqarsinnaanngillat.
Imm. 3. Imm. 2 malillugu nalit annertussusilernerat imm. 1-mit annikinnerusumik naleqalersitsippat, assigiinngissut nalunaarsuutini nassuiarneqassaaq aammalu nalimik annertussusileriaaseq allanneqassalluni.

§ 17. Nioqqutissat uninngasuutit nalingat nalimit § 16 malillugu naliliunneqarsinnaasumit annikinnerungaatsiarpat qaangiuttussatut isigineqarsinnaanngitsunik patsiseqartumik, nioqqutissat uninngasuutit nalikillilerneqassapput.
Imm. 2. Nioqqutissat uninngasuutit nioqqutigineqarsinnaanngitsutut isigineqarsinnaanerat tunngavissaqarpat ilanngaaseerernikkut nalikillilerneqassapput.
Imm. 3. Imm. 1 imaluunniit 2 malillugu nalikilliliinermi imaluunniit nalikilliliissummik utertitsinermi nalikilliliineq angusat naatsorsuusiornerannut ilanngunneqassaaq.
Imm. 4. Nalikilliliissutigeriikkat taamaallaat Aningaasaqarnermut Pisortaqarfiup akuersineratigut utertinneqarsinnaapput aammalu taamaallaat nalikilliliinissamut tunngavissap tunngavissaajunnaarneratigut.

§ 18. Kaaviiaartitsinikkut pigisat allat nalikillilerneqartussanngortinneqassapput, imaalillugit piffissami oqimaaqatigiissitsiffiusumi nalimut appasinnerusumut allamut nalilerlugit, pisut immikkut ittut pissutigalugit annertussusilerfissaannut.

 

Kap. 4.
Ukiumoortumik naatsorsuutinik ilusiliinissaq

§ 19. Ukiumoortumik naatsorsuutit paasiuminartumik ilusilerneqassapput aammalu nalunaarummut uunga naapertuuttumik.
Imm. 2. Suliffeqarfiit ilusilissavaat angusanut naatsorsuutit, oqimaaqatigiissitsineq aammalu aningaasat ingerlaarnerisa naatsorsuusiornerat ilaliussami skema A-miit C-mut naapertuuttumik:
1) skema A: angusanik naatsorsuusiat nalunaarutitut ilusilerlugit, sumut atornerinut agguataarlugit,
2) skema B: oqimaaqatigiissitsineq kontutut ilusilerlugit,
3) skema C: aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarusiornerat, periaaseq toqqaannartuunngitsoq malillugu.
Imm. 3. Ilaliussami skema A-miit C-mut naatsorsuutini pineqartut immikkut allanneqassapput aammalu tulleriinnilernissaattut taaneqartut malillugit. Naatsorsuutini pineqartut sukumiinerusumik agguarnilersorneqarsinnaapput arabiamiut kisitsisaat malillugit (1, 2, 3 il.il.). Naatsorsuutini pineqartut arabiamiut kisitsisaannik nutaanik ilaneqarsinnaapput, taakku imaat naatsorsuutini pineqartuni pioreersuni kisitsiseqareersinneqanngippata.
Imm. 4. Naatsorsuutini pineqartut arabiamiut kisitsisaannik kisitsisertallit ataatsimut katinneqarsinnaapput aningaasartaat aatsaat annikitsuinnaappata imaluunniit katinneri paasiuminarnerulersitsissappata. Taaneqartumi kingullermi naatsorsuutini pineqartut katinneri nalunaarsuutini immikkut allanneqassapput.

§ 20. Angusat naatsorsuusiorneranni, oqimaaqatigiissitsinermi kiisalu nalunaarsuutini naatsorsuutitigut pineqartuni tamani ukiup naatsorsuusiorfiusup siuliani aningaasartat taamaaqataat tusinde kruuninngorlugit allanneqassapput.

 

Kap. 5.
Angusanut naatsorsuutini pineqartunut ataasiakkaanut aalajangersakkat immikkut ittut

§ 21. Kaaviiaartitat ilanngaaeseriikkat tassaapput tunisassiat aamma/imaluunniit sullissinerit, suliffeqarfiup pisarnermisut imaluunniit ileqquusumik ingerlanneranut tunngasut tunineranni isertitat, taakkunani akit appariaataannik ilanngaasikkat kiisalu akitsuutit akileraarutilluunniit tunisinermut toqqaannartumik attuumassutillit.

§ 22. Isertitat aningaasartuutillu pingaaruteqartut suliffeqarfiup ileqquusumik ingerlanneranit allamut tunngassuteqartut kiisalu isertitat aningaasartuutillu pingaaruteqartut ukiumut naatsorsuusiorfiusumut allamut tunngassuteqartut isertitat immikkut ittut aammalu aningaasartuutit immikkut ittut ataanni allanneqassapput.

 

Kap. 6.
Oqimaaqatigiissitsinermi pineqartunut ataasiakkaanut aalajangersakkat immikkut ittut

§ 23. Pigisaq akiitsorluunniit ilusiliinermut skemami pineqartut arlariit ataanni attuumassuteqarpat, taassuma pineqartunut allanut attuumassutai allanneqassapput qulequttap taassuma ikkunneqarfiani imaluunniit nalunaarsuutini, taamatut allannissaq ukiumoortumik naatsorsuutit paasineqarnissaannut pisariaqartinneqarpat.
Imm. 2. Sanaartukkatigut pigisat ataanni pineqartuni tamani oqimaaqatigiissitsinermi imaluunniit nalunaarsuutini makku paasissutissiissutigineqassapput:
1) ukiup naatsorsuusiorfiusup siuliata naanerani pissarsiarinerani imaluunniit niuernermi akia,
2) pisiat nutaat, tassani ilanngullugu ukiup ingerlanerani pitsanngoriaatsit annertuut,
3) ukiup ingerlanerani peertut, pissarsiarineranni imaluunniit niuernermi akiinut allallugit,
4) ukiup ingerlanerani qulequttanut allanut nuussinerit,
5) ukiumut nalikilliliissutit,
6) piffissap oqimaaqatigiissitsiffiusup tungaanut ataatsimut nalikilliliinerit, ukioq atuuttoq ilanngullugu,
7) ukiut siuliini nalikilliliinerit iluarsissutaat, tassani ilanngullugit pigisat arsaarinnissutigineqartut imaluunniit ingerlatsinermit atorunnaartut nalikillilerneri.

§ 24. Pisassat ukiup naatsorsuusiorfiusup naareerneranit pisoqaanerusut piffissami sivisunerusumi pisassatut isigineqassapput aammalu arabiamiut kisitsisaanni qulequtsiussani tamani ataasiakkaani immikkut allanneqassallutik.
Imm. 2. Pisassanut tunngatillugu nalunaarsuutini minnerpaamik paasissutissiissutigineqassapput nalit qaammatinut ukununnga agguataarlugit: qaammatit 0-6, qaammatit 6-12 kiisalu qaammatinit 12-nit amerlanerusunut.
Imm. 3. Pisisartunit siumut akiliinerit akiitsuni tamatumunnga qulequtsiussap aalajangersimasup ataani allanneqassapput.

§ 25. Ukiup naatsorsuusiorfiusup naareernerani ukiup ataatsip ingerlanerani akiitsut akilerneqartussiat, piffissami sivikitsumi akiitsutut isigineqassapput aammalu arabiamiut kisitsisaanni qulequtsiussani tamani ataasiakkaani immikkut allanneqassallutik kiisalu taakku katinnerisa nalaanni.
Imm. 2. Ukiup naatsorsuusiorfiusup naareernerani ukiup ataatsip ingerlanerani akiitsut akilerneqartussiat, piffissami sivisunerusumi akiitsutut isigineqassapput aammalu arabiamiut kisitsisaanni qulequtsiussani tamani ataasiakkaani immikkut allanneqassallutik kiisalu taakku katinnerisa nalaanni.
Imm. 3. Akiitsut feeriarnersiutissanit akiitsutut ittut immikkut ittumik allanneqassapput.
Imm. 4. Oqimaaqatigiissitsinermi akiitsuni qulequtsiussani tamani paasissutissiissutigineqassaaq akiitsup ilaa piffissap oqimaaqatigiissitsiffiusussap kingorna ukiut 5 sinnerlugit akilerneqartussiaq.

§ 26. Aningaasartuutit piffissaq oqimaaqatigiissitsiffiusussaq sioqqullugu akilerneqareersut, kisianni ukiup tullissaanut tunngassuteqartoq, pigisani qulequttat piffissanut killilikkat ataanni allanneqassapput. Isertitat piffissaq oqimaaqatigiissitsiffiusussaq sioqqullugu isertut imaluunniit fakturaliuunneqartut, kisianni ukiup tullissaanut tunngassuteqartoq, pigisani qulequttat piffissanut killilikkat ataanni allanneqassapput.
Imm. 2. Aningaasartuutit ukiumut naatsorsuusiorfiusumut tunngassuteqartut, kisiannili aatsaat ukiup tulliani akilerneqartussat, akiitsut ataanni allanneqassapput. Isertitat ukiumut naatsorsuusiorfiusumut tunngassuteqartut, kisiannili aatsaat piffissap oqimaaqatigissiitsiffiusussap kingorna akilerneqartussiat, pisassat ataanni allanneqassapput. 

 

Kap. 7.
Ukiumoortumik nalunaarusiaq, nassuiaatit aammalu naatsorsuusereriaaseq atorneqartoq

§ 27. Ukiumut nalunaarutip imarissavai suliffeqarfiup aningaasatigut iliuusaani pissutsinilu pisimasut pillugit tutsuuviginartumik nassuiaat, tassani ilanngullugit allannguutit suliffeqarfiup avataani avatangiisiinut, niuernermi tunngavianut ataatsimullu isigalugu inuiaqatigiinnut pingaarutaanut tunngatinneqarsinnaasut. Aammattaaq ukiup ingerlanerani iliuutsit pisimasut pillugit nassuiaat tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit pissutsinik nalinginnaasuunngitsunik annertugisassaasumik sunnerneqarsimappata kiisalu ukiumoortumik naatsorsuutit naatsorsuusiorneranni annertuumik nalornisoortoqarsimappat, tamanna nalunaarutip ilaani immikkut ittumi paasissutissiissutigineqassaaq. Paasissutissat tamaasa immikkoortillugit paasissutissiissutigineqassapput, ajornanngippat aningaasartaat taallugit.
Imm. 3. Ukiumoortumik nalunaarutip aammattaaq imarissavai:
1) pisut pingaaruteqartut ukiup naatsorsuusiorfiusup naammassinerata kingorna pisimasut,
2) suliffeqarfiup ineriartornissaatut suliassaatullu naatsorsuutigisat,
3) ukiumut angusat ineriartornissatut naatsorsuutigisamut sanilliullugu, suliffeqarfiup tamanut ammasumik nalunaarutigisimasaanut imaluunniit pisussaaffigilersimasaanut aammalu tamatumunnga sanilliullugu angusap sanioqqutitsisimaneranut patsisaasoq,
4) aqutsinikkut sulisoqarnikkullu allannguutit ukiup ingerlanerani pisimasut, aammalu
5) inuit suliffeqarfimmi sulisimasut amerlassusiisa qanoq pisimanerat, ukiunut amerlassusilerlugit naatsorsuusiukkat.

§ 28. Naatsorsuusereriaatsimi atorneqartumi paasissutissiissutigineqassapput nalinik annertussusileriaatsit ukiumoortumik naatsorsuutini qulequtsiussani assigiinngitsuni atorneqartut kiisalu nalikilliliinerni imaluunniit nalikilliliinerni utertitassatut akuerisaasuni naatsorsueriaatsitut atorneqartut. Sanaartukkatigut pigisanut tunngatillugu naatsorsuinermi piffissatut atorsimasat taaneqassapput.

§ 29. Qulequttap illuartitat ataanni taamaallaat allanneqassapput aningaasartat, annaasat, pisussaaffiit imaluunniit aningaasartuutit aalajangersimasut matussusernissaannut siunertaqartut, ukiumut naatsorsuusiorfiusumut tassunga imaluunniit siusinnerusumut tunngatinneqarsinnaasut aammalu piffissami oqimaaqatigiissitsiffiusumi taamaasorinartut imaluunniit taamaavissut, kisianni annertussusiannut imaluunniit piffissamut akilerneqarfiannut tunngatillugu nalorninartut.
Imm. 2. Aningaasat illuartitat pigisat nalingisa iluarsissutissaattut atorneqassanngillat. Aningaasat illuartitat aammattaaq aningaasartat pisariaqartinneqartut qaangissanngilaat.

§ 30. Nalunaarsuutini paasissutissiissutigineqassapput tulleriinneri malillugit soraarnerussutisiatigut, sulisoqarnikkut aammalu sulisut pigisaasa assartornerisigut pisussaaffiit aammalu aningaasatigut pisussaaffiit allat oqimaaqatigiissitsinermi allanneqarsimanngitsut katillugit annertussusii.
Imm. 2. Pisussaaffiusinnaasut annertussusii paasissutissiissutigineqassapput, tassani ilanngullugit qularnaveeqqutitigut pisussaaffiit oqimaaqatigiissitsinermi allanneqarsimanngitsut.
Imm. 3. Suliffeqarfiup isumaqatigiissutitigut pisussaaffii paasissutissiissutigineqassapput.
Imm. 4. Eqqartuussivinnut suliassanngortitat aammalu eqqartuussivikkut suliassat nukinginnartut paasissutissiissutigineqassapput suliffeqarfik eqqartuussivimmut suliassanngortitsisutut imaluunniit suliassanngortitaasutut inissisimanersoq apeqqutaatinnagu kiisalu suliffeqarfik eqqartuussinerni peqataasussatut siumut ilamasaarneqarsimanera apeqqutaatinnagu.

§ 31. Nalunaarsuutini isumakkeerineq, nalikilliliineq imaluunniit nalikilliliinerup utertinnissaanik akuersissut takuuk §§ 17 aamma 18 pissusissamisoortumik patsisilerneqassapput.

 

Kap. 8.
Kukkunersiuineq

§ 32. Ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisaasumit Inatsisartunit toqqakkamit kukkunersiorneqassapput.
Imm. 2. Kukkunersiuisup kukkunersiuisarnermi ileqqoq pitsaasoq naapertorlugu ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiussavai aammalu tassunga ilanngullugu suliffeqarfiup naatsorsuutitigut pappiaraatai aammattaaq suliffeqarfimmi pissutsit isornartorsiuerpalaartumik misissussallugit.
Imm. 3. Kukkunersiuisoq pissutsinik sulinermi nalaani paasisaqarfigisaminik immikkut ittumik tapertaasumik paasissutissiissaaq aammalu direktionimi ilaasortat suliffeqarfimmut, Landskarsimut, akiitsoqarfigisanut imaluunniit sulisunut tunngatillugu iliuutsinut imaluunniit iliuuserinngitsuukkanut taarsiissuteqarnissamut pillagaanissamulluunniit akisussaatinneqarsinnaanerannik pasitsaasinerit tunngavilersussallugit.
Imm. 4. Kukkunersiuisup maleruassavai kukkunersiuineq pillugu piumasaqaatit Inatsisartut piumasaqaasiussai, taakku inatsisinut imaluunniit kukkunersiuisarnermi ileqqumut pitsaasumut akerliunngippata.

§ 33. Qullersaqarfiup kukkunersiuisoq paasissutissanik suliffeqarfiup taassumalu ukiumoortumik naatsorsuutaasa nalilernissaannut pingaaruteqartutut isigineqarsinnaasunik tunissavaa.
Imm. 2. Qullersaqarfiup kukkunersiuisoq misissuinissanut taassuma pisariaqartutut isigisaanut periarfississavaa aammalu kukkunersiuisup suliami ingerlannissaanut pisariaqartutut isigisaanik paasissutissanik ikiortissanillu pissarsinissaa isumagissallugu.
Imm. 3. Qullersaqarfiup atsiornermigut naatsorsuutinut tapiliussaq akuersissutigissavaa.

§ 34. Kukkunersiuineq naammassereerpat kukkunersiuisup naatsorsuutinut uppernarsaasiinermigut uppernarsassavaa, kukkunersiuisup ukiumoortumik naatsorsuutit kukkunersiorsimagai aammalu taamaaliornissamut iliuutsit pisariaqartut iliuuserisimagai.

§ 35. Kukkunersiuisoq Inatsisartut atugassaannik kukkunersiuinermi allattaavimmut allattuissaaq.

§ 36. Kukkunersiuisoq aammalu taassuma suleqatai suliffeqarfiup naatsorsuutai imaluunniit pissutsit allat pillugit susassaqanngitsunut paasissutissiisanngillat.

 

Kap. 9.
Ukiumoortumik na atsorsuutinik il.il. tamanut ammasumik nalunaaruteqarneq

§ 37. Ukiumoortumik naatsorsuutit Landskarsip naatsorsuutaanut ilaapput.
Imm. 2. Pisortaqarfik sulianut akisussaasoq ukiumoortumik naatsorsuutinik Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut nassiussissaaq.
Imm. 3. Ukiumoortumik naatsorsuutit imaluunniit taassuma ilai tamanut ammasumik nalunaarutigineqassanngillat Naalakkersuisunut saqqummiuteqqaartinnagit.
Imm. 4. Ukiumoortumik naatsorsuutit ukiumut aningaasaliiffiusumut pineqartumut Landskarsip naatsorsuutaanut ilanngullugit Inatsisartuni saqqummiunneqassapput akuersissutigineqarnissaat siunertaralugu.

§ 38. Suliffeqarfik ukiumut naatsorsuutinik tamakkiisumik tamanut ammasumik nalunaaruteqarpat, tamanna pissaaq iluseq oqaasertallu kukkunersiuinermi atorneqarsimasut malillugit aammalu kukkunersiuisimanermik uppernarsaatitalimmik.
Imm. 2. Ukiumoortumik naatsorsuutit tamakkiisuunngitsut tamanut ammasumik nalunaarutigineranni, tamanut ammasumik nalunaarummi erseqqissumik oqaatigineqassaaq ukiumoortumik naatsorsuutit naalisagaasut. Kukkunersiuinermik uppernarsaat tamanut ammasumik nalunaarummut naalisakkamut ilanngutissallugu pisariaqanngilaq, kisiannili tamanut ammasumik nalunaarummi erseqqissumik oqaatiginneqassaaq, kukkunersiusoq allannguuteqartitsisinnaasoq.

 

Kap. 10.
Piffissanut aalajangersimasunut naatsorsuusiorneq

§ 39. Suliffeqarfiit ukiup affaanut naatsorsuusiussapput, junip naanerani. Tamatuma saniatigut pisortaqarfiup nalunaaruteqarnissamut akisussaasup aalajangersinnaavaa piffissamut naafferartumut naatsorsuutit piffissami sorlermi suliffeqarfik saqqummiussissanersoq.
Imm. 2. Ukiup affaanut naatsorsuutini pineqassapput angusanut nalunaarsuutit, oqimaaqatigiissitsineq, aningaasat ingerlaarnerannut nalunaarsuutit kiisalu ingerlatsiner mi missingersuusiamut suliffeqarfiullu ineriartorneranut sanilliullugu piffissaq pineqartoq pillugu naatsumik missingiut.
Imm. 3. Imm. 2-mi taagorneqartut ilaat suliffeqarfiup aningaasatigut inissisimaneranik tamakkiisumik takussutissiinissamut naammanngippata, tamanna pillugu saniatigut paasissutissiisoqassaaq.

 

Kap. 11.
Atuutilerfia, ikaarsaariarnissamut maleruagassat aammalu inatsisinut allanut tunngasut

§ 40. Nalunaarut atuutilerpoq 1.1.1998 ukioq naatsorsuusiorfiusoq 1998 aallarnerfigalugu.

§ 41. Suliffeqarfiit ataasiakkaat maleruagassat uku naapertorlugit 1998-imut ammaanermut oqimaaqatigiissitaliussaaq.
Imm. 2. Piffissaq 1. januar 1998-imiit 31. december 1998-imut, ullut taakku marluk ilanngullugit, ukiutut ikaarsaariarfittut taaneqassapput.
Imm. 3. Ukiumi ikaarsaariarfiusumi naatsorsuusereriiaatsimut allanngortitamut tunngatillugu saneqqutisinnaanerit pillugit immikkut ittumik nassuiaasiortoqassaaq.
Imm. 4. Sanaartukkatigut kaaviaartitatigullu pigisat 1. januar 1998-imi pigineqartut, naqqinneqassapput aammalu piffissami pissarsiarineraniit aalajangersakkamit matuminnga pineqarsimasutut nalilerlugit ilanngunneqassallutik.
Imm. 5. Ukiumi ikaarsaariarfiusumi kisitsisit sanilliussassat takuuk § 16 ilanngunneqanngissinnaapput, ukiumi naatsorsuusiorfiusumi kingullermi kisitsisit naqqinnissaat annertuumik aningaasartuutaasumik imaluunniit piffissamik atuiffiusumik annertuumik pisinnaanngippat.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 26. november 1998.

Daniel Skifte

/

Peter Beck

---

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortitat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 25, 26. november 1998-imeersumut ilanngussaq.

1) skema A: angusanik naatsorsuusiat nalunaarutitut ilusilerlugit, sumut atornerinut agguataarlugit,
2) skema B: oqimaaqatigiissitsineq kontutut ilusilerlugit,
3) skema C: aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarusiornerat, periaaseq toqqaannartuunngitsoq malillugu.

---

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortitat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 25, 26. november 1998-imeersumut ilanngussaq.

Skema A: angusanik naatsorsuusiat nalunaarutitut ilusilerlugit, sumut atornerinut agguataarlugit

ANGUSANUT NAATSORSUUSIAT

I. Kaaviiaartitat ilanngaaseriikkat
II. Tunisassiornermi aningaasartuutit

1. Atortunik atuineq
2. Akissarsiat
3. Aningaasartuutit allat

III. Angusat tamakkiisut
IV. Pisinnaasatigut aningaasartuutit

1. Sulisunut aningaasartuutit
2. Aningaasartuutit allat

V. Nalikilliliinnginnermi angusat

VI. Isumakkeerinninnerit

VII. Nalikilliliinerit

VIII. Aningaasaliissutitigut qulequttat pitinnagit angusat

IX. Ernianit isertitat

X. Ernianut aningaasartuutit

XI. Qulequttat immikkut ittut pitinnagit angusat

XII. Isertitat immikkut ittut

XIII. Aningaasartuutit immikkut ittut

XIV. Ukiumut angusat

---

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortitat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 25, 26. november 1998-imeersumut ilanngussaq.

Skema B: oqimaaqatigiissitsineq kontutut ilusilerlugit

PIGISAT

SANAARTUKKATIGUT PIGISAT

I. Sanaartukkatigut pigisat tigussaasut

1. Nunaatit illuutillu
2. Teknikkikkut atortuutit maskiinallu
3. Biillit aamma qamutit motorillit
4. Sanaartugaatit allat, ingerlatsinermi atortut pequtillu
5. Saanartukkani pigisatigut siumut akilikkat

KAAVIIAARTITATIGUT PIGISAT

I. Nioqqutissanit uninngasuutit

1. Tunisassiassat aammalu atortut ikiuutit
2. Nioqqutissat nioqqutissiarineqartut
3. Inerlugit nioqqutissiat aammalu nioqqutissat niuerutissat
4. Suliat ingerlanneqartut allat akiligassaat
5. Nioqqutissanut siumut akilikkat

II. Pisassat

1. Tunisanit sullissinernillu pisassat
2. Pisassat allat
3. Piffissanut killiliussat

III. Uninngasuutit tigoriaannaat

AKIITSUT

NAMMINEQ ANINGAASAATIT

I. Aningaasaliussat
II. Sinneqartoorutit amigartoorutilluunniit nuutaat

1. Ukiup siulianit nuuttat
2. Ukiumut angusanit nuuttat
3. Ukiumut aningaasaliissutit ilanngaaseriikkat

AKILIGASSAT

I. Akilerasuagassat

1. Siumut akiliutit pisisartunit tigusat
2. Nioqqutissanik sullissinernillu pilersuisoq
3. Landskarsimut akiligassat/tigusisinnaatitaaneq
4. Akilerasuagassat allat
5. Piffissanut killilikkat

II. Akilerasuagassaanngitsut

1. Landskarsimit taarsigassarsiat
2. Akilerasuagassanngitsut allat

ILLUARTITAT

---

Namminersornerullutik Oqartussat suliffeqarfiutaasa namminersortitat naatsorsuuseriveqarnerat il.il. pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannut nr. 25, 26. november 1998-imeersumut ilanngussaq.

Skema C: aningaasat ingerlaarnerisa nalunaarusiornerat, periaaseq toqqaannartuunngitsoq malillugu.

I. Nalikilliliinnginnerni angusat

1. Erniat ilanngaaseriikkat
2. Qulequttat immikkut ittut
3. Sanaartukkatigut pigisanik pisineq
4. Sanaartukkatigut pigisanik tunisineq
5. Taarsigassarsiat akilerasuagassaanngitsut
6. Taarsigassarsianik akilerasuagassaanngitsunik taarsersuineq

II. Aningaasaliinnginnermi angusat

1. Sulinermut aningaasaatit allannguutaat

III. Tigoriaannaat ataatsimut sunniutissaat

IV. Landskarsimit ilanngaaseereernikkut aningaasaliissutit

V. Ilanngaasinnaatitaanermi allannguut

VI. Tigoriaannarni allannguut