Kalaallit Nunaanni sulinermi avatangiisit pillugit inatsimmi § 11 a, imm.4, § 29, § 33, § 35, § 37, § 56 aamma § 67 naapertolugu, tak. inatsimmut anlunaarut nr. 1048 26. oktober 2005-meersoq, aalajangerneqarpoq:

 

Kapitali 1

Atuuffia aamma nassuiaatit

 

§ 1. Nalunaarummi pineqarput sananeq, eqqussuineq, atuineq aamma asbest-mik igitsineq imaluunniit asbestitalimmik atortunik, suugaluartunilluunniit suliaqarneq taamatullu suliaq sunaluunniit asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik aarlerinarsinnaasunik sunnerneqaataasinnaasut.

Imm. 2. Nalunaarut aamma atuuppoq sulianut, § 2, imm. 2-mi ilaatinneqartuni, sulinermi avatangiisit pillugit inatsimmi aamma suliani sulisitsisumut suliarineqanngitsuni.

 

§ 2. Asbestitaqartutut paasineqassapput pineqartut silikatet makkuninnga fiberstrukturillit:

1) actinolit, CAS-nr 77536-66-4,

2) asbestgrunerit (amosit), CAS-nr. 12172-75-5,

3) anthophyllit, CAS-nr. 77536-67-5,

4) chrysotil, CAS-nr. 12001-29-5,

5) crocidolit, CAS-nr. 12001-28-4 aamma

6) tremolit, CAS-nr. 77536-68-6.

 

Kapitali 2

Inerteqqutit il.il.

 

§ 3. Inerteqqutaavoq sanaartussaluni, tikisitsissalluni, atuissalluni imaluunniit asbestinik suliaqassalluni imaluunniit atortunik asbestitalinnik suugaluartunilluunniit, taamaattoq tak. imm. 2.

Imm. 2. Igutserinermik suliat taamatullu iluarsaassinerit aamma illuutinik aserfallatsaaliuinerit, sanaartukkat, teknikki atorlugu atortuutit il.il. atortunik asbestitalinnik atorneqarsimasunik, akuerisaapput.

 

§ 4. Asbestimik sulineq imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliaqarneq sulisup angerlarsimaffiani suliarineqassanngillat.

 

§ 5. Inuusuttut 18-t inorlugit ukiullit, aamma ilanngullugit inuusuttut sulisitsisup ilaqutai, illoqatigisaalu, sulianik asbestitalinnik suliaqartinneqassanngillat imaluunniit suliani asbestip pujoralaanik sunnerneqarfigisinnaasaanni.

 

Kapitali 3

Aalajangersakkat naliginnaasut

 

§ 6. Sulineq pilersaarusiorneqassaaq aamma imatut ingerlanneqassaaq, sapinngisamik annertunerpaamik qularnaarneqassalluni, sullivimmi inuit aamma avatangiisit asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik navianartorsiortinneqassanatik. Inuit asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik navianartorsiortinneqartut navianartorsiortinneqarsinnaasulluunniit minnerpaaffissaminniitinneqassapput.

Imm. 2. Suleriaatsit aamma sakkut pujoralatserinermik sapinngisamik annikitsuutitsisinnaasut atorneqassapput. Sakkut asbestip pujoralaanik pinngortitsisinnaasut, taamaallaat immikkut sanioqqutsinerni atorneqarsinaapput. Taamatut pisoqartillugu sakkut milluaatinik atorluarsinnaasunik pilerneqarsimassapput.

Imm. 3. Naqitsineq sakkortooq atorlugu atortunik asbestitalinnik seqqittaaneq atoqqusaanngilaq.

 

§ 7. Asbestimik imaluunniit atortunik asbetitalinnik sulineq pissanngilaq, minnerpaamik sumiiffimmi silaannarmik najuussuiffiusumi silaannarmik mingutsitsineq, silaannarissaatit naliginnaasut atorlugit peerneqareersimanngippat.

Imm. 2. Allatut ajornartumik silaannarmik mingutsitsineq imm. 1 malillugu peerneqarsinnaanngippat, taava anersaartornermut illersuut naleqquttoq §§ 16-19-mi aalajangersakkat naapertorlugit atorneqassaaq.

Imm. 3. Silaannaap milluarneqartup kaavilukaartillugu milluarteqqinnissaa inerteqqutaavoq.

 

§ 8. Inini sullivinni imaluunniit sumiiffinni asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik mingutsitsinissamik naviannaateqarsinnaasuni pujortartoqassanngilaq, nerisoqassanngilaq imaluunniit imertoqassanngilaq, aammattaaq tobanik, nerisassanik aamma imerneqarsinnaasunik uninngatitaqartoqassanngilaq.

 

§ 9. Sulisut atorfinitsinneqarnerminni peqqissuunissamut navianaataasinnaasunik erseqqissumik ilisimatinneqassapput, suliamut attuumassuteqartunik, ilanngullugu pujortartoqannginissaata pisariaqassusianik. Sulilinnginnermi, sulisut peqqissaartumik ilitsersorneqassapput tamanna qanoq ulorianaateqanngitsumik ingerlanneqarsinnaasoq, ilanngullugu teknikkikkut iluaqusersuutit suut aamma inummut illersuutit suut atorneqassanersut aamma igitassat asbestitallit qanoq iginneqarnissaat pillugit malittarisassat ilanngullugit taakku poortorneqartarneri. Taamatuttaaq sulisut ilisimatinneqassapput killissaritinneqartut atuuttut pillugit aamma silaannaap misiligarlugu uuttorneqartarnissaata qanoq pisariaqartigineranik.

 

§ 10. Sulisut ilisimatinneqassapput sulinermi ingerlatsinermi naliginnaanngitsunut tunngasunik aamma ajutoornernik tamanik, asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnerneqarnissamik navianaateqarsinnaasunik.

Imm. 2. Navianaateqarsinnaasut atuutsillugit, sumiiffiup iluani taamaallaat inuit sulisinneqarsinnaapput pissutsit naliginnaasunngornissaanni pisariaqartinneqartut. Asbestimit imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnerneqarnissamik navianaataasinnaasut sulisut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit ataavartuussanngillat pisariaqarnerinnaanullu killilerneqassallutik.

 

§ 11. Suliffigisamik nalilersuinermi, Kalaallit Nunaanni suliffinnik nalilersuisarneq pillugu nalunaarut malillugu nalilersuinermi taamatuttaaq makku ilaatinneqassapput:

1) asbestip ulorianaatai,

2) pileriartortarnera, -qanoq ittuunnera aamma sivisussusia,

3) asbestimik suliaqarnermi pissutsit, annertussusia ilanngullugu,

4) pinaveersimatitsiniarluni iliuutsit aalajangiunneqarsimasut imaluunniit aalajangerneqartussat sunniutaat,

5) periarfissaqarfiisigut, inerniliunneqartut, sulisilluni nappaataalersinnaasut pillugit misissuinermi suliarineqarsimasut,

6) asbestimut killissaritinneqartut,

7) periarfissaqarfiatigut, nioqquteqartunit paasissutissat isumannaatsuunermut aamma peqqinnissamut tunngasutigut.

Imm. 2. Sullivimmi immikkoortuni tamani, asbestip pujoralaanik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnigaanissamik aarlerinartoqarfiusuni suliffigisamik nalilersuinermi ilaatinneqassaaq qanoq aamma qanoq annertutigisumik sulisut pujoralammik tamatuminnga sunnerneqarsinnaanersut. Naliliineq tamanna kukkunersiorneqartassaaq eqqortuunersoq nalornineqalerpat aamma sulinermut tunngasuni atortutigut allannguisoqarpat.

 

§ 12. Sulinermi, taamaallaat sivikitsumik aamma annikitsumik asbestimik sunnerneqarnissamik aarlerinartoqarsinnaasumi aamma sunniusimanera silaannarmi asbestip killissarititaata ataaniittutut nalilerneqarpat § 25, imm. 2, §§ 31 aamma 32 suliani tulliuttuni atuutissanngillat:

1) Aserfallatsaaliinermik suliat sivikitsut, ingerlaavartuunngitsut, asbestitalinnik katagajasuunngitsunik taamaallaat suliaqarfiusuni.

2) Atortunik asbestitalinnik ajoqusersimanngitsunik isaterinermi sulineq, atortut ajoqusernagit, aamma asbestip ipaguartai ataatsimut ussissumik kinertumik katitersimasut.

3) Atortunik asbestitalinnik, aserfallassimanngitsunik simissuineq aamma poortuineq.

4) Nakkutilliinermik aamma silaannaap misilittarneranik taamatullu misiliutissanik katersinermik sulineq, qularnaarniarlugu atortoq aalajangersimasoq asbestitaqarnersoq.

 

Kapitali 4

Suliffiit aaqqissuussaaneri aamma eqqiaaneq

 

§ 13. Asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik pujoralannartunik sulianik ingerlatsisoqarpat suliffigisami, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliffiusup qanittuani, atisalersortarfinnut marlunnit iserfiusinnaasunik peqassaaq, ataasseq imminut illersuutinut atugassaq aamma ataaseq atisanut ullormut atortakkanut taamatullu uffarfik qorlortitsivittalik. Atisalersortarfiit imatut inissinneqarsimassapput, taakku akornanni saqineq taamaallaat uffarfik aqqusaarlugu pisinnaalluni.

Imm. 2. Asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik pujoralaqanngitsunik suliaqarnernermi, suliaqarfiup qanitaani ininut iserfiusinnaasunik peqassaaq, inuit illersuutaannik ilitsiviusinnaasunik ulluinnarni atisarineqartartunit immikkoortinneqarsimasumik aamma errorfilimmik kissartumik nillertumillu imilimmik. Tamatuma saniatigut iserfiusinnaasumik peqassaaq uffartarfimmik, kissartumik aamma nillertumik imilimmik.

Imm. 3. Iserfiusinnaasumik nerisarfeqassaaq, sulinermut tunngasunik siunertanut atorneqassanngitsumik.

 

§ 14. Suliffiusartuni, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik sunnerneqarnissamut navianaateqarsinnaasuni, init aamma atortut eqqianeqarsinnaassapput pitsaasumillu aserfallatsaalineqarsinnaassallutik. Pisattat ilusilersorneqarnerini aamma suliaqarfinni aalajangersimasuni teknikkikkut atortorisat sianigineqassapput, manissut, quppat, listit aamma assigissasa eqqiarnissaat ajornakusoortunngortissanngimmatigit.

Imm. 2. Eqqiaaneq aamma aserfallatsaaliineq ingerlanneqarsinnaassaaq isumannaallisaaneq- aamma peqqsissuunissaq eqqarsaatigalugit tamatigut illersorneqarsinnaasumik aamma akuttoqatigiissumik aamma ima akulikitsigisumik, pujoralammik mingutsitsisinermik aarleqquteqarnissaq pinngitsoorsinnaassalluni, sulinerup nalaani aamma naanerani.

 

§ 15. Teknikkikkut atortut aamma silaannarissarfiit, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliaqarnermi atorneqartut, pilersorneqarsimassapput alaatsinaassutinik siunertamut naleqqutumik ingerlasunik, ingerlatsinermut tunngsunik, unittoornerni aamma ajutoornernik nalunaarsinnaasunik aamma siumut kalerriisinnaasunik.

Imm. 2. Alaatsinaannermut atatillugu, ilitsersuummik sanasoqarsimassaaq, tassani nalunaarneqarsimassaaq isumannaallisaatit suut malinneqassanersut ingerlatsinermut tunngasut naliginnaajunnaarpata aamma ajutoortoqarnerani.

 

Kapitali 5

Imminut illersuutit, sulinerup sivisussusaata killilernera, sulliviit assersuutilersorneri aamma mianersoqqussutinik allagartalersuineq il.il.

 

§ 16. Asbestip pujoralaanik sunnerneqarnissamut ulorianaateqartoqartillugu, tak. § 11, sulisut imminut illersuutit atussavaat, tassaasut sullisit pujoralannaveersaatit aamma niaqqumut illersuutit aamma pisariaqassappat anersaartornermut illersuutit atorneqassapput, silannaap mingutsinneqarsimanera § 7, imm. 1, tamanna pillugu malittarisassat §§ 17, 18 aamma 19 –imiittut malillugit peerneqarsimanngippat.

Imm. 2. Sulisut tamarmik milluaasinnaanngitsunik anersaartornermut illersuutinik, minnerpaamik P2 filterit (kiinarpaat) tunineqassapput, apeqqutaatinnagu § 7, imm.1 malillugu silaannaap mingutsinneqarnera peerniarneqarsimagaluarpalluunniit.

 

§ 17. Imminut illersuutit akulikitsumik taarserneqartassapput aamma nerisilluni atorneqassanngillat. Imminut illersuutit, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliffiusup avataani atorneqassanngillat. Imminut illersuutit peerneqannginnerminni pujoralaajarneqassapput.

 

§ 18. Sulisilluni imminut illersuutit atorneqarpata, taakku atoreernerini misissorneqassapput aamma eqqiarneqassapput, aalajangersumillu taaneqarsimasumut ittujaarneqassallutik Imminut illersuutit immikkoortisimallugit eqqiarneqassapput atortut siunertamut naleqquttut atorlugit.

Imm.2. Imminut illersuutit atoqqinneqartussaajunnaarpata, pujoralammit pitarneqarsinnaanngitsumut katersorneqassapput aamma iginneqassapput, igitassatut asbestimik imalittut, tak. § 30.

Imm. 3. Imminut illersuutit atisanit allanit immikkoortillugit errorneqartassapput. Errorneqarfissaminnut angallanneqarnerminni pujoralammit pitarneqarsinnaanngitsuni poortorneqarsimassapput, erseqqissumik nalunaaqutserneqarsimasunik, imaasa asbetip pujoralaanik aniatitseratarsinnaanerannik.

 

§ 19. Imminut illersuutit atornerisa nassatarissappassuk timikkut aamma tarnikkut ajornartorsiuteqalerneq, suliap qanoq ittuunerata kinguneranik, kissassutsimut tunngasuni imaluunniit assigisaanni, suliamik pineqartumik ingerlatsineq killilerneqassaaq, asserssutigalugu ullup ingerlanerani sulinermi immikkut qasuerserfissaliinikkut.

Imm.2. Silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuuteqarluni sulinermi, sulisoq ullormut 6 tiimit qaangerlugit sulissanngilaq.

Imm. 3. Isaterinermik sulinermi, silaannarmik pilersorneqartumik anersaartornermut illersuuteqar luni suliagaanni, sulisup ullormut 4-tiimit qaangissanngilai. Naleqquttumik qasuersaartoqartassaa ataavartumik sulisimagaanni 2 tiimit qaangiunnerini.

Imm. 4. Sulinermi anersaartornermut illersuutit milluaasinnaanngitsut (kiinarpaat) atorneqarpata, sulisoq ullormut akunnerit pingasut sinnerlugit sulissanngilaq.

Imm. 5. Ullup suliffiup ataatsip iluani sulisoq assigiitsunik suliaqarsimaguni, tak. imm.2, imm.3 imaluunniit imm.4, piffissaq sulisup anersaartornermut illersuuteqarluni sulilluni atorsimasaa, taakkununnga agguaqatigiisillugu appartinneqassaaq.

 

§ 20. Suliffigisami, inuit allat, asbestimik imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliaqartuunngitsut imaluunniit taakkununnga pisariaqartumik attuumassuteqanngitsut, suliaq qanippallaassanngilaat, peqqinnermut ulorianaateqarsinnaasumik sunnerneqannginnissaq pillugu.

Imm. 2. Isaterinermik sulinermi, asbestip imaluunniit atortut asbestitallit pujoralaannik annertuumik peqartumi, suliaqarfiusoq avatangiisiinut assiaqutsersorneqassaaq, tupit assigisaalluunniit , pujoralammik pitarneqarsinnaanngitsut atorlugit. Tupermut isissagaanni silaannarmik milluaavik assiaqut aqqutigineqassaaq aamma tupermi silaannarissarfiit suliarineqarsimassapput, atsinnerusumik naqitsinerup pujoralaap allanut siaruaannissaa akornusissallugu.

Imm. 3. Asbestimik imaluunnit atortunik asbestitalinnik sulinermi allagartanik mianersoqqussutinik ivertitsisoqassaaq aammalu ilanngullugu allgartaliisoqassalluni allassimasumik „SIANIGUUK. ASBESTIMIK SULISOQARPOQ. SUSASSAQANNGITSUT ISEQQUSAANNGILLAT“.

 

Kalitali 6

Isaterinermik-, iluarsaassinermik-, aserfallattaaliinermik sulineq

 

§ 21. Kapitali manna isaterilluni sulinermi atuuppoq aamma iluarsagassanik sulinermi aamma illut aserfallattaaliornerini, sanaani, atortuni aamma atortulersuinerni taamatullu umiarsuit umiarsualiorfinni suliarineqartuni aamma sulianut taaneqartunut eqqiaanermik sulinerni.

 

§ 22. Isaterinermik imaluunniit asbestiiaanermik sulinerup aallartinneqannginnerani suliffiup, Sulinermik Nakkutilliisoqarfiup piumasaqarneratigut, uppernarsarsinnaassavaa suliffeqarfik sulianik taamaattunik suliaqarnissamut piukkunnaateqartoq, tak. § 26, imm. 1 aamma 2-mi sulisunik ilinniartsitsinissamut piumasaqaatit ilanngullugit.

 

§ 23. Isaterinermik imaluunniit aserfallatsaaliuinermik suliaq aallartinneqannginnerani, sulisitsisup pissarsiariniassavai, paasissutissat pisariaqartut, pisariaqarpat tamanna pillugu piginnittut attavigalugit, qularnaarniarlugu atortuni pineqartuni imaluunniit illuni asbeteqarnersoq. Minnerpaamilluunniit pasinartoqarpat atortuni imaluunniit illuni asbesteqartoq, sulineq aaqqissuunneqassaaq aammalu ingerlanneqassalluni nalunaarummi matumani malittarisassat malillugit.

 

§ 24. Isaterinermik suliaq imaluunniit abestimik imaluunniit asbestitalinnik illuniit, sanaaniit, atortuniit aamma ikkussukkaniit taamatullu umiarsuarnit umiarsualiorfinniittunit suliat aallartinneqannginnerini, suliat ingerlannissaannut pilersaarummik sanasoqassaaq, qularnaarisussamik, suliaq ilanngullugu eqqiaanermik suliat, ingerlanneqassasut nalunaarummi matumani malittarisassat naapertorlugit.

Imm. 2. Sulinermut pilersaarutip nalunaassavaa, sulisinneqartut suliffimminni isumannatsuunissamut aamma peqqisuunissamut isummannaallisaatit suut pisariaqartinneqarnersut, matumani pingaartumik nalunaarneqarsimassalluni, qanoq iliorluni asbest imaluunniit atortut asbestitallit naammaginartumik piiarneqassanersut, isaterinermi iliuusissat atuutsinneqalinnginnerini aamma imminut illersuutit suut sulisunut atugassanngortinneqassanersut.

 

Kapitali 7

Nalunaaruteqarneq aamma ilinniartitsineq

 

§ 25. Illut iluini aamma umiarsuarni, maskiinani il.il. atortunik asbestitalinnik piiaaneq, atortorlu taanna kiammut, nillermut, pisorpalummut, isugutammut aamma ikuallattoornissamut illersuutitut atorneqarsimappat, suliap aallartinnginnerani Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassaaq.

Imm. 2. Suliat allat, nalunaarummi matumani ilaatinneqartut aamma taamaallaat sivikitsuinnarmik aamma asbestimik annikitsuinnarmik sunnerneqarsimasinnaasutut sulisitsisumit nalilerneqartut taamatuttaaq Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassapput, tak. § 12.

Imm. 3. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaaruteqarneq qarasaasiaq imaluunniit pappiaqqat atorlugit pisassaaq aammalu ilanngussaq 1-mi najoqqutassiat malillugit suliarineqassalluni aamma suliffeqarfimmit aamma isumannaallisaanermik suleqatigiinnit atsiorneqarsimassaaq imaluunniit suliffimmi taamaattumik pilersitsisoqassanngippat sulisut sinnissaannit allamit.

Imm. 4. Sulinermi pissutsit allanngornerisa nassatarisinnaappassuk asbestip pujoralaanit imaluunniit atortunik asbesitalinnik annertunerusumik sunnerneqarnissaq suliaq pillugu nutaamik nalunaaruteqartoqassaq.

 

§ 26. Inuit § 25, imm. 1-mi taaneqartunik suliallit, immikkut ilinniartsitaanermik ingerlatsimassapput, taamaalillutik bilag 2-a-mi taaneqartutut piginnaatitaanerit pisinnaaniassammatigit.

Imm. 2. Sulisut silami sulianik imaluunniit allanik sulianik sulisinneqartut, § 25, imm. 1-mi taaneqartuunngitsunik, asbestip pujoralaanik sunnerneqarsimasut imaluunniit sunnerneqarsinnaasut, naleqquttumik ilinniartinneqarnissamik- aamma ilitsersuunneqarnermik ingerlatsisimassapput, pinaveersimatitsinissamut aamma isumannaatsuunissamut tunngasuni, ilanngussaq 2 b-mi taaneqartutut piginnaatitaaffiit pigilersinnaaniassammatigit.

 

Kapitali 8

Uuttortaaneq

 

§ 27. Apeqqutaalluni § 11 naapertorlugu suliffigisamik nalilersuineq immikkut ittoq aamma qularnaarniarlugu asbestimut killissaritinneqartoq 0,1 fibre pr. cm3, naatsorsorneqarsimasoq, piffissaliussami agguaqatigiisillugu 8-tiimini eqquutinneqassasoq, ilanngussaq 3-mi taaneqarsimasut malillugit asbestip pujoralaa akutsunngitsunik uuttortarneqartassaaq.

Imm.2. Uuttortaanerit aaqqissuunneqassapput isumannaallisaanermut aaqqissuusseqatigiissimasut isumasioreernerisigut imaluunniit suliffeqarfimmi taamaattumik pilersitsisoqarsimanngippat sulisut sinniisaat alla isumasioreerlugu.

Imm.3. Sulisitsisup uuttortaanermi inernerusut il.il. assilineri isumannaallisaanermi suleqatigiinnut tunniutissavai, taamaattumik suliffeqarfimmi pilersitsisoqarsimanngippat, sulisut sinniisaat alla aamma isumannaallisaanermut aaqqissuusseqatigiissimasut suleqatigalugit imaluunniit sulisut sinniisaat misiliinermi inernerit nalilersussavaat.

 

§ 28. Asbestip pujoralaanik uuttortaanerit takutippassuk killissaritinneqartut atuuttut qaangerneqarsimasut, qaangiisimanermut patsisaasoq ersersinneqassaaq. Piaarnerpaamik ajornartorsiut ikiorsiiffiginiarlugu isumannaallisaatinik aalajangiisoqassaaq nutaamillu asbestip pujoralaanik uuttuisoqassalluni, isumannaallisaatit pitsaassusiannik naliliisussamik.

Imm. 2. Immikkoortunik pineqartunik sulineq aatsaat ingerlateqqinneqarsinnaavoq, pineqartunut naleqquttunik illersorneqarnissaannut isumannaallisaatinik aalajangiussisoqarpat.

 

§ 29. Sulisut aamma isumannaallisaanermik aaqqissuusseqatigiissimasut imaluunniit taamaattumik suliffeqarfimmi pilersitsisoqarsimanngippat, sulisut sinniisaat allat piaarnerpaamik ilisimatinneqassapput, asbestimut killissaritinneqartoq qaangerneqarsimappat. Taamatuttaaq tamatumunga patsisaasut sulisitsisup ilisimatitsissutigissavai. Sulisitsisup, tamatumunnga attuumassuteqartumik isumannaallisaatit suut atorneqarnissaat pillugu sulisut imaluunniit taakku sinniisaat tusarniassavai. Nukiginnartunik pisoqartillugu, isumannaallisaatit suut atulersinneqarsimanersut pillugit sulisitsisup ilisimatissinnaavai.

 

Kapitali 9

Asbestip eqqagassartai pillugit malittarisassat immikkut ittut

 

§ 30. Asbestip pujoralaa aamma eqqagassat pujoralallit asbetitallit, issigersisit aamma assigisaat isugutsertinneqarsimasut paarineqassapput aammalu iginneqassallutik, naleqquttuni, matoqqasuni, ussissumik poortorsimasuni, abestimik imaqarnerinik nalunaaqutsersimasuni.

Imm. 2. Igitassat asbestitallit, pujoralassinnaasut, soorlu qilaassat- aamma iigassat qituttut, uninngatinneqarnerminni aamma angallanneqarnerminni isuguttarterneqarsimassapput aamma ulinneqarsimassallutik, taamaalilluni pujoralaap avammut tuniluussinnaanera akornuserneqarsimassammat.

Imm.3. Igitsineq illersorneqarsinnaasumik aamma ingerlanneqassaaq.

 

Kapitali 10

Peqqissutsimut misissortinnerit aamma asbestimik takussutissanik qinngortitsinerit nalunaarsorneri

 

§ 31. Sulisut peqqissutsimut misissortinnissamut periarfissaqassapput, asbestimik sulineq imaluunniit atortunik asbestitalinnik suliaqarnerup aallartinnginnerani aamma pisariaqassappat kingorna aalajangersimasumik akuttussusilinnik aamma minnerpaamik ukiut pingasunngornerini ataasiarluni, ilanngussaq 4-mi taaneqartut malillugit.

Imm. 2. Sulisitsisup isumagissavaa, misissortinnerit sulisut isertitamikkut annaasaqaatigissanngikkaat aammalu sapinngisamik suliffiup nalaaniussasoq.

 

§ 32. Sulisitsisup, sulisut allattaavinnut nalunaarsussavai, nalunaarlugit sulinerisa suuneri aamma sivisussusai taamatullu tamatumunnga tunngasumik asbestimik sunniuteqarneri. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik aamma nakorsaq misissuisoq, tak. § 31, allattaavinnut taakkununnga takunnissinnaatitaapput. Sulisut, imminnut tunngasunik paasissutissanik allattaavinnut allanneqarsimasunut takunnissinnaatitaapput. Sulisut aamma taakku suliffimmi imaluunniit sanaartorfimmi sinniisaat, allattaavinni paasissutissanut tamanut atuuttunik aamma kinaassusai takuneqarsinnaanngitsunut paasissutissanik takunnissinnaatitaapput.

Imm. 2. Allattaaviit, asbestip sunniusimanerta kingorna malunnarunnaarneranit minnerpaamik ukiuni 40-ni paarineqassapput. Suliffiup atorunnaarnerani allattukkat najukkami Sulinermik Nakkutilliisunut nassiunneqassapput.

 

Kapitali 11

Sanioqqutsisinnaaneq aamma maalaaruteqarneq

 

§ 33. Sullivinnik Nakkutilliisoqarfiup direktøria, pissutsit immikkut ittut atuuppata nalunaarummi matumani aalajangersakkanik sanioqqutsinissamut akuersisinnaavoq, tamanna naammaginarsinnaappaat aamma tamakkiisumik illersorneqarsinnaappat.

 

§ 34. Nalunaarut manna malillugu aalajangiinerit, Kalaallit Nunaanni sulinermi avatangiisit pillugit inatsimmi § 64 malillugu maalaarutigineqarsinnapput.

 

Kapitali 12

Pillaatit aamma atuutilernera

 

§ 35. Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit malillugu pineqaatissinneqassaaq,

1) § 3, imm. 1 aamma 2, §§ 4-5, §§ 6-11, §§ 13-20 aamma §§ 22-32 unioqqutinneqarpata,

2) nalunaarut naapertorlugu nalunaarutigineqarsimasut iluarseeqqussutit imaluunniit inerteqqutit naammassineqanngippata imaluunniit 

3) sanioqqutsunissamik piumasaqaatit sumiginnarneqarpata.

Imm. 2. Pineqaatissiissutissap nalilerneqarnerani immikkut sakkortusineqarsinnaasutut igisineqassaaq, 

1) unioqqutitsineq piaaraluni imaluunniit peqqarniitsumik mianersuaalliornikkut pisimappat, 

2) unioqqutitsinermi inuunermik innarliisoqarpat imaluunniit peqqinnermik imaluunniit tamatumunnga navianartorsiortitsisoqarpat, 

3) siusinnerusukkut pisimasup assiganik imaluunniit taamaaqqataanik iluarseeqqusisoqareersimappat, imaluunniit 

4) unioqqutitsinermi naammassineqarsimappat imaluunniit siunertarineqarsimappat imminut imaluunniit allat aningaasatigut periarfissinnissaat.

Imm. 3. § 3, imm. 1 aamma 2, §§ 4-5, §§ 6-8, § 11, §§ 13-20 aamma §§ 23-32 unioqqutinneqarpata sulisitsisoq akiliisinneqarnissamut akisussaatinneqarsinnaavoq, naak piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorsimaneq sulisitsisumut tutsinneqarsinnaanngikkaluartoq. Akiliisussanngortitaanissamut apeqqutaavoq, unioqqutitsineq ataatsimut imaluunniit suliffimmut attuumassuteqartunut arlalinnut tutsinneqarsinnaanersoq imaluunniit suliffimmut namminermut. Aalajangersagaq manna malillugu akiliisussanngortitaanissaq, Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermi inatsimmi § 91, imm. 4, atorneqassanngilaq. Akiliutissap nalilerneqarnerani imm. 2, nr. 2-4 assiganik atorneqassaaq.

Imm. 4. Inatsisitigut pisinnaatitaasoq, ilanngulugit aktieselskabet, anpartselskabet, anpartsselskabet, andelsselskabet, interessentskabet, peqatigiiffiit, aningaasaateqarfiit, kingornussarsiat, kommunet, kommunet kattuffii, kalaallit nunaanni kommunalbestyrelsit aamma nunaqarfinni aqutsisut il.il. pillugit inatsisartut inatsisaanni § 64-mi ilaatinneqartut, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat aamma naalagaaffik, ingerlatsivik i.i. unioqqutitsisimappata akiliisitsinermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq.

 

§ 36. Nalunaarut atuutilerpoq, ulloq 1. juni 2010, taamaattoq tak. imm. 2.

Imm. 2. Asbesti aamma atortut asbestitallit akuerisaasumik sananeqarsinnaasut, eqqunneqarsinnaasut aamma 1. juni 2010 sioqqullugu atorneqarsinnaasut, suli atorneqarsinnaassapput, atortut atorneqarsinnaanerisa killissaat tikillugu imaluunniit iginneqarfiat.

 

Arbejdstilsynet, ulloq 5. februar 2010

 

JENS JENSEN

 

/ Charlotte Skjoldager

 

-----

 

Ilanngussaq 1

 

§ 25 malillugu isaterinermik suliap nalunaarutigineqarnera

 

§ 25 malillugu isaterinermik suliaq, qarasaasiaq atorlugu imaluunniit pappiaranngorlugu Sulinermik Nakkutilliisoqarfimmut nalunaarutigineqassaaq, paasissutissanillu makkuninnga imaqassalluni:

1) Suliffeqarfiup aqqa, najugaa aamma telefonia.

2) Suliffigisap sumiinnera.

3) Suliffigisap aallartiffissaa piffissaq aamma naammassineqarfissaa piffissaq ilimagineqartoq.

4) Suliap annertussusiata allaaserinera.

5) Sulinermi periutsit atorneqartut

6) Suliamik ingerlatsisut inuit amerlassusii, ilanngullugu atortunik asbestitalinnik isaterinermi sulianermi ilinniarsimasaannik paasissutissat.

7) Isumannaallisaanermut isumannaallisaatit naatsumik allaaserineri, ilanngullugit imminut illersuutit aamma sulisuni asbestip pujoralaa qanoq peerneqartarnersoq aammalu inuit allat suliffiup qanittuaniittut qanoq illersorneqarnersut.

8) Eqqiaanermik suliap allaaserinera, ilanngullugu suliaq kimit ingerlanneqarnersoq.

9) Abestip suuneranik nalunaarut (ilisimaneqarpat).

10) Suliffeqarfiup aamma isumannaallisaanermut suleqatigiissitat imaluunniit sulisut sinniisaata atsiorneri ullulernerilu.

 

-----

 

Ilanngussaq 2 a

 

§ 25, imm. 1 malillugu suliat ingerlannissaannut ilinniartitsinissamut- aamma ilitsersuinerup ingerlanissaanut piumasaqaat

 

Inuit, § 25, imm. 1-mi taaneqartunik illup iluani suliaqartut immikkut ilinniagaqarsimassapput, makkuninnga piginnaatitaaffeqalersitsisunik:

 

Isumannaatsuunissaq- aamma peqqissuunissamut tunngatillugu tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik sulisinnaassapput atortunik asbestitalinnik suliaqarnermi malittarisassat atuuttut naapertorlugit aamma illut iluini silataanilu atortunik asbetitalinnik isaterinermi suliaqarnermi, umiarsuarni aamma maskiinanik il.il., atortut tamakku kiammut, nillermut, isugutammut aamma ikuallattoornissamut illersuutitutut atorneqarsimappata.

 

Suliaq ingerlassinnaassavaat, inatsisitigut tunngaviusut aallaavigalugit aamma akisussaassutsip agguataarneqarnera sulisut ataasiakkaat eqqarsaatigalugit.

 

Taamatuttaaq suliaq ingerlassinnaassavaat isumannaallisaaneq- aamma peqqissuutsimut tunngasutigut tamakkiissumik illersorneqarsinnaasumik , makkuninnga ilisimasaqarneq tunulequtaralugu:

 

1) Asbestip pissusia aamma peqqissuunermut sunniutai, matumani ilanngullugu pujortarnerup peqqissuunissamut ulorianaatit asbestimit annerulersittarmagit.

2) Atortut asbestimik imaqarsorinarsinnaasut.

3) Suliat, asbestimik sunnerneqarnermik kinguneqarsinnaasut aamma pinaveersaartitsinissamut isumaannaallisaatit, qinngorfigineqarnissaq minnerutinniarlugu.

4) Sulinermi periutsit qularnaaneri aamma imminut illersuutit.

5) Siunertaq aamma anersaartornermut illersuummik eqqortumik toqqaanissami aammalu taakkununnga atasumik killiliinerit aamma eqqortumik atuineq.

6) Isumannaallisaataagallartut.

7) Eqqiaanermi periutsit.

8) Igitassat suliarineri, poortorneri aamma iginneri.

9) Peqqissutsimut misissortinneq.

 

Taamatuttaaq nalilersinnaassavaat sulineq ataatsimut isigalugu illersorneqarsinnaasumik pilersaarusiugaanersoq, suliaq ingerlanneqarsinnaaniassammat isumannaallisaaneq - aamma peqqissuunissaq eqqarsaatigalugit tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik, sanilliukkaanni:

 

1) Sulisitsisup ilitsersuusiai.

2) Suliassaq, imaappoq, suliaq suna ingerlanneqassanersoq, assersuutigalugu, isaterinermik suliaq annikitsoq pineqarnersoq (qilaassat qassissuit taarserneri) imaluunniit annertuunik isaterineq. Aamma tassaasinnaapput roojorit oqorsaataasa piiarneri imaluunniit qisuit cementerutat.

3) Imminut isumannaallisaaneq isaterinissap piareersarneranut atatillugu, silammut supoortut – aamma silaannarissaanermut atortut ikkussorneri, ulissugassat aamma aqqusaartagassat qulineri.

4) Atortut teknikkimut tunngasut atornissaannut ilitsersuutit nioqquteqartuneersut aamma imminut illersuutinut tunngasut.

5) Tunniunneqartut atortut, sakkut aamma imminut illersuutit.

6) Sumiiffik isateriffigineqartoq, ilanngullugit avatangiisit killilerneqarneri aamma assiaqusersorneri.

7) Illersorneqarsinnaasumik isaterinermi sanioqqutsinerit pingaarutillit imaluunniit atortunik asbestitalinnik piaanerit, nammineq isumannaatsuunissaq eqqarsaatigalugu aamma avatangiisit isumannaatsuunissaat eqqarsaatigalugit nalunaarusiorneqartussat.

 

-----

 

Ilanngussaq 2 b

 

§ 25, imm. 2 malillugu suliat ingerlannissaannut ilinniartitsinissamut - aamma ilitsersuinerup ingerlannissaanut piumasaqaat

 

Sulisut illup iluani sulisinneqartut imaluunniit sulianik allanik, § 25, imm.1-mi taaneqartuunngitsunik asbestip pujoralaanit sunnerneqarsimasunik sunnerneqarsinnaasunilluunniit, naleqquttumik ilinniartinneqarneq- amma ilitsersuunneqarneq ingerlassimassavaat.

 

Suliaq ingerlassinnaassavaat isumannaallisaanermut- aamma peqqissutsimut tunngasutigut tamakkiisumik illersorneqarsinnaasumik, makkuninnga ilisimasaqarneq tunngavigalugu:

 

1) Asbestip pissusia aamma peqqissusermut sunniutai matumani ilanngullugu pujortarnerup ulorianaatai asbestip annerulersittarmagit.

2) Atortut asbestimik imaqarsorinarsinnaasut.

3) Suliat, asbestimik sunnerneqarnermik kinguneqarsinnaasut aamma pinaveersaartitsinissamut isummannaallisaatit, qinngorfigineqarnissaq minnerutinniarlugu.

4) Sulinermi periutsit qularnaarneri aamma imminut illersuutit.

5) Siunertaq aamma anersaartornermut illersuummik eqqortumik toqqaanissami aammalu taakkununnga atasumik killiliinerit aamma eqqortumik atuineq.

6) Isumannaallisaataagallartut.

7) Eqqiaanermi periutsit.

8) Igitassat suliarineri, poortorneri aamma iginneri.

9) Peqqissutsimut misissortinneq.

 

-----

 

Ilanngussaq 3

 

§ 27 malillugu silaannaap asbestitaqarnerata uuttornerani periuseq

 

Misiliutissanik tigusineq ingerlanneqassaaq sulisunit pisariaqartunik piukkunnateqartunit. Misiliutissanik tiguneqarsimasunik misissueqqissaarneq tamakkuninnga misissueqqissaartussanit laboratorianit ingerlanneqassaaq.

 

Misiliutissanik tigusineq ima sivisussuseqassaaq, sunnerneqarsimaneq paasineqarsinnaassalluni piffissaq eqqarsaatigalugu naleqqiussereernikkut soorlu uuttuinikkut imaluunniit akunnerit 8-t ingerlanerini naatsorsukkat pineqartunut naleqqiunneqarsinnaassallutik.

 

Ipaguat kisinneqarneri ajornartinnagu ingerlanneqassaaq fasekontrast mikroskop (PCM) atorlugu, WHO-p (nunarsuami peqqinnissaq pillugu suliniaqatigiiffik) periuseq 1997-mi **) inassutigisimasaa naapertorlugu imaluunniit periuseq alla taamaaqqataanik angusaqaataasinnaasoq atorlugu. Silaannarmi asbestip ipaguaasa uutornerini taamaallaat ipaguat 5 mikrometer-mik takinerusut aamma 3 mikrometerimit aminnerusut ilanngunneqassapput aammalu qanoq issusiisa takissuseq/ silissuseq imminnut naapertuunneri 3:1-mit annerusut ilanngunneqassapput.

 

**) Silaannarmi ipaguat katersuussimanerisa aalajangerneri. Periuseq inassutigineqartoq: optisk mikroskopi fasekontrastilik (membranfiltermetoden). ISBN 92 4 154496 1, WHO, Geneve, 1997.

 

-----

 

Ilanngussaq 4

 

§ 31-mi pineqartut sulisut peqqissusaannik misissuinermi maleruagassat pisariaqartut

 

1) Maannakkut ilisimasat naapertorlugit oqaatigineqarsinnaavoq, asbestip ipaguaanik silaannarmiittunik sunnerneqarnerup pilersissinnaagai ajoqutit makku:

a) asbesteqalerneq

b) mesothelion

c) puattigut kræfteqalerneq

d) naatigut – aamma inalukkakkut kræfteqalerneq

 

2) Nakorsaq pissutsinut ilisimasaqassaaq imaluunniit pisunut immikkut ittunut, pisuni sulisut ataasiakkaat asbestimik sunnerneqarsimanerinut tungasuni.

 

3) Sulisut peqqissutsimut misissortinneri ingerlanneqassapput sulianut tunngasutigut nakorsaasarnermi periutsit aamma atorneqartartut naapertorlugit, minnerpaamillu makkuninnga imaqartariaqarluni:

a) peqqissutsimut paasissutissanik misissoriikkanik nalunaarsuiffik suliarineqarsimasoq sulisup peqqissuuneranut- aamma sulineranut tunngasoq

b) inunnik oqaloqateqarneq

c) naliginnaasumik nakorsarneqarnissamut misissortinneq aamma pingaartumik Thorax (sakissat)

d) anersaartornerup qanoq ittuuneranik misissortinneq (spirometri og flow-volumenkurve).

 

Nakorsap aalajangissavaa misissortinnerit allat, soorlu ekspektoratets cytologi, sakissat qinnguartarneri imaluunniit ikit, sulinermut atasumik nakorsaneqarnissamut misissortinnermi ilisimasat kingulliit paasisat tunngavigalugit.