Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu inatsit nr. 584 29. november 1978-imeersoq tunngavigalugu aalajangersarneqarput:

Kapitali 1.
Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq.

§ 1. Sunngiffimmi sammisassaqartitsineq peqqussummi uani ima paasineqassaaq:
1) Sunngiffimmi ilinniartitsineq, takuuk kapitali 2,
2) Fritidsklubbit, takuuk kapitali 3,
3) Meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit, takuuk kapitali 4,
4) Timersorneq, takuuk kapitali 5,
5) Højskolemiinneq, takuuk kapitali 6,
6) Kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq, takuuk kapitali 7 aamma
7) Ininik silamilu ingerlatsivinnik pilersitsineq, takuuk kapitali 8.

Kapitali 2.
Sunngiffimmi ilinniartitsineq.

§ 2. Sunngiffimmi ilinniartitsineq peqqussummi uani ima paasineqassaaq ilinniartitsineq meeqqat, inuusuttut inersimasullu sunngiffiini ingerlanneqartussatut aaqqissuussaq. Naalakkersuisut sammisassanik killiliinissaq pillugu maleruagassaliorsinnaapput.
Imm. 2. Sunngiffimmi ilinniartitsineq ukioqatigiinngitsunut aaqqissuunneqarsinnaavoq, kisianni § 6-imi aamma §§ 10-13-imi pineqartut pinnagit.
Imm. 3. Sunngiffimmi ilinniartitsineq peqqussut manna naapertorlugu neqeroorutinut allanut aammalu meeqqat atuarfiata sunngiffimmi sammisassaqartitsinerani neqeroorutinut ataqatigiissaarneqassaaq, takuuk meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi 25. oktober 1990-imeersumi § 4.
Imm. 4. Sunngiffimmi ilinniartitsineq aaqqissuunneqarsinnaavoq soorlu ima:
1) Ilinniartitsineq tamanut tunngasoq, takuuk § 4,
2) Ilinniartitsineq mernguernartunut tunngasoq, takuuk § 5,
3) Inersimasunut højskole, takuuk § 6,
4) Studiekredsi, takuuk § 7.
5) Oqalugiarneq, takuuk § 8,
6) Ilinniartitsissutinik ataasiakkaanik ilinniartitsineq, takukkit §§ 9-11,
7) Immikkut ittumik atuartitsineq, takuuk § 12,
8) Inuussutissarsiutinut tunngasutigut kursusi, takuuk § 13 aamma
9) Assassorissanik ilinniartitsineq, takuuk § 14.
Imm. 5. Aammattaaq nal. akunneri aalajangersumik amerlassusillit sunngif f immi ilinniartitsinermi peqataasunut tamnut ilinniartitsineruinngikkaluartumik ataatsimut iliuuseqartitsinertut atorneqarsinnaapput. Naalakkersuisut iliuuseqartitsinerit taamaattut imarisassaat annertussusissaallu pillugit maleruagassaliussapput.
Imm. 6. Sunngiffimmi ilinniartitsineq ingerlanneqarsinnaavoq ullukkut aammattaaq unnukkut. Sammisassaqartitsineq aaqqissuunneqarsinnaavoq sivikitsumik sivisunerusumilluunniit ingerlanneqarsinnaasunngorlugu.

§ 3. Sunngiffimmi ilinniartitsinissap akuerineqarnera kommunimi oqartussaasunit nalunaarutigineqassaaq, takuuk Kulturimut atuartitsinermullu tunngasut siulersorneqarnerat pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 8 7. maj 1988-imeersoq.
Imm. 2. Akuersissut nalunaarutigineqassaaq pissutissat makku naammassineqarsimappata:
1) Ilinniartitsineq kikkunnut tamanut ammassaaq, killiliiffigineqarluni §§ 4-8-mut aamma §§ 10-14-imut taaneqartunik kiisalu maleruagassanik § 15 naapertorlugu aalajangersarneqartunik pissuteqartumik.
2) Pisortaq ilinniartitsisorlu ilinniartitsinermik siulersuisuusussat tamatumunnga piukkunnaateqassapput.
3) Ilinniartitsineq sammisamut imaluunniit suliamut tunngasunik tamatigoortumik paasissutissiissaaq.
4) Atuakkat assigisaallu ilinniartitsinermi atortussat peqataasunut akeqanngitsumik atugassanngortinneqassapput.
5) Atortussat suliornissamut atugassat peqataasunit akilerneqassapput, meeqqalli inuusuttullu 20 inorlugit ukiullit akiliisassanngillat.
6) Peqataasut qassiunissaat pillugu piumasarisat piumasarisallu allat immikkut ittut, ilinniartitsinerit ataasiakkaat pillugit piumasarineqartut, takukkit §§ 4-8, § 10 aamma §§ 12-14, naammassineqarsimassapput.
7) Sammisassaqartitsineq ingerlanneqassaaq inini naleqquttuni pisariaqartunillu pisatsersukkani.
Imm. 2. Kommunimi oqartussaasut peqataasussat ikinnerpaamik qassioqqusaanerat atornagu namminneq killiliisinnaapput, takukkit §§ 4-8 aamma §§ 10-14.

§ 4. Ilinniartitsineq tamanut tunngasoq paasineqassaaq tassaasoq humanismimut, inuiaqatigiinnut imaluunniit pinngortitamik ilisimatusarnermut tunngasut iluanni sammisassanik ilinniartitsineq.
Imm. 2. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsinivissamik qularnarunnaarsitsisoq malillugu.
Imm. 3. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 4. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.

§ 5. Mernguernartunut tunngasunik ilinniartitsineq paasineqassaaq tassaasoq nipilersuutinik nipilersornermik, nipilersoqatigiinnermik, erinarsoqatigiinnermik imaluunniit isiginnaartitsinermik ilinniartitsineq ineriartortitsinerlu.
Imm. 2. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsinivissamik qularnarunnaarsitsisoq malillugu.
Imm. 3. Nipilersoqatigiinnermut imaluunniit erinarsoqatigiinnermut peqataajumasut ikinnerpaamik arfineqpingasut, imaluunniit nipilersuutit atorlugit nipilersornermut imaluunnit isiginnaartitsinermut ikinnerpaamik sisamat peqataajumallutik nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 4. Nipilersoqatigiinni imaluunnit erinarsoqatigiinni peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 5. Nipilersuutit atorlugit nipilersornermi imaluunniit isiginnaartitsinermi peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni marlunnit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.

§ 6. Inersimasunut højskolemik paasineqassaaq humanismimut, inuiaqatigiinnut imaluunniit pinngortitamik ilisimatusarnermut tunngasut iluanni sammisassanik annertunerusumik ilinniartitsineq.
Imm. 2. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsinivissamik qularnarunnaarsitsisoq malillugu.
Imm. 3. Ilinniartitsineq inersimasunut aaqqissuunneqartassaaq 19-inillu ukioqalereersimasunut tamanut ammassalluni.
Imm. 4. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 5. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.

§ 7. Studiekredsi paasineqassaaq tassaasoq inuit ataatsimoortut, peqataasut namminneerlutik sulinerat aqqutigalugu sammisassamik humanismimut, inuiaqatigiinnut imaluunniit pinngortitamik ilisimatusarnermut tunngasumik paasinarsaaqatigiinnerat.
Imm. 2. Studiekredsi tamanut ammassaaq. Sammisassap suunera najoqqutaralugu peqataasussat ukiumikkut killiliiffigineqarsinnaapput.
Imm. 3. Studiekredsi aaqqissuunneqartassaaqatortussat tamatumunnga naleqquttut tunngavigalugit.
Imm. 4. Peqataajumasut ikinnerpaamik arf ineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 5. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.

§ 8. Oqalugiarnermik paasineqassapput oqalugiarneq imaluunniit oqalugiartarnerit sammisanik humanismimut, inuiaqatigiinnut imaluunniit pinngortitamik ilisimatusarnermut tunnngasunik paasissutissiisut.
Imm. 2. Oqalugiarneq tamanut ammasuussaaq. Oqalugiaatigineqartussap suunera najoqqutaralugu qassinik ukioqalersimanissakkut killiliisoqarsinnaavoq.
Imm. 3. Oqalugiartitsisarnerni peqataasarumallutik nalunaarsimasut ikinnerpaamik 15-iussapput.
Imm. 4. Oqalugiartitsisarnernut orniguttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii ikinnerpaamik quliussapput.

§ 9. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartitsineq paasineqassaaq tassaasoq ilinniartitsineq meeqqat atuarfianni imaluunniit ilinniarnertuunngorniarfimmi (GU) ilinniagaasartunik naggataarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq.

§ 10. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartitsineq meeqqat atuarfianni ilinniagaasartunik naggataarutaasumik misilitsinnissamik siunertaqartoq aaqqissuunneqassaaq ukiumi ataatsimi imaluunniit ukiuni marlunni ingerlatassatut.
Imm. 2. Ilinniartitsineq inersimasunut aaqqissuunneqartassaaq 19-inillu ukioqalereersimasunut tamanut ammassalluni.
Imm. 3. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 4. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartitsineq, takuuk imm. 1, pillugu maleruagassaliussapput.

§ 11. Naalakkersuisut ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilinniartitsinermi ilinniarnertuunngorniarfimmi (GU) ilinniagaasartunik misilitsinnissamik siunertaqartumi ilinniaqatigiinnik pilersitsisarnissaq pillugu maleruagassaliussapput.

§ 12. Immikkut ittumik atuartitsineq paasineqassaaq tassaasoq ilinniartitsineq immikkut ittumik aaqqissuussaq innarluutilinnut neqeroorutigineqartoq.
Imm. 2. Ilinniartitsineq ilinniartitassat najoqqutaralugit aaqqissuunneqartassaaq 19-inillu ukioqalereersimasunut tamanut allat aqqutigalugit taamatut ilinniartitaasinnaanngitsunut ammassalluni.
Imm. 3. Peqataajumasut immikkut ittumik atuartitaanissamut akuerisaasut ikinnerpaamik marluk nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 4. Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit inuup ataatsip atuartinneqarnissaa akuerineqarsinnaavoq.
Imm. 5. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsinivissamik qularnarunnaarsitsisoq malillugu.
Imm. 6. Naalakkersuisut immikkut ittumik atuartitsineq, takuuk imm. 1, pillugu maleruagassaliussapput.

§ 13. Inuussutissarsiutinut tunngasutigut kursusi paasineqassaaq tassaasoq kursusi, suliassaqarfik aalajangersimasoq siunertaralugu peqataasunik sunngiffimmi ilinniartitsinerusoq. Ilaatitaanngillat inuussutissarsiutinik ilinniagaqarnerit inatsisiliornermut allamut atasut.
Imm. 2. Ilinniartitsineq inersimasunut aaqqissuunneqartassaaq 19-inillu ukioqalereersimasunut tamanut ammassalluni.
Imm. 3. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq kursusertitsinissamik pilersaarusiaq kommunimi oqartussaasunit, peqatigiiffiit sulisartoqarnermi suliassaqarfimmut pineqartumut tunngassuteqartuusut isumaqatigiissuteqarfigereerlugit, akuerineqarsimasoq malillugu.
Imm. 4. Peqataajumasut ikinnerpaamik arfineq-pingasut nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 5. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni sisamanit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.

§ 14. Assassorissanik ilinniartitsineqpaasineqassaaq tassaasoq sammisassanik assassorissanik mernguernartunillu ilinniartitsineq.
Imm. 2. Ilinniartitsineq aaqqissuunneqartassaaq pilersaarusiaq ilinniartitsinivissamik qularnarunnaarsitsisoq malillugu.
Imm. 3. Peqataajumasut ikinnerpaamik aqqaneq-marluk nalunaarsimappata ilinniaqatigiit pilersinneqassapput.
Imm. 4. Peqataasut takkuttartut agguaqatigiissillugit amerlassusii sap. akunnerisa tulleriiginnaat sisamat ingerlaneranni arfineq-pingasunit ikinnerulerpata ilinniaqatigiit atorunnaarsinneqassapput.
Imm. 5. Naalakkersuisut assassorissanik ilinniartitsineq, takuuk imm. 1, pillugu maleruagassaliorsinnaapput.

§ 15. Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput peqataasussat killilerneqarnissaat, peqataasussat qassiussusissaannit allaassuteqartitsinissaq, ilinniaqatigiit assigiissut arlariillutik pilersinneqartarnissaat kiisalu ilinniartitsinissamut nal. akunnerisa qassiussusissaasa aalajangerneqarnissaat pillugit, takukkit §§ 4-8, § 10 aamma §§ 12-14.

§ 16. Kommunini oqartussaasut sunngiffimmi ilinniartitsinermi peqataanermut akiliuteqartitsissapput.
Imm. 2. Akiliutip imm. 1-imi taaneqartup qanoq annertutiginissaa, qanoq naatsorsorneqartarnissaa aammalu qanoq atorneqartarnissaa pillugit Naalakkersuisut maleruagassaliussapput.

Kapitali 3.
Fritidsklubbit.

§ 17. Fritidsklubbi paasineqassaaq tassaasoq klubbi sammisassaqartitsinissamut najortigiinnissamullumeeqqanik inuusuttunillu sunngiffiini katersuutitsisartoq.

§ 18. Kommunini fritidsklubbinik pilersitsisoqarsinnaavoq makku pissutissaralugit:
1) Klubbi siulersuisoqassaaq tallimanik ilaasortalimmik, taakkunannga ikinnerpaamik pingasut tassaassallutik inersimasutut piginnaaneqartitaasut. Siulersuisuni ilaasortat pingasut Kulturimut atuartitsinermullu ataatsimiititaliamit toqqagaassapput, siulersuisunilu ilaasortat marluk klubbimi ilaasortanit taakkualu akornannit toqqagaassapput. Fritidsklubbip pisortaa siulersuisut ataatsimiinnerini taaseqataasinnaanani ilaasarsinnaavoq. Suleqataasut sinniisaat marluk siulersuisut ataatsimiinnerini taaseqataasinnaanatik ilaasarsinnaapput.
2) Klubbi ammassaaq meeqqanut inuusuttunullu tamanut 6-21-nik ukiulinnut.
3) Klubbip pisortaa suleqataasullu suliassaminnut piukkunaateqarluassapput.
4) Klubbi ininik naleqquttunik atugaqassaaq.
5) Atortussat pisariaqartut akeqanngitsumik atugassanngortinneqassapput.
Imm. 2. Siulersuisut taakkualu sulinissaat, takuuk imm.l, nr. 1, pillugit Naalakkersuisut maleruagassaliussapput.
Imm. 3. Ukiumikkut assigiinngitsunik killilersugaasut piffissani aalajangersimasuni fritidsklubbinik atuisarnissaat pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusunik maleruagassaliorsinnaapput.

§ 19. Kommunini fritidsklubbit akiliuteqatisisarsinnaapput katersuiniartitsisinnaallutilluunniit klubbit ingerlassaasa suliniutaasalu il. il. piorsarneqarnissaannut atugassanik. Fritidsklubbinili ilaasarnissamut ilaasortaanermut akiliuteqartoqartassanngilaq.
Imm. 2. Akiliutip qanoq annertutiginissaa pillugu Naalakkersuisut maleruagassaliussapput.

§ 20. Kommunini oqartussaasut fritidsklubbinut kommunip ingerlatarinngisaanut ikiorsiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Kommunini oqartussaasut fritidsklubbinik imm. 1 tunngavigalugu pilersinneqartunik akuersisartuupput nakkutilliisuullutillu.
Imm. 3. Kommunini oqartussaasut akuersinissaat klubbip ileqqoreqqusaqarnissaanik pissuteqartinneqassaaq.
Imm. 4. Fritidsklubbit kommunit ingerlatarinngisaat, tamakkununnga ilanngullugu klubbit ileqqoreqqusaqarnissaat, pillugit Naalakkersuisut maleruagassaliussapput.

§ 21. Fritidsklubbini pisortat suleqataasullu piukkunnaateqarnissaat pillugu Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

§ 22. Klubbivinnik pilersitsinissamut inuttussutsikkut tunngavissaq naammanngippat sammisassaqartitsineq pilersinneqarsinnaavoq klubbimut assingusumik sammisassaqartitsinertut, takuuk meeqqat atuarfiat pillugu Inatsisartut peqqussutaanni nr. 10-mi 25. oktober 1990-imeersumi § 4.

Kapitali 4.
Meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit.

§ 23. Meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffiit paasineqassapput tassaasut suliniaqatigiif f iit meeqqanut inuusuttunullu 25-nik ukioqalersimanngitsunut sammisassaqartitsisartut.

§ 24. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut tapiissuteqarsinnaapput, tassunga ilanngullugu nunat tamalaat aaqqissuussaanni peqataatitaqarnissamut.

§ 25. Kommunini oqartussaasut illoqarfinni nunaqarfinnilu meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut tapiissuteqarsinnaapput.

§ 26. Meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut tapiissuteqarnissamut pissutissat pillugit Naalakkersuisut maleruagassaliussapput.

Kapitali 5.
Timersorneq.

§ 27. Naalakkersuisut nuna tamakkerlugu timersoqatigiiffiit kattuffiinut tapiissuteqarsinnaapput aningaasat ataatsimut atugassatut akuersissutigineqartut aqqutigalugit.

§ 28. Naalakkersuisut ikiorsiissuteqarsinnaapput nunat tamalaat timersornikkut unamminerini peqataatitsinissamut.

§ 29. Kommunini oqartussaasut illoqarfinni nunaqarfinnilu timersoqatigiiffinnut, tamatumunnga ilanngullugu ilitsersuisut akissarsiaqartinneqarnissaannut, ikiorsiissuteqarsinnaapput.

§ 30. Naalakkersuisut timersornermut tapiissuteqarnissamut pissutissat pillugit kiisalu meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut tunngasut killiliiffigineqarnissaat pillugu maleruagassaliussapput.

Kapitali 6.
Højskolit.

§ 31. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata avataani høj skolimiinnernut ikiorsiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut højskolimiinnernut ikiorsiinissamut pissutissat pillugit maleruagassaliorsinnaapput, takuuk imm. 1.

Kapitali 7.
Kulturikkut aamma inunnik qaammarsaanermik sulineq.

§ 32. Kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq paasineqassaaq tassaasoq tamanut ammasumik ataatsimiititsisarneq, peqatigiiffinni sulineq, aviiseqarneq atuagassiaqarnerlu, saqqummersitsinerit, isiginnaartitsinerit aamma nipilersornermik ingerlatsinerit, filmertitsinerit videoqarnermillu ingerlatsineq, nunaqarfigisami radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq aammalu ilioriusissat allat suliniutinik kulturimut tunngasunik tamanut atortuusunik aammalu inunnut qaammarsaataasunik siunertaqartut.
Imm. 2. Kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq kapitali manna naapertorlugu ikiorsiivigineqartartoq ataatsimut isigalugu piviusunik tunngaveqassaaq tamatigoortuussallunilu.
Imm. 3. Kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq kapitali manna naapertorlugu ikiorsiivigineqartartoq qaammarsaanermut imaluunniit eqqumiitsuliornermut tunngasuussaaq.
Imm. 4. Kapitali manna naapertorlugu tapiissutigineqartussanik tapiissuteqartoqarsinnaanngilaq siunertanut politikkimut, upperisarsiornermut sulisartullu peqatigiiffeqarnerannut tunngasunut.

§ 33. Kommunini kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq kommunini oqartussaasut isumagissavaat.

§ 34. Naalakkersuisut kommuninilu oqartussaasut makku ikiorsiiffigisinnaavaat:
1) Tamanut ammasunik ataatsimiititsisarneq.
2) Najugarisami imaluunniit nuna tamakkerlugu suliniaqatigiit.
3) Aviiseqarneq atuagassiaqarnerlu.
4) Saqqummersitsinerit.
5) Isiginnaartitsinerit nipilersornermillu ingerlatsinerit.
6) Filmertitsinerit videoqarnermillu ingerlatsineq.
7) Nunaqarfigisami radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq, takuuk radiukkut fjernsynikkullu aallakaatitsisarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 3, 17. maj 1990-imeersoq.
8) Nunaqarfigisami imaluunniit nuna tamakkerlugu suliniutit imaluunnit iliuuseqartitsinerit allat, tamakkununnga ilanngullugit kursusit kulturimut inunnillu qaammarsaanermut tunngasut.
9) Eqqumiitsuliortut ataasiakkaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut tapiissutaat atorneqartassapput pingaartumik nuna tamakkerlugu suliniutinut, kommunillu tapiissutaat atorneqartassapput pingaartumik nunaqarfigisani suliniutinut.

§ 35. Naalakkersuisut kulturikkut aamma inunnik qaammarsaanermik sulineq, takuuk § 34, imm. l, nr. 1-9, aammalu tapiiffigineqarnissamut pissutissat pillugit maleruagassaliorsinnaapput.

Kapitali 8.
Init silamilu ingerlatsiviit.

§ 36. Kommunini oqartussaasut init iluaqusersuutissallu allat pisariaqartinneqartut, tamakkununnga ilanngullugit init ilinniartitsissutinut aalajangersimasunut atorneqartartut, silami ingerlatsiviit inillu pisortanit pigineqartut allat sunngiffimmi ilinniartitsinermut, takuuk kapitali 2, aamma fritidsklubbinut akuerisaasunut, takuuk kapitali 3, akeqanngitsumik atugassanngortissavaat.
Imm. 2. Kommunini oqartussaasut init iluaqusersuutissallu allat pisariaqartinneqartut, tamakkununnga ilanngullguit init ilinniartitsissutinut aalajangersimasunut atorneqartartut, silami ingerlatsiviit inillu pisortanit pigineqartut allat meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut, takuuk kapitali 4, aamma kulturikkut inunnillu qaammarsaanermik sulinermut, takuuk kapitali 7, Naalakkersuisut maleruagassiaat malillugit atugassanngortissavaat.

§ 37. Ininut silamilu ingerlatsivinnut meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnit pigineqartunut imaluunniit attartorneqartunut ingerlatsinermi aningaasartuutinut kommunini oqartussaasut tapiissuteqassapput.
Imm. 2. Ininut silamilu ingerlatsivinnut timersoqatigiiffinnit pigineqartunut imaluunniit attartorneqartunut ingerlatsinermi aningaasartuutinut kommunini oqartussaasut tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 3. Init kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermi sulinermut atorneqartut, tamakkununnga ilanngullugit ataatsimiittarfiit katersortarfiillu, ingerlatitaaneranni aningaasartuutinut kommunini oqartussaasut tapiissuteqarsinnaapput.

§ 38. Ininik meeqqanut inuusuttunullu suliniaqatigiiffinnut atortussanik pilersitsinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Timersortarfiliornermut tamakkuninngalu aaqqissuussinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput.
Imm. 3. Ininik kulturikkut inunnillu qaammarsaanermik sulinermut atorneqartussanik, soorlu aamma ataatsimiittarf irmik katersortarfinnillu, sanatitsinermut tamakkuninngalu aaqqissuussinermut Naalakkersuisut tapiissuteqarsinnaapput.

§ 39. Ininik timersortarfinnilluunniit pilersitsinermut kommunini oqartussaasut allalluunniit tapiissuteqarpata tapiissutaasut ilaat Naalakkersuisut tapiissuteqartunut taarsersinnaavaat.

Kapitali 9.
Aalajangersakkat tamanut atortut, atortuulerfik.

§ 40. Sunngiffimmi sammisassaqartitsinerup iluani aningaasat ukiuannut tullermut sammisassat neqeroorutigineqartut tunngavigalugit kommuni nammineq pilersaarusiussaaq.
Imm. 2. Kommunimi innuttaasut sunngiffimmi sammisassanik naammattunik neqeroorf igineqarnissaat qularnaallineqartassaaq, takukkit kapitalit 2-5 aamma 7.
Imm. 3. Sammisassaqartitsinermut pilersaarut Kultureqarnermi, Ilinniartitaanermi Suliffeqarnermilu Pisortaqarfimmut nassiunneqassaaq.
Imm. 4. Naalakkersuisut erseqqinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput sammisassaqartitsinermut pilersaarutip suliarineqarnissaa, imarisassai ilusilersorneqarnissaalu, tamakkununnga ilanngullugit piffissat nassitsinissamut killiliussassat, pillugit.

§ 41. Sunngiffimmi ilinniartitsinermut, takuuk kapitali 2, fritidsklubbinullu, takuuk kapitali 3, aningaasartuutit kommunini oqartussaasunit akilerneqassapput.
Imm. 2. Inoqarfinni kommuneqarfiit aggorneqarnerisa avataanniittuni aningaasartuutit, takuuk imm. 1, Naalakkersuisunit akilerneqassapput.

§ 42. Peqqussut manna naapertorlugu tapiissuteqarnissamut pissutissarititat tapiissutillu qanoq atortinneqarnissaat pillugit Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput.

§ 43. Peqqussummi aalajangersakkat atornagit immikkut akuersissuteqarsinnaaneq pillugu Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput.

§ 44. Naalakkersuisut immikkut ittunik pissutissaqartillugu peqqussummi aalajangersakkanit allaanerusunik aaqqissuussigallartarsinnaapput taamaaliornissaq peqqussummi pineqartut iluanni misiliinerup siuarsarneqarnissaanut pisariaqartutut isumaqarfiginaraangat.
Imm. 2. Naalakkersuisut misiliinermut, takuuk imm. 1, tapiissuteqarsinnaapput.

§ 45. Kommunini oqartussaasut aalajangigaannut naammagittaalliuutit aalajangiinermik nalunaarutip tiguneranit kingusinnerpaamik sap. akunnerisa sisamat qaangiunneranni Naalakkersuisunut suliassanngortinneqarsinnaapput. Tassani pineqarput taamaallaat nuna tamakkerlugu ingerlatanut imaluunniit suliassarititaasunut tunngasut, imaluunniit meeqqat atuarfiat, sunngiffimmi sammisassaqartitsineq, bibliotekeqarneq aamma kulturimut qaammarsaanermulu tunngasumik sulineq pillugit peqqussutit aammalu Inatsisartut Naalakkersuisulluunniit aalajangigaasa allat qanoq paasineqarsinnaanerannut tunngasut. Naammagittaalliuut saqqummiunneqarsinnaavoq oqartussaasunit, suliniaqatigiinnit imaluunniit inunnit aalajangiinermi eqqorneqartunit.
Imm. 2. Kommunini oqartussaasut aalajangigaat pillugit naammagittaalliuutit allat kommunalbestyrelsimit inaarutaasumik aalajangiiffigineqassapput, inatsisikkut imaluunniit Inatsisartut peqqussutaatigut allatut aalajangiisoqarsimanngippat.

§ 46. Naalakkersuisut maleruagassaliorsinnaapput iliuusissat peqqussummi taaneqartut, tamakkununnga ilanngullugit ikaariarnermi aalajangersagaajunnartut, naammassineqarnissaat pillugu.

§ 47. Peqqussut atortuulissaaq 1. august 1992.
Imm. 2. Ulloq taanna atorunnaassapput sunngiffimmi sammisassaqartitsineq pillugu landstingip peqqussutaa nr. 7, 16. oktober 1979-imeersoq aamma kulturikkut aammalu inunnik qaammarsaanermik sulineq pillugu landstingip peqqussutaa nr. 3, 15. oktober 1979-imeersoq.
Imm. 3. Aalajangersakkat landstingip peqqussutai imm. 2-mi taaneqartut malillugit aalajangersarneqarsimasut atortuuinnartinneqassapput maleruagassatigut Inatsisartut peqqussutaat una tunngavigalugu aalajangersarneqartutigut atorunnaarsinneqarnissamik imaluunniit allanik taarserneqarnissamik tungaanut.

Namminersornerullutik Oqartussat, ulloq 9. april 1992.

Lars Emil Johansen

/

Marianne Jensen