Inersimasunut paaqqinniffiit immikkut siunertallit pillugit Inatsisartut peqqussutaanni nr. 6-imi 28. april 1988-imeersumi, kingusinnerusukkut allannguuteqarsimasumi, § 4, imm. 1 aamma § 6 tunngavigalugit makku aalajangersarneqarput:

 

Kapitali 1.
Aalajangersakkat nalinginnaasut.

§ 1. Paaqqinniffiit immikkut siunertallit inersimasunut isumaginninnikkut ajornartorsiutilinnut pilersinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Paaqqinniffimmik oqartussaallutik pilersitsisut paaqqinniffiit ataasiakkaarlugit siunertaq pillugu aalajangersagaliussapput, tassanilu inuit kikkut paaqqinniffinni tiguneqarsinnaanersut kiisalu paaqqinniffiup perorsaanikkut siunertaa oqaatigineqassallutik. Taamatuttaaq siunertaq pillugu aalajangersagaq paaqqinniffimmi torersumik pissusilersornissaq aqutsinerlu pillugit malittarisassanik imaqassaaq.
Imm. 3. Paaqqinniffiup siunertaa pillugu aalajangersagaq taassuminngalu allanngortitsinerit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akuerineqartassapput.

§ 2. Kinaluunniit 18-it sinnerlugit ukiulik inersimasutut isigineqarpoq, inersimasunullu paaqqinniffinnut immikkut siunertalinnut inissinniarneqarsinnaalluni, tamanna pisariaqartinneqartoq kommunitut najugarivitaq isumaqarpat.
Imm. 2. 18-it inorlugit ukiulik inersimasunut paaqqinniffimmi immikkut siunertalimmi aatsaat inissinniarneqarsinnaavoq pissutsit immikkut ittut atuutsillugit, angajoqqaatut oqartussaassuseqartoq tamatumunnga akuersippat, kommunitullu najugarivitap taamatut inissiineq naleqquttuusoq naliliiffigippagu.

§ 3. Kommunitut najugarivitap naleqquttutut isigippagu ilaqutariit tamarmiusut, taakkuluunniit ilaannaat paaqqinniffimmi tassani inissinneqarsinnaapput.

§ 4. Inersimasunut paaqqinniffiit immikkut siunertallit ulloq unnuarlu neqeroorutitut imaluunniit ullup unnuallu ilaannaani neqeroorutitut pilersinneqarsinnaapput.
Imm. 2. Inersimasunut paaqqinniffiit immikkut siunertallit ingerlatanik atuisunut ineriartuutaasunik, katsorsaataasunik aamma/imaluunniit sammisassaqartitsinissamik neqerooruteqartassapput.

§ 5. Paaqqinniffimmut inissiinissamut isummertartussanik ataatsi miititaliortoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Inissiinissamut ataatsimiititaq oqartussamit paaqqinniffiup aqunneqarneranut ingerlanneqarneranullu akisussaasumit pilersinneqartassaaq.
Imm. 3. Paaqqinniffimi pisortaq inissiinissamut ataatsimiititami siulittaasuussaaq.

§ 6. Paaqqinniffik inissiinissamut ataatsimiititaqanngippat qinnuteqaateqartup inissinneqarsinnaanera pillugu paaqqinniffiup pisortaa aalajangiisassaaq.

§ 7. Inuit kommunimi nuna tamakkerlugu paaqqinniffimmik ingerlatsinermut peqataanngitsumi najuqartut paaqqinniffimmut inissinneqarsinnaapput, taakku kommunimi paaqqinniffiup ingerlanneqarfianniikkunik, inissinneqarnissamillu pisariaqartitsineq nukinginnartuuppat.
Imm. 2. Inuit kommunimi nuna tamakkerlugu paaqqinniffimmik ingerlatsinermut peqataanngitsumi najugaqartut paaqqinniffimmut kommunip najugarivitap qinnuteqaateqarneratigut aamma inissinneqarsinnaapput.

 

Kapitali 2.
Nuna tamakkerlugu paaqqinniffinnikpilersitsineq ingerlatsinerlu.

§ 8. Inersimasunut nuna tamakkerlugu paaqqinniffimmik immikkut siunertalimmik Isumaginninnermut Pisortaqarfik pilersitsisinnaavoq, inersimasunut isumaginninnikkut ajomartorsiutilinnut nuna tamakkerlugu paaqqinniffimmik pisariaqartitsisoq isumaqartoqarpat.

§ 9. Inersimasunut nuna tamakkerlugu paaqqinniffinni immikkut siunertalinni tamani Isumaginninnermut Pisortaqarfik pisortanik atorfinitsitsissaaq. Maleruagassat Isumaginnimermut Pisortaqarfimmit aalajangersarneqarsimasut tunngavigalugit paaqqinniffiup ulluinnarni ingerlanneqarnera pisortaasup ingerlatissavaa.
Imm. 2. Paaqqinniffiup missingersuutitigut naatsorsuutitigullu pisussaaffii pillugit Isumaginninnermut Pisortaqarfik maleruagassaliussaaq.

 

Kapitali 3.
Kommunit paaqqinniffiinik pilersitsineq.

§ 10. Kommuni ataaseq arlallilluunniit § 11 tunngavigalugu peqquneqanngikkaluarlutik paaqqinniffimmik pilersitsippata Isumaginninnermut Pisortaqarfiup, KANUKO-KA-p kommunillu pilersitsisut akornanni isumaqatigiinniartoqareerneratigut landskarsi paaqqinniffimmik pilersitsinennut tapiissuteqarsinnaavoq.

§ 11. Inersimasunut paaqqinniffimmik immikkut ittumik pisariaqartitsisoqartoq malunnarpat Isumaginninnermut Naalakkersuisup kommuni kommunilluunniit arlallit paaqqinniffimmik nuna tamakkerlugu paaqqinniffiunngitsumik immikkut siunertalimmik pilersitseqqullugit peqqusinnaavai.
Imm. 2. Inersimasunut paaqqinniffimmik immikkut siunertalimmik kommuni kommunilluunniit arlallit pilersitseqqullugit Isumaginninnermi Naalakkersuisoq peqqussuteqarpat kommuni paaqqinniffiup inissisimaffigisaa ininik naleqquttunik iluarsaanneqarsimasunillu atugassiissaaq, pisatsersuinermili aningaasartuutinut amerlanerusunut landskarsi tapiissuteqassalluni.

§ 12. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik kommuni pilersitsiguni pisortamik paaqqinniffiup ulluinnarni ingerlanneqarneranik isumaginnittussamik atorfinitsitsissaaq.

§ 13. Kommunit arlallit ulloq unnuarlu paaqqinniffimmik pilersitsigunik aamma siulersuisunik paaqqinniffiup aqunneqarneranut ingerlanneqarneranullu akisussaasumik pilersitsissapput.
Imm. 2. Siulersuisut pisortamik maleruagassat siulersuisunit aalajangersarneqartut tunngavigalugit ulluinnarni aqutsinermik ingerlatsinermillu isumaginnittussamik atorfinitsitsissapput.

 

Kapitali 4.
Paaqqinniffinnik imminnut pigisunik pilersitsineq.

§ 14. Nuna tamakkerlugu inersimasunut paaqqinniffinnik immikkut siunertalinnik imminnut pigisunik pilersitsinissaq pillugu Isumaginninnermut Pisortaqarfik suliniaqatigiiffinnut, peqatigiiffînnut namminersortunut assigisaannulluunniit soqutigisaqaqatigiinnullu akuerisaasunut isumaqatigiissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Isumaginninnermut Pisortaqarfik imm. 1-imi taaneqartutut ittumik isumaqatigiissuteqarpat Isumaginninnermut Pisortaqarfiup pilersitsinermillu isumaginnittup akornanni isumaqatigiinniuteqatoqareerneratigut landskarsi pilersitsinermut tapiissuteqarsinnaavoq.

§ 15. Inersimasunut paaqqinniffimmik immikkut siunertalimmik imminut pigisumik pilersitsinissaq pillugu kommunalbestyrelsi suliniaqatigiiffinnut peqatigiiffinnut namminersortunut assigisaannulluunniit soqutigisaqaqatigiiffinnut akuerisaasunut isumaqatigiissuteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Imm. 1 tunngavigalugu kommunalbestyrelsi isumaqatigiissuteqarpat kommuni pilersitsinermut tapiissuteqarsinnaavoq.
Imm. 3. Pilersitsinermik isumaginnittup, kommunip Isumaginninnermullu Pisortaqarfiup akornanni isumaqatigiinniartoqareerneratigut landskarsi pilersitsinermut aamma tapiissuteqarsinnaavoq.

§ 16. Suliniaqatigiiffik, peqatigiiffik assigisaalluunniit inersimasunut paaqqinniffimmik immikkut siunertalimmik imminut pigisumik pilersitsisoq pilersitsinermut ingerlatsinermulluunniit tapiiffigineqassaguni siulersuisunik paaqqinniffiup pilersinneqarneranut, aqunneqarneranut ingerlanneqarneranullu akisussaasumik pilersitsissaaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsi aamma/imaluunniit Isumaginninnermut Pisortaqarfik paaqqinniffiup imminut pigisup pilersinneqarneranut tapiissuteqarunik kommunalbestyrelsi aamma/imaluunniit Isumaginninnermut Pisortaqarfik siulersuisuni sinniisuutitaqassapput.
Imm. 3. Siulersuisut paaqqinniffinnut tamanut pisortamik atorfinitsitsisassapput.
Imm. 4. Paaqqinniffiup ulluinnarni aqunneqarnera ingerlanneqarneralu pisortap isumagisassaraa.

 

Kapitali 5.
Sulisut amerlassusissaat.

§ 17. Nuna tamakkerlugu paaqqinniffinni tamani Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit pilersinneqartuni pisortap Isumaginninnermullu Pisortaqarfiup isumaqatigiinniareernerisigut sulisut amerlassusissaat aalajangersarneqartassapput.

§ 18. Kommunimi paaqqinniffinni tamani kommunalbestyrelsip imaluunniit siulersuisut pisortallu akornanni isumaqatigiinniartoqareerneratigut sulisut amerlassusissaat aalajangersarneqartassapput.

§ 19. Paaqqinniffiup ingerlanneqarnera kommunip kommunilluunniit arlallit akiliutigisartagaasigut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit matuneqartarpat sulisut amerlassusissaasa aalajangersaaviginiarneqarnerat pillugu isumaqatigiinniarnerni KANUKOKA peqataassaaq.

 

Kapitali 6.
Aaqqissuussinermi piumasaqaatit.

§ 20. Ulloq unnuarlu paaqqinniffik najugaqartut sapinngisamik tamarmik immikkut ineqarsinnaasunngorlugit aaqqissuunneqassaaq.
Imm. 2. Ulloq unnuarlu paaqqinniffinni ilaqutariinnik tigusisinnaanngorlugit aaqqissuunneqartuni ini ataaseq arlallilluunniit ilaqutariit najugaqarfigisinnaassavaat.

§ 21. Ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi najugaqartut uffarfeqarnissamut perusuersar-tarfeqamissamut igaffeqarnissamut kiisalu isersimaartarfeqarnissamut periarfissaqassaput..

§ 22. Paaqqinniffik aaqqissuunneqassaaq imalu pitsaatigitinneqarluni sanaartornermut ikuallattoorsinnaanermullu oqartussanit suliffinnillu nakkutilliisoqarfimmit sukkulluunniit akuerineqarsinnaassalluni.
Imm. 2. Paaqqinniffinni ullup ilaannaani neqerooruteqarfiusartuni atuisut anartarfeqassallutillu ataatsimoortumik isersimaartarfeqassapput.
Imm. 3. Init ataatsimoorluni atorneqartartut najugaqartunit tamanit atorneqarsinnaasunngorlugit aaqqissuunneqassapput.

 

Kapitali 7.
Ingerlatsinermut aalajangersakkat.

§ 23. Paaqqinniffiit tamarmik immikkoorlutik naatsorsuusiortinneqartassapput. Naatsorsuutit kukkunersiorneqarsimallutillu akuerisat ukiup naatsorsuusiorfiusup naanerani sapinngisamik piaarnerpaamik, kingusinnerpaamillu qaammatit arfinillit qaangiutsinnagit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmut akuerisassanngorlugit nassiunneqartassapput.
Imm. 2. Paaqqinniffiit missingersuusiornikkut naatsorsuuserinikkullu pisussaaffii pillugit Isumaginninnermut Pisortaqarfik maleruagassaliorsinnaavoq.

§ 24. Isumaginninnermut Pisortaqarfik kommunit paaqqinniffiisa imaluunniit paaqqinniffiit imminnut pigisut ingerlanneqarnerinut tapiissuteqarsinnaavoq.

§ 25. Paaqqinniffiup ingerlanneqarneranut Isumaginninnermut Pisortaqarfik tapiissuteqartarpat tapiissutit qaammatisiutit ukiuannut ataatsimut akuersissutigineqartassapput. Taamaattorli tapiissutit piffissamut 1. julip kingornaniittumut tunngasut § 23-imi naatsorsuutit kukkunersiorneqarsimallutillu akuerineqarsimasut taaneqartut Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit tiguneqarpata aatsaat tunniunneqarsinnaapput.
Imm. 2. Tapiissutit ingerlaavartut tapiissuteqarfigineqarnissamut paaqqinniffimmut piumasaqaatit eqqortinneqanngippata Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit unitsinneqarsinnaapput.

§ 26. Paaqqinniffik imminut pigisoq ingerlatsineq pillugu kommunimit isumaqatigiissuteqarfigineqarpat ingerlatsinissamut isumaqatigiissut allannguutaasinnaasullu ilanngullugit Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit akuerineqartassapput.

§ 27. Oqartussat paaqqinniffimmik imminut pigisumik ingerlatsineq pillugu isumaqatigiissuteqartut nammineq aningaasaateqarnissaq pillugu kiisalu ingerlatsinermut aningaasartuutit qularnaveeqquserneqarnissaannik piumasaqaateqarsinnaapput.

 

Kapitali 8.
Akiliuteqartarneq il.il. pillugit aalajangersakkat.

§ 28. Paaqqinniffimmiinnerminni inersimasut nerisaqarnerminnut pisariaqarpallu ineqarnerminnut akiliuteqartassapput.
Imm. 2. Meeqqanut 18-it inorlugit ukiulinnut pilersuisussaatitaasoq nerisaqarnermut pisariaqarpallu ineqarnermut akiliuteqartinneqartassaaq.
Imm. 3. Nerisaqarnermut pisariaqarpallu ineqarnermut akiliutit amerlanerpaaffissaannik oqartussat paaqqinniffimmik ingerlatsisuusut aalajangersagai malillugit akiliuteqartitsisoqartassaaq. Akiliutit Isumaginninnermut Pisortaqarfiup annerpaaffissatut aalajangersagai qaangerneqassanngillat. Isumaginninnermut Pisortaqarfiup ukiumut ataasiarluni 1. oktober akiliutit annerpaaffissaat 1. januar ukiumi tullermi atuutilertussat saqqummiuttassavai. Annertunerpaffissatut akiliutit amerlassusissaat 1. januar 1996-ip tungaanut atuuttussat tassaapput nerinermut ataatsimut 35 kr., imaluunniit ulloq tamaat nerisaqarnermut ullormut unnuamullu 100 kr. Unnuinermut ataatsimut ineqarnermut 100-150 kr. akiliutigineqartassapput.
Imm. 4. Nerisaqarnemut ineqarnermullu akiliutit sapaatip akunnikkaartumik akilerneqartassapput, taamaattorli angerlartinneqarnermut atatillugu akiligassaq tamaat akilerneqartassalluni.

§ 29. Nuna tamakkerlugu ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi Isumaginninnermut Pisortaqarfimmit pilersinneqarsimasumi najugaqarnermi Pisortaqarfiup pineqartup kommuni najugaqarivitaa akiliuteqartissinnaavaa akiliutillu taakku Pisortaqarfiup KANUKOKA-llu isumaqatigiinniuteqareernerisigut paaqqinniffinnut ataasiakkaanut aalajangersarneqartassallutik.

§ 30. Kommunit paaqqinniffiutaanni najuaqarnermi oqartussat paaqqinniffimmik ingerlatsisut pineqartup kommunitut najugarivitaa akiluteqartissinnaavaat.

§ 31. Paaqqinniffinni imminut pigisuni najugaqarnermi paaqqinniffiup pineqartup kommunitut najugarisaa akiliuteqartissinnaavaa akiliutillu taakku paaqqinniffiup siulersuisuisa, Isumaginninnermut Pisortaqarfiup KANUKOKA-llu akornanni isumaqatigiinniareernikkut aalajangersarneqartassallutik.

 

Kapitali 9.
Atortuulersitsineq.

§ 32. Nalunaarut manna 1. April 1995 aallarnerfigalugu atortuulersinneqarpoq.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 1. April 1995

Benedikte Thorsteinsson

/

Nukákuluk Kreutzmann