UAGUT MARGRETHE AAPPAAT, Guutip saammaanneragut Danmarkip Dronningia, nalunaarpugut:

§ 21 naapertorlugu ajoqusernernut sillimmasiisarfinnut inatsisitigut qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfik pillugu, takuuk inatsit nalunaarutiniittoq nr. 419 maajip 1-iat 2007-imeersoq naapertorlugu aalajangerneqarpoq, inatsit Kalaallit Nunaannut atuutilissasoq ataani taaneqartutut: 

Kapitali 1

Qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfiup inissisimanera, siunertaa inatsisillu atorneqarfissaa

§ 1. Ajoqusernernut sillimmasiisarfinnut qularnaveeqqusiinernut aningaasaateqarfik (Fonden) namminersortuuvoq imminut ingerlattoq. 

Imm. 2. Fondi § 5 naapertorlugu qularnaveeqqusiinermut akiliissaaq, ajoqusernernut sillimmasiisarfik toqqaannartumik taarsiisartoq, Finanstilsynimit sillimmasiinermik ingerlatsivittut akuerisaasimasoq, akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqarpat. 

§ 2. Fondip taakku § 1, imm.2-mi taaneqartut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu sillimmasiisarfiit ingerlatsinerat qularnaveeqqusissavai. 

Kapitali 2

Akiliisussaatitaaneq akiliutissallu aalajangersarnera

§ 3. Taakku § 1-imi sillimmasiisarfiit taaneqartut Fondimut ilaasortaassapput akiliuteqartassallutillu. 

Imm. 2. Fondip pigisai minnerpaaffeqassapput 300 mio. kr-nik.

Imm. 3. Sillimmasiisarfiit Fondimut akiliinissartik pisussaaffigaat. Finanstilsyni ukiut tamaasa policemut ataatsimut atuisartut sillimmasiisarnerisa iluanni aki sillimmasiisarfiit akilertagaannut aalajangikkamik annertussusiliisarpoq, takuuk imm.6. 

Imm. 4. Juulip aallaqqaataa nallertinnagu Finanstilsynip policep ataatsip akia nalunaarutigissavaa, ukiup tullissaanut sillimmasiisarfiit akiuliutissamik naatsorsornissaannut atugassaat. 

Imm. 5. Fondi danskit naalagaaffiat qularnaveeqqusiisoralugu atorniarsinnaavoq.

Imm. 6. Finanstilsynip sillimmasiisarfiit Fondimut akiliutissaannik aamma sillimmaseeriaatsit sorliit akiliisussaaffeqarnermi pineqarnerat pillugu malittarisassanik ersarinnerusunik aalajangersaassaaq. 

Imm. 7. Økonomi- og erhvervsministeri imm. 2 naapertorlugu Fondip pigisaasa annertussusissaannut piumasaqaammik allanngortitsisinnaavoq.

Imm. 8. (Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqanngilaq.)

§ 4. Sillimmasiisoq, Fondip pigisaasa 300 mio.kr-nngornissaasa tungaannut, sillimmasiinermut isumaqatigiissumminik unitsitsisinnaanngilaq, pissarsiassat taamaallaat Fondimut akiliutitut atorneqartussaasut, annerulernissaat peqqutigalugu.

Imm. 2. Økonomi- og erhvervsministerip periarfissaqarnini atornerluppagu piumasaqarluni Fondip pigisai 300 mio kr.-nit piumasaqaataasunit annerussasut, imm.1 assinganik atorneqassaaq.

Kapitali 3

Qularnaveeqqusiiffiit piumasaqaatillu nalunaarutigineri

§ 5. Fondip taarsiiffiginneqqusissutit qularnaveeqqusissavai, ajoqusernermut sillimmasiisarfiup akiliisinnaajunnaarnerata kinguneranik qularnaveeqquseqqanngitsut, makkununnga:

1) Sillimasiinikut nammineq pigisaminnut (atuisartut sillimmasiisarneri),

2) Pingajuusutut inissisimasut, sillimmasersimasut inuit imaluunniit atortut ajoqusernerinut motorinut akisussaaffeqarnermut sillimmasiinerit malillugit,

3) Pingajuusutut inissisimasut, sillimmasersimasut inuit ajoqusernerinut akisussaaffeqarnermut sillimmasiinerit malillugit,

4) Ataatsimoorluni sillimmasiinerit, sillimmasiinerup sumut atasuunera apeqqutaalluni annertussusaata inunnut ataasiakkaanut imaqassussaa tunngavigalugu, aammalu

5) Illuutit ikuallannermut ajoqusernerannut illuutinut assigiinngitsunut tamanut.

Imm. 2. Fondip taarsiissuteqarfiginneqqusissutit qularnaveeqquteqanngitsut qularnaveeqqusissavai, sillimmasiisarfiup akiliisinnaajunnaartutut eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarnera sioqqullugu pisimasut aamma sapaatit akunneri sisamat kingorna aningaasanik paarsisussanngortitap (kurator) akiligassaqarfigineqartut sillimmasiisarfiup akiliisinnaajunnaarneranik nalunaarfigineraniit, takuuk § 124 Kalaallit Nunaannut akiliisinnaajunnaarnermut inatsisip atuutilernera pillugu peqqussut.

Imm. 3. Fondip pissarsiassat qularnaveequsissavai, akiliisinnaajunnaarnerup eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarnera sioqqullugu akilerneqarsimasut, ajunaaruteqarsinnaanermulli namminneq policemut ataatsimut 1000 kr-mik annaasaqarsinnaassusilinnut (selvrisiko).

Imm. 4. (Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqanngilaq.)

Imm. 5. Fondip taarsiissuteqarfiginneqqusissutit pissarsiassallu sillimmasiisarfiit pineqartut pisortaasa siulersuisuisalu pissaat qularnaveequseqqanngilai.

§ 6. Taarsiissuteqarfiginneqqusissutit, Fondimit qularnaveeqquserneqarnissaat kissaatigineqartut, sulilu sillimmasiisarfimmut, akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqarsimasumut, allatsinneqanngitsut, piaarnerpaamik Fondimut nalunaarutigineqassapput kingusinnerpaamill akiliisinnaajunnaarnerup eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarneraniit qaammatit arfinillit kingorna. Taarsiissuteqarfiginneqqusissutit, sillimmasiisarfimmut akiliisinnaajunnaartutut nalunaarutigineqartumut allatsissimasut, akiliisinnaajunnaarnerup eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarnera sioqqullugu allatsissimasut, Fondimut nalunaarutigineqarsimasutut isigineqassapput.

Imm. 2. Fondip imm.1-imi killiliussaq taaneqartoq innersuussutigalugu pissaqartumut akiliutissanik tunniussaqarumanngissinnaanngilaq, takuuk § 5, pissaqartumut piffissaagallartillugu taarsiissutit utertillugit tigunissaannut pisinnaatitaaffeqarnerminik nalunaarutiginnissinnaasimanngitsumut.

Kapitali 4

Fondimit akiliinerit

§ 7. Fondimit akiliinerit piaarnerpaamik pisassapput kingusinnerpaamillu piumasaqaatip nalunaarutigineqarneranit qaammatit pingasut qaangiunneranni. Fondi, piumasaqaatip nalilernissaanut tunniussassallu annertussusissaata aalajangernissaanut, paasissutissanik pisariaqartunik pissarsisinnaasimanngikkuni, immikkoortut 1-ianni piffissaliussap ingerlanerani Fondip sillimmasersimasoq nalunaarfigissavaa, paasissutissat suut Fondip aassariaqarnerai.

Imm. 2. Fondimit qinnuigineqarnerup kinguneranik Finanstilsynip piffissaliussaq imm.1-imi taaneqartoq sivitsorsinnaavaa.

Kapitali 5

Tamanut nalunaarutiginneq

§ 8. Akiliisinnaajunnaarnerup eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarnerata kingorna piaarnerpaamik Finanstilsyni Atuagagdliutit/Grønlandspostenikkut makkuninnga nalunaaruteqassaaq:

1) Sillimmasiisarfiup akiliisinnaajunnaarnera,

2) Sillimmasiinerit qularnaveeqqutaasa atorunnaarnerat,

3) Inatsisit tunngavigalugit sillimmasernissat piumasaqaatitallit nutarterneri aamma sillimmasiinerit taakkununnga assersuunneqarsinnaasut, aammalu

4) Fondimut taarsiissutiginneqqusissutinik nalunaarnerit, takuuk § 6, imm.1, aamma nalunaarutiginninnerit sumut ingerlatinneqassanersut.

Imm. 2. Paarsisussanngortitap (kurator) nalunaarummi tassani, pissaqartumut nassiunneqartumi § 124, imm.1 naapertorlugu, Kalaallit Nunaannut akiliisinnaajunnaarnermut inatsisip atuutilernera pillugu peqqussummi, sillimmasiisut ajutoorsimasullu makku pillugit paasitissavai:

1) Fondip pissarsiassat utertillugit akilissagai, ajunaaruteqarsinnaanermullu namminneq policemut ataatsimut 1000 kr-mik annaasaqarsinnaassusillit (selvrisiko) akiliisinnaajunnaartumut nalunaarutigineqarnissaat, takuuk § 5, imm. 3,

2) Fondip taarsiissutigeqqusat akiliisinnaajunnaarnerup eqqartuusivikkut aalajangerlugu nalunaarutigineqarnissaa sioqqullugu nalunaarutineqarsimasut taarsiissutitai akilissavai, takuuk § 6, imm.1, immikkoortut 2-at,

3) Taarsiissutiginneqqusissutit nalunaarutigineqarnissaat § 6, imm.1, immikkoortut 1-iat malillugu, aamma

4) Fondip najugaqarfia, taarsiissutinik piumasaqarnermi nalunaariartorfissaq.

Kapitali 6

Taarsiiffiginneqqusissutit (Regres)

§ 9. Fondi ilanngutissaaq, qularnaveeqqusiisimanermi annertussusaa naapertorlugu, sillimmasiissutinik tigusisussap imaluunniit sillimmasersimasup sillimmasiisarfimmut akiliisinnaajunnaarnikumut piumasaqaataannut.

Imm. 2. Aningaasat, akiliisinnaajunnaarnikup sillimmaseqqinnerani qularnaveeqqusiinermut atasut, Fondip piumasaqaataanut qularnaveequtitut atorneqassapput, Fondi taarsiissutinik akileereerpat, sillimmasiisarfiit sillimmasiiffigineqaqqittut akiliutaaneersunik. Piumasaqaalli illuartinneqassaaq pisassanut taaneqartunut §§ 93 aamma 94-imi Kalaallit Nunaannut akiliisinnaajunnaarnermut inatsisip atuutilernera pillugu peqqussummi, pisassat akiliisinnaajunnaarnikup pigisaanit allanit akilerneqarsinnaannginnerata annertussusaa apeqqutaalluni.

Kapitali 7

Fondip aqutsisui allaffissorneralu

§ 10. Fondi aqunneqassaaq siulersuisunit tallimanik ilaasortaqartumit, økonomi- og erhvervsministerimit toqqarneqarsimasunit. Ilaasortat sinniisussallu ukiunut pingasunut qinigaasassapput.

Imm. 2. Siulersuisunut ilaasortat inatsisinik, sillimmasiinerit teknikkertaanut naatsorsuusereriaatsinullu ilisimaqartuussapput.

Imm. 3. Siulittaasumut imaluunniit siulittaasup tullianut toqqarneqarsinnaanngillat inuit, sillimmasiisarfimmut ima attuumassuteqartigisut imaluunniit aqunneqarneranut ima akuutigisut, taassuma Fondillu aqunneranni soqutigisat aporaassinnaannerat pilersinnaalluni.

Imm. 4. Aalajangiinerit pisassapput nalinginnasumik amerlanerussuteqarnikkut.

§ 11. Fondip malittarisassai siulersuisullu suliassaasa aaqqissorsimanerat (forretningsorden) Finanstilsynimit akuersissutigineqassapput.

Imm. 2. Malittarisassat naatsorsuutit kukkunersiuinerillu tunniunnerannut aalajangersakkanik imaqassapput.

§ 11 a. Fondip pigisai ersarinnerusumik Fondip Danmarks Nationalbankillu akornanni isumaqatigiissuteqarnerup kingorna Danmarks Nationalbankimut paarisassanngorlugit ikineqassapput.

§ 12. Siulersuisut pisariaqartitaminnik ikiortissarsiussapput ullorsiutillu ukiuata qaangiunnerata kingorna qaammatit pingasut qaangiutsinnagit Fondip ingerlatsinera pillugu ukiumut tassunga naatsorsuutinik nalunaarusiamillu Finanstilsynimut tunniussissapput.

§ 13. Fondip allaffissorneranut aningaasartuutit Fondimit akilerneqassapput.

Imm. 2. Fondi Finanstilsynimut akitsuummik akiliisassaaq. Akitsuut aningaasarsiornikkut ingerlatsiviit pillugit inatsimmi kapitali 22 malillugu aalajangerneqartassaaq.

§ 14. Fondip Finanstilsyni ilisimatissavaa, sillimmasiisarfiup Fondimut ilaasortatut suliassatut pisussaaffimi eqquutiniissaat suliarinngippagit.

Imm. 2. Finanstilsynip sillimmasiisarfiup ingerlatsinissaminut akuersissutaa utertissinnaavaa, sillimmasiisarfiup peqqussummi malittarisassat malinngippagit, malittarisassat peqqussummi imaluunniit Fondip malittarisassiaani sananeqarnikusut.

Imm. 3. Sillimmasiisarfiit ukiumut naatsorsuutit tunniunnerinut atatillugu, akiliutit akilerneqarsimasut eqqortumik naatsorneqarsimanerat pillugu, kukkunersiuisumit naalagaaffimmit akuerisaasimasumit imaluunniit nalunaarsorneqarsimasumit nalunaarut ilanngullugu Fondimut nassiutissavaa.

Imm. 4. Imm.3 apeqqutaatinnagu sillimmasiisarfik, ukiumoortumik qularnaveeqqusiinermut aningaasaateqarfimmut akiuliutip annertussusaata 50.000 kr.-t qaangeqqanngippassuk, taamaallaat sillimmasiisarfiup akisussaasuullutik aqutsisuinit akiliutit akilerneqarsimanerat eqqortumillu naatsorneqarsimanerat pillugu nalunaarummik Fondimut nassitsisinnaapput,.

Kapitali 8

Nakkutilliineq

§ 15. Finanstilsynip Fondi nakkutigissavaa. Finanstilsynip Fondillu pisariaqartut nalilerneqarpat sillimmasiisarfinnit pineqartunit paasissutissat tamaasa piumasarisinnaavaat qulakkeerniarlugu, peqqussutip malittarisassai, malittarisassat peqqussut naapertorlugu sananeqarsimasut aamma Fondip malittarisassaani aalajangersakkat malinneqarnerat.

Imm. 2. Kalaallit Nunaannut aningaasarsionermik ingerlatsiviit pillugit inatsisitigut atuutilernera pillugu peqqussummi § 354-i assinganik Finanstilsynip una peqqussut malillugu nakkutilliineranut atuuppoq. Fondi Finanstilsynimut naleqqiullugu kisimi aappaasutut inissisimasutut isigineqarpoq.

Kapitali 9

Paasissutissanik ingerlatitseqqittarneq

§ 16. Fondip siulersuisuinut ilaasortat, kukkunersiuisut, pisortat sulisullu allat, sulinerminnut atatillugu paasissutissat ilisimasaqarfigilersimasatik, pissutissaqartigatik ingerlateqqeqqusaanngilaat imaluunniit paasissutissat avammut ingerlateqqusaanngitsut atornerloqqusaanngilaat.

Kapitali 10

Naammagittaalliorsinnaaneq

§ 17. Akiliutit tunniunneqartussat pillugit Fondip aalajangigai Ankenævnet for Forsikringimut tunniunneqarsinnaapput, aalajangiinerup pineqartumut nalunaarutigineqarneraniit kingusinnerpaamik qaammatit pingasut qaangiunneranni.

Kapitali 11

Iliuuserisimasanut kinguneqartitsinermut aalajangersakkat

§ 18. Unioqqutitsinerit Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermut inatsit malillugu iliuuseqarfigineqartassapput, imaaliortumut

1) paasissutissanik imaluunniit paatsoorsaarutinik tunniussinermi imaluunniit nalunaarutiginninnermi, naatsorsuinermi imaluunniit taarsiissutigeqqusat akilerneqarneranni paasissutissanik oqaatiginninnginnermi,

2) Finanstilsyni imaluunniit Fondi § 15 naapertorlugu paasissutissanik piumasarisaanik tunniussinnginneq imaluunnit allatut paasissutissanik Fondip nakkutilliineranut atorneqartussanik paatsoortitsiniutinik tunniussinermi imaluunniit

3) § 16 –imut akerliusumik paasissutissanik allanut ingerlateqqeqqusaanngitsunik atornerluineq pissutissaqaraniluunniit allamut ingerlatitseqqinneq.

Imm. 2. Assinganik, sillimmasiisarfik, Fondimut ilaasortatut pisussaaffimminik eqquutitsinngitsoq assinganik pillarneqarluni iliuuseqarfigineqassaaq.

Imm. 3. Unioqqutitsinerit, aktieselskabinit piliarineqartut, akiliisussanngortinneqarsinnaapput selskabip akisussaaffigisaanik.

Kapitali 12

Atuutilerneranut aalajangersakkat il.il.

§ 19. Peqqussut atuutilerpoq juulip 1-iat 2008.

§ 20. (Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqanngilaq.)

§ 21. (Kalaallit Nunaannut atuutilersinneqanngilaq.)