Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 36
4. juuni 2024
Akuerineqarpoq

Naligiissitaaneq assigiinngisitsinnginnissarlu pillugit Inatsisartut inatsisaat

Kapitali 1

Inatsisip siunertaa atuuffissaalu

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaanni siunertaavoq, assigiinngisitsinernik akiuiniarnissaq aammalu suiaassutsip, naartunerup, meeravissiartaarnerup, erninermi sulinngiffeqarnerup, kinguaassiutitigut sammiviup, suiaassutsini kinaassuseqarnerup, suiaassutsimik takutitsinerup, suiaassutsit ilisarnaataasa, kingoqqiffiup, ammip qalipaataata, inuiaqatigiinni, inooqatigiinnermi imaluunniit inuianni pinngorfiup, innarluuteqarnerup, ukiut, politikkikkut isiginnittaatsip, upperisap imaluunniit upperisaqarneq apeqqutaatinnagit naligiimmik pisinnaatitaaffeqarnerup periarfissaqarnissallu qulakkeernissaat.

 

  § 2.  Inatsisartut inatsisaat inuiaqatigiinnut tunngasuni tamani atuuppoq, takukkilli imm. 2 aamma 3.

  Imm. 2. Inatsisartut inatsisaat ilaqutariit inuuneranni assigiinngisitsinermik allatulluunniit namminiinnarmut tunngasunut atuutinngilaq.

  Imm. 3. Inatsisartut inatsisaat atuuppoq pisinnaatitaaffiit pitsaanerusumik inatsisini allani maleruagassaniluunniit aalajangersarneqarsimanngimmata.

 

Kapitali 2

Assigiinngisitsinissamik inerteqquteqarneq

 

  § 3.  Inuup Inatsisartut inatsisaat malillugu pisinnaatitaaffini taamaatissinnaanngilai.

  Imm. 2.  Aalajangersakkat, isumaqatigiissummut uppernarsaatit, isumaqatigiissutit, maleruaqqusat maleruagassallu il.il. inatsimmik unioqqutitsisut, atuuttussaanngillat.

 

  § 4.  Kinaluunniit inummut allamut suiaassuseq, naartuneq, meeravissiartaarneq erninermi sulinngiffeqarneq, kinguaassiutitigut sammivik, suiaassutsini kinaassuseqarneq, suiaassutsimik takutitsineq, suiaassutsit ilisarnaataat, kingoqqiffik, ammip qalipaataa, inuiaqatigiinni, inooqatigiinnermi imaluunniit inuianni pinngorfik, innarluuteqarneq, ukiut, politikkikkut isiginnittaaseq, upperisaq imaluunniit upperisaqarneq pissutigalugit assigiinngisitsissanngilaq. Inerteqqummi toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik assigiinngisitsinerit pineqarput.

  Imm. 2.  Inuk tunngavissarititaasut imm. 1-imi taaneqartut pissutigalugit inuup allap assigisaanik inissisimasup pineqarsimaneranut, pineqarneranut imaluunniit pineqartussaagaluarneranut sanilliullugu ajornerusumik pineqarpat, toqqaannartumik assigiinngisitsisoqarsimassaaq.

  Imm. 3.  Aalajangersakkap, piumasarisap imaluunniit suleriaatsip, arlaannaannulluunniit atarpasinngitsup, inuit ilai, inunnut allanut sanilliullugu suiaassuseq pissutigalugu immikkut inissitsissappagit, imaluunniit suiaassuseq, naartuneq, erninermi sulinngiffeqarneq, kinguaassiutitigut sammivik, suiaassutsini kinaassuseqarneq, suiaassutsimik takutitsineq, suiaassutsit ilisarnaataat, kingoqqiffik, ammip qalipaataa, inuiaqatigiinni, inooqatigiinnermi imaluunniit inuianni pinngorfik, innarluuteqarneq, ukiut, politikkikkut isiginnittaaseq, upperisaq imaluunniit upperisaqarneq pissutigalugit arlaatigut

inississappatigit, toqqaannanngitsumik assigiinngisitsisoqarsimassaaq. Taamaattoq aalajangersagaq, tunngavigisaq imaluunniit suleriaaseq pineqartoq inatsisinut naapertuuttumik kinaassusersiunngitsumik tunngavilersuutitaqarpat aammalu siunertap taassuma naammassinissaanut aningaasassat naapertuuppata pisariaqarpatalu, taana atuutissanngilaq.

 

  § 5. Nakkarsaanerit suulluunniit kiisalu nuanninngitsumik pineq, inuup taamatut pissusilersornermik akuersiumannginnera imaluunniit akuersaarnera aallaavigalugu, Inatsisartut inatsisaannut matumunnga naapertuuttumik assigiinngisitsinertut isigineqassaaq.

  Imm. 2.  Inuup naleqassusaata innarlernissaa aammalu qunusaarisumik, akeqqersimaartumik nakkarsaasumik, nikanarsaasumik imaluunniit nuanninngitsumik akaareqatigiinnginnissaq siunertaralugu imaluunniit taamatut sunniutilimmik, assigiinngisitsinermut tunngaviusunut § 4-mi taaneqartunut atatillugu kissaatigineqanngitsumik pissusilersortoqarpat, nakkarsaaneq pisimassaaq.

  Imm. 3.  Kinguaassiutitigut innimiilliorneq tassaavoq, pissusilersorneq kinguaassiutinut tunngasoq piumaneqanngitsoq. Pissusilersorneq tassaasinnaavoq oqaatsit atorlugit oqaasertaqanngitsumik, digitalimik timikkulluunniit pissusilersorneq, i. Pissusilersornermi siunertaavoq inuup naleqassusaanik innarliiniarneq. Pissusilersorneq qunusaarisumik, akeqqersimaartumik, nakkarsaasumik, nikanarsaasumik imaluunniit nuanninngitsumik kinguneqarsinnaavoq.

 

  § 6.  Assigiinngisitsinermut tunngaviit § 4-ami taaneqartut pissutigalugit inuk assigiinngisitsivigineqarnissaanik imaluunniit nakkarsarneqarnissaanik ilitsersuineq, assigiinngisitsinertut imaluunniit nakkarsaanertut Inatsisartut inatsisaanni matumani isigineqarpoq.

 

  § 7.  §§ 4-6 aamma § 15 unioqqutillugit assigiinngisitseqataanissaq inerteqqutaavoq.

 

Assigiinngisitsinissamik inerteqquteqarnermi ilaatinneqanngitsut

 

  § 8.  §§ 4-7 aamma § 15 apeqqutaatinnagit, inatsisinut naapertuuttumik siunertami kinaassusersiunngitsumik tunngavilersugaappat, tamatumalu naammassinissaanut aningaasassat naapertuuppata pisariaqarpatalu, Inatsisartut inatsisaat una assigiinngisitsinissamut ajoqutaanngilaq.

  Imm. 2.  Imm 1 suiaassuseq imaluunniit immikkut inuiaassuseq tunngavigalugit toqqaannartumik assigiinngisitsinermut tunngatillugu atuutinngilaq.

  Imm. 3.  4-miit 7 ilanngullugu § 15 apeqqutaatinnagit, atorfinitsitaanermi atugassarititaasuni kalaallisut oqaatsit atorneqarnissaat pillugu aalajangiinissamut Inatsisartut inatsisaat manna akornusiinngilaq.

 

  § 9.  §§ 4-7 aamma § 5 apeqqutaatinnagit, iliuusissat immikkuullarissut suiaassutsimut, naartunermut, meeravissiartaarnermut, erninermi sulinngiffeqarnermut, kinguaassiutitigut sammivimmut, suiaassutsini kinaassuseqarnermut, suiaassutsimik takutitsinermut, suiaassutsit ilisarnaataannut, kingoqqiffik, ammip qalipaataanut, inuiaqatigiinnut, inooqatigiinnermut imaluunniit inuianni pinngorfimmut, ukiunut, politikkikkut isiginnittaatsimut, upperisamut imaluunniit upperisaqarnermut atasumik ajoqutissartaasut pitsaaliornissaannik imaluunniit naligiissinnissaannik siunertaqartut atuutsinnissaannut imaluunniit akuerinissaannut Inatsisartut inatsisaat una akornutaanngilaq.

  Imm. 2.  Iliuusissat immikkuullarissut imm. 1 naapertorlugu aallartinneqartut, iliuusissat siunertaasa naammassineqarsinnaalernerat tikillugu taamaallaat atuutsinneqarsinnaapput.

 

  § 10.  Inatsisartut inatsisaat una §§ 4-7 aamma § 15 apeqqutaatinnagit, siunertaq akuerisaasumik siunertaqarnermik tunngaveqarpat aqqullu siunertap taassuma angunissaanut naleqquppat pisariaqarpallu taamaallaat salliutilluguluunniit suiaassutsimi aalajangersimasumi inunnut tunngatinneqarpat sullissinissamut il.il. akornutaanngilaq.

 

§ 11.  Suliffeqarfik, sulisitsisup sulisitsiffigisaa, upperisamik sammisap imaluunniit upperisap aalajangersimasup siuarsarneqarnissaanik siunertaqartoq oqaatigineqarsimappat, aamma tassani sulisitap upperisamik sammisaminik aalajangiussisimanera imaluunniit upperisaa suliffeqarfimmut tassunga pingaaruteqartutut isigineqassappat, §§ 4-miit 7 ilanngullugu apeqqutaatinnagit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulisitsisup sulinermik inuussutissarsiuteqartumik atorfeqarnermi atugassarititaasut ilaanni, sulisitap aalajangersimasumik upperisarsiornissaa imaluunniit upperisaqarnissaa pillugu piumasaqaateqarnissaa akornutaanngilaq.

 

  § 12. §§ 4-7 aamma § 15 apeqqutaatinnagit, taanna inatsimmik malitassanilluunniit allanit, tassunga ilanngullugit ataatsimut isumaqatigiissutit aamma sulisut kattuffiisa isumaqatigiissutaannik tunngaveqarpat, ukiut pissutigalugit assigiinngisitsisoqarsinnaavoq.

 

Kapitali 3

Iliuuseqarluni naligiissitaanermik assigiinngisitsinnginnissamillu suliaqarneq

 

  § 13.  Pisortani oqartussat sulisoqarfiillu inatsisinik allaffissornikkullu aalajangersakkanik, politikkinik aammalu suliassaqarfinni Inatsisartut inatsisaanni uani pineqartuni ingerlatassanik ilusilersuinerminni piviusunngortitsinerminnilu suiaassutsit akornanni naligiissitsinnissamik siunertaqarnerup aammalu assigiinngisitsisoqannginnissaata iliuuseqarlutik mianersuunnissaannik pisussaaffeqarput.

 

  § 14.  Pisortani namminersortunilu sulisitsisut naligiissitsilernissaq § 4-ami immikkoortut tunngavigalugit assigiinngisitsinissap pinngitsoortinnissaa, sulisitsisut aaqqissuussaaffianni kattuffiini suliffeqarfianniluunniit iliuuseqarlutik, siunnerfilimmik pilersaarutaasumillu sulissutigissavaat, aammalu nakkarsaaneq aamma kinguaassiuutitigut innimiilliorneq pinngitsoortinniassallugit. Suliaqarnermi ilaatigut sulisussarsiorneq, aningaasarsianut sulinermullu atugassarititaasut, atorfimmi qaffasinnerusumik inissitsinneqarneq, ineriartornissamut periarfissat aammalu sulinerup ilaqutariittullu inuunerup ataqatigiissinnissaannut periarfissaqarneq, pineqartunut ilaatinneqarput.

 

Kapitali 4

Suliffeqarnermi pissutsini maleruagassat immikkut ittut

 

  § 15.  Kapitali 2-mi assigiinngisitsinissap inerteqqutigineqarnera suliffeqarnermut tunngasortaannut tamanut atuuppoq. Taasani ilaatigut pineqartunut ilaapput:

1)  Allagarsiissuteqarneq

2)  Atorfinitsitsineq, allamut inissiineq atorfimmilu qaffasinnerusumik inissitsinneqarneq

3)  Aningaasarsianut sulinermullu atugassarititaasut

4)  Soraarsitsineq.

  Imm. 2.  Sulisitsisup sulinermik inuussutissarsiuteqartoq soraartissinnaanngilaa, taanna matumani inatsit malillugu piumasaqaammik saqqummiussaqarsimappat, taamatullu sulinermik inuussutissarsiuteqartoq Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunut naammagittaalliuteqarsimappat.

 

  § 16.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartumik atorfinitsitsinermut atatillugu, sulisitsisup naartuneq, meerartaarnissamik pilersaaruteqarneq, qitornavissiartaarneq, meerartaarnermut atatillugu sulinngiffeqarneq, kinguaassiutitigut sammivik, suiaassutitigut kinaassutsit, suiaassutsimik takutitsineq, suiaassutsip qanoq ittuunera, inuiaat ilisarnaataat, ammip qalipaataa, inuiaqatigiinnut, inuttut inooqatigiinnikkullu imaluunniit inuiannut tunngasumik pilerfik, innarluuteqarneq, politikkikkut isummat, upperisaq imaluunniit aalajangersimasumik upperisaqarneq, pillugit paasissutissanik pissarsiniarsinnaanngilaq imaluunniit paasissutissanik atuisinnaanngilaq.

  Imm. 2. Sulisitsisoq sulinermik inuussutissarsiuteqartoq atorfeqartitsinermini naartuneq, meerartaarnissamik, meerarsiartaarnissamik, erninermi suliffeqarnissamik pilersaaruteqarneq, atoqatigeeriaaseq, suiaassutsimi kinaassuseq, suiaassutsimik takutitsineq, suiaassutsinut ilisarnaatit, raci, ammip qalipaataa, inuiaat, inuttut atukkatigut imaluunniit immikkut inuiaassuseqartunit pinngorfiit, innarluut, politikkikkut isiginneriaaseq, upperisaq upperisaqarnerluunniit pillugit paasissutissanik qinnuiginnissanngilaq atuisinnaananiluunniit.

  Imm. 3. Paasissutissat sulinerup imaluunniit inuussutissarsiornerup ingerlannissaanut aalajangiisuulluinnartumik pingaaruteqarpata, imm. 1-imi oqaatsit piginnaasat, upperisaq innarluuteqarnerlu pillugit paasissutissanik piniarnissamut killiliinngilaq.

 

  § 17.  Sulisitsisup naartuneq, erninermi sulinngiffeqarneq imaluunniit meeravissiartaarneq pissutigalugit, naartunermut, erninermi sulinngiffeqarnermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat qaqugukkulluunniit atuuttoq naapertorlugu sulinermik inuussutissarsiuteqartup sulinngiffeqarnissamik piumasaqarnera pissutigalugu sulinermik inuussutissarsiuteqartoq soraartissinnaanngilaa.

  Imm. 2.  Piffissaq sulinermik inuussutissarsiuteqartup sulinngiffeqarneq pissutigalugu sulinnginnera atorneqarsimanerup sivisussusiata naatsorsornerani ilanngunneqassaaq, tak. naartunermut, inernermi suliffeqarnermut meeravissiartaarnermullu atatillugu sulinngiffeqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat. Aalajangersakkami soraarninngornermi pissutsit pineqanngillat.

  Imm. 3.  Angajoqqaat naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarneq pillugit Inatsisartut Inatsisaat naapertorlugu pisinnaatitaaffimminnik atuisimasut suliffitoqqaminnut imaluunniit assigisaanut, naartunermi, erninermi meeravissiartaarnermilu sulinngiffeqarneq pillugit Inatsisartut Inatsisaat naapertorlugu, uternissamut pisinnaatitaapput. Angajoqqaat suliffimmi atukkanik pitsanngorsaanerit tamaasa sulinngiffeqarnerup kingorna pisinnaatitaasatik pisinnaatitaaffigai.

 

  § 18.  Sulisartut, aningaasarsianut atugassarititaasut aalajangersarneqarnerat pillugu assigiinngisitsisoqartoq pasitsaassaqartut, sulisitsisoq atorfinni sanilliunneqarsinnaasuni nalinginnaasumik aningaasarsiat annertussuserisartagaat aammalu aningaasarsianut atugassarititaasunik aalajangersaanissamut tunngavissarititaasut pillugit allaganngorlugu paasissutissiissasoq, piumasaqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Aalajangersagaq una malillugu aningaasarsiat pillugit paasissutissanik tigusaqartoq nipangiussisussaatitaavoq aammalu nipangiussinissamut uppernarsaat atsiussallugu.

 

  § 19.  Naartunermi, erninermi imaluunniit meeravissiartaarnermi inuit illersorneqarnissaat pillugu aalajangersakkanik iluaqusiinerusussanik atuutsitsilernissamut imaluunniit atuutsitsiinnarnissamut Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat akornutaanngillat.

 

Kapitali 5

Inuussutissarsiornikkut imaluunniit tamanut iluaqutaasussatut suliffeqarfiup iluani maleruagassat immikkut ittut

 

  § 20.  Inuussutissarsiornikkut imaluunniit tamanut iluaqutaasussatut suliffeqarfiup iluani, inuup kingoqqiffik, ammip qalipaataa, inuiaqatigiinni imaluunniit inuiaassutsikkut suminngaanneerfia, upperisaa imaluunniit kinguaassiutitigut sammivia, suiaassutsini kinaassuseqarnera, suiaassutsimik takutitsinera imaluunniit suiaassutsini ilisarnaatai pissutigalugit allatuulli atugassarititaasut assingi tunngavigalugit inuit sullikkumaneqannginnerat, inerteqqutaavoq.

Imm. 2.  Taamatuttaaq sumiiffimmut, takutitsivimmut, saqqummersitsivimmut, katerisimaartunut assigisaannulluunniit, tunngavissat imm. 1-imi taaneqartut pissutigalugit tamanut ammasumut, atugassarititaasut assingi tunngavigalugit inuup isertikkumannginnissaa, inerteqqutaavoq.

  Imm. 3.  Aalajangersakkami mianersuaalliornermi pissutsit ilaanngillat.

 

Kapitali 6

Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartut

 

Aalajangiisinnaatitaaneq aamma aaqqissuussaaneq

 

  § 21.  Nalaakkersuisut Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunik politikkikkut sumulluunniit attuumassuteqanngitsunik pilersitsissapput.

Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartut tunngavissarititaasut una inatsimmi illersorneqartut pissutigalugit assigiinngisitsinermut naammagittaalliutit suliarisarpai.

  Imm. 2.  Naammagittaalliut suliami inatsisitigut ataasiakkaatigut maannakkut nammineq soqutigisaqartumit Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunut suliakkiissutaasinnaavoq.

 

  § 22. Aalajangiisartut 1-imik siulittaasoqarput aammalu 4-nik allanik ilaasortaqarlutik.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut siulittaasoq, inatsisilerinikkut ilinniagartuutut angusilluni soraarummeersimasoq, Nunatta eqqartuussisuanit inassuteqarneq malillugu, toqqassavaat.

Imm. 3.  Naalakkersuisut kattuffinnit, peqatigiiffinnit, sullissivinnit il.il. inassuteqaatit malillugit Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunut ilaasortat toqqassavai. Inassutigineqartut suliassaqarfinni una Inatsisartut inatsisaanni sammineqartuni ataatsimi arlalinniluunniit suliatigut uppernarsarneqartunik ilisimasaqassapput, aalajangiisartut taamaalillutik taamaattoqarsinnaatillugu tunngavinnik § 4-mi taaneqartunik tamanik ataatsimut ilisimasaqassapput.

  Imm. 4. Naalakkersuisut Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartut katitigaaneranni, suiaassutsit aappaanniittut annerpaamik ilaasortamik ataatsimik amerlanerutillugit, toqqaassapput.

  Imm. 5.  Siulittaasoq aammalu ilaasortat 4-t piffissamut ukiunik 3-nik sivisussusilimmut toqqarneqassapput. Ilaasortaq toqqarneqartoq ilaasortaajunnaarpat, ilaasortaajunnaarsinneqarpat imaluunniit suliassani isumagisinnaajunnaarpagit, nutaamik toqqaasoqassaaq. Qinigaaqqittoqarsinnaavoq.

 

§ 23.  Naalakkersuisut tunngavissarititaasut ataani allassimasut ilaat ataaseq arlallilluunniit naammassineqarsimappata, Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartuni ilaasortaq tunuartissinnaavaat:

1)  Ilaasortaq Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu ilaasortap suliassaannik suliarinninnermini annertuumik sumiginnaappat.

2)  Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu ilaasortap suliassaanik toqqissisimanartumik ilaasortap suliarinninnissaanut annertuumik tatiginanngitsumik, ilaasortaq iliuuseqarpat.

3)  Ilaasortaq tunuartinneqassasoq Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartuni ilaasortat 3-t inassutigippassuk, aammalu Naalakkersuisut pissutsinik misissuereernermi ilaasortaq tunuartinneqassasoq isumaqarpata.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut aalajangiisartut imatut pippata Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunik tunuartitsisinnaapput:

1)  arlaleriarlutik ukiumoortumik nalunaarusiunngippata,

2)  aalajangiisartut suliassanik § 21-mi taaneqartunik suliaqanngippata.

 

  § 24.  Aalajangiisartut, kapitali 9 naapertorlugu, Matumani Inatsisartut inatsisaata inatsisip unioqqutinneqarneranut taarsiilluni akiliinissamik aalajangiisinnaapput.

 

  § 25.  Aalajangiisartut naammagittaalliutit pisortat ingerlatsineranni oqartussamut allamut suliakkiissutaasinnaasut, taassuma suliami aalajangiinissaa sioqqullugu, suliarisinnaanngilaat.

  Imm. 2.  Suliat eqqartuussivimmi suliarineqartut, aalajangiisartut suliarisinnaanngilaat.

  Imm. 3.  Suliassaq aalajangiisartuni suliarineqarluni ingerlanneqartillugu, suliami peqataasut suliassaq eqqartuussivinnut suliakkiissutigisinnaanngilaat.

  Imm. 4. Naammagittaalliut, sulisitsisut sulisartullu akornanni inatsisilerinermik aaqqissuussani malittarisassat malillugit, aamma manna inatsimmi malittarisassat malillugit suliarineqarsinnaappat taarsiiffigitinneq aamma soraarsitsineq pillugit, tak. §§ 50-53, sulisitsisut sulisartullu akornanni inatsisilerinermik aaqqissuussani taakkunani suliarineqarsinnaanera isumaqatigiissummut ilaasut isumaqatigiissutigisinnaavaat.

 

  § 26.  Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartut suliassaminnut naapertuuttumik suleriaasissartik namminneerlutik aalajangersassavaat.

 

  § 27.  Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunut ilaasortat, Inatsisartunut Naalakkersuisunut il.il. ilaasortat akissarsiaat pillugit Inatsisartut Inatsisaanni kapitel 7-imi malittarisassat naapertorlugit, akissarsiaqassapput. Aningaasartuutit taakku aalajangiisartunut Nunatta Karsianit ukiumoortumik tapiissutit iluanni akilerneqassapput.

 

Naammagittaalliuutinik suliarinninneq

 

  § 28. Atuisartoqarnermut Unammilleqatigiinnermullu Aqutsisoqarfik Naligiimmik Pinninnissaq Pillugu Aalajangiisartunut allattoqarfeqartitsissaaq.

  Imm. 2. Allattoqarfiup aalajangiisartut naammagittaalliutinik suliarinninnissaat piareersassavaat. Naammagittaalliutit allaganngorlugu tunngavissalimmik suliarineqassapput.

 

  § 29.  Aalajangiisartut naammagittaalliuutip suliarineqarneranut atatillugu suliamut paasisimasalimmit oqaaseqaatinik piniarsinnaapput.

  Imm. 2.  Ataatsimoorluni isumaqatigiissutini aalajangersakkat unioqqutinneqarnerat pillugu suliassat suliarineqarneranni, aalajangiisoqarsinnaalinnginnerani isumaqatigiissummi pineqartumi peqataasunit oqaaseqaammik aalajangiisartut piniassapput.

 

  § 30.  Aalajangiisartut suliami naammagittaalliortoq taperserneqarsinnaanngippat, naammagittaalliutip suliarineqarnissaa itigartissinnaavaat.

  Imm. 2.  Naammagittaalliuutit aalajangiisartunit suliarineqarnissaat naleqquttuunngitsutut nalilerneqartut, allattoqarfiup itigartissinnaavai. Naammagittaalliuuteqarsinnaatitaasup aalajangiinerup aalajangiisartunut saqqummiunneqarnissaa allattoqarfimmut noqqaassutigisinnaavaa. § 28, imm. 2-mi aamma § 29-imi aamma § 32-imi aalajangersakkat taamatuttaaq atorneqassapput.

 

  § 31.  Aalajangiisartut aalajangiisinnaatitaaneq siulittaasumut suliakkiissutigisinnaavaat.

  Imm. 2.  Tamatumunnga maleruagassat erseqqinnerusut aalajangiisartut suleriaasianni aalajangersarneqassapput.

 

  § 32.  Aalajangiisartut aalajangiineri allaffissornikkut oqartussamut allamut suliakkiissutigineqarsinnaanngillat.

  Imm. 2.  Aalajangiisartut suliami aalajangiippata aalajangiinerup eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarnissaanut periarfissaq pillugu allattoqarfiup illuatungeriit ilisimatissavai.

  Imm. 3.  Aalajangiinerit tunngaviusunut tunngassutillit, kinaassutsinik takuneqarsinnaatitsinnginneq naammattumik pisinnaappat aammalu suliami peqataasut illersorneqarsinnaappata, kinaassutsit takuneqarsinnaatinnagit tamanut saqqummiunneqassapput. Suliassarli tamanit ilisimaneqareerpat, aalajangiinerit tamanut saqqummiunneqarsinnaapput.

 

  § 33.  Ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. maj aalajangiisartut ukiup siuliani suliaqarsimanertik pillugu nalunaarummik tunniussissapput. Nalunaarut aamma digitalinngorlugu kalaallisut danskisullu tamanut saqqummiunneqassaaq.

 

Kapitali 7

Suiaassutsit akornanni naligiissitaaneq immikkut pillugu

 

Pisortat ataatsimiititaliaanni, siunnersuisoqatigiinni, isumalioqatigiissitaanni assigisaannilu suiaassutsit katitigaanerat

 

  § 34.  Pisortat ataatsimiititaliai, siunnersuisoqatigiivi, isumalioqatigiissitaliai assigisaallu Naalakkersuisunit pilersinneqartut, katitigaanerminni suliaassutsini aappaaniittut annerpaamik ataatsimik amerlanerussapput.

 

  § 35. Naalakkersuisut siulersuisunut, sinniisoqarfinnut assigisaannullu ataatsimoorluni aqutsisunut ilaasortanik toqqaasoqartillugu, suiaassutsini aappaaniittuni ilaasortaq ataaseq annerpaamik ataatsimik amerlanerutillugu toqqaasoqassaaq.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut siulersuisunut, sinniisoqarfinnut imaluunniit assigisaanik ataatsimoorluni aqutsisunut ilaasortat ilaannaannik toqqaallutik pisoqartillugu, Naalakkersuisut imm. 1-imi aalajangersagaq apeqqutaatinnagu, ataatsimoorluni aqutsisuni tamarmiusuni suiaassutsit akornanni naligiimmik amerlassusiliisimaneq ersersillugu, ilaasortanik toqqaassapput.

 

  § 36.  Oqartussat imaluunniit kattuffiit inatsimmi §§ 34 aamma 35 naapertorlugit siulersuisunut, ataatsimiititalianut il.il. ilaasortassanik, tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit Naalakkersuisunit toqqarneqartussanik, inassuteqartussat, suiaassutsini tamani ataaseq siunnersuutigissavaat. Ilaasortassanik amerlanerusunik siunnersuuteqartoqarpat, siunnersuutigineqartut suiaassutsini tamani amerlaqatigiissapput.

  Imm. 2.  Oqartussat, kattuffiit il.il. immikkut pissutissaqarpata imm. 1-imi aalajangersagaq avaqqussinnaavaat, taamaattoqarpallu Naalakkersuisunut tunngavilersorluakkamik allassapput.

  Imm. 3.  Ilaasortassanik inassuteqarneq aalajangersakkamut naapertuuttumik pisimanngippat, inassuteqaat pineqartoq Naalakkersuisut tunngavigisariaqanngilaat. Taamatut pisoqartillugu oqartussaq imaluunniit kattuffik pineqartoq nutaamik inassuteqassaaq. Imm. 2 naapertorlugu tunngavilersuut akuerineqarsinnaanngippat, assigisaa atuutissaaq. Kattuffik Naalakkersuisunut inassuteqaateqanngippat, ilaasortaq aammattaaq sinniisussaqartillugu Naalakkersuisunit toqqarneqassaaq.

 

Aningaasarsianut naatsorsueqqissaarneq suiaassutsinut agguagaasoq

 

  § 37.  Naatsorsueqqissaartarfik minnerpaamik ukioq allortarlugu suiaassutsinut agguagaasumik aningaasarsianut naatsorsueqqissaartarpoq.

 

Kapitali 8

Kalaallit Nunaanni Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit

 

Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit suliassaat

 

  § 38.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit suiaassutsit akornanni naligiissitaanerup siuarsarnissaa, naligiissitaanikkut pisinnaatitaaffiit soqutigisallu suliassarai, kiisalu inuiaqatigiinni suiaassutsit akornanni naligiissitaaneq ukkatarissallugu, taannalu pillugu paasissutissiisassallutik. Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit pissutsinik naligiissitaanermut tunngasunik, piumaffigineqarnermikkut imaluunniit nammineq suliniuteqarnermikkut, misissuisinnaapput. Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit peqataasut allanut misissuinerminni il.il. akileeqqusisinnaapput. Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit ingerlatsisut allat sinnerlugit misissuinernik il.il. akiliisitsisinnaapput.

  Imm. 2.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit:

1)  Inatsisartut inatsisaata atorneqarnera, tamatumalu inuiaqatigiinni qanoq atuutsinneqarnera malinnaaffigissavaat.

2)  Naalakkersuisunit ujartuisoqarnerani oqaaseqaateqassapput. Oqaaseqaatit tamanit takuneqarsinnaassapput.

3)  sammisassanik paasissutissiinertut oqallitsitsilertussatullu ittunik aallartitsissaaq.

4)  pisortat ingerlatsinerannut taakkulu sullissiviinut, suliffeqarfinnut namminersortunut inuiaqatigiinnilu ataasiakkaanut siunnersuisutut sulissapput.

  Imm. 3.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit aammattaaq:

1)  Inuiaqatigiinni naligiissitaaneq pillugu ilisimasanik katersissapput, ineriartortitsissapput aammalu paasissutissiisassapput.

2)  naligiissitaaneq pillugu paasissutissat tamanut, ilaatigullu ilinniartunut, ilisimatuunut, suliaqartunut politikerinullu malinnaaffigineqartussanngorlugit nutartertassavai

  Imm. 4.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit aammattaaq:

1)  pisortat sullissiviinit suliffeqarfinnillu naligiissitaanermut aallartitanut ikiuutissapput.

2)  naligiissitaanermut iliuusissat pillugit isumassarsianik, siunnersuutinik suliniutissanillu inuiaqatigiinni naligiissitaanermik pitsanngorsaasussanik, oqartussanut il.il. suliaqassapput.

3)  Ileqquusumik suiaassutsini inissisimanermi nuanninngitsortaasut allanngortinnissaat siunertaralugu paasissutissiinermik suliaqarneq ingerlatissavaat.

4)  Pisortani sullissiviit kattuffiillu allat, suiaassutsimut attuumassutilimmik persuttaasarnerup akiorniarnissaanik siunertaqartumik, suleqatigissavai.

5)  Suliffeqarnermi naligiimmik aningaasarsiaqarnissaq aammalu suiaassutsikkut

assigiinngisitsinermi ajornartorsiuteqarfiusut sulissutigissavai.

  Imm. 5.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. aprilimi Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit suliaqarnerannut allaganngorlugu nalunaarummik Naalakkersuisunut Inatsisartunullu saqqummiissaaq. Nalunaarut tamanut saqqummiunneqassaaq.

 

  § 39.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit suliassai inatsimmi aalajangersagaasut aallaavigalugit Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik ukkatarinniffii suliniuteqarfiilu Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinnut allattoqarfiup aalajangersassavai.

  Imm. 2.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit naligiissitaanermut suliassaqarfimmi periusissianik ineriartortitsinerannut allattoqarfik ikiuutissaaq.

 

  § 40.  Inatsisartut, Naalakkersuisut pisortanilu oqartussat allat, apeqqutini nalinginnaasuni tamani, naligiissitaanermut pingaaruteqartuni, Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit isumasiorfigisinnaavai.

 

  § 41. Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit suliassaqarfiannut tunngasut pillugit killilersorneqaratik oqaaseqarnissamut Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit pisinnaatitaapput. Oqaaseqaateqarnerit kimut saaffiginnissanersut, Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit nammineerlutik aalajangissavaat.

 

Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit aaqqissuussaanerat

 

  § 42.  Naalakkersuisut naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit politikkimut attuumassuteqanngitsut pilersissavai. Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit katillugit arfineq marlunnik ilaasortaqarput.

  Imm. 2.  Siulittaasoq ilaasortallu allat piffissamut ukiunik sisamanik sivisussusilimmut toqqarneqassapput. Ilaasortaq toqqarneqartoq ilaasortaajunnaarpat, ilaasortaajunnaarsinneqarpat imaluunniit suliani isumagisinnaajunnaarpagit, nutaamik toqqaasoqassaaq.

 

  § 43.  Naalakkersuisut qinigassatut inassutigineqartut akornanni siulittaasumik toqqaassapput.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut kattuffiit, sulinermik inuussutissarsiuteqartunik imaluunniit sulisitsisunik sullissisut, inassuteqarnerisigut Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortamik ataatsimik marlunnilluunniit toqqaassapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut kattuffiit, sullissiviit il.il. meeqqanik inuusuttunillu sullissisut imaluunniit meeqqat inuusuttullu pillugit suliaqartut, inassuteqarnerisigut Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortamik ataatsimik marlunnilluunniit toqqaassapput.

  Imm. 4.  Naalakkersuisut kattuffiit, peqatigiiffiit, sullissiviit il.il. ilinniartitaanermik, meeqqat atuarfiannik ilisimatusarnermilluunniit suliaqartut, inassuteqarnerisigut Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortamik ataatsimik marlunnilluunniit toqqaassapput.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut kattuffiit, peqatigiiffiit, sullissiviit il.il., suiaassutsit inissisimaffiinik imaluunniit suiaassutsit ataasiakkaat soqutigisaannik pisinnaatitaaffiinillu suliaqartut inassuteqarnerisigut ilaasortamik ataatsimik marlunnilluunniit toqqaassapput.

  Imm. 6. Naalakkersuisut ilaasortat sinnerinik inuiaqatigiinni naligiissitaanermik soqutigisaqartut sinniisaannik toqqaassapput.

  Imm. 7.  Kattuffiit, peqatigiiffiit aamma sullissiviit sorliit, siunnersuisoqatigiinnut ilaasortassanik innersuussisinnaasut, aamma ataatsimiigiaqqusinermi aamma innersuussuussutinik nalunaaruteqarnerni ingerlatseriaatsit pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 44.  Naalakkersuisut Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortaq piffissap ukiunik sisamanik sivisussusillip iluani ilaasortaajunnaartissinnaavaat, tunngavissarititaasut uku naammassineqarpata:

1)  Ilaasortaq Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu ilaasortap suliassaannik suliarinninnermini annertuumik sumiginnaappat.

2)  Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu ilaasortap suliassaanik toqqissisimanartumik ilaasortap suliarinninnissaanut annertuumik tatiginanngitsumik, ilaasortaq iliuuseqarpat.

3)  Ilaasortap tunuartinneqarnissaa Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiinni ilaasortanit pingasunit allakkatigut tunngavilersugaasumillu inassutigineqarpat, aammalu Naalakkersuisut misissuereernerminni isumaqarpata ilaasortaq siunnersuisoqatigiinni ilaasortaanissamut naleqqukkunnaartoq.

  Imm. 2.  Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortanik Naalakkersuisut aamma soraarsitsisinnaapput, siunnersuisoqatigiit:

1)  ukiumoortumik nalunaarusianik naatsorsuutinillu Naalakkersuisunut tunniussinngippata, imaluunniit

2)  suliassanik, § 38, imm. 2-mi aamma 3-mi taaneqartunik suliaqanngippata.

 

  § 45.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit §§ 38-41 naapertorlugit suliassaminnut naapertuuttumik suleriaasissartik nammineerlutik aalajangersassavaat.

 

Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit allattoqarfiat

 

  § 46.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ulluinnarni suliassaminnik isumaginnittussamik allattoqarfimmik pilersitsissapput.

  Imm. 2.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit Namminersorlutik Oqartussani sulisunut maleruagassat sukkulluunniit atuuttut malillugit allattoqarfimmi sulisunik atorfinitsitsinissamut soraarsitsinissamullu aalajangiisinnaatitaapput.

 

Aningaasalersuineq

 

  § 47.  Inatsisartuni Naalakkersuisunilu il.il. ilaasortat aningaasarsiaqartitaanerat il.il. pillugit Inatsisartut inatsisaanni kapitali 7-imi malittarisassat malillugit Naligissitaanermut Siunnersuisoqatigiinni ilaasortat aningaasarsianik il.il. tigusisassapput. Aningaasartuutit taakku Nunatta Karsianit siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik tapiissutisiaannit akilerneqartassapput.

 

Missingersuutit naatsorsuutillu

 

  § 48.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ukiup tullianut missingersuutinut siunnersuummik ukiumoortumik Naalakkersuisunut saqqummiissapput. Siunnersuut isertitassatut aningaasartuutissatullu naatsorsuutigineqartunut missingersuinermik imaqassaaq. Peqatigisaanik ukiunut tulliuttunut Nunap Karsiata tapiissutissaasa annertussusissaannut siunnersuut saqqummiunneqassaaq.

 

  § 49.  Naligiissitaanermut siunnersuisoqatigiit ukiumoortumik naatsorsuutinik, kukkunersiuisumit kukkunersiorneqartussanik, suliaqassapput.

  Imm. 2.  Ukiumut naatsorsuutit inerneri kukkunersiukkat ukiut tamaasa kingusinnerpaamik 1. september Naalakkersuisunut tunniunneqartassapput.

 

Kapitali 9

Taarsiiffigitinneq, uppernarsaasussaaneq pineqaatissiisarnerillu

 

  § 50. Inatsisartut inatsisaata unioqqutinneqarnerani inuit pisinnaatitaaffimmikkut innarlerneqartut taarsiiffigineqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Inuk §§ 4-7 aamma § 15 malillugit piumasaqaammik saqqummiussisimanini pissutigalugu iluaqutaanngitsumik iliuuseqarfigineqarpat imaluunniit iluaqutaanngitsunik kinguneqartumik pineqarpat, taarsiiffigineqarnissaa akuerineqarsinnaavoq.

 

  § 51.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartoq §§ 15 imaluunniit 17 unioqqutillugu soraarsinneqarpat, sulisitsisup taarsiivigineqarnera akilissavaa. Taarsiissutissaq sulinermik inuussutissarsiuteqartup piffissaq atorfeqarsimanera suliamilu allat pisut eqqarsaatigalugit aalajangersarneqassaaq.

 

  § 52.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartoq, aningaasarsiaanni imaluunniit aningaasarsiaanut atugassarititaasuni § 15 unioqqutinneqarpat, aningaarsiaasa assigiinngissutaannut naapertuuttumik taarsiivigineqarsinnaavoq.

 

  § 53.  Sulinermik inuussutissarsiuteqartoq § 15 naapertorlugu assigiinngisitsinnginnissaq pillugu piumasaqaammik saqqummiussisimanera pissutigalugu soraarsinneqartoq, taarsiivigineqarsinnaavoq. Taarsiissutissaq sulinermik inuussutissarsiuteqartup piffissaq atorfeqarsimanera suliamilu allat pisut eqqarsaatigalugit aalajangersarneqassaaq.

 

  § 54.  Inuup innarligaalluni isumaqartup, §§ 4-7 aamma § 15 naapertorlugit pissusiviusuni pisut, toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik assigiinngisitsisoqartoq pasitsannerminut pissutaasut uppernarsarpagit, illuatungiusup Inatsisartut inatsisaanni matumani assigiinngisitsinnginnissaq pillugu malittarissat unioqqutinneqanngitsut uppernarsaassaaq.

  Imm. 2.  Inuk assigiinngisitsinnginnissaq pillugu piumasaqaammik saqqummiussereernerata kingorna, §§ 4-7 aamma § 15 naapertorlugit, kingusinnerpaamik qaammatit aqqaneq marluk iluanni soraarsitaappat, soraarsitsineq suliffeqarfimmi pissutsit naapertorlugit tunngavilersorluagaasoq, sulisitsisup uppernarsassavaa.

  Imm. 3.  Naartunini pillugu sulisitsisumut nalunaarutiginnereernermini inuk soraarsinneqarpat, sulisitsisup soraarsitsineq naartunermut attuumassuteqanngitsoq uppernarsassavaa.

 

  § 55.  § 20-imik unioqqutitsineq Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit malillugu pineqaatissinneqarnermik kinguneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Ingerlatseqatigiiffiit il.il. (inatsisitigut pisinnaatitaasut pisussaatitaasullu) Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi kapitali 5-imi malittarisassat malillugit pinerluttulerineq pillugu inatsiseqartitsineq malillugu akisussaatinneqarsinnaapput.

  Imm. 3.  Imm. 1-imiit 2 ilanngullugu akiliisitsissutit aalajangerneqartut, Nunatta Karsiata pissavai.

 

Kapitali 10

Atuutilersitsineq, ikaarsaariarneq atorunnaarsitsinerlu pillugit aalajangersakkat

 

  § 56.  Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. juli 2024 atuutilissaaq.

  Imm. 2.  Peqatigisaanik angutit arnallu naligiissitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 29. november 2013-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 3.  Peqatigisaanik Race il.il. pissutigalugit assigiinngissitsinissamik inerteqquteqarneq pillugu inatsisip Kalaallit Nunannut atuutilersinneqarnera pillugu peqqussut nr. 27, 4. februar 1972-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.

  Imm. 4.  Inatsisartut inatsisaat malillugu Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit nutaat, ulloq 1. januar 2025 sulilertussat, toqqarneqassapput. Angutit arnallu naligiissitaanissaat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 3, 29. november 2013-imeersoq malillugu Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit kingusinnerpaamik toqqarneqartut, Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit nutaat sulilernissaasa tungaannut, Naligiissitaaneq assigiinngisitsinnginnissarlu pillugit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu sulissapput.

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 3. juuni 2024

 

 

Múte Bourup Egede (atsior.)

Naalakkersuisut Siulittaasuat