Kapitali 1

Siunertat, atuuffia, nassuiaatit aamma oqartussaasut pillugit aalajangersakkat

 

Siunertaq

 

  § 1. Kalaallit Nunaanni aalisakkanit isumalluutit kalaallit inuiaqatigiit ataatsimut pigaat. Inatsisartut inatsisaata matuma siunertaraa inuiaqatigiit siunissami aalisarnermiit sapinngisamik annerpaamik iluanaaruteqarnissaasa qulakkeerneqarnissaa peqatigisaanillu aalisarnermik inuussutissarsiummi tunngaviusunik piumasaqaatit ataqatigiissut patajaatsullu pilersinneqarlutik.

  Imm. 2.  Inatsimmik matuminnga aqutsinermi aalisarnermi isumalluutit nungusaataanngitsumik iluaqutigineqarneri aamma aalisagaqatigiit nungusaataanngitsumik siunissami ungasinnerusumi annerpaamik pissarsiffiusinnaallutik qaffasissuseqarnerisa allanngortinnginnissaat pingaartinneqassaaq.

  Imm 3.  Inatsisartut inatsisaannik matuminnga aqutsinermi aamma pingaartinneqassapput:

1) aalisarnermi piginnaasat aamma aalisarnermi periarfissat akornanni oqimaaqatigiittoqassasoq, piginnaasallu sunniuteqarluartumik iluaqutigineqassasut;

2) inuussutissarsiutip inuiaqatigiillu ineriartortinnissaanut ineriartorteqqinnissaannullu iluaqutaasumik aningaasaliinissap kajuminnartuunissaa,

3) ilisimatuussutsikkut siunnersuineq,

4) najugaq pillugu ilaqutariinnermullu tunngasunik isiginninneq

5) illugiilluni nunanilu tamalaani isumaqatigiissutit nunallu tamalaat akornanni isumaqatigiissutaat,

6) immami pinngortitami pissuseqatigiit ataqatigiinnerannut aalisarnerup ajoqutaanerata minnerpaaffianiititsineq,

7) inuit imminut pilersorsinnaanissamut periarfissaqartitaanissaat,

8) attuumassuteqartunik peqataatitsineq, aamma

9) aalisarnerup ammasumik pissuseqarfiusumik ingerlanneqarnera aqunneqarneralu.

 

Atuuffia

 

  § 2.  Inatsit aalisakkatigut pisuussutinik iluaquteqarnermut aamma Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani isumalluutinik iluaquteqartunik aalisarnernik aqutsinermi, Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani kalaallit ingerlataqartut inuussutissarsiutigalugu aalisarnerannut aamma Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani kalaallinut pisassiissutinik nunat allamiut angallataasa aalisarnerannut kiisalu nunat marluk imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat  naapertorlugu Kalaallit Nunaat inatsisikkut imaluunniit nakkutilliinikkut oqartussaaffiani atorneqarpoq.

 

Nassuiaatit

 

  § 3.  Inatsisartut inatsisaanni uku ima paasineqassapput:

1)  ”Aalisarneq”, aalisakkanik sumiissusersiuineq, aalisarnermi atortunik ningitsineq, kalinneq amuarnerlu, pisanik angallammut qaqitsineq, nuussineq, aalisakkanik ungalusanut inissiineq, aamma aalisakkanik aalisakkanillu tunisassianik tulaassineq. Tassunga atatillugu qaleruallit qalerualinnillu tunisassiat aalisakkamut naligitinneqarput.

2) ”Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq” pisat tamarmiusut taakkualuunniit ilaasa tunineqarnissaat siunertaralugu aalisarneq.

3) ”Inuussutissarsiutiginagu aalisarneq” pisat tamarmiusut nammineq atornissaat siunertaralugu aalisarneq.

4)  ”Sinerissap qanittuani aalisarneq”, sineriammit avammut 3 sømili angullugu, tunngaviusumik killeqarfiup iluani aalisarneq.

5)  ”Avataasiorluni aalisarneq”: aalisarneq, sinerissap qanittuani aalisarfiusup avataani aalisarneq.

6)  ”Assigiimmik inuussutissarsiutillit”, inuussutissarsiutitut pingaarnertut inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik, inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik imaluunniit inuussutissarsiutiginagu aalisarnermik ingerlatsinersut naapertorlugit inuttut ataatsimoortutut erseqqinnerusumik killilerneqarsimasut.

7)  ”Pisassat amerlanerpaaffilerlugit akuerisat.” TAC tassaavoq Kalaallit Nunaanni aalisakkanut aalajangersimasunut ukiumut amerlanerpaaffilerlugit akuerisaasumik pisarineqarsinnaasut. 

8)  ”Pisassiissutit”: pisassiissutinit amerlanerpaaffiliilluni pisassiissutit ilaannit akuerisat ilaat. 

9)  ”Pisassiissutinit”: pigisat Ingerlatsisup pisassiissutinit pigisai.

10)  ” Ukiumut pisassiissutit”: ukiumi aalajangersimasumi pisassiissutinit aalisartup  amerlanerpaamik pisarisinnaasai.

11)  "Akuersissut": sumiiffimmi aalajangersimasumi piffissamilu aalajangersimasumi aalisagaqatigiinnik aalajangersimasunik aalisarnissamut akuersissut.

12)  ”Angallat”: imaani nunamiluunniit assartuut suugaluartorluunniit aalisarnermut atatillugu atorneqartoq.

13)  ”Aalisariutit ilaat immikkoortut”, aalisariutit ilaat immikkoortut erseqqinnerusumik killilerneqarsimasut.

14)  ” Usinik nuussineq”: pisanik tunitsivinnut tunineqanngitsunik imaluunniit taakkunanit tunisassiarineqarsimasut angallammit angallammut nuussinneq, tamanna imaani umiarsualivimmiluunniit pisinnaavoq.

15)  ”Piareersaaneq Tunisassianik suliaqarneq”: pisanik suliarinninneq tamaat, saliineq, niaquiaaneq sikulersuinerlu ilanngunnagit.

16)  ”Kalaallit aalisariutaat”, angallatit suulluunniit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimasut § 10-milu piumasaqaatinik naammassinnittut.

17)  ”Nunat allat angallataat”: angallat sunaluunniit Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorneqarsimanngitsoq.

18)  ”Tulaassineq”: pisanik tunisassianilluunniit suugaluartunik taakkunannga angallammiit nunamut niusineq.

19)  ”Pisat”: imaani uumasut tamarmik, soorlu miluumasut imarmiut, timmissat imarmiut, koralit pupiillu aalisarnermi isumannaarneqarsimasut.

20)  “Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa”: Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa (EEZ) Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaa aamma Kalaallit Nunaata imartatut oqartussaaffigisaa pillugu peqqussutit qaqugukkulluunniit atuuttut naapertorlugit aalajangersarneqartoq.

21)  ”Ingerlatsisoq”: aalisarnermik ingerlatsisoq, inuttut ataasiakkaatut, soqutigisaqaqatigiittut, piginneqatigiilluni umiarsuaatileqatigiiffittut, ingerlatseqatigiiffittut allatigulluunniit suliffeqarfittut naalagaaffittulluunniit ilusilittut tamanna pigaluarpat  apeqqutaatinneqanngitsoq.

22)  ”Tunisineq”: pisanik akilersillugit niuernikkut ingerlatsineq.

23)  ”Pisanik tulaassisussaatitaaneq”: pisarineqartut, Kalaallit Nunaanni nunami suliffissuarnut tunisassiatut suliarineqaqqaaratik tunineqartussat.

24)  ”Pisat tulaassisussaatitaanngitsut”: pisat aalisariutinit toqqaannartumik avammut tunineqarsinnaasut imaluunniit Kalaallit Nunaanni suliffissuarnut suliarereerlugit tunineqarsinnaasut.

25)  ”Aalisagaqatigiit”: uumassusileqatigiit ataasiakkaat assigiit ataatsimoortut, nunap ilaani immikkoortumi killilimmi piffissami aalajangersimasumi ataatsimoorlutik uumasuusut aamma aalisagaqatigiinnit allanit sananeqaatitigut paarlaaqatiginnissaat ilimananngitsorujussuaq.

26)  ”Aalisarneq”: Nr. 1-imi nassuiarneqartumik ingerlatsineq, aalisagaqatigiinnik aalajangersimasunik imaluunniit amerlassutsinik, sumiiffimmi aalajangersimasumi imaluunniit periutsimik aalajangersimasumik tamanna ingerlanneqarpat.

27)  ”Nakkutilliinermi oqartussaq”: Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup aamma sakkutuut imarsiortut aalisarnermik nakkutilliisui imaluunniit § 5 imm. 2 naapertorlugu oqartussaq Naalakkersuisunit toqqarneqartoq.

 

Oqartussaasut pillugit aalajangersakkat

 

  § 4.  Inatsimmi matumani aalajangersakkat suliarineqarnerat Naalakkersuisut qulakkiissavaat. 

 

  § 5.  Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup aamma sakkutuut imarsiortut aalisarnermik nakkutilliisut ingerlatsisut inatsit, takuuk kapitel 14, naapertorlugu iliuuseqarnersut misissussavaat nakkutigalugillu.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut nakkutilliinermik allanik oqartussanik toqqaasinnaapput, Kalaallit Nunaanni Aalisarsinnaanermut Akuersissutinik Nakkutilliisoqarfiup aamma sakkutuut imarsiortut aalisarnermik nakkutilliisut toqqarnagit.

  Imm. 3.  Aalajangiinermut piginnaatitaanermik inatsimmi akisussaaffiit pillugit kommunalbestyrelsinut sinniisuusinnaatitaanermut tamakkiisumut ilaannakortumilluunniit  malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 2

Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarsinnaaneq pillugu piumasaqaatit

 

Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutiginagu aalisarneq

 

  § 6.  Inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani siumut akuersissuteqaratik inuussutissarsiutiginagu aalisarsinnaapput, taamaattoq tak. § 7. 

  Imm. 2.  Inuit Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqanngitsut inuussutissarsiutiginagu aalisarsinnaassagunik akuersissummik peqartussaapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 2 naapertorlugu aalisarnissamut akuersissummik tunniussisarneq pillugu aalajangersaasinnaapput, pissarsisarneq annaasaqartarnerlu pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 7.  Aalisakkanut aalajangersimasunut aalisagaqatigiinnullu inuussutissarsiutiginagu aalisarnissamut akuersissuteqartarneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Imm. 1 naapertorlugu malittarisassanik aalajangersaanermi Inatsisartut inatsisaanni matumani, takuuk § 1, siunertat pillugit aalajangersakkat pingaartinneqarput, matumani aalisakkat isumalluutigineqartut isumatusaartumik iluaqutigineqarnissaasa aamma illersorneqarsinnaasumik aalisarneqartarnissaat pineqarpoq, aamma matumani takornariaqarnermik inuussutissarsiuteqarneq pineqarluni, taassumalu ineriartornissaa.

 

Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngaviusumik piumasaqaatit

 

  § 8.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut tunngaviuvoq akuersissut, inatsit manna naapertorlugu atulersinneqartoq, tak. kapitali 6.
  Imm. 2.  Akuersissummut, tak. imm. 1, tunngaviuvoq §§ 9 - 10-mi (kalaallit ingerlatsisut) imaluunniit § 13 (nunat allamiut ingerlatsisut) piumasaqaatit naammassisimanissaat, imaluunniit § 11 naapertorlugu immikkut akuersisoqarsimaneranik nalunaartoqarsimassaaq.

Kalaallit ingerlatsisut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnerat

 

  § 9.  Kalaallinut ingerlatsisunut akuersissut taamaallaat pissarsiarineqarsinnaavoq pigineqarsinnaallunilu ingerlatsisunit:
1) imm. 2-mi piumasaqaatinik naammassinnittumit inummit,

2) inatsisitigut akisussaatitaasoq, imm. 3-mi piumasaqaatinik naammassinnittoq, taamaattoq inuit ataasiakkaat minillugit imaluunniit

3) ingerlatseqatigiiffik pisortanit pigineqartoq imaluunniit Kalaallit Nunaanni peqatigiiffik, imaluunniit ingerlatseqatigiiffik peqatigiiffilluunniit Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit ilaasortaaffigineqartoq.

  Imm. 2.  Ingerlatsisoq, inuttut ataasiakkaatut inissippat, inuk pineqartoq, taava taanna:

1)  kalaallinut inuiaqatigiinnut aalajangersimasumik attuumassuteqassaaq,

2)  inuit nalunaarsorsimaffianni Kalaallit Nunaanni najugaqartut ukiunilu tallimani qaangiuttuni sivisunerusumilluunniit inuit nalunaarsorsimaffianni Kalaallit Nunaanni najugaqartutut nalunaarsimassalluni, aamma

3)  Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaatitaassaaq aamma ukiuni tallimani qaangiuttuni, qaammatisiutit naapertorlugit, sivisunerusumilluunniit Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartartussaatitaasimassalluni.

  Imm. 3.  Ingerlatsisoq inatsisitigut akisussaasuuppat, piumasaqaatit uku naammassineqarsimassapput:

1)  Ingerlatsisoq aktiaateqarluni ingerlatseqatigiiffiussaaq, piginneqataassuteqarluni ingerlatseqatigiiffiussaaq, piginneqatigiiffiussaaq, soqutigisaqaqatigiiffiussaaq imaluunniit piginneqatigiilluni aalisariutaatileqatigiiffiussalluni.

2)  Inatsisitigut oqartussaasup aningaasaatai inunnit ataasiakkaanit toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik pigineqassapput, imaluunniit ingerlatseqatigiiffinnik piginnittunit imm. 2-mi piumasaqaatinik naammassinnittunit, imaluunniit  soraarnerussutisiaqalernissamut aningaasaateqarfinnit pigineqassapput, piginnittuunermut taasisinnaatitaanermi assigisaanilluunniit aqqutigalugit sunniuteqarsinnaaneq assigiissinneqassaaq.

  Imm. 4.  Imm. 3, nr. 2-mi soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfinnik taaneqartut Kalaallit Nunaanni najugaqartutut nalunaarsorneqarsimassapput aamma Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaassallutik.

  Imm. 5.  Akuersissummik pissarsiniaraanni ingerlatsisoq Qitiusumik Suliffeqarfiit Nalunaarsuiffianni (CVR-imik nalunaarsuiffimmi) nalunaarsorsimassaaq.

  Imm. 6.  Naalakkersuisut imm. 1-4-mi piumasarineqartut naammassineqarsimanersut uppersaqqusinnaavaat.

 

  § 10.  Akuersissut ingerlatsisumut aalajangersimasumut angallammik aalajangersimasumik pigisalimmut atulersinneqassaaq, tak. § 9. Akuersissummik kisimi piginnittoq aalisariummik aalisarsinnaatitaavoq. Meterinik arfinilinnik naannerusumik akuersissuteqarluni aalisartoq, akuersissutini nammineerluni pigalugu aalisassaaq.

  Imm. 2.  Angallat angallatinut malittarisassat atuuttut atuutilertartullu naapertorlugit nalunaarsorneqarsimassaaq.

 

  § 11. Kinguaariit nikinneranni, pineqartorlu piffissani taaneqartuni ilinniagaqarneq siunertaralugu, napparsimaneq assigisaaluunniit pissutigalugit Kalaallit Nunaata avataani najugaqarallarsimappat § 9, imm. 2, nr. 2 aamma 3-mi aamma imm. 3, nr. 2-mi piumasaqaatinit immikkut akuersinermik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Pissutsit immikkut ittut atuutsillugit inuussutissarsiutigalugu aalisarnerup nammineq angallatigisamit ingerlanneqarnissaa pillugu § 10, imm. 1-imi piumasaqaatinit Naalakkersuisut immikkut akuersissuteqarallarsinnaapput, angallat umiiarpat, sivisunerusumik siumullu naatsorsuutiginngisamik amutsivimmiippat imaluunniit pissutsit allat tamatumunnga assingusumik pisoqarpat angallallu nammineq pigisaq aalisarsinnaajunnaarpat. Immikkut akuersissuteqarnermi angallammik Kalaallit Nunaanni najugaqartutut nalunaarsorsimasumik attartortoqassaaq, angallammik Kalaallit Nunaanni najugaqartutut nalunaarsorsimasumik attartornissaq ajornarpat uppersarneqassaaq.

  Imm. 3.  Aningaasat akiligassaqarfinnit pissarsiariniarneqareernerisa malitsigisaanik angallat imaluunniit pisassanit pigisat, tak. § 29, tunniunneqarsimappata § 9, imm. 2 aamma imm. 3-mi piumasaqaatiniit immikkut akuersinermik Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput. Immikkut akuersineq atulersitsinermiit ukiumi ataatsimi atuutissaaq immikkorluinnarlu pisoqarnerani sivitsorneqarsinnaalluni.

  Imm. 4. Naalakkersuisut aalajangersagaq taanna naapertorlugu immikkut akuersisimaneq piffissami killeqartissinnaavaat aamma erseqqinnerusumik piumasaqaatit allanneqartut piumasaralugit.

  § 12.  § 10, imm. 1, naapertorlugu inuussutissarsiorluni aalisarnermi angallatinik siusinnerusukkut Kaalaallit Nunaanni aalisariutitut nalunaarsorneqarsimanngitsunik pisinissamut akuersissuteqaqqaartoqarnissaa pillugu Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiorsinnaapput.

  Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu akuersissutini piumasaqaatigineqarsinnaavoq angallat aalisakkanik aalajangersimasunik aalisarnermut atorneqassasoq angallalluunniit aalajangersimasumik pisaqarsinnaassusilik aalisarunnaarsinneqassasoq.

 

Nunat allamiut ingerlatsisut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani inuussutissarsiutigalugu aalisarnerat

 

  § 13.  Nunamit allameersut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiani inuussutissarsiutigalugu aalisarsinnaapput ingerlataqartoq nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit naapertorlugit imaluunniit Naalakkersuisuniit immikkut nalunaarfigineqarnikkut § 25-mi piumasaqaatinik naammassinnittumik akuersissuteqalersimappat.

  Imm. 2. Imm. 1 naapertorlugu aalisarneq tunngaviusumik killigititamiit (basisliniamiit) 12 sømilit iluanni ingerlanneqarsinnaanngilaq.

 

Kapitali 3

Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani aalisarneq

 

  § 14.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani aalisarneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani inuussutissarsiutigalugu aalisarneq §§ 9 aamma 10-mi piumasaqaatinik naammassinnittunit ingerlatsisunit taamaallaat aalisarfigineqarsinnaavoq, aamma tamatumunnga aalisarsinnaanermut akuersissummik Naalakkersuisut atulersitsisimatinnagit aalisarneq aallartinneqarsinnaanani.

 

Kapitali 4

Inuussutissarsiutigalugu aalisarneq pillugu malittarisassaliorneq

 

Malittarisassatigut aaqqiinerit

 

  § 15.  Inuussutissarsiutigalugu aalisarnermik malittarisassaliorneq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Aqutsinissamut pilersaarutini akuerineqareersimasuni aalisarnerit eqqarsaatigalugit malittarisassat taakku aqutsinissamut pilersaarummut naapertuutissapput, tak. § 16. Naalakkersuisut ilaatigut makkununnga malittarisassanik atulersitsisinnaapput:

1)  pisariaqarsinnaasut annertussutsit piffissamut agguarneri, nunami sumiiffinni erseqqinnerusumik nassuiarneqartuni aamma innuttaasut katitigaanerini pingaarnersiuinernut naleqqiullugu,

2)  aalisarnerup aallartinnera,                 

3)  aalisarneq tamakkiisumik imaluunniit aalisarnerup ilaanik unitsitsineq, aalisaqatigiinnik immikkut aalisarneqartussatut pineqartuni

4)  angallatit ataatsimoortut ilaannut angallatinut ataasiakkaanut imaluunniit aalisarnermi atortunut erseqqinnerusumik aalajangersakkanik pisassiissuteqarluni pisarineqarsinnaasunik agguaassineq,

5)  pisat suliarinissaat siunertaralugu pisarineqarsinnaasut amerlassusaasa agguarnissaat,

6)  piffissaq aalisarfiusinnaasoq sivisunerpaaq, tulaassinerit amerlassusii aamma akuerisaasumik tulaassinermi ataatsimi pisarineqarsinnaasut amerlassusaat,

7)  immikkut pisassiissutit pisarineqarsinnaasutut amerlassusilikkani pisarisuukkat naammatsinniarlugit,

8)  nunat tamalaat isumaqatigiissutaat pisussaaffiillu naapertorlugit angallatinik nunanit allaneersunik attartorneq;

9)  unioqqutitsisumik, nalunaarusiornertaqanngitsumik maleruagassaqartinneqanngitsumillu aalisarnerup pitsaaliorneqarnissaa, pinngitsoortinneqarnissaa unitsinneqarnissaalu, aamma

10)  piffissani eqqissisimatitsiviusuni piffissanilu allani aalisakkamik aalisaqatigiinnit aalajangersimasumik aalisarneq imaluunniit aalisaqatigiit arlaannik aalisarneqarsimasunik tunisineq inerteqqutaavoq.

 

Ukiunut arlalinnut aqutsinissamut pilersaarutit

 

  § 16.  Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata imartaani aalisagaqatigiinnut pingaarutilinnut aalisarnernullu tamanut ukiunut arlalinnut aqutsinissamik pilersaarutinik  akuersissuteqartassapput.

  Imm. 2. Aqutsinissamik pilersaarutinut siunnersuutit soqutigisaqartut suleqatigalugit aamma nunani tamalaani isumaqatigiissutit naapertorlugit suliarineqassapput ilisimatuussutsikkullu siunnersuineq isiginiarneqartassaaq.

Imm. 3. Aqutsinissamik pilersaarut ukuninnga imaqassaaq:

1) Aalisagaqatigiinnik imaluunniit aalisagaqatigiinnik arlalinnik aamma aalisarnernik kiisalu nunap immikkoortua pilersaarummut ilaatinneqartoq allaaserineqassapput.

2) Aalisarnerit pillugit aqutsinermi anguniarneqartut, aqutsinermut pilersaarummi ilaatinneqassapput, inatsisip anguniagaanut naapertuullutik, tak. § 1.

3) Aalisagaqatigiinnut kisitsisitigut anguniakkat, taakkulu aalisarneqarnerisa sunnerneqarnerat inatsisip anguniagaanut naapertuuttut, tak. nr. 2.

4) Anguniakkat angunissaannut piffissaliussat.

5) Aalisagaqatigiinnut TAC-mik aamma imaluunniit pisassiissutinik aalajangersaanermut malittarisassat, nr. 3-mi nassuiarneqartut, anguniakkanut naapertuuttussat.

6) Teknikikkut iliuuseqarnerit piujuartitsisussat pillugit malittarisassat anguniakkat pillugit pilersinneqartut, takuuk nr. 2 aamma 3.

7) Pilersaarutip nutarternissaanut suleriaasissaq piffissaliussarlu.

  Imm. 4.  Aqutsinissamik pilersaarutit aamma allanik imaqarsinnaavoq, soorlu uku:

1) Pisassiissutit agguarnissaannut malittarisassat.

2) Paasissutissanik katersinissamut pilersaarut, paasissutissanik katersineq nalinginnaasumik pilersaarutit avaqqullugit.

3) Immikkut nakkutilliinissamut malittarisassat, pilersaarutip naammassineqarnissaanut nakkutiginninnermullu pisariaqartut.

Imm. 5.  Aqutsinissamik pilersaarutit akuerineqarsimasut, aqutsinissamik pilersaarutip pilersaarutaasumik nutarterneqarnissaa sioqqullugu taamaallaat immikkut pisuni allanngortinneqarsinnaapput, takuuk imm. 3, nr. 7.

 

Kapitali 5

Pisarineqarsinnaasut amerlassusissaannik aalajangersaaneq agguaassinerlu

 

Akuerineqarsinnaasumik pisarineqarsinnaasut amerlanerpaaffissaat

                     

  § 17.  Ukiumoortumik pisarineqarsinnaasut amerlassusissaat (TAC) aqutsinissamik pilersaarut attuumassuteqartoq naapertorlugu aalisagaqatigiinnut ataasiakkaanut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassaaq, tak. § 16. Aalisagaqatigiinnut aqutsinissamik pilersaarut akuerineqarsimanngippat ukiumoortumik pisarineqarsinnaasut amerlassusissaat Naalakkersuisunit aalajangerneqassaaq.

  Imm. 2.  Aalisagaqatigiinnut TAC-mut ilaassapput Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani pisassaat kiisalu nunani tamalaani isumaqatigiissutit naapertorlugit Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit aalisartut pisassaat.

  Imm. 3.  Immikkorluinnaq pisoqartillugu TAC-mik Naalakkersuisut iluarsiisinnaapput.  Iluarsiineq ilisimatuussutsikkut siunersiuinermit aamma Aalisarneq pillugu siunnersuisoqatigiinniit tunngaveqassaaq, tak. § 54.

  Imm. 4.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu aalisagaqatigiit aqutsinermik pilersaarummut ilaanngippata imaluunniit TAC-mi aqutsinissamut immikkut pissutissaqarluni tulluanngippat aalisagaqatigiinnut TAC-mik aalajangersaannginnissaq Naalakkersuisunit toqqarneqarsinnaavoq.

Pisassiissutit

 

  § 18.  Naalakkersuisut aalisagaqatigiinnut ataasiakkaanut TAC-mik aalisariutit immikkoortuinut assigiinngitsunut nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit aqutsinissamillu pilersaarutit attuumassuteqartut isigalugit agguaassisassapput.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut pisassiissutit ukiumoortumillu pisassiissutit agguaanneqarnissaannut piumasaqaatit pillugit sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput aamma tassunga ilanngullugit pisassiissutit ukiumoortumillu pisassiissutit pissarsiarineqarsinnaasut immikkoortiterneqarnissaat agguaanneqarnissaallu pillugit sukumiinerusumik malittarisassiorsinnaallutik:

1)  piffissaq,

2)  sumiiffiit,

3)  aalisarnermi atortut assigiinngitsut,

4)  inuussutissarsiuteqartut immikkoortui, aamma

5)  aalisariutit immikkoortui.

 

  § 19.  Akuersissutillip ukiumut pisassiissutit tamakkerlugit aalisarsinnaanngikkai ilimanarsippat agguaasseqqinnissaq siunertaralugu ukiumut pisassiissutit tamaasa taakkuluunniit ilai Naalakkersuisut utertissinnaavaat. Tamannali aalisakkanut kapitali 7-mi ilaatinneqartunut atuutinngilaq (pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat).

 

  § 20.  TAC-p ilai akuersissummut imaluunniit § 18, imm. 1 naapertorlugu agguaassinerup ilaanut ilaanngippata Naalakkersuisut:

1)  pisassiissutinit pigisatut pisassat tamaasa taakkuluunniit ilai tuniniarsinnaavaat tak. § 31,

2)  pisassat ukiumut pisassiissutitut tamaasa taakkuluunniit ilaat tuniniarsinnaavaat,

3)  pisassiissutit ukiumut pisassiissutitut tamaasa taakkuluunniit ilaat misileraalluni aalisarnermut taarsiissutitut allamut tunniussinnaavaat, imaluunniit

4)  pisassiissutit ilaat tamaasaluunniit nunanut allanut isumaqatigiissutit naapertorlugit taakkununnga isumaqatigiissutigisat tamaasa taakkuluunniit ilaat neqeroorutigisinnaavaat.

  Imm. 2. Imm. 1, nr. 1 aamma 2 naapertorlugu tunisinermi iluanaarutit nunatta karsianut tutsinneqassapput.

 

Aalisarnerup unitsinnera

 

  § 21.  Aalisarneq ingerlaannaq unitsinneqassaaq

1)  ingerlatsisut ataasiakkaat pisassatik tamakkerpatigit,

2)  Kalaallit Nunaannut TAC, tak. § 17, tamakkerlugu aalisarneqarsimappat, taamaattoq tak. § 38, aamma 

3) § 18 naapertorlugu pisassiissutit aalajangersarneqarsimasut tamakkerlugit aalisarneqarsimappata, taamaattoq tak. § 38.

 

Kapitali 6

Aalisarsinnaanermut akuersissuteqartarneq

 

Akuersissutit

 

  § 22.  Aalisarnissamut akuersissut ingerlatsisunut ataasiakkaanut ukiumoortumik nalunaarutigineqartarpoq, aamma pisarineqarsinnaasut amerlanerpaaffiannut attuumassuteqarsinnaalluni.

  Imm. 2.  Akuersissut Naalakkersuisunit atulersinneqassaaq.

 

  § 23.  Naalakkersuisut akuersissutinik tunniussisarnernut aamma akuersissutit attatiinnarneqarnissaannut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, aamma akuersissutinut piumasaqaatit aalajangersinnaavaat, angallatit pisarineqarsinnaasut amerlassusaannut  naleqqussaanissaq ilaatigut siunertaralugu.

 

  § 24.  Kalaallit Nunaanni tunisassiorfinnut pisanik tunisassiassanik tulaassisussaatitaaneq pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata Kitaanili raajarniarnermi aalisarnermik ingerlataqartup ataatsip pisami 30 %-iinik tulaassisarnissaa atuuppoq.

  § 25.  Aalisarnermut akuersissummi paasissutissat uku allassimassapput:

1) Akuersissutaatillip aqqa aamma Qitiusumik Suliffeqarfinnik Nalunaarsuiffimmi (CVR) normua.

2)  Akuersissummut angallatit suut ilanngunneqarsimanersut, angallatip aqqa aamma ilisarnaatitut normua allassimassapput.

3)  Aalisakkat suut akuersissut naapertorlugu aalisarsinnaatitaanersut.

4)  Akuersissut naapertorlugu aalisakkat qanoq amerlatigisut aalisarsinnaatitaanersut.

5)  Piffissap qanoq ilinerani akuersissut atuutissanersoq.

6)  Nunap ilaani sumiiffinni sorlerni aalisartoqarsinnaasoq.

7)  Pisat qanoq amerlatigisut qanorlu angallammi suliarineqassanersut.

  Imm. 2.  Akuersissut aalisarnermut pineqartumut piumasaqaatinik amerlanerusunik imaqarsinnaavoq.

  Imm. 3. § 28-mi malittarisassat tunngavigalugit atulersinneqarsimasunut akuersissutinut pisat amerlassusaat, tak. imm. 1, nr. 4 aamma TAC-mi pissarsiatut allanneqassapput, tak. § 17. Tamanna pillugu malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqarsinnaapput.

 

  § 26.  Akuersissutip atulersinneqartup iluaqutiginissaanut pisinnaatitaaffigitinneqartoq Naalakkersuisunit killilerneqarsinnaavoq pisunilu sukannernerusuni imaluunniit pisuni  uteqqiaffiusuni akuersissut ukunani arsaarinnissutigisinnaallugu:

1)  Akuersissutit pillugit unioqqutitsisoqarpat.

2)  Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat imaluunniit taanna inatsit naapertorlugu malittarisassanik unioqqutitsisoqarpat.

3)  Akuersissut amigartumik atorneqarpat.

4)  Akiliummut akiliisoqarsimanngippat tak. § 27.

 

Akiliutit

 

  § 27. Naalakkersuisut sinerissap qanittuani avataanilu aalisarsinnaanermut akuersissutinik tunniussinerni akiliutigineqartussat pillugit erseqqissunik malittarisassaliorsinnaapput, aamma aalisarnissamut akuersinernut malittarisassaliorsinnaallutik. Aamma § 30, § 39, imm. 1, § 40 aamma § 41 naapertorlugit pisassiissutinit pigisanik ukiumoortumillu pisassiissutinik pisassiinerni malittarisassaliorsinnaapput, tunniussinerni pisassiinernilu akiliutigineqartussanik akileeqqusisinnaallutik.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 naapertorlugu akiliutinik akiliisarnerup allaffissornikkut aqunneqarnera pillugu sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput, taakkununnga aamma ilanngullugu akiliinngitsoorsimasut akiitsuminnik, akiligassanik kingusinaartumik akiliinermi ernialiussat ilanngullugit, akiliitinnagit Inatsisartut aalisarneq pillugu inatsisaat naapertorlugu akuersissutinik aalisarsinnaanermulluunniit akuersissutinik nutaanik pissarsisinnaannginnerat pillugu aalajangersagaliorsinnaallutik.

  Imm. 3.  Akiligassanik akiliinngitsoqarpat, Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu, imaluunniit inatsimmi najoqqutassarineqartut naapertorlugit, kingusinnerpaamik akiliiffissaq nallerlugu akiliisoqarsimanngippat, akiligassaq qaammammut 1 procentimik ernialerneqartassaaq. Ernialiunneqartumut aningaasat ikinnerpaamik 50 koruuniusassapput.

 

Kapitali 7

Pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat

 

Pisassiissutinit pigisat

 

  § 28.  Aalisagaqatigiinnut ukununnga pisassiissutinik pigisani pisassiissutit immikkoortiterneri tunngavigalugit aalisartoqarpoq (pisassiissutit niuerutigineqarsinnaasut nammineq pigisat tunngavigalugit aalisarneq (PNNP)):

1) Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq.

2) Tunumi raajarniarneq.

3) Kitaata avataani qaleralinniarneq.

4) Kitaani avataasiorluni qaleralinniarneq.

5)  Kitaani 68°30N-p avannaani aamma 75°00N-ip kujataani sinerissap qanittuani qaleralinniarneq.

6) Kalaallit Nunaata kitaani saattuarniarneq. 

  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalisaqatigiit allat pillugit imaluunniit sumiiffiit aamma pillugit malittarisassanik aalajangersaanermikkut pisassiissutit immikkoortissinnaavaat pisassiissutitut pigisatut agguagassanngorlugit, aamma ukiumut pisassat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaallutik. 

  Imm. 3.  Imm. 1, nr. 5-mi aalisarneq pineqartillugu ingerlatsisut ataasiakkaat PNNP-mik aaqqissuussinermut ilaapput, pineqartoq Naalakkersuisuniit tamanna pillugu nalunaarummik tigusaqarsimappat. Nalunaarut allakkatigut qinnuteqarnerup kingorna pissaaq.

  Imm. 4.  Pisassiissutit ilaannut ingerlatsisup oqartussaaffigisai, tak. imm. 3, PNNP-mik aaqqissuussinermut nuussimanngitsunut immikkoortinneqarsimasunit pisassiissutit ilanngaatigineqassapput. Pisassiissutit PNNP-mik aaqqissuussinermut aalajangersarneqarsimasut akornanni pissutsit aamma pisassiissutit sinneruttut ingerlataqartut PNNP-mik aaqqissuussinermut ilanngunnerini tamatigut naatsorsorneqartarput.

  Imm. 5.  Qinnuteqarneq, tak. imm. 3, qaqugukkulluunniit pisinnaavoq. PNNP-mik aaqqissuussinermut ilaasoq ingerlataqartoq ukiup ilivitsup aallartinneraniit ilaalissaaq.

  Imm. 6.  Ingerlatsisoq toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit imm. 1 naapertorlugu aaqqissuussinermut ilaasoq aaqqissuussineq alla atorlugu sinerissap qanittuani qaleralinniarnermut akuersissummik pisinnaanngilaq. Tamanna aamma PNNP-mik aaqqissuussinermut kingusinnerusumilu ingerlataqartup peqataaneranut atuuppoq.

 

  § 29.  Inatsisip atulersinnerani §§ 8, 9-mut aamma 28-mut ingerlataqartut, inatsisillu atuutilernera ukioq sioqqullugu akuersissuteqartut, TAC-mi pineqartumi amerlanerpaanik pisarineqarsinnaasunik ingerlatsisumut tunniunneqartut taamaaqataannik naapertuuttunik pisassiissutinit pigisanik atuisinnaatitaanermik tunineqassapput.

  Imm. 2.  Inatsisip atulersinnerani §§ 8, 9-mut aamma 28-mut ingerlataqartut, inatsisillu atuutilernera ukioq sioqqullugu aalisagaqatigiinni pisassiiffiusuni aalisarnissamut pisinnaatitsisumik akuersissuteqartut, aamma amerlanerpaanik pisarineqarsinnaasunut atassuteqanngitsunik, ingerlatsisup PNNP-mik aaqqissuussinermut ilaalernera sioqqullugu piffissami ukiuni kingullerni tallimani pisat tamakkiisumik nalunaarsorneqarsimasut ilaannik angallatip pisarisimasai tunngavigalugit aalisagaqatigiinni ataatsimi pisassiissutit ilaanni iluaquteqarsinnaanermut pisinnaatitaaffimmik tunineqassapput.

  Imm. 3.  Pisassiissutinit pigisat, tak. imm. 2, peqassutsinut ataasiakkaanut ingerlataqartup tunngaviusumik amerlassusii ingerlataqartut tamarmik tunngaviusumik amerlassusiisa katinnerinit agguarnerisigut naatsorsorneqartassapput, peqassutsimut pineqartumut PNNP-mik eqqussinermi immikkut siunertanut immikkoortinneqarsimasinnaasut ilanngaatigalugit. Ingerlatsisup pisaasa amerlassusii tunngavigalugit piffissami ukiuni tallimani ukiumoortumik ingerlatsisut aalisarnerani amerlanerpaat pingasut katinnerisa inernerannit naatsorsorneqartarput, imm. 2-miittoq tunngavigalugu naatsorsorneqassaaq.

  Imm. 4.  Aalisagaqatigiinnut inatsisip akuerineqarnerata kingorna aatsaat PNNP-mut aaqqissuussamut ilaalersut pillugit pisassiissutinit pigisanik tunniussineq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

Ukiumoortumik pisassiissutinik aamma pisassiissutinik pigisanik kaaviiaartitsineq

 

  § 30.  Pisassiissutinit pigisat, tak. § 28, pigisassatut imaluunniit qularnaveeqqutitut tunniunneqarsinnaapput aamma kingornunneqarsinnaallutik.

  Imm. 2.  Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarnermi pisassiissutinit pigisat, toqqaannanngitsumik pigisat ilanngullugit, § 32, imm. 1 naapertorlugu, inatsisartut inatsisaat atuutilermat sinerissap qanittuani raajarniarluni ingerlatsisumit pigineqartut, angallammi tunisassiornissamut marsip aallaqqaataani 2024-mi akuersissuteqanngitsumit angallammi tunisassiornissamut marsip aallaqqaataani 2024-mi akuersissutilimmut tunineqarsinnaanngillat.

  Imm. 3. Pisassiissutinik pigisanut aamma ukiumoortumik pisassiissutinut kaaviiaartitsinermut kiisalu Naalakkersuisunut nalunaaruteqarnernut malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 31.  Pisassiissutinik pigisanut aamma ukiumoortumik pisassiissutinut kaaviiaartitsinermut, matumani ilanngullugit pisassiissutinut pigisanut aamma ukiumoortumik pisassiissutit  amerlassusaannut, Naalakkersuisunut tutsinneqartussanut atugassamik neqeroortitsinermut nittartakkamik Naalakkersuisut pilersitsissapput.

  Imm. 2.  Pisassiissutinik pigisanut aamma ukiumoortumik pisassiissutinut Naalakkersuisunut tutsinneqartunut, tak. imm. 1, Naalakkersuisut suliariumannittussarsiuussinertut ilusilimmik neqeroorutigineqassapput.

  Imm. 3.  Suliariumannittussarsiuussinermut atatillugu suliariumannittussarsiuussinermi peqataasunut piumasaqaatit tunngavilersuutillu pillugit erseqqarinnerusumik malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Pisassiissutinit amerlanerpaanik pigisat pillugit malittarisassat

 

  § 32.  Inatsisitigut akisussaatitaasut pisussaatitaasullu toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik, Kalaallit Nunaanni TAC-nik normu 1-imiit 5-imut taaneqartunik pigisat sinnerlugit pisassiissutinit pigisanik pigisaqaqqusaanngilaq, taamaattoq imm. 3 aamma 4 tak. Tassunga atatillugu piginninneq taasisinnaatitaanerit assigisaalluunniit aqqutigalugit taamaaqataanik sunniuteqarnernut naligiissinneqarpoq.

1) Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq: 20,000%.

2) Tunumi raajarniarneq: 33,333%.

3) Kalaallit Nunaata Kitaani sinerissap qanittuani qaleralinniarneq, tak. § 28, imm. 1, nr. 5: 2,500%.

4) Kalaallit Nunaata kitaani saattuarniarneq: 17,000%.

5) Kalaallit Nunaata kitaani § 28, imm. 1-imut ilaasunik aalisagaqatigiinnik assigiinngitsunik avataasiorluni aalisarneq: 20,000%.

  Imm. 2.  Inuit ataasiakkaat arlaannaalluunniit, taakku qanigisaat ilanngullugit, toqqaannartumik imaluunniit toqqaannaanngitsumik Kalaallit Nunaannut TAC-ni pigisanik normu 1-imiit 3-mut allassimasut qaangerlugit pisassiissutinit pigisaqaqqusaanngillat. Tassunga atatillugu piginninneq taasisinnaatitaanerit assigisaalluunniit aqqutigalugit taamaaqataanik sunniuteqarnernut naligiissinneqarpoq. Soraarnerussutisianut karsit arlaanni ilaasortaanikkut pisassiissutinit pigisanik pigisaqarneq pisassiissutinit pigisanik inuup tamakkiisumik pigisaata naatsorsornerinut ilaassanngillat.

1) Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq: 12,500 %

2) Kalaallit Nunaata kitaani sinerissap qanittuani qaleralinniarneq: 2,500%

3) Kalaallit Nunaata kitaani saattuarniarneq: 12,500%

  Imm. 3.  Ingerlatseqatigiiffiit pisortanit pigineqartut toqqaannartumik imaluunniit toqqaannaanngitsumik Kalaallit Nunaannut TAC-ni pigisanik normu 1)-imiit 5)-imut allassimasut qaangerlugit pisassiissutinit pigisaqaqqusaanngillat. Tassunga atatillugu piginninneq taasisinnaatitaanerit assigisaalluunniit aqqutigalugit taamaaqataanik sunniuteqarnernut naligiissinneqarpoq.

1) Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq: 33,333%

2) Tunumi raajarniarneq: 33,333%

3) Kalaallit Nunaata kitaani sinerissap qanittuani qaleralinniarneq: 2,500% 

4) Kalaallit Nunaata kitaani saattuarniarneq: 17,000%

5) § 28, imm. 1-imut ilaasunik Kalaallit Nunaata kitaani aalisagaqatigiinnik  assigiinngitsunik avataasiorluni aalisarneq: 40,000%

  Imm. 4.  Ingerlataqartut sukkulluunniit uppernarsarsinnaassavaat imm. 1-2-imi piumasaqaatit naammassisimallugit.

  Imm. 5.  Tigusisussamut ukiumut pisassiissutit tamarmiusut aalisarnermut pineqartumut pisassiissutit amerlassusaasa killingat qaangissanngilaat, aalisarnermut tamatumunnga killigitinneqartut amerlaqatigaat. 

  Imm. 6.  Aalisagaqatigiinnut, inatsisip atortuulereerneratigut pisassiissutit nammineq pigisat nioqqutigineqarsinnaasullu pillugit malittarisassanut ilaasut, pisassiissutit pigisat ingerlatsisup pigisinnaasaasa annertussutsimikkut annerpaaffissaat aalajangersarneqassaaq.

  Imm. 7. Pisassat amerlanerpaaffissaat imm. 3, nr. 1-imi taaneqartut appartissinnaaneri pillugit Naalakkersuisut maleruagassiorsinnaapput. Appartitsinerit inuiaqatigiinnut pisussaaffiit, pisortat ingerlatseqatigiiffiutaasa pisussaaffiligassaat piffissaqarluarlunilu nalunaaruteqarnissamut piffissarititaasut isiginiarlugit ingerlanneqassapput.

  Imm. 8.  Oqaaseqatigiit siulliit kingorna aalajangiussaq pillugu Naalakkersuisut Inatsisartunut immikkut ilisimatitsissuteqassapput.

 

Pisassiissutinit pigisat sivisussusilernerat

 

  § 33.  Akuersissut ukiumoortumik nalunaarutigineqartassaaq, tak. § 22, piffissaq pisassiissutinik piginniffiusoq sivikinnerpaaq imaassalluni:

1) Kalaallit Nunaata kitaani raajarniarneq: Ukiut 10.

2) Tunumi raajarniarneq: Ukiut 10.

3) Kalaallit Nunaata kitaani avataasiorluni qaleralinniarneq: Ukiut 10.

4) Kalaallit Nunaata kitaata sineriaata qanittuani qaleralinniarneq: Ukiut 10.

5) Kalaallit Nunaata kitaani saattuarniarneq: Ukiut 10.

  Imm. 2.  Aalisagaqatigiinnut, pisassiissutit nammineq pigisat nioqqutigineqarsinnaasullu kingusinnerusukkut ilaalersut pillugit malittarisassat, pisassiissutinut pigisanut tunniunneqartunut piffissap qanoq sivisutiginissaa Naalakkersuisut aalajangersassavaat.

 

Pisassiissutinik immikkut niuerutigineqarsinnaasunik atorunnaarsitsineq

 

  § 34.  Piffissap pisassiissutinik piginniffiusup sivisoqataanik ilimasaarinikkut pisassiissutit pigisat Naalakkersuisut atorunnaarsissinnaavaat. Pisassiissutinik atorunnaarsitsineq ukiumi ataatsimi amerlanerpaamik 20 % tikillugu pisassiissutinik tunniunneqarsimasuni atorunnaarsinneqarsinnaallutik.

  Imm. 2.  Pisassiissutinik pigisat, imm. 1 malillugu atorunnaarsinneqartut, pisassiissutinik agguaasseqqinnissaq siunertaralugu Naalakkersuisunut tutsinneqassapput, tak. § 31.

 

Pisassiissutinik nammineq pigisanik nioqqutigineqarsinnaasunik pisassiissutinik atuineq.

 

  § 35.  Pisassiissutinit pigisanik piginnittoq ukiumoortumik pisassiissutit 75%-iisa aalisarnissaannut pisussaaffeqarpoq, taamaattoq tak. § 39, imm. 4.

 

  § 36.  Pisassiissutinit pigisat pissarsiarineqarnermik imaluunniit akuersissummut atajunnaarnermik kingorna qaammatit 18-it qaangiutsinnagit angallammut ataatsimut arlalinnulluunniit atassuteqartinneqaqqilersimassapput angallatinik taakkuninnga piginnittunut akuersissummik tunniussinikkut.

  Imm. 2.  Piginnittup, akuersissutip angallammut attuumassuteqalernissaata tungaanut,  piffissaliussap iluani pisassiissutit tamaasa ilaannakortumilluunniit tunisinnaavai.

  Imm. 3.  Angallatip umiunerani imaluunniit pissutsit immikkorluinnaq ittut atuunnerini, imm. 1 naapertorlugu Naalakkersuisut, immikkut akuersissummik piffissamik aalajangersimasumik nalunaaruteqarsinnaapput.

 

  § 37.  Ingerlatsisunut nutaanut § 36, imm. 1-imi piffissaliussaq taaneqartoq qaammatit 24-t atuutissaaq, ingerlatsisut:

1)  siusinnerusukkut toqqaannartumik toqqaannanngitsumilluunniit pisassiissutinit pigisassanik peqarsimanngippata,

2)  pisassiissutinit pisassanut siusinnerusukkut aalajangiisuusumik sunniuteqarsimanngippata, imaluunniit

3)  piffissaliussap iluani pisassiissutittut pigisani annerpaaq 1/4-mik qaangersimappassuk, tak. § 32.

 

  § 38.  Aalisarnermik ingerlatsisoq ukiumi pisassiissuteqarfiusumi ukiumut pisassiissutit 25 %-iinik ukiup tulliani pisassiiffiusumit pisassiiffiusumulluunniit nuussisinnaavoq (pisassiissutit nuunneqarsinnaasut).

  Imm. 2.  Pisassiissutinut nuunneqarsinnaasunut piumasaqaatinik matumani ilanngullugu imm. 1 naapertorlugu piffissami aalisarnermi sorlermi annertussutsinik nuussinerup pinissaanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 39.  Aalisarnermik ingerlatsisoq ingerlatsisumut allamut ukiumut pisassiissutit 10 %-ii tikillugit nuussisinnaavoq (ukiumut pisassiissutinik tuniniaaneq).

  Imm. 2.  Ukiumut pisassiissutinik nuussineq, tak. imm. 1 aamma imm. 4, ukiumut pisassiissutit nalunaarutigineqartut § 25 naapertorlugu ilanngaatigineqartassapput, taamaattorli imm. 4 takuuk.

  Imm. 3.  Ukiumut pisassiissutinik nuussisoqartillugu ukiumut pisassiissutit ilaannik nuunneqartunik pisassiissutinik nuunneqarsinnaasumik atuisinnaaneq annikillisinneqassaaq.

  Imm. 4.  Teknikikkut, aningaasaqarnikkut, niuernermut tunngasutigut imaluunniit allanik immikkut pissuteqartumik ukiumi pineqartumi ukiumut pisassiissutit minnerpaamik 75 %-iisa aalisarnissaannut periarfissaqanngivissortoq ingerlatsisup uppernarsarsinnaappagu ukiumut pisassiissutinit 10 % qaangerlugu tunniussinissamut Naalakkersuisut akuersillutik  nalunaaruteqassapput.

  Imm. 5.  Ukiumut pisassanik tunniussineq pisassiissutinit pigisanik atukkiussinertut isikkoqanngisaannassaaq.

 

Pisassiissutit pinngitsaaliinikkut nuunneqartarnerat

 

  § 40.  Pisassiissutinik piginnittoq, pisassiissutini qaqineqanngitsuni pisassiissutit tuniniarnissaanut pisussaaffeqalissaaq:

1) ukiuni pingasuni tulleriittuni § 35-p naammassinissaa periarfissaasimanngippat;

2) § 36, imm. 1-ip naammassinissaa periarfissaasimanngippat, imaluunniit

3) § 37, imm. 1-ip naammassinissaa periarfissaasimanngippat.

  Imm. 2.  Imm. 1, nr. 1 naapertorlugu tuniniaaneq ukiut pingasut taakku qaangiutsinnagit pisimassaaq. Imm. 1, nr. 2 aamma 3 naapertorlugit tuniniaaneq § 36-mi taamatullu § 37-mi piffissaliunneqartut qaangiutsinnagit pisimassaaq.

  Imm. 3.  Pisassiissutinik piginnittup imm. 1 naapertorlugu pisussaaffiusoq naammassinngippagu, § 31-mi malittarisassat malillugit pisassiissutinik pigisanik tuniniaaneq piginnittoq sinnerlugu Naalakkersuisut ingerlatissavaat. 

Imm. 4. Naalakkersuisut imm. 1-3 naapertorlugu tunisinermi malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 41.  Akuersissut atorunnaarsitaasimappat pisassiissutinik pigisanik piginnittoq pisassiissutit pigisat tuniniarnissaannut pisussaaffeqarpoq, tak. 26, imm. 1. Tunisineq atorunnaarsitsinermit qaammatit arfinillit iluanni pissaaq.

  Imm. 2.  Pisassiissutinik piginnittup imm. 1 naapertorlugu pisussaaffiusoq naammassinngippagu, § 31-mi malittarisassat malillugit pisassiissutinik pigisanik tuniniaaneq piginnittoq sinnerlugu Naalakkersuisut ingerlatissavaat.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 1 aamma imm. 2 naapertorlugu tunisinermi malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 8

Aalisariutini inuttat

 

  § 42.  Inuttanut piumasaqaatit pillugit aamma inuttat qanoq katitigaaneri pillugit Naalakkersuisut sukumiinerusumik malittarisassiorsinnaapput.

 

Kapitali 9

Usinik nuussineq, tunisineq suliareqqiinerlu

 

Usinik nuussineq

 

  § 43.  Naalakkersuisut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani tulaassinissaq usinillu nuussisarneq kiisalu Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit aalisariutaasa tulaassisarnerat usinillu nuussisarnerat pillugit malittarisassaliorsinnaapput.

  Imm. 2.  Kalaallit aalisariutaannit nunallu allamiut aalisariutaannit usinik nuussinerit tamarmik taamaallaat Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut pisinnaapput.

 

Tunisinerit

 

  § 44.  Tunitsiviit tunisassiorfiillu nutaat kiisalu tunisassiorfiup aalisakkanut allanut tunitsivinngorlugu imaluunniit tunisassiorfinngorlugu allanngortinnera pineqartumi kommunimiit akuersisoqaqqaartinnagu pilersinneqaqqusaanngilaq.

  Imm. 2.  Tunitsivinnik tunisassiorfinnillu nutaanik pilersitsinissaq pillugu, tunitsiviit pioreersut allanngortinneri pillugit aamma angallatinik tunitsiviliineq pillugu kiisalu aalajangersagaq manna naapertorlugu tunniunneqartunik akuersissutinik utertitsineq pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 3.  Tunitsiviit niuernikkut malitassaasa assigiiaarneri pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Suliareqqiineq

 

  § 45.  Kalaallit aalisariutaanni taamaallaat suliareqqiisoqarsinnaavoq Naalakkersuisut tamatumunnga akuersillutik nalunaaruteqarsimappata.

 

Kapitali 10

Eqqissisimatitsineq, piujuartitsinissaq siunertaralugu teknikikkut iliuusissat il.il.

 

  § 46. Naalakkersuisut pisuussutit illersorneqarnissaat pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit:

1) piffissat eqqissisimatitsiviusut aamma sumiiffimmiit sumiiffimmut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit aalisarfigeqqusaanngitsut,

2) angallatinik, aalisarnermi atortunik taakkulu atortuinik aaqqissuussineq atuinerlu,

3) aalisarnermi ileqqorissaarnissamut malittarisassat,

4) Aalisakkanut assigiinngitsunut allanullu minnerpaaffissaliinerit. 

5) nigartat angissusissaat taakkulu uuttortarneqarnissaat, kiisalu,

6) aalisakkanik allanik aalisarnermi aalisakkanik aalajangersimasumik annertunerpaamik saniatigut pisarineqarsinnaasut.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut piginnaatitsissuteqareernerisigut malittarisassat imm. 1, nr. 1‑3-mi taaneqartut pillugit kommuninut ataasiakkaanut kommunimut ileqqoreqqusamik kommunalbestyrelsi aalajangersaasiinnaavoq. Ileqqoreqqusat Naalakkersuisunit akuerineqassapput.

 

Kapitali 11

Aalisarnermi uumassusilinnik misissuinerit misileraallunilu inuussutissarsiutigalugu aalisarnerit

 

Aalisarnermi uumassusilinnik misissuinerit ilinniagaqarnermullu atatillugu aalisarnerit

 

  § 47. Aalisarnermi uumassusilinnik misissuinissamut Naalakkersuisut akuersissuteqarnissaat piumasaqaataavoq, taamaattoq imm. 3 takuuk.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut Nunatsinni Pinngortitaleriffimmit oqaaseqaammik pissarsiniassapput aalisarnermi uumassusilinnik misissuinissamut akuersissummik tunniussisoqarnissaanut nalilersuinissamut atugassamik, takuuk imm. 1.

  Imm. 3.  Pinngortitaleriffik Naalakkersuisunit akuersissummik peqqaanngikkaluarluni aalisarnermi uumassusilinnut misissuinernik ingerlatsisinnaavoq.

  Imm. 4.  Ilinniartitsinissaq siunertaralugu aalisarneq aalisarnermut killilersuutaasut atuuttut apeqqutaatinnagit Naalakkersuisut akuersissuteqarnerisigut ingerlanneqarsinnaavoq.

  Imm. 5.  Aalisarnermi uumassusilinnut misissuinerit aalisarnerup ingerlannissaanut malittarisassanut atuuttunut ilaanngillat. Naalakkersuisulli akuersissutini imm. 1 aamma 4, malillugit atortussanngortinneqartuni misissuinissanut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput. 

  Imm. 6.  Naalakkersuisut aalisarnermi uumassusilinnut misissuinerit kiisalu ilinniarneq siunertaralugu aalisarnerit pillugit malittarisassiorsinnaapput, matumanilu ingerlannerinut kiisalu nalunaaruteqarnernut tunngasunik malittarisassat ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarneq

 

  § 48. Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut Naalakkersuisunit akuersissuteqarnissaq piumasaqaataavoq. 

  Imm. 2.  Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut qinnuteqaatit Naalakkersuisunut nassiunneqassapput, makkuninngalu imaqassallutik:

1) Misileraalluni aalisarnermi siunertamut nassuiaat, tassaniissalluni misileraalluni aalisarnerup aalisarnermi sutigut naleqarnerulersitsinissamut iluaqutaasinnaanera naatsorsuutigineqarsinnaanersoq.

2) Misileraalluni aalisarnerup ingerlanneratigut, angusassallu ilimagineqartut tunniunnerisigut misileraalluni aalisarnermi ilimagineqarsinnaasut allaaserinerat.

3) Misileraalluni aalisarnerup nalunaarusiorfiginerata allaaserinera, soorlu angusarineqartunik tamanut saqqummiussineq.

4) Misileraalluni aalisarnerup aningaasalersornissaa pillugu paasissutissat, matumanilu Naalakkersuisunit tapiissuteqartoqarnissaanik qinnuteqartoqarsimanersoq.

 

  § 49.  Naalakkersuisut, inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissanut ataasiakkaanut piumasaqaatinik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput, matumanilu misileraalluni aalisarnermut naammassinninnissamut maleruagassat, nalunaarsuineq taamatullu inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarneq nalinginnaasumik aalisarnermik kinguneqassappat kikkut aalisarsinnaatitaanersut.

 

  § 50.  Ingerlatsisoq inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut akuersissummik angusaqarsimasoq akuersissummi aalajangersarneqartutut misileraalluni aalisarnerup ingerlannissaanut nalunaarusiorfigisarnissaanullu pisussaaffeqarpoq, takuuk § 48.

  Imm. 2. Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnermut pilersaarutini allannguutit pingaarutillit, tak. § 48, imm. 2, Naalakkersuisunit akuerineqarsimassapput.

  Imm. 3. Inuussutissarsiutigalugu misileraalluni aalisarnissamut akuersissummut piumasaqaatit eqquutsinneqanngippata akuersissut arsaarinnissutigineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 12

Paasissutissat

 

Paasissutissanik katersineq suliaqarnerlu

 

  § 51.  Inatsimmik matuminnga aqutsinermut paasissutissat pisariaqartinneqartut katersorneqarnissaat, suliarineqarnissaat ingerlateqqinnissaallu Naalakkersuisut akisussaaffigaat. Naalakkersuisut tassunga atatillugu nakkutilliinermi siunertanut pisortat nalunaarsuiffiit ataatsimut ingerlassinnaavaat.

  Imm. 2. Naalakkersuisut paasissutissat pillugit tamakkiisumik takussutissiussapput, takuuk imm. 1. Tamakkiisumik takussutissiamiissapput oqartussat, suliffeqarfiit, allalluunniit katersinermik suliarinninnermillu isumaginnissimasut pillugit paasissutissat.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut aalisarsinnaanermut akuersissummik tunineqarsimasunut imaluunniit kalaallit erfalasuat atorlugu angallatinik piginnittunut atuisunulluunniit, angallatinik nunanit allanit pigineqartunik piginnittunut atuisunulluunniit Kalaallit Nunaannit akuersissuteqarlutik aalisartunut, kiisalu aalisakkerivinnut allanullu, paasissutissanik aalisarnerup aqunneqarnissaanut pisariaqartinneqartunik tunniusseqqusisinnaapput. Tassunga ilaatigut ilaapput akuersissummik piginnittut aalisakkerivinnillu piginnittut, ingerlatseqatigiiffinnik piginnittuunermut tunngasut, angallatit sorliit atorneqarnersut, pisat, tulaassinerit, nunami tunisassiorneq, pisassiissutinik niuerneq, suliffeqarneq aamma aalisarnermi nunamilu tunisassiornermi aningaasaqarneq pillugit paasissutissat.

  Imm. 4.  Nalunaarsuutinik pilersuisut, takuuk imm. 3, paasissutissanik qanoq Naalakkersuisunut tunniussinissaat pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut paasissutissat katersorneqarnissaannut, suliarineqarnissaannut ingerlateqqinnissaannullu akuersissutip oqartussanut, suliffeqarfinnut allanullu, soorlu suliffeqarfinnut namminersortunut, tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit tunniussinissaq, tak. imm. 2, pillugu maleruagassiorsinnaapput.

  Imm. 6.  Ilisimatuussutsikkut atugassanik paasissutissanik katersinissaq siunertaralugu ilisimatuussutsikkut alaatsinaattunik ilaasoqarnissamut angallatip naalagaata pisussaaffilernissaa pillugu malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Paasissutissanik pissarsisinnaaneq ingerlatitseqqittarnerlu

 

  § 52. Naalakkersuisut paasissutissat katersorneqartut aqutsinermik, nakkutilliinermut, misissueqqissaarinermik ilisimatusarnermillu siunertaqartunut atugassanngortissavaat.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut tamanut saqqummiussinikkut allatigulluunniit tamakkiisumik takussutissiamik makkuninnga imaqartunik tamanut pissarsiarineqarsinnaasunngortitsisinnaapput:

1) Akuersissummik piginnittut, akuersissutit taakkunanilu atukkat aalisarnermilu suliarinniffiit suliffissuit allassimasut kiisalu taakkunani piginnittut aaqqissugaaneri pillugit paasissutissat, tassunga ilanngullugu taakku pisassiissutinit pigisarisinnaasat naatsorsorneri, 

2) TAC-t aamma peqassutsinut ataasiakkaanut pisassiissutit, ilisimatuussutsikkut siunnersuineq aamma pisassiissutit aalisartut akornanni agguarneri pillugit paasissutissat,

3) Pisassiissutit amerlassusiat pisassiissutinilu pigisat aalisagaqatigiinnut aamma akuersissutinik pigisalinnut agguataarlugit;

4) Aalisariutit pillugit paasissutissat, tassunga ilanngullugit teknikikkut paasissutissat, piginnaasaq, pisinnaasat, pisassiissutinik atuineq, tunisat annertussusii aamma tunisat nalingi;

5) Tunisat annertussusii aamma tunisinerit nalingi suliffissuarnut agguarneri pillugit paasissutissat;

6) pisassiissutinik niuernerit pillugit paasissutissat, aamma

7) aalisagaqatigiinni ataatsini pisassiissutit iluaqutigineri ukiullu pisassiiffiusut pillugit paasissutissat.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut takussutissiaq ingerlaavartumik tamanut saqqummiuttassavaat nutartertarlugulu.

 

  § 53.  Inatsisartut ukiakkut ataatsimiinneranni aalisarnermi ineriartorneq pillugu ukiumoortumik nalunaarut Naalakkersuisut saqqummiutissavaat. Ukiumoortumik nalunaarut Kalaallit Nunaata aalisarnikkut aningaasaqarneranik aamma aalisarnernik aqutsinermik imaqassaaq, tassunga ilanngullugit paasissutissat katersorneqartut taakkulu atorneqarneri pillugit takussutissiaq, aqutsinermi pilersaarutit atuuttut, aqutsinermi pilersaarutit nutarterneqarsimasut aamma allaassutaasinnaasut aamma aalisakkerivinnut inatsisini malittarisassat atuuttut pillugit takussutissiaq tassunga ilanngullugit oqartussaaneq pillugu aalajangersakkat suut atorneqarsimanersut.

 

Kapitali 13

Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit

 

  § 54.  Naalakkersuisut Aalisarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiit pilersissavaat, taakku suliassaraat Naalakkersuisunut oqaaseqaateqarnissaq.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut Aalisarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiit qinnuigisinnaavaat uku pillugit oqaaseqaateqarnissamut:

1) inuussutissarsiutigalugu aalisarnerup ingerlanneqarnissaa aaqqiiffigineqarnissaalu pillugit pilersaarusiorneq malittarisassaliornerlu,

2) pisaqarsinnaassutsip, pisassiissutit, aalisarnermi atortunik atuinissap, umiarsuarnik tunitsiviliinissat kiisalu pisanik kaaviiaartinneqarnissap aalajangersarneqarnerat, aamma

3) aalisarnerup inuussutissarsiutitut nungusaataanngitsumik ineriartortinneqarnera siuarsarniarlugu suliniutit.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut suliat kinguartinneqarsinnaanngitsut pillugit Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat tamakkerlugit allakkatigut tusarniaaffigisassavaat.

  Imm. 4.  Aalisarnermi soqutigisaqaqatigiit kattuffii attuumassutillit ilaasortanngortinneqarsinnaapput. Naalakkersuisut ilaasortaanermut piumasaqaatinik aamma siunnersuisoqatigiit katitigaanerannut malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 5.  Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit suliaminnut qanoq suleriuseqassanerlutik aalajangersaassapput.

  Imm. 6.  Naalakkersuisut Aalisarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ataatsimiinneranni allattoqarfimmik isumaginnissapput, kiisalu taakku ataatsimiinnerinut atasunik aningaasartuutit akilertassallugit.

 

Kapitali 14

Nakkutilliineq

 

  § 55.  Inatsisartut inatsisaanni uani aalajangersakkanik inatsillu naapertorlugu malittarisassanik malinnittoqarneranik nakkutilliineq pillugu Naalakkersuisut sukumiinerisunik malittarisassiorsinnaapput.

  Imm. 2.  Nunat tamat isumaqatigiissutaat naapertorlugit Kalaallit Nunaata nakkutilliinissamut pisussaaffimminik naammassinninnissaa siunertaralugu Naalakkersuisut aalisarnermik nakkutilliineq pillugu sukumiinerusunik malittarisassiorsinnaapput.

  Imm. 3.  Pisat Inatsisartut inatsisaannut uunga akerliusumik pisarineqarsimasut allanut tunniunneqarnissaat, pisiarineqarnissaat tuniniarneqarnissaallu pinngitsoortinniarlugu Naalakkersuisut makku pillugit malittarisassiorsinnaapput:

1) pisanik pissarsisimaneq pillugu paasissutissiinissamut pisussaaffeqarneq;

2) ingerlatalinnit aalisarsinnaatitaanngitsunit pisaannik tigusinissamut inerteqquteqarneq, kiisalu

3) pisarineqarsinnaasut pisarereernerisa kingorna pisanik tigusinissamut inerteqquteqarneq.

  Imm. 4.  Aalisakkanik tulaassineq, aalisariutit aamma aalisakkanik assartuutit aaqqissugaaneri ingerlannerilu, nakkutilliisoqarnissaanik pisariaqartutut missiliornera pillugu malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 56. Nakkutilliinermi Oqartussat kalaallit nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisartunut angallatinut tamanut, nunat tamalaat imartaanni aalisartunut kalaallit angallataannut ikisinnaapput, nakkutilliineq nunat marluk imaluunniit nunat tamalaat isumaqatigiissutaat naapertorlugu nakkutilliisoqartillugu, aamma aalisarnermi atortunik  pisanullu atatillugu misissuisinnaallutik.

  Imm. 2.  Nakkutilliinermi Oqartussat aalisarnermik ingerlatsisup aalisarsinnaatitaanerminut uppernarsaammik atuuttumik takutitsinissaa piumasarisinnaavaat.

  Imm. 3.  Pisinnaatitaaffiit imm. 1-imi aamma 2-mi taaneqartut eqqartuussivik siumut aalajangiiseqqaarnagu pissusissamisoortumik kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsinikkut ingerlanneqarsinnaapput.

  Imm. 4.  Naalakkersuisut nakkutilliisut piginnaatitaaffii suliassaallu pillugit sukumiinerusunik malittarisassaliorsinnaapput.

 

  § 57.  Nakkutilliinermi Oqartussat aalisariutit § 56, imm. 1 naapertorlugu sulinerminnut atatillugu iliuuseqarniarlutik unitsissinnaavaat ikiffigalugillu, matumunnga ilanngullugu umiarsuit uppernarsaataat, aalisarnermi allattuiffiit, usinik tunisassiornernullu nalunaarsuiffiit assigisaallu misissuiffiginiarlugit kiisalu aalisarnermi atortut pisallu misissuiffigisinnaallugit aammalu aalisarnermi atortut suliamut atatillugu misissugassatut isumannaatsumut inisseqqusinnaallugit. Taamatuttaaq angallatit pisanik misissuiffiginissaat, usingiaatinnissaat atortutigullu misissuiffignissat siunertaralugit Kalaallit Nunaanni umiarsualivimmut toqqakkamut tulaqquneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Pisinnaatitaaffiit imm. 1-imi taaneqartut eqqartuussivik siumut aalajangiiseqqaarnagu pissusissamisoortumik kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsinikkut ingerlanneqarsinnaapput.

  Imm. 3.  Angallatinik nakkutilliissutinik ikkussuineq atornerilu pillugit malittarisassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit angallatip sumiiffianik, sammivianik sukkassusianillu nassiussisartut kiisalu nakkutilliinermi oqartussanut angallatit ingerlataqarneri allat il.il. kiisalu CCTV (assiliissut atorlugu nakkutilliissutit) pillugit malittarisassat.

  Imm. 4.  Angallatip nakkutilliissutaasa atortuinut piumasaqaatitut malittarisaanut taassumalu atorneqarneranut Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 58.  Nakkutilliinermik oqartussanit aallartitaq, kalaallit, nunallu allamiut angallataanni, kalaallit nunanni akuersissuteqarlutik aalisartunut misissuinissamut nakkutilliinissamullu siunertaqarlutik suliaqarnermi angallatini ilaasoqarsinnaaneranik peqqusisinnaapput.

  Imm. 2.  Nakkutilliinermi Oqartussat aalisariutit Kalaallit Nunaanni tulaassisarnerat, Kalallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani usinik nuussisarnerat kiisalu Kalallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaata avataani kalaallit aalisariutaasa usinik nuussisarnerat nakkutigissavaat. 

  Imm. 3.  Imm. 1 naapertorlugu nakkutilliinermut atatillugu angalanermut, najugaqarnermut nerisaqarnermullu aningaasartuutit angallammik piginnittut akilertassavaat. Naalakkersuisut umiarsuaatileqatigiiffiit nakkutilliinermi aningaasartuutinik annertunerusumik matussusiisarnissaat pillugu malittarisassiorsinnaapput, tassani aningaasartuutit nakkutilliinerullu siunertaa naapertuuttutut nalilerneqarpata.

  Imm. 4.  Aalisariutini inuttat piumasaqarfigineqarnermikkut nakkutilliisut nakkutilliinerminnut atatillugu oqartussanut suliamut attuumassuteqartunut attaveqarnerannut atatillugu angallatip radiuanik, qarasaasiakkut attaveqaataanik nalunaarasuartaataanillu akiliuteqartinnagit atuisinnaatissavaat.

  Imm. 5.  Nakkutilliinermi Oqartussat piginnaatitaaffii imm. 1-imi 2-milu taaneqartut siumut eqqartuussiviit akuersiseqqaarnagit ingerlanneqarsinnaapput kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsinikkut.

  Imm. 6.  Naalakkersuisut nakkutilliisut imm. 1 aamma 2 malilugit piginnaatitaaffii suliassaallu pillugit malittarisassaliorsinnaapput.

 

  § 59. Inatsisartut inatsisaat una tassanngaluunniit malittarisassaat naapertorlugit atulersinneqartut naapertorlugit nakkutilliinikkut misissuinissaq siunertaralugu Nakkutilliinermi Oqartussat piumasarisinnaavaat aalisariut piffissami aalajangersimasumi piffimmik aalajangersimasumiinnissaa. Sapinngisamik piffissaq sumiiffissarlu umiarsuup naalagaanut isumaqatigiissutigineqartassapput.

 

  § 60.  Aalisariutip aalisarnissamut atortulersorneqarsimasup Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffigisaani aalisarsinnaatitaaffiginngisaminiikkuni aalisarnermut atortuni aalisariutip iluani toqqorsimatissavai.

 

  § 61. Nakkutilliinermi Oqartussat nakkutilliinerup ingerlannissaanut pisariaqarpat uku pillugit nalunaaruteqarsinnaapput:

1)  tulaassivissanut peqqusineq inerteqquteqarnerlu,

2)  tulaassinissamut piffissanik peqqusineq inerteqquteqarnerlu,

3)  nakkutilliinermut oqartussat tulaassinermi usinillu nuussinermi najuunnissaannut peqqusineq, aamma

4)  uuttortaanissap siumut nalunaarutigineqarnissaanik peqqussut taamatullu uuttortaanissamut piginnaatitaasumik uuttortaasartumillu uuttortaasoqassasoq.

 

  § 62. Angallatip naalagaa, suliffeqarfinnik piginnittut sulisullu Inatsisartut inatsisaata taannalu naapertorlugu malittarisassanik aalajangersarneqartumi malinninnerannik nakkutilliinermut atatillugu nakkutilliisunit piumaffigineqarnermikkut paasissutissanik tamanik tunniussissapput, tassunga ilanngullugit aningaasaqarnikkut naatsorsuuserinikkullu pissutsit, nakkutilliinerup naammassineqarnissaanut pingaaruteqartut taamatullu nakkutilliinermi misissugassanik tigusinermi naqitanngortitsinerit tunniussinermi aamma elektroniskinngorlugit nalunaarsukkat naqitanngortinneqarnerini nakkutilliinermut oqartussanut akeqanngitsumik ikiuutissallutik.

  Imm. 2. Aalisarnermik ingerlatsisunik pisaminnik tunisaqartartunik nakkutilliinermut atatillugu nakkutilliinermi oqartussat kukkunersiuisumik naalagaaffimmit akuerisaasumik nalunaarsukkamilluunniit atortunik misissorneqarsinnaasunik misissuisussamik toqqaasinnaapput. Misissuineq pisaminik tunisaqartumit akilerneqassaaq.

 

  § 63.  Nakkutilliinikkut Oqartussat, Inatsisartut Inatsisaat una imaluunniit inatsit naapertorlugu aalajangersarneqartut malittarisassat naapertorlugit, pisariaqarfinni qaqugukkulluunniit kinaassutsimik uppernarsaammik pissusissamisoortumik takutitsinikkut, eqqartuussivik siumut aalajangiiseqqaarnagu, suliffeqarfiit angallatillu inatsimmik malinninneranik misissuinissaq siunertaralugu isersinnaatitaapput.

 

  § 64.  Aalisakkanik tunisineq il.il. inerteqqutaassaaq:

1) aalisarnerup ingerlanneqarnera pillugu malittarisassanut akerliusumik aalisartoqarsimappat,

2)  pisatut imarisat katitigaaneri pillugit malittarisassanut naapertuutinngippata imaluunniit

3) imarisat nalunaarsorsimanngippata, angallatip allattaavianut allanneqarsimanngippata imaluunniit inatsit imaluunniit inatsit naapertorlugu aalajangersarneqartut malittarisassat naapertorlugit nalunaarutigineqarsimanngippata.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut, aalisakkanik tunisisumut il.il., imm.1-mi piumasaqaatinik naammassinninneranut uppernarsaatinut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 3.  Aalisakkat imm. 1-imi pineqartut sapinngisamik uumatillugit pisariaqarnerisa kinguninngua ingerlaannartumik imaanut avalatsinneqassapput.

 

  § 65.  § 64-mi pineqartumi aalisakkanik tunisisoq § 68 naapertorlugu aalisakkanik tigusinermut atatillugu akisussaajunnaarsinneqarsinnaavoq, qaqinneqartut missiliukannerlugu angissusaat katitigaanerallu taamatullu ateq najugarlu ingerlaannartumik Nakkutilliinikkut Oqartussanut nalunaarutiginerisigut.

  Imm. 2.  Aalisakkat imm. 1 malillugu nalunaarutigineqartut imatut inissinneqassapput taakkuninnga nakkutilliineq ingerlanneqarsinnaalluni aamma nakkutilliinermi oqartussaniit akuersisoqartinnagu tuniniarneqartussaanatik il.il.

  Imm. 3. Aalisakkani qaqinneqartuni imarisat ilai § 64-imi pineqartut naapertorlugit, qaqinneqartut tamarmiullutik inatsimmik unioqqutitsinerussapput, unioqqutitsinerup annertussusaanik immikkoortiterinermi misiliutissanik tigusisoqarneratigut Nakkutilliinermi Oqartussat najuunnerini pisimanngippat.

 

  § 66.  Nakkutilliinermi oqartussat aalisarnerup ingerlanneqarnera pillugu malittarisassanut akerliusumik aalisarnermi pisarineqarsimasut iginneqarnissaannik peqqusisinnaapput, imaluunniit imai pisat katitigaaneri pillugit malittarisassanut naapertuutinngippata.

 

  § 67.  Inatsimmi imaluunniit inatsit naapertorlugu malittarisassanik atulersinneqartunik atornera, ilusaa, inissinneri, nalunaaqutserneri aalisarnermilu atortut nalunaaqutserneri pillugit aamma nigartaqqortussusii pillugit malittarisassanik unioqqutitsinermi nakkutilliinermi oqartussat pisariaqartunik iliuuseqassaaq, tassunga ilanngullugu atortut aamma aalajangersaanermi pituttuinermilu atortut peerneqarnissai isumagalugit.

 

Kapitali 15

Pineqaatissiissutit

 

  § 68.  Inatsimmi immikkut allamik tunngavissaqarluni pineqaatissiissut sakkortunerusoq atorneqartariaqartoq isumaqartoqanngippat, akiliisitaanermik pineqaatissinneqassaaq:

1)  inatsimmi ukunannga unioqqutitsisoq; § 6, imm. 2, § 8, imm. 1, § 9, § 10, imm. 1-3, § 13, § 14, imm. 2, § 21, § 24, imm. 2, § 32, § 35, § 36, imm. 1, § 37, § 38, imm. 1, § 39, imm. 1, aamma imm. 5, § 40, imm. 1, § 41, imm. 1, § 44, imm. 1, § 45, § 47, imm. 1, § 48, imm. 1, § 50, imm. 1, § 58, imm. 3, § 60, § 64, imm. 1 og imm. 3, aamma § 65, imm. 2,

2)  § 56, imm. 2, § 57, § 58, imm. 1, § 59, § 61, § 62, imm. 1, aamma § 66, naapertorlugit nalunaaruteqaqqusaanermik malinninngitsoq,

3)  Inatsisartut inatsisaannik uuminnga tassanngaluunniit malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit akuersissummi imaluunniit aalisarsinnaanermut akuersissummi piumasaqaatinik sumiginnaasoq,

4)  pisortani oqartussanut eqqunngitsunik salloqittaalluniluunniit paasissutissiisoq imaluunniit inatsimmi inatsilluunniit naapertorlugu malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit peqqussutigineqartunik paasissutissiinngitsoq, imaluunniit

5)  § 56, § 58, imm. 4, § 61, nr. 3, aamma § 63 naapertorlugit nakkutilliinermi oqartussanik isertitsinngitsoq akiliisinneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu malittarisassani aalajangersarneqartuni aalajangersarneqarsinnaavoq aalajangersakkanik unioqqutitsineq akiliisitsinikkut pineqaatissiinermik kinguneqarsinnaasoq.

  Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat imaluunniit maligassat atuutilersinneqartut Inatsisartut inatsisaat akiliisitsissummik aalajangersaanissamik tunngavissaqartitsippata, akiliisitsissut Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akiliisitsissummut akileeqqullugu peqquneqarsinnaavoq.

  Imm. 4.  Angallat atorlugu unioqqutitsinerni angallatip piginnittua atuisualuunniit akiliisussanngortinneqarsinnaavoq, pineqartoq piaarinani mianersugaalliorluniluunniit Inatsisartut inatsisaannik uuminnga tassanngaluunniit malittarisassanik unioqqutitsigaluarpat.

 

  § 69.  Unioqqutitsineq akiliisitsinermit qaffasinnerusumik kinguneqartinneqannginnissaanik nalilerneqarpat, Naalakkersuisut nalunaaruteqarsinnaapput, inuk pineqartoq unioqqutitsinermi pisuusutut nassuerpat piffissaliunneqartullu ersarinnerusup ingerlanerani, sivitsuinissap qinnutiginerata kingorna, akiligassap nalunaarummi allanneqarsimasup akilernissaanut piumassuseqarluni nassuerpat, suliaq eqqartuussivimmi suliarineqanngitsumik aalajangiiffigineqarsinnaasoq. Taamatuttaaq arsaarinnittoqarnissaanik piumasaqaateqarneq, tassunga ilanngullugu pigisanik nalilinnik arsaarinnissinnaaneq eqqartuussivikkoortitsinngikkaluarluni aalajangiiffigineqarsinnaapput.

 

  § 70.  Suliani allaffissornikkut suliarineqartuni, tak. § 69, Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarneq pillugu inatsimmi § 347, imm. 1 aamma § 437, imm. 2, nr. 2 – 3, aamma imm. 3, assigalugit atuutsinneqarput.

  Imm. 2.  Akiliisitsissut piffissaagallartillugu akilerneqarpat, imaluunniit akuerineqarnerata kingorna akilerneqarpat imaluunniit pineqaatissiineq atorneqarpat malersueqqinnissaq atorunnaassaaq.

 

  § 71.  Kalaallit Nunaanni pinerluttulerineq pillugu inatsimmi arsaarinnittarneq pillugu malittarisassat Inatsisartut inatsisaanni uani aamma atorneqassapput.

  Imm. 2.  Kisiannili unioqqutitsilluni angallat atorlugu aalisarnermi aalisarnermi atortut atorneqartut, angallatip pisai taakkualuunniit nalingi tamaasa arsaarinnissutaasinnaapput, tassanili pineqaratik pisat unioqqutitsinani ingerlatsinermeersutut uppernarsarneqartut.

  Imm. 3.  Taamatuttaaq pisat pillugit annertuumik arlaleriarluniluunniit paasissutissiisoqarnerani amigartumilluunniit paasissutissiisoqarnerani angallammik taassumaluunniit nalinganik arsaarinnittoqarsinnaavoq.

  Imm. 4. Inatsisartut inatsisaani matumani malittarisassat atuutilersinneqartut naapertorlugit aalajangersakkanik unioqqutitsineq arsaarinnissummik kinguneqarsinnaaneranik aalajangersarneqarsinnaavoq, takukkit imm. 1-3.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut pisap atorneqarnissaa, tassunga ilanngullugu pisap nunami tunitsivimmi suliareqqinneqarnissaanut tunineqarnissaa pillugit aalajangersinnaapput.

 

  § 72.  Pisat imaluunniit pisat nalingi imaluunniit taakku ilaat arsaarinnissutigineqarpata arsaarinninnermut atatillugu angallat peqquneqarsinnaavoq pisat taakkunatut annertussusillit pisanit allanit immikkoorteqqullugit aamma nakkutilliisut taakkunannga nalunaaqutsiinissaat akuerissagaa. Taamaaliornikkut pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut pisallu allat akuleruttoornissaat pinngitsoortinneqarsinnaanngippat angallat peqquneqarsinnaavoq pisat nalingi arsaarinnissutigineqarsimasut tulaateqqullugit.

  Imm. 2.  Immikkoortitsineq nalunaaqutsiinerlu angallat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffianiitillugu pisanik useqartillugu ingerlanneqassapput.

 

  § 73.  Isumaqarnissaq tunngavissaqarpat angallat Inatsisartut inatsisaannik taannaluunniit naapertorlugu malitassatut aalajangersarneqartunik akiliisitsinermik arsaarinninnermilluunniit kinguneqarsinnaasunik unioqqutitsinermi atorneqarsimasoq, angallat nakkutilliinermut oqartussanit tigummigallarneqarsinnaavoq. Suliani angallatip Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermi inatsimmi kapitali 37 malillugu tigummigallarneqarnerani taamaaqataanik atorneqassaaq.

  Imm. 2.  Kisiannili taamaallaat isumaqarnissaq pissutissaqarpat nunat allamiut angallataat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata iluani unioqqutitsisimasoq aammalu angallat aalisarnikkut oqartussaaffiup iluaniitillugu malersorneqarsimappat uniganilu ingerlaannarsimappat Kalaallit Nunaata aalisarnikkut oqartussaaffiata avataani unitsinneqarsinnaavoq.

  Imm. 3.  Taamatut akuliuffigineqartoq qinnuteqarpat, politiit piaartumik kingusinnerpaamillu nalunaaquttap akunneri 24-it pingasut qaangiutsinnagit suliaq eqqartuussivimmut saqqummiutissavaat, taassumalu akuliunneq akuerineqarsinnaanersoq aalajangissavaa.

 

  § 74.  Angallat § 73, malillugu tigummigallagaasoq, akiliisitsissummut akiligassat arsaarinnissutigineqartullu nalingi suliassallu suliarineranni aningaasartuutaasut akilerneqarnissaasa tungaanut, imaluunniit akiligassat qularnaveeqqusernissaasa tungaannut aamma § 68 malillugu qanoq iliuusissat naammassineqarnissaasa tungaannut, eqqartuussisoqareerneratigut akiliisitsissutissamilluunniit aalajangiisoqareerneratigut atortui tamaasa ilanngullugit tigummigallagaasinnaavoq. Suliassap inaarutaasumik aalajangiivigineqarnerata kingorna qaammatit marluk qaangiutsinnagit tamanna pinngippat angallat atortullu naammassiniarneqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Angallammik atuisimasoq pisinnaatitaanani taassuminnga atuisimappat imm. 1-imi malittarisassat atuutissanngillat.

 

  § 75.  Inatsimmi matumani aalajangersakkanik unioqqutitsinermik eqqartuussivinnut suliassanngortitat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmut suliaqartussatut siullertut suliakkiutigineqassapput.

  Imm. 2.  Akiliisitsinerit Inatsisartut inatsisaat una taannaluunniit naapertorlugu malittarisassat aalajangersarneqartut naapertorlugit aalajangerneqartut Nunatta Karsiata pisassarissavai.

 

Kapitali 16

Atuutilersitsineq ikaarsaariarnermilu aalajangersakkat

 

  § 76.  Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2025 atuutilissaaq, taamaattorli § 24, imm. 2-mi pisanik 30 %-inik tulaassisussaatitaaneq 1. januar 2030 atuutilissalluni.

  Imm. 2.  Tassunga peqatigitillugu Aalisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 3.  Malittarisassat Inatsisartut inatsisaat nr. 18, 31. oktober 1996-imeersoq kingusinnerusukkut allannguuteqartoq naapertorlugu atuutilersinneqarnikut atorunnaarsinneqarnissamik tungaanut imaluunniit malittarisassanik nutaanik taarserneqarnissamik tungaanut atuutiinnassapput.

 

  § 77.  § 9, imm. 3, nr. 2-mi allassimasoq piginnittuuneq pillugu piumasaqaat inatsisip atulersinneraniit kingusinnerpaamik ukiut qulit kingorna naammassineqarsimassaaq.

  Imm. 2.  Ingerlatseqatigiiffik, suliffeqarfik imaluunniit inuit ataasiakkaat, inatsisip atuutilernerani annerpaamik pigisarineqartussat qaangerlugit pisassiissutinik pigisallit, tak. § 32. imm. 1, 2 aamma 3, piffissap killeqartup iluani pisassiissutinik pigisanik tunniussinermi, piffissami killilimmi pisassiissutit pigisat aalisakkat amerlassusaat attuumassuteqartoq qaangersimassanngikkaa, § 33-mi oqaatigineqartoq, inatsisip atortuulerneranit piffissami killilimmi pisassiissutinik pigisat nalinga, piffissap killeqartup iluani pisassiissutinik pigisanik annerpaamik pigisaqarneq pillugu malittarisassat eqquutsinneqassasut qulakkiissavaat.

  Imm. 3.  § 10-mi allanneqartoq inuussutissarsiutigalugu aalisarnermut atorneqartunik angallatinik meterinik arfinilinnik angissusilinnik mikinerusunilluunniit nalunaarsuineq inatsisip atuutilerneraniit ukioq ataaseq qaangiutsinnagu naammassineqarsimassaaq.

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 22. maaji 2024

 

 

Múte Bourup Egede

Naalakkersuisut Siulittaasuat