Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 12, 31. oktober 1996-imeersumi §9 imm.4, § 10 imm. 3, § 14 imm. 2, § 15 imm. 2, § 18, § 20 imm. 2, § 21 imm. 6, aamma § 23 imm. 3 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Inuit ikittut aalajangersimasut sulinngiffeqartarnerat.

§ 1. Namminersorlutik inuussutissarsiortut sulinngiffeqarnerattut isigineqartoq tassaatinneqarpoq namminersorluni inuussutissarsiortup inuussutissarsiummik ingerlatsinerminik piffissap ilaani unitsitsinera inuussutissarsiummilluunniit ingerlatsinerminik allamut tunniussinera.
Imm. 2. Nalunaarummi matumani namminersorluni inuussutissarsiortoq tassaatinneqarpoq inuk inuussutissarsiummik nammineerluni ingerlatsisoq, matumani mesteritut sulisitsisut, niuertut, aalisartut, piniartut, savaatillit nunaatillillu ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

§ 2. Namminersorlutik inuussutissarsiortunut aappaasup aalajangersimasumilluunniit inooqataalluni ikiortaasup sulinngiffeqarneratut isigineqartoq tassaatinneqarpoq aappaasup aalajangersimasumilluunniit inooqataasup piffissap ilaani aapparmi aalajangersimasumilluunniit inooqammi inuussutissarsiummik ingerlatsinerani peqataajunnaarnera.
Imm. 2. Nalunaarummi matumani namminersorluni inuussutissarsiortup aalajangersimasumik inooqataa tassaatinneqarpoq inuk namminersorluni inuussutissarsiortup najugaani najugaqarlunilu inuit aqqisa allattorsimaffianni tassani najugaqartutut nalunaarsorneqarsimasoq, namminersorlunilu inuussutissarsiortup aalajangersimasumik aappaatut imminut oqaatigisoq.
Imm. 3. Namminersorluni inuussutissarsiornermi ikiortaasoq tassaatinneqarpoq inuk inuussutissarsiummik ingerlatsinermi tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit ingerlatsinermi peqataasoq.

§ 3. Ilinniagaqartoq naartunerminut, erninerminut meeravissiartaarnerminulluunniit atatillugu sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermi naanerani ilinniakkamut tassunga ingerlaannaq uternissaminut piumasaqaateqarsinnaanngilaq. Ilinniagaqartoq sulinngiffeqarnermi aallartinnerani ilinniakkami killiffiani atuartitsinermut neqeroorutigineqartumut siullermut sulinngiffeqarnermi kingorna uternissaminut piumasaqaateqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniagaqartoq ilinniakkaminit sulinngiffeqartoq suliffimmit sulinngiffeqartarnermit naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersarneqarsimasumit sivisunerusumik sulinngiffeqarsinnaanngilaq, pineqartoq sulinngiffeqarnerup naanerani ilinniakkaminut ingerlaannarluni utersinnaanngikkaluarpalluunniit.

§ 4. Meeqqat atuarfianni atuartut 16-ileereersimasut naartunermut erninermulluunniit atatillugu sulinngiffeqarsinnaatitaapput, meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarnissaminnut akuerineqarsinnaallutik. Taamaattorli meeqqat atuarfianni atuartoq 18-it inorlugit ukioqarpat matumani angajoqqaatut oqartussaassuseqartup akuersisimanissaa piumasarineqarpoq.
Imm. 2. Meeqqat atuarfianni atuartoq ukiup atuarfiusup affaata siulliup naalernerani tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit sulinngiffeqaruni meeqqat atuarfiannit sulinngiffeqarnini ukiup atuarfmsup sinnera ilanngullugu tallisinnaavaa. Meeqqat atuarfianni atuartoq 18-it inorlugit ukioqarpat piffissaq sulinngiffeqarfiusussaq angajoqqaatut oqartussaassuseqartumit akuerineqassaaq.

§ 5. Arnat naartunermik nalaanni nalinginnaasumik suliarisartakkamik saniatigut naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 10, imm. 2 tunngavigalugu suliamik naleqquttumik neqeroorfigineqartut neqeroorutigineqartumut naaggaarsinnaapput:
1) suliaq pineqartup nalinginnaasumik suliarisartagaanit annertuumik allaassuteqartoq pineqarpat,
2) suliffiup allanngornerata kingunerisaanik nuuttariaqalerneq imaluunniit suliffimmut suliffimmillu piffissaq sivisooq atorlugu angalasariaqarneq pineqarpat, imaluunniit
3) ullup unnuallu imaluunniit sap. akunnerata iluani piffissami allarluinnarmi suleqquneqalerneq pineqarpat.
Imm. 2. Sap. akunneranut nal. akunnerini arnap siusinnerusukkut suliffigisimasaatut amerlatigisuni sulinissamik naleqquttumik sulisitsisoq neqerooruteqarsinnaanngippat arnaq pisinnaatitaavoq piffissap ilaannaani sulinngiffeqarnissaminut, nal. akunnerisa suliffiusarsimasut ikilisinneqarnerisa amerlaqataanni.

 

Kapitali 2.
Sulinngiffeqarnermik kipititsineq.

§ 6. Sulinngiffeqartoq pikkorissartitsinerni ingerlariaqqinnissamut periarfissiisuni sap. akunnerani ataatsimi nal. akunneri 25-t sinnerlugit peqataappat piffissaq sulinngiffeqarfissatut sinneruttoq atorunnaassaaq. Sulinngiffeqartoq pikkorissartitsinerni ingerlariaqqinnissamut periarfissiisuni sap. akunnera sinnerlugu sivisussusilinni peqataappat sulinngiffeqarsinnaatitaaneq sinneruttoq atorunnaassaaq, pikkorissartitsineq taanna sap. akunneranut nal. akunneri arfinillit sinnerlugit sivisussuseqartartussanngorlugu aaqqissuunneqarsimappat. Pikkorissartitsinermut peqataanerup kingunerisaanik sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaarpat sulinngiffeqarneq pikkorissartitsinermi ulloq siulleq aallarnerfigalugu atorunnaartutut isigineqassaaq.
Imm. 2. Ilinniagaqartoq sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermi nalaani ilinniarfimmini atuartitsinermut, immikkut ingerlatsinermut imaluunniit soraarummeernermut peqataappat sulinngiffeqarneq kipitinneqartutut isigineqassaaq, piffissallu sinneranut sulinngiffeqarsinnaatitaaneq atorunnaassaaq sulinngiffeqartup peqataanera pingaaruteqannginnerusutut isigineqarsinnaanngippat, ilinniagaqartullu sulinngiffeqarnermini ilinniakkaminik pimoorullugu ingerlatsisutut isigineqarnera kingunerinngippagu.

§ 7. Sulinngiffeqartoq inuiaqatigiit suliassarititaannik suliaqarpat, assersuutigalugu eqqartuussisutut (kredsdommer), borgmesteritut taakkuluunniit assigisaattut, sulinngiffeqarneq kipitinneqartutut isigineqassaaq ullormit siullermit suliaq taanna tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit nangeqqinneqarpat aallartinneqarpalluunniit. Suliap taassuma ilaannakortumik nangeqqinneqarnera aallartinneqarneraluunniit pineqarpat sulinngiffeqarneq piffissap sinneranut nangeqqinneqarsinnaavoq sulinngiffeqarneq katillugit nal. akunneri 50-it sinnerlugit kipitinneqarsimanngippat.
Imm. 2. Sulinngiffeqartoq piffissami sivikinnerusumik inuiaqatigiit suliassarititaannik suliaqarpat, assersuutigalugu eqqartuusseqataasartutut, eqqartuussisumut taartaasartutut, kommunalbestyrelsimi ilaasortatut taakkuluunniit assigisaattut, piffissap sulinngiffeqarfissap sinnera atorunnaassaaq, sulinngiffeqartoq inuiaqatigiit suliassarititaannik katillugit nal. akunneri 50-it sinnerlugit suliaqarsimappat.

 

Kapitali 3.
Angajoqqaap sulinngiffeqarsinnaatitaaneranik angajoqqaap aappaata tigusinera.

§ 8. Angajoqqaap aappaa toquppat, imaluunniit angajoqqaaq, nakorsap nali-liineratigut, ilungersornartumik nappaateqarnikkut meeqqamik paarsisinnaajunnaarpat, isumaginninnermut ataatsimiititaliap angajoqqaap aappaa sulinngiffeqarsinnaatitaanermik tigusisinnaatissinnaavaa. Tigusisinnaaneq pissaaq ulloq taanna, angajoqqaap meeqqamik imminiititsinerani taassumalu malitsigisaanik suliffimmini, ilinniarfimmini inuussutissarsiutiminiluunniit najuussinnaannginnerani.
Imm. 2. Ataataasoq pisinnaavoq, imm. 1-imi pissutaasut taaneqartut assingini, anaanaasup erninermi sulinngiffeqarnissamut pisinnaatitaaffiinik tigusinissamut erninermit ullut 14-it qaangiutinnginnerini, isumaqaruni meeraq sulinngiffeqarnerup nalaani tigummillugu tigummerusulluguluunniit.
Imm. 3. Tigusineq sulinngiffeqarnerup sinneranut atuutissaaq.

 

Kapitali 4.
Paaqqinninnermi meeravissiartaarnennilu sulinngiffeqarneq.

§ 9. Isumaginninnermut ataatsimiititaliaq paaqqinninnissamut pisinnaatitsissutip tunniunneqarnerani aalajangerpat, meeraq pisariaqartitsisoq angajoqqaap aappaata ikaarsaariarfiup nalaani angerlarsimaffímmi meeqqamik paarsinissaanik, isumaginninnermut ataatsimiititaliap angajoqqaap aappaa sulinngiffeqarsinnaatissinnaavaa, Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. aamma ullormusiat pillugit Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat atuuttuusut malillugit. Taamattaaq atuuppoq, paaqqinnissinnaaneq kisermaamut angerlarsimaffiup avataani suliffilimmut tunniunneqarpat.
Imm. 2. Meeraq qaammatit pingasut inorlugit pisoqaassusilik angerlarsimaffimmi paarisassanngortinneqarpat, meeraq angerlarsimaffimmi paarineqarnissamik pisariaqartitsisutut isigineqassaaq. Meeraq qaammatit pingasut aammalu ukiut marluk akornanni pisoqaassusilik angerlarsimaffimmi paarisassanngortinneqarpat, meeraq angerlarsimaffimmi paarineqarnissamik pisariaqartitsisutut isigineqassaaq, ilaqutariinnut siornatigut meeqqamik attaveqarsimanngitsunut paarisassanngortinneqarpat aammalu meeraq paarisassanngortitaanermut atasumik ulluunerani paaqqinnittarfimmut allamut nuuttussanngorpat. Meeqqat allattaaq qaammatit pingasut sinnerlugit pisoqaassusillit paarisassanngortinneqartillugit, meeraq angerlarsimaffimmi paarineqarnissamik pisariaqartitsisutut isigineqassaaq aatsaat meeraq, soorlu assersuutigalugu, ilaqutariinni meeqqamit allaanerujussuarmik kulturilinni imaluunniit oqaasilinni paarineqartussanngortitaappat.
Imm. 3. Sulinngiffeqarsinnaatitaaneq aatsaat tunniunneqarsinnaavoq, paaqqinnissinnaatitaanermi meeravissiartaarnissaq siunertaappat, imaluunniit isumaginninnermut ataatsimiititaliaq isumaqarpat, paarisassanngortitsineq ukiumik ataatsimik sinnerluguluunniit sivisussuseqarsinnaasoq.

 

Kapitali 5.
Sulinngiffeqarnerup nalaani ullormusiat.

§ 10. Sulinngiffeqartoq akissarsiaqarpat, feriarnersippat, sulisinnaajunnaarnini assigisaaluunniit pillugu sulinngiffeqarnermi nalaani taartisippat, ullormusiaqarsinnaatitaaneq piissaaq piffissami pissarsiffmp atuuffigisaani, atuutissananili pissarsiaq aningaasarsianut sulinngiffeqartup piffissami tassani annaasaanut nallersuussinnaangippat. Aningaasarsiat annaaneqartut pissarsianit siuliini taaneqartunit matussuserneqarsinnaanngippata, sulinngiffeqartoq pissarsiat atuuffiisa nalaanni millisitanik ullormusiaqartinneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilaannakuusumik sulinngiffeqarnermi nalaani sulinngiffeqartoq sulisarnerminit aningaasarsisarpat sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermi nalaani millisitanik ullormusiaqartinneqarsinnaavoq.
Imm. 3. Sulinngiffeqartoq sulinngiffeqarnermi nalaani inuiaqatigiit suliassarititaannik suliaqarnermigut, ingerlariaqqinnissamut periarfissiisumik assigisaannilluunniit pikkorissarnermini aningaasarsiaqarpat, aammalu aningaasarsiaasa sapaatip akunneranut nal.ak. 40-ini sulinermi aningaasarsiat qaqisimanngippatigit, sulinngiffeqartoq inuiaqatigiit suliassarititaannik sulinermi imaluunniit pikkorissarnermi nalaani millisitanik ullormusiaqartinneqarsinnaavoq.

§ 11. Sulinngiffeqarnerup nalaani aningaasarsianut assigisaannullu tapitut millisitanik ullormusiat naatsorsorneqassapput sapaatip akunneranut nal.ak. qassit sulinngiffeqartup sulinngiffeqarnissani sioqqullugu sapaatip akunnerini kingullerni 13-ini sulinermini suliffigisimasai najoqqutaralugit, taamaattorli annerpaamik sapaatip akunneranut nal.ak. 40-it, sulinngiffeqarnerup nalaani sapaatip akunneranut aningaasarsiat S.I.K.-mik isumaqatigiissut malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunnermusiamut agguarnerinik ilanngarlugit.

§ 12. Namminersorlutik inuussutissarsiortut, aammalu namminersorlutik inuussutissarsiortut aappaannut aalajangersimasumilluunniit inooqataannut ikiortit naartunermut, erninermut meeravissiartaarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni malittarisassat malillugit sulinngiffeqartut, sulinngiffeqarnerup aallartinnissaa sioqqullugu namminersorluni ingerlatami ukiumi naatsorsuiffiusumi kingullermi isertitat najoqqutaralugit naatsorsorneqartunik ullormusiaqartinneqarsinnaapput. Piumasaqaataavoq sulinngiffeqartup uppernarsassagaa, sapaatip akunnerata ingerlanerani aningaasarsiat sapaatip akunnerini kingullerni 13-ini sapaatip akunneranut agguaqatigiissillugu nal.ak. 180-ni isertitanit amerlanerungaatsiartut annaaneqartartut.
Imm. 2. Namminersorluni inuussutissarsiortumut ullormusiassat imm. 1 malillugu naatsorsorneqarpata, namminersorluni inuussutissarsiortut nalunaaquttap akunneri suliffigisimasai naatsorsorneqassapput ukiumi naatsorsuiffimmi kingullermi ingerlatap isertitai aallaavigalugit, aapparisap aalajangersimasumilluunniit inooqataasup ikiortaalluni iseritarisinnaasai, S.I.K.-mik isumaqatigiissut malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunner-musiamut agguarnerinik ilanngarlugit. Taamaattorli ullormusiat annerpaamik sapaatip akunneranut nal.ak. 40-inut naatsorsorlugit tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Namminersorlutik inuussutissarsiortut aappaannut aalajangersimasumilluunniit inooqataannut ikiortit ullormusiaat imm. 1 malillugu naatsorsorneqarpata, ikiortip nalunaaquttap akunneri suliffigisimasai naatsorsorneqassapput ukiumi naatsorsuiffimmi kingullermi ingerlatap isertitai, ikiortip isertitat ilaannik pissarsiaatut nalunaarsukkat aallaavigalugit, S.I.K.-mik isumaqatigiissut malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunnermusiamut agguarnerinik ilanngarlugit. Taamaattorli ullormusiat annerpaamik sapaatip akunneranut nal.ak. 40-inut naatsorsorlugit tunniunneqarsinnaapput.

§ 13. Sulinngiffeqartoq ilinniagaqarfimmminit imaluunniit atuarfimminit aammalu akissarsiaqarluni suliffimminit sulinngiffeqarpat ullormusianik tunniussineq pissaaq malittarisassat ilinniagaqartunut, atuartunut aammalu akissarsisartunut atuuttut malillugit. Ullormusiat katillugit annerpaamik S.I.K.-mik isumaqatigiissut malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunnermusiallip sapaatip akunnermusiaanik 40-inik amerlassuseqarsinnaapput. Ullormusiat katillugit annerpaamik S.I.K.-mik isumaqatigiissut malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunnermusiallip sapaatip akunnermusiaanik 40-inik amerlassuseqarsinnaapput.
Imm. 2. Sulinngiffeqartoq namminersorluni inuussutissarsiummi ingerlatamit, aappaasup inooqataasulluunniit namminersorluni suliffmtaani akissarsiaqarluni ikiortimit sulinngiffeqarpat, ullormusianik tunniussineq niuertunut namminersortunut imaluunniit taakkua ikiortigalugit aapparisaannut aalajangersimasumilluunniit inooqataannut aammalu akissarsialinnut malittarisassat malillugit pissaaq. Ullormusiat katillugit annerpaamik S.I.K. malillugu suliamik ilinniagaqarsimanngitsunut minnerpaamik nal. akunnermusiallip sapaatip akunnermusiaanik 40-inik amerlassuseqassapput.

 

Kapitali 6.
Ullormusiat tunniunneqartarnerat.

§ 14. Ullormusianik tunniussineq pisinnaavoq sulinngiffeqartup oqaatigisaanut kontumut ikisinikkut, checkinngorlugu imaluunniit aningaasanngorlugit, isumaginninnermut ataatsimiititaliap erseqqinnerusumik aalajangiineratigut.
Imm. 2. Tunniussineq kingumoortumik sapaatip akunneranut imaluunniit sapaatit akunneri marlukkuutaarlugit pisassaaq, taamaattorli aningaasat pisassarisat ataatsikkut tunniunneqarsinnaallutik.
Imm. 3. Ullormusialimmut 18-it inorlugit ukiulimmut tunniussineq angajoqqaatut oqartussaassuseqartup isumaqatigineratigut pisassaaq, imaluunniit isumaginninnermut ataatsimiititaliap aalajangersagaasa ilaat malillugu, tak. Naartunermut, erninermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqartarneq il.il. ullormusiaqartarnerlu pillugit Inatsisartut peqqussutaanni § 23, imm. 2.

 

Kapitali 7.
Atortuulerfissaa.

§ 15. Nalunaarut una 1. januar 1997 atortuulissaaq. Peqatigisaanik Naartunermi, erninermi qitornavissiartaarnermilu ullormusiat millisitat kiisalu qitornavissiartaarnermi sulinngiffeqarneq ullormusiaqarnerlu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarut nr. 52, 20. december 1990-imeersoq atorunnaassaaq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 23. december 1996

Daniel Skifte

/

Benedikte Thorsteinsson