Quppernerup imai iserfigikkit
Oqaatsit toqqakkit
Ujaasinermut uterit
Inatsisit
Nr. 34
4. juuni 2024
Akuerineqarpoq

Najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnerit pillugit Inatsisartut inatsisaat

Kapitali 1

Aalajangersakkat nalinginnaasut

 

Siunertaa

 

  § 1.  Najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnermi aammalu illuliassanut attaveqaasersuutinullu suliassanut atugassanik, naapertuuttumik sunniuteqarluartumillu aatsitassarsiorluni misissuinissaq aamma aatsitassanik piiaanissaq Inatsisartut inatsisaanni anguniarneqarpoq.

Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni tunngavissaatinneqarpoq, ingerlatassat inatsimmi pineqartunut ilaasut innuttaasut peqqissusaannik ajoqusiinngitsumik, aammalu isumannaallisaanermut, avatangiisinut, isumalluutinik atuinermut inuiaqatigiinnilu piujuaannartitsinermut tunngatillugu isumannaatsumik, kiisalu naleqquttumik aammalu pissutsini taamaaqataanni nunani tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut naapertuuttumik, suliarineqassasut.

  Imm. 3.  Pissutsit Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut ataatsimoortumik akuutitsiviusumillu oqartussanit suliarineqartussatut isumagineqassapput. Oqartussaq imaluunniit oqartussat Inatsisartut inatsisaat malillugu oqartussat suliarinninnerannik isumaginnittoq tassaavoq, ingerlatassanut pissutsinullu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasunut tunngatillugu, inatsisit allat maleruagassallu malillugit oqartussaq piginnaatitaasoq. Taamaattoq inatsisit imaluunniit maleruagassat allat malillugit oqartussat allat oqartussatut suliarinninnermik ingerlatsisussaappata, tamanna atuutissanngilaq.

  Imm. 4.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartut allallu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut oqartussamik ataasiinnarmik attaveqaqateqartarnissaat aammalu nalunaarutigineqartunik, allakkianik aalajangiinernillu ilaalu ilanngullugit oqartussamit taassumannga tigusaqartarnissaat pillugu tunngaviusoq malillugu oqartussat suliarinninnerat aaqqissuunneqassaaq.

 

  § 2. Namminersorlutik Oqartussat aatsitassanik Kalaallit Nunaanni nunap iluaniittunik atuinissamut piiaanissamullu piginnittussaatitaapput.

 

Atuuffissaa

 

  § 3.  Inatsisartut inatsisaat, Kalaallit Nunaanni nunami akisussaaffeqarfiusumi aamma Kalaallit Nunaata eqqaani imaani akisussaaffeqarfiusumi, nunaviup sumiiffiini aamma aningaasarsiornikkut killeqarfimmi Kalaallit Nunaata akisussaassuseqarfigisaani, atuuppoq.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat sanaartukkanut aaqqissuussinernullu imm. 1 naapertorlugu sumiiffinni inissisimasunut, aammalu ingerlatassanik Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasunik suliaqarnermut atatillugu atorneqartunut, atuuppoq.

 

  § 4.  Inatsisartut inatsisaanni allatut allassimasoqanngippat, silap pissusaanut tunngasunik allanngutsaaliuineq aammalu pinngortitamik allanngutsaaliuineq, avatangiisinik allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassani aamma ilaatinneqarput.

  Imm. 2.  Taarsiinissamut akisussaaffeqarnermut allatullu mingutsitsinermut aamma avatangiisini allatut sunniinermut akisussaaffeqarnermut Inatsisartut inatsisaanni maleruagassanut aamma avatangiisini ajoqusiinernut taarsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassanut tamanna aamma atuuppoq.

 

Nassuiaassutit

 

  § 5.  Aatsitassat aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nassuiarneqartutut paasineqassaaq.

  Imm. 2. Najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnerit paasineqassaaq ingerlatassat, allap matusinissamut pilersaarummik, takuuk § 25, piviusunngortitsineranut aningaasartuutissat missingersorneqartut, assartuussinermut aningaasartuutit ilanngunnagit, annerpaamik 250.000 koruuniullutik.

  Imm. 3.  Aalajangersimasumik najugaqartoq paasineqassaaq, inuk ukiuni siuliini 5-ini Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqarsimasoq aammalu Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaasimasoq, taamaattoq takuuk § 7, imm. 5.

 

Kapitali 2

Akuersissummik peqarani aatsitassanik katersisarneq, piiaaneq annissuinerlu aammalu ilitsersuisoqarluni angalaartitsinerit

 

  § 6.  Ingerlatassani kapitali manna malillugu suliarineqartuni, avatangiisinik innarlitsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni avatangiisinik innarlitsaaliuinermut maleruagassat aamma pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni pinngortitamik illersuinissamut maleruagassat atuuttut nalinginnaasut, malinneqartussaapput.

  Imm. 2.  Kapitali manna malillugu aatsitassanik katersisinnaanermi, piiaasinnaanermi imaluunniit annissisinnaanermi aatsitassat, uranimik il. il., misissueqqaarnermut, ujaasinermut piiaanermullu inerteqquteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu, piiarneqarnissaat inerteqqutaasut, pineqartunut ilaatinneqanngillat.

 

  § 7.  Aalajangersimasumik najugaqartoq, inatsisit allat ataqqillugit, tamatumunnga akuersissummik peqarani aatsitassanik maaniinnarmiittunik katersisinnaavoq kiisalu atortut tigummiaannartakkat atorlugit aatsitassanik piiaasinnaalluni, taamaattoq takukkit §§ 6 aamma 10.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu piiaanermi, sullut isaariaannik imaluunniit itersalianik nappaarissunik imaluunniit nallarissunik, nunamut sanilliullugu uuttorlugu 1 meterinit itinerusunik, pilersitseqqusaanngilaq.

  Imm. 3.  Aalajangersimasumik najugaqartoq, imm. 1 malillugu ingerlatassanik suliaqartoq, taamaalilluni sumiiffimmut ingerlatassanik suliaqarfiusumut pisinnaatitaaffeqalersinnaanngilaq.

  Imm. 4.  Aalajangersimasumik najugaqartoq avammut annissinissamut akuersissuteqarfigineqarani aatsitassanik annissisinnaavoq.

  Imm. 5.  Inuup Kalaallit Nunaannut atassuteqarnera aallaavigalugu tamanna naleqquttutut nalilerneqarpat, aammattaarlu inuk ilinniartitaanermik assigisaanilluunniit pissuteqartumik Kalaallit Nunaata avataaniissimappat, inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq imm. 1-4-mi pineqartunut ilaatinneqarsinnaasoq, Naalakkersuisut qinnuteqartoqarneratigut aalajangersinnaavaat.

 

  § 8.  Inuk qaammatini pingasuni siuliini Kalaallit Nunaanniissimasoq aammalu Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, takuuk § 5, imm. 3, qaammatisiutit malillugit ukiumi ataatsimi 1 kg angullugu aatsitassanik maaniinnarmiittunik inuussutissarsiutiginagu katersisinnaavoq, taamaattoq takukkit §§ 6 aamma 10.

  Imm. 2.  Inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, qaammatini pingasuni siuliini Kalaallit Nunaanniissimasoq, avammut annissinissamut akuersissuteqarfigineqarani makkuninnga annissisinnaavoq:

1)  Aatsitassat imm. 1 malillugu katersorneqarsimasut, taamaattoq annerpaamik 1 kg.

2)  Aatsitassat aalajangersimasumik najugaqartumit pisiarineqarsimappata aammalu pisineq uppernarsarneqarsinnaappat, imm. 1-imi nalingannut killissaliussat saniatigut.

 

  § 9.  Inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, takuuk § 5, imm. 3, aammalu qaammatini pingasuni siuliini Kalaallit Nunaanniissimanngitsoq, aatsitassanik katerseqqusaanngilaq imaluunniit piiaaqqusaanani, taamaattoq takuuk § 11.

  Imm. 2.  Inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, takuuk § 5, imm. 3, aammalu qaammatini pingasuni siuliini Kalaallit Nunaanniissimanngitsoq, inuk tamatumunnga avammut annissinissamut akuersissummik tunineqarsimappat aatsaat, aatsitassanik annisseqqusaavoq, taamaattoq takuuk imm. 3.

  Imm. 3.  Inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, takuuk § 5, imm. 3, aammalu qaammatini pingasuni siuliini Kalaallit Nunaanniissimanngitsoq, aatsitassat aalajangersimasumik najugaqartumit pisiarineqarsimappata aammalu pisineq uppernarsarneqarsinnaappat, tamatumunnga avammut annissinissamut akuersissummik peqarani aatsitassanik inuussutissarsiutigalugu annissisinnaavoq.

  Imm. 4.  Taamaattoq inuk aalajangersimasumik najugaqartuunngitsoq, takuuk § 5, imm. 3, aatsitassanik ilisimatusarnissaq siunertaralugu katersorneqarsimasunik imaluunniit piiarneqarsimasunik, avammut annissinissamik akuersissummik peqarani annissisinnaavoq.

 

  § 10.  §§ 7 aamma 8 malillugit katersineq piiaanerlu sumiiffinni makkunani ingerlanneqaqqusaanngillat:

1)  Sumiiffiit Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummi imaluunniit atortussanut akuersissuteqarnermi pineqartunut ilaasoq.

2)  Sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummi pineqartunut ilaasoq.

3)  Sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 44 malillugu suliakkiussanut najoqqutassami pineqartunut ilaasut, suliakkiussanut najoqqutassap tamanut ammasumik tusarniaassutigalugu nassiunneqareernerata kingorna.

4)  Sumiiffik nunap sannaani eqqissisimatitaasoq.

  Imm. 2.  Sumiiffimmi aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissummi pineqartunut ilaasumi § 7 malillugu piiaanermi, aatsitassat aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissummi pineqartunut ilaatinneqartut, taamaallaat saniatigut tunisassiassatut piiaqqusaapput.

  Imm. 3.  Sumiiffinni aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissummi pineqartunut ilaasuni §§ 7 aamma 8 malillugu katersineq piiaanerlu, ingerlatat aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissut malillugu ingerlanneqartut ataqqillugit, ingerlanneqassapput.

  Imm. 4.  Taamaattoq akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut pisinnaatitsissummik pigisaqartoq tamatumunnga allaganngorlugu atuuttumik isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasoq katersisup uppernarsarsinnaappagu, katersineq piiaanerlu imm. 1 aamma 2 malillugit sumiiffinni imm. 1, nr. 1-3-imi aamma imm. 2-mi pineqartunut ilaasuni ingerlanneqarsinnaavoq.

 

§ 11.  Inuk aalajangersimasumik najugaqartoq, takuuk § 5, imm. 3, tamatumunnga akuersissummik peqarani aatsitassat aamma nunap sannaa takutinniarlugu aalajangersimasumik najugaqartunut aamma aalajangersimasumik najugaqartuunngitsunute ilitsersuisoqarluni angalaarnernik ingerlatsisinnaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu ilitsersuisoqarluni angalaarnerit nalaanni aalajangersimasumik najugaqartuunngitsut, §§ 8-mi aamma 9-mi aalajangersakkat apeqqutaatinnagit, aalajangersimasumik najugaqartutut annertussusilimmik aatsitassanik katersisinnaapput piiaasinnaallutillu.

  Imm. 3.  Aalajangersimasumik najugaqartuunngitsup aatsitassat imm. 1 malillugu ilitsersuisoqarluni angalaarnerup nalaani katersorneqartut imaluunniit piiarneqartut anninnissaat kissaatigippagu, tamanna pillugu §§ 8-mi aamma 9-mi aalajangersakkat atuutissapput.

  Imm. 4. Imm. 1 malillugu angalaarnerni sumiiffiit makkua pineqartunut ilaatinneqarsinnaanngillat:

1)  Sumiiffiit Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummi imaluunniit atortussanut akuersissuteqarnermi pineqartunut ilaasoq,

2)  Sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummi pineqartunut ilaasoq, imaluunniit

3)  Sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 44 malillugu suliakkiussanut najoqqutassami pineqartunut ilaasut, suliakkiussanut najoqqutassap tamanut ammasumik tusarniaassutigalugu nassiunneqareernerata kingorna.

4)  Sumiiffik nunap sannaani eqqissisimatitaasoq.

  Imm. 5.  Taamaattoq akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut pisinnaatitsissummik pigisaqartoq tamatumunnga allaganngorlugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsimasoq katersisup uppernarsarsinnaappagu, imm. 1 malillugu angalaarnerit sumiiffinni imm. 2, nr. 1-imi aamma 2-mi pineqartunut ilaasuni ingerlanneqarsinnaapput.

 

§ 12.  Kapitali manna malillugu aatsitassanik katersisarneq, piiaasarneq annissisarnerlu, tamatumunngalu atatillugu pissutsit, pillugit Naalakkersuisut aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit aatsitassat aalajangersimasut, atortut aalajangersimasut aamma sumiiffiit aalajangersimasut pillugit.
Imm. 2.  Aatsitassat nalingat aalajangerneqariinngippat, aalajangersimasunik tuniniaaneq imaluunniit annissineq ingerlateqqusaanngitsut pillugu aalajangersakkanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 3

Najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissamut kisermaassisussaatitaalluni akuersissut aamma aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummut ikaarsaarneq

 

  § 13.  Naalakkersuisut sumiiffimmut erseqqinnerusumik killissalerneqartumut, atugassarititaasut erseqqinnerusumik aalajangersagaasut tunngavigalugit najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissamut kisermaassisussaatitaalluni akuersissummik tunniussisinnaapput. Akuersissummi ilaatinneqarput aatsitassarsiorluni misissuineq aamma aatsitassanik tamaginnik piiaaneq, aatsitassat, uranimik il. il., misissueqqaarnermut, ujaasinermut piiaanermullu inerteqquteqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu piiarneqarnissaat inerteqqutaasut, ilaanatik.

  Imm. 2.  Akuersissummi pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aatsitassanik akuersissut malillugu piiarneqartunik annissinissamik pisinnaatinneqarpoq, taamaattoq takuuk § 20, imm. 3.

 

  § 14.  Kapitali manna malillugu akuersissummut pisinnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissutip tigunerani aammalu piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat qitiusumik suliffeqarfinnik Nalunaarsuiffimmi nalunaarsuisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimassaaq. Aammattaaq pisinnaatitsissummik pigisaqartoq makkua arlaattut nalunaarsorsimasuussaaq:

1)  Aktiaatileqatigiiffik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq,

2)  piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq, imaluunniit

3)  inuup ataatsip suliffeqarfia Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartoq

  Imm. 2.  Ingerlatseqatigiiffimmi aalajangiisuusumik sunniuteqarneq, akuersissutip pisinnaatitsissummik tigusisussamut tunniunneqarnerani aammalu piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat inunnit piumasaqaatinik makkuninnga tamaginnik naammassinnissimasunit, atorneqassaaq:

1)  Inuk Kalaallit Nunaanni inuit nalunaarsorsimaffianni nalunaarsorsimasumik najugaqassaaq, kiisalu minnerpaamik ukiuni siuliini 5-ni piumasaqaat taanna naammassisimasimassallugu.

2)  Inuk Kalaallit Nunaannut tamakkiisumik akileraartussaatitaassaaq, kiisalu minnerpaamik ukiuni siuliini 5-ni piumasaqaat taanna naammassisimasimassallugu.

3)  Inuk namminersortussaatitaassaaq.

Imm. 3.  Inuup Kalaallit Nunaannut atassuteqarnera aallaavigalugu tamanna naapertuuttutut nalilerneqarpat, aammalu inuk ilinniartitaanermik assigisaanilluunniit pissuteqartumik Kalaallit Nunaata avataaniissimappat, Naalakkersuisut imm. 2, nr. 1 aamma 2 tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit saneqqussinnaavaat.

  Imm. 4.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq piffissami akuersissuteqarfiusumi tamarmi qaammatisiutit malillugit ukiumi ataatsimi akuersissutit 5 angullugit tunineqarsimasinnaavoq. Kinaluunniit ataatsikkut ingerlatseqatigiiffinni pisinnaatitsissummik pigisaqartuusuni 5-nit amerlanerusuni aalajangiisuusumik sunniuteqarsinnaanngilaq.

  Imm. 5.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissut malillugu ingerlatassanik suliaqarnissamut pisariaqartumik sulianut paasisimasaqassaaq aningaasalersuinermullu pisinnaasaqassalluni aammalu akuersissut aamma akuersissut malillugu ingerlatassat pillugit pisussaaffiit naammassisimassallugit.

 

  § 15.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut ukiunut 5-nut akuersissut piffissalerlugu tunniunneqassaaq.

  Imm. 2.  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq akuersissutip tunniunneqarneraniit aallartippoq. Ukioq qinnuteqarfiusoq ukioq 1-itut naatsorsuutigineqassaaq. Taamaattoq akuersissut qaammatisiutit malillugit ukiumi ulloq 1. oktober imaluunniit kingusinnerusumi tunniunneqarpat, qaammatisiutit malillugit ukiup tullia piffissami akuersissuteqarfiusumi ukioq 1-itut naatsorsuutigineqassaaq.

  Imm. 3.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissutip sivitsorneqarnissaanut pisinnaatitaavoq, pisinnaatitsissummik pigisaqartup:

1)  aatsitassanik piiaaneq imaluunniit niuerutigisassatut ingerlatassat allat pillugit ingerlatassanik suliaqarneq aallartissimappagu, aamma

2)  akuersissut pillugu pisussaaffini tamaasa naammassisimappagit.

  Imm. 4.  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq siullermeersumik piffissamut ukiunik 5-nik sivisussusilimmut sivitsorneqassaaq. Tamatuma kingorna piffissaq akuersissuteqarfiusoq piffissamut ukiut pingasukkaarlugit sivitsorneqartassaaq. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup piffissap akuersissuteqarfiusup sivitsorneqartup naanerani imm. 3 nr. 1-2-mi piumasaqaatit naammassisimappagit, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq nutaamik sivitsuinissamut pisinnaatitaavoq.

Imm. 5.  Sivitsuinissaq pillugu qinnuteqaat piffissap akuersissuteqarfiusup naannginnerani Naalakkersuisunit tiguneqareersimassaaq.

Imm. 6.  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq katillugu ukiunit 10-nit sivisunerusumut sivitsuinerit tamaasa, akuersissummut atugassarititaasut allanngortillugit aalajangersarneqarsinnaapput.

  Imm. 7.  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq katillugu ukiunit 30-nit sivisunerusinnaanngilaq.

 

  § 16.  Piffissaq akuersissuteqarfiusoq naappat imaluunniit akuersissut atorunnaarpat, Naalakkersuisunit uterteqquneqarpat imaluunniit tamatumunnga Naalakkersuisut akuersissuteqareernerani pisinnaatitsissummik pigisaqartumit Naalakkersuisunut utertinneqarpat, najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut atorunnaassaaq.

Imm. 2.  Akuersissutip atorunnaarnerani pisinnaatitsissummik pigisaqartup:

1)  Akuersissut malillugu piiaaneq aamma ingerlatassanik suliaqarneq naammassisimassavaa,

2)  matusinissamut pilersaarut ingerlassimassavaa,

3)  matusinermi ingerlatassat suliarineqarnerat naammassisimassavaa aammalu

4)  matusinermi pisussaaffiit allat, tamatuma kingorna avatangiisinut tunngasunik alapernaarsuinermit ilaalu ilanngullugit aamma tamatuma kingorna ingerlatassanit allanit iliuusissanillu allaanerusut, tamaasa naammassisimassallugit.

 

  § 17.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissummut piffissaq akuersissuteqarfiusoq nunaminertamut 1 kvadratkilometerimut aalajangersarneqassaaq.
Imm. 2.  Sumiiffik akuersissuteqarfiusumi sumiiffiit makkua pineqartunut ilaatinneqarsinnaanngillat:

1)  Sumiiffik Inatsisartut inatsisaat malillugu piiaanissamut akuersissummi imaluunniit atortussanut akuersissuteqarnermi pineqartunut ilaasoq.

2)  Sumiiffik aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu kisermaassisussaatitaalluni akuersissummi pineqartunut ilaasoq.

3)  Sumiiffik nunap sannaani eqqissisimatitaasoq.

 

  § 18.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissuteqarnermi sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi avataanilu illunut sanaartukkanullu Naalakkersuisunit akuerineqartunut nunaminertamik atugassiisarnermut piumasaqaatit naammassinissaannut pisussaajunnaarsitsisoqanngilaq.

 

  § 19.  Aatsitassarsiorluni misissuineq aamma aatsitassanik piiaaneq, sioqqutsisumik akuersissuteqarfigineqanngitsumik atortut tigummiaannartakkat atorlugit suliarineqarsinnaapput. Ingerlatassat allat aallartinneqannginneranni kapitali 4-mi maleruagassat malillugit akuersissuteqarfigineqassapput.

 

  § 20.  Naalakkersuisut kapitali manna malillugu akuersissutit amerlanerpaaffissaat pillugu aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Sumiiffik erseqqinnerusumik killissalersorneqartoq najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut inniminnerneqassasoq pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput aalajangiisinnaallutillu.

  Imm. 3.  Aatsitassat nalingisa aalajangersarneqannginneranni aatsitassanik aalajangersimasunik tuniniaaneq imaluunniit annissineq ingerlanneqaqqusaanngitsut pillugu aalajangersakkanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 21.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aatsitassanik peqarfimmik piiarneqarsinnaasumik paasinarsisitsisimappat killissalersuisimallunilu, pisinnaatitsissummik pigisaqartup piiarniagaannik, aammalu akuersissut aamma akuersissut malillugu ingerlatassat pillugit pisussaaffiit tamaasa naammassisimallugit, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat aamma tamatumunnga aalajangersakkat atugassarititaasullu allat malillugit aatsitassanik piiaanissamut akuersissummik tunineqarnissamik pisinnaatitaavoq.

  Imm. 2.  Imm. 1-imi piumasaqaatit naammassineqarsimanersut Naalakkersuisut aalajangiissapput.

  Imm. 3.  Imm. 1 malillugu nutaamik akuersissummik tunniussinermi, sumiiffimmut tassunga najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissamut akuersissut uterteqqinneqassaaq. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup matusinissamut, tamatuma kingorna avatangiisinut tunngasunik il.il. alapernaarsuinissamut pisussaaffii ikaarsaarnissaq sioqqullugu ingerlanneqassanngitsut, kisianni tamatumunnga pisussaaffeqarneq akuersissut nutaaq malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartumut tunniunneqassasoq, pillugu atugassarititaasunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 22.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissummut pisinnaatitsissummik pigisaqartup tunniutissagai pillugu aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput:

1)  Ingerlatassat allat akuersissut malillugu suliarineqareersut taakkualu inerneri pillugit nalunaarusiat.

2)  Nalunaarusiat assilineri, naatsorsukkat, naatsorsuutit aamma allakkiat allat aamma ingerlatat pillugit paasissutissat nalunaarsukkat taakkualu inerneri taakkunanngalu misissugassat aamma pisinnaatitsissummik pigisaqartup nassuiaaneri, inerniliussai tamatumunngalu inassuteqaatai.

Imm. 2.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu tunniussai Naalakkersuisunut tunniunneqartut, tunniunneqarnissaannut piffissamut killigititamiit ukiuni 5-ni isertuussaapput. Taamaattoq pisuni tamaginni akuersissutip atorunnaarnerani isertuussinissaq atorunnaassaaq.

Imm. 3.  Naalakkersuisut nalunaarusiat, paasissutissat nalunaarsukkat, misissugassat aamma nassuiaanerit, inerniliinerit inassuteqaatillu ilaalu ilanngullugit isertuussat pillugit paasissutissat nalinginnaasut, piffissami isertuussiviusussami tamanut saqqummiussinnaavaat. Naalakkersuisut paasissutissanik nalinginnaasunik taamaattunik tamanut saqqummiussinnginnermi paasissutissat pisinnaatitsissummik pigisaqartumut nassiutissavai aammalu minnerpaamik qaammatisiutit malillugit ulluni 14-ini piffissamut naleqquttumik killissaliussap aalajangersagaasup iluani pisinnaatitsissummik pigisaqartoq tassunga oqaaseqaammik nassiussisinnaasoq immaqalu paasissutissanik tamaginnik imaluunniit ilaannik saqqummiussinissamut tunngavilersukkamik akerliliissuteqarsinnaasoq, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq paasissutississallugu. Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq paasissutissanik tamaginnik imaluunniit ilaannik tamanut saqqummiussinissamut akerliliissummik piffissamut killiliussap iluani nassiussippat, aammalu pisinnaatitsissummik pigisaqartup isertuussinissamik soqutigisaqarnerata mianerinissaa, Naalakkersuisut paasissutissanik pineqartunik tamanut saqqummiussinissamut soqutigisaqarnerannit annertunerusorineqarpat, Naalakkersuisut paasissutissat taakkua tamanut saqqummiutissanngilaat.

  Imm. 4.  Piffissaq isertuussiviusoq naappat, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aamma Namminersorlutik Oqartussat nalunaarusiornernik, paasisanik, paasissutissanik nalunaarsukkanik, misissugassanik aamma nassuiaanernik, inerniliinernik inassuteqaatinillu ilaalu ilanngullugit tunniunneqartunik piginnittussaatitaalissapput aammalu killilersorneqanngitsumik atugassiisinnaalissallutik atuisinnaatitaalissallutillu.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut pissutsit imm. 1-4-imi taaneqartut, ilanngullugit nalunaarusiat ilusaat, imai aamma piffissani aalajangersimasuni tunniussisarneq aamma ingerlatanik aalajangersimasunik suliaqarnermi, aamma pisunik imaluunniit pissutsinik aalajangersimasunik pisoqarnera aammalu Naalakkersuisut ingerlatat, pisut aamma pissutsit aalajangersimasut pillugit nalinginnaasunik paasissutissanik tamanut saqqummiinissaannut periarfissaqarneq, pillugit aalajangersakkanik aamma atugassarititaasunik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 4

Akuersissuteqarnerit, ingerlatanik matusinerit qularnaveeqqusiinerillu ilaalu ilanngullugit

 

  § 23.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissummut pisinnaatitsissummik pigisaqartup, atortunit tigummiaannartakkanit allaanerusunik atuilluni piiaaniartup suliarissavai:

1)  piiaanissamut aamma ingerlatassanut tamatumunnga atasunut iliuusissanullu ilaalu ilanngullugit pilersaarut (piiaanissamut pilersaarut), takuuk § 24, aamma

2)  piiaanerup matuneqarneranut aamma suliaqarfiit ilaalu ilanngullugit matuneqarnerannut atatillugu ingerlatassanut iliuusissanullu ilaalu ilanngullugit pilersaarut (matusinissamut pilersaarut), takuuk § 25.

  Imm. 2.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup piiaanermik imaluunniit tamatumunnga piareersaatitut imaluunniit tamatumunnga atatillugu ingerlatassanik suliaqarluni aallartinnginnerani, pilersaarutit Naalakkersuisunit akuerineqarsimassapput.

Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 2 malillugu akuersissuteqarnermi atugassarititaasunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit isumannaallisaanerup, peqqinnissap, avatangiisit allallu attuumassuteqartut mianerineqarnissaannik isumaginninnissaq pillugu atugassarititaasut, ilanngullugit piffissami matusereernerup kingorna alapernaarsuinissaq pillugu atugassarititaasut.

  Imm. 4.  Piiaanermik suliaqarnerup unitsikkallarneqarneranut atatillugu iliuusissat aallartinneqannginneranni Naalakkersuisunit akuersissuteqarfigineqassapput.

  Imm. 5.  Ingerlatassat annertunerusut imaluunniit pingaaruteqartut, ilanngullugit qillerinerit, sullut isaariaannik appartitsineq aamma qaarusuliornerit ilaalu ilanngullugit, pisuni ataasiakkaani tamaginni aallartinneqannginneranni Naalakkersuisunit akuerineqartassapput.

  Imm. 6.  Ingerlatassat aalajangersimasut akuersissuteqarfigineqassanngitsut pillugu aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 24.  Piiaanissamut pilersaarut pisinnaatitsissummik pigisaqartup najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut malillugu aatsitassanik piiaanissaanut aamma ingerlatassaanut tamatumunngalu atatillugu iliuusissaanut pisinnaatitsissummik pigisaqartup pilersaarutaanik imaqassaaq. Piiaanissamut pilersaarummi, tamanna attuumassuteqarpat, pissutsit makkua ilaatigut ilaatinneqassapput:

1)  Piiaaveqarfissamik, suliaqarfissanik allanik aamma illutanik ilaalu ilanngullugit pilersitsineq, ingerlatsineq atuinerlu.

2)  Aatsitassanik piiaaneq, suliarinninneq, uninngasuuteqarneq, assartuussineq aamma tuniniaaneq.

3)  Isumannaallisaaneq, peqqinnissaq, avatangiisit, isumalluutinik atorluaaneq aamma inuiaqatigiinni piujuartitsiviusumik ingerlatsinissaq pillugit ingerlataqarnerit aamma pissutsit.

Imm. 2.  Pissutsit allanngorsimasut tamanna pisariaqartippassuk, imaluunniit Naalakkersuisut tamatuminnga aalajangiippata pisinnaatitsissummik pigisaqartoq piiaanissamut pilersaarummik nutartigaasumik tunniussissaaq aammalu Naalakkersuisut akuersissuteqartissallugit.

 

  § 25.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissamut akuersissut malillugu aatsitassanik piiaanerminik tamatumunngalu atatillugu ingerlataminik iliuusissaminillu unitsitsineranut matusineranullu pilersaarummik, matusinissamut pilersaarut imaqassaaq. Matusinissamut pilersaarummi ilaatigut, tamanna naleqqutsillugu, pissutsit makkua ilaatinneqassapput:

1)  Piiaanerup unitsinneqarnera aamma matuneqarnera, suliareqqiineq, uninngasuuteqarneq, assartuussineq aamma aatsitassanik tuniniaaneq aammalu tamatumunnga atatillugu ingerlatassat.

2)  Piiaanermut atortut, atortut allat aamma illullu piiarneqarnerat.

3)  Sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumit aamma sumiiffinnit kalluarneqartunit allanit pigisat, atortussat, akuutissat eqqagassallu ilaalu ilanngullugit, aatsitassanik piiaanermut, suliareqqiinermut, uninngasuuteqarnermut, assartuussinermut imaluunniit tuniniaanermut imaluunniit akuersissut malillugu ingerlatanut allanut atatillugu atorneqartut, pilersinneqartut imaluunniit kuutsinneqartut, peerneqarnerat.

4)  Sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi aamma sumiiffinni kalluarneqartuni allani pinngortitami ilaalu ilanngullugit saliineq aamma attuumassuteqartunik iluarseeqqinneq.

5)  Akuersissut ilaalu ilanngullugit malillugu ingerlataqarnerit unitsinneqarnerisa matuneqarnerisalu piviusunngortinneqarnerisa kingorna, piffissami tassani alapernaarsuinissaq naleqqussimappat, pissutsinik attuumassuteqartunik alapernaarsuineq.

6)  Ingerlataqarnerit unitsinneqarnerat matuneqarnerallu tamatumalu kingorna alapernaarsuineq ilaalu ilanngullugit pillugit Inatsisartut inatsisaat, akuersissut aamma piiaanissamut pilersaarut ilaalu ilanngullugit malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup pisussaaffiinik naammassinninnissamut qularnaveeqqusiineq.

7)  Matusinissamut pilersaarutip allap piviusunngortitsineranut aningaasartuutissat missingersorneqartut.

Imm. 2.  Pissutsit allanngorsimasut tamanna pisariaqartippassuk, imaluunniit Naalakkersuisut tamatuminnga aalajangiippata, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq matusinissamut pilersaarummik tunniussissaaq aammalu Naalakkersuisut akuersissuteqartissallugit.

 

  § 26.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq Inatsisartut inatsisaat, aalajangersakkat atugassarititaasullu Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut, akuersissut, ingerlatassanut pilersaarutit, pilersaarutinut akuersissuteqarnerit, ingerlatassanut akuersissuteqarnerit aammalu Naalakkersuisut aalajangiineri malillugit pisussaaffimminik naammassinninnissaminut qularnaveeqqusiissasoq aammalu qularnaveeqqusiisimaannassasoq pillugu aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Pissutsit allanngorsimasut tamanna pisariaqartippassuk, imaluunniit Naalakkersuisut tamatuminnga aalajangiippata pisinnaatitsissummik pigisaqartup sapinngisamik piaartumik imm. 1 malillugu qularnaveeqqusissut allanngortissavaa aammalu Naalakkersuisut qularnaveeqqusiissummut allanngortinneqartumut qularnaveeqqummullu akuersissuteqartissallugit.

  Imm. 3.  Imm. 1 aamma 2 malillugit qularnaveeqqusiineq qularnaveeqqullu pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput aalajangiisinnaallutillu.

 

  § 27.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup piffissaq akuersissuteqarfiusoq tamaat ingerlaavartumik:

1)  Sanaartukkat illullu, pisinnaatitsissummik pigisaqartumit pilersinneqartut aammalu pisinnaatitsissummik pigisaqartumit atorneqanngitsut, peertassavai.

2)  Naalakkersuisut allamik akuersissuteqarsimanngippata, tamanna ajornartinnagu, sumiiffinni kalluarneqartuni pinngortitami ilaalu ilanngullugit saaliisassalluni aammalu attuumassutilinnut iluarseeqqittassalluni.

3)  Ingerlatassat sumiiffinni inuit uumasullu angalaartarnerat eqqarsaatigalugu ingerlatissavai.

Imm. 2.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu ingerlatassanik suliaqarnissaq pillugu Naalakkersuisunit peqqusissut malinngippagu, Naalakkersuisut taakku pisinnaatitsissummik pigisaqartup akiligaanik annaasaqaatigisinnaasaanillu ingerlatissavaat.

  Imm. 3.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup imm. 1 malillugu ingerlatassanik suliaqarnissaq pillugu Naalakkersuisunit peqqusissut malinngippagu, pigisat akuersissut imaluunniit akuersissuteqarneq malillugu ingerlatassanik annissinermi atorneqarsimappata aammalu sumiiffinni kalluarneqartuni inissisimappata, sanaartukkat illullu ilaalu ilanngullugit, suliffeqarfinnit inunnillu pineqartunit pigineqartut peerneqarnissaat pillugu suliffeqarfinnut aamma inunnut allanut Naalakkersuisut peqqusissuteqarsinnaapput. Peqqusissuteqarneq malinneqanngippat, Naalakkersuisut sanaartukkat illullu ilaalu ilanngullugit inuup imaluunniit suliffeqarfiup akiligassaanik annaasaqaatigisinnaasaanillu piissavaat.

 

  § 28. Pisinnaatitsissummik pigisaqartup akuersissut aamma najukkani aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissamut akuersissut malillugu ingerlataqarnerit pillugit pisussaaffimminik naammassinninnissaata tungaanut, pisinnaatitsissummik pigisaqartup pigisai nalillit § 27, imm. 2 malillugu.

  Imm. 2.  Suliffeqarfiup imaluunniit inuup pineqartup Naalakkersuisut iliuuseqarneri § 27, imm. 3 malillugu suliarineqartut pillugit Naalakkersuisunut pisussaaffimminik naammassinninnissaasa tungaanut, suliffeqarfiit imaluunniit inuit pigisai nalillit § 27, imm. 3 malillugu peerneqartut. 

  Imm. 3. Imm. 1 imaluunniit 2 malillugu pisussaaffeqartup piffissamut killiliussap naleqquttup Naalakkersuisunit aalajangersagaasup iluani imm. 1 imaluunniit 2 malillugu Naalakkersuisunut pisussaaffini naammassisimanngippagit, Naalakkersuisut pigisat nalillit tamanut ammasumik kaattaassilluni tuniniaanikkut tuniniartissinnaavaat aammalu aningaasat kaattaassilluni tuniniaanermeersut pisussaaffeqartup pisussaaffiisa naammassinissaannut atorsinnaallugit.

  Imm. 4.  Imm. 3 malillugu tamanut ammasumik kaattaassilluni tuniniaanerup ingerlanneqannginnerani imm. 1 imaluunniit 2 malillugu pisussaaffeqartoq aammalu sapinngisamik kinaluunniit alla, pigisanut nalilinnut tunngatillugu pisinnaatitaaffii imaluunniit pisussaaffii tuniniaanermit kalluarneqartussatut ilimagineqartariaqartut, pineqartup najugaa ilisimaneqarsimappat, minnerpaamik sapaatit akunnerini marlunni ilimasaaraluni kaattaassilluni tuniniaanissaq pillugu nalunaarfigineqassapput.

  Imm. 5.  Imm. 3 malillugu tamanut ammasumik kaattaassilluni tuniniaanermi Naalakkersuisut pigisat nalillit ataasiakkaat taakkua kaattaassilluni tuniniaasut ataatsimoorfianni imaluunniit elektroniskimik kaattaassilluni tuniniaanermi tuniniarneqartussatut neqeroorutigissavai. Naalakkersuisut naliliippata kaattaassilluni tuniniaanermi nutaami annertunerujussuarmik neqeroortumik pissarsisoqarsinnaasoq, kaattaassilluni tuniniaaneq nutaaq ingerlanneqassasoq, kaattaassilluni tuniniaanerup pineqartup naammassinerani Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.

  Imm. 6.  Imm. 1 imaluunniit 2 malillugu pisussaaffeqartoq piffissamut killiliussap naleqquttup Naalakkersuisunit aalajangersarneqartup iluani, aningaasartuutit tamatumunnga atasut, taakku qaffasinnerusumik neqeroortoqarnerani matussuserneqassanngikkaluarpata, akilernissaannut ingerlaannaq qularnaveeqqusiilluni, nutaamik kaattaassilluni tuniniaanissaq piumasarisinnaavaa. Kinaluunniit alla pigisanut nalilinnut tunngatillugu neqeroorummi pisinnaatitaaffimminik tamakkiisumik matussusiivigineqanngitsoq, taamaaliorsinnaavoq.

  Imm. 7. Imm. 3 malillugu tamanut ammasumik kaattaassilluni tuniniaanermi aningaasartuutit imm. 1 imaluunniit 2 malillugu pisussaaffeqartumit akilerneqassapput aammalu piumasaqaatit allat tamaasa sioqqullugit kaattaassilluni tuniniaanerup aningaasartaannit akilerneqarsinnaallutik.

  Imm. 8.  Kaattaassilluni tuniniaanermut aningaasartuutit akilernissaannut atorneqartussanit, takuuk imm. 7, Naalakkersuisut piumasaqaataannit, takuuk imm. 1 imaluunniit 2, aammalu pigisamut tunngatillugu pisinnaatitaaffinnit allanit, kaattaassilluni tuniniaanermi annertunerusumik tunisineq iluanaaruteqarfiuppat, tunisinermi iluanaarutaasut sinneruttut pigisamit piginnittumut tunniunneqassapput. Pigisamik piginnittoq ilisimaneqanngippat, tunisinermi iluanaarutit ilai sinneruttut nunap karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 5

Royalty

 

  § 29.  Najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq royaltynik akiliissasoq, aalajangersakkanik imaluunniit atugassarititaasunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, ilaatigut ilanngullugit:

1)  Royalty aatsitassat piiarneqartut tunngavigalugit naatsorsorneqartut (tunisassiornermut royalty), ilanngullugit assersuutigalugu taakku oqimaassusaat (oqimaassutsinut royalty) imaluunniit taakkua imaqqortussusaat (imaqqortussutsinut royalty).

2)  Royalty aatsitassat piiarneqartut tunineqarneranni akigititaq imaluunniit tunisinermi allatut nalinga (tunisinermi royalty) tunngavigalugu naatsorsorneqartoq.

3)  Royalty pisinnaatitsissummik pigisaqartup akuersissummi pineqartunik suliaqarnerani aningaasaqarnikkut pissarsiaasa (pissarsianit royalty) ilaanneersoq.

  Imm. 2. Imm. 1 malillugu royaltynut aalajangersaasoqarsimappat, pisinnaatitsissummik pigisaqartup suliaqarnerata akuersissummi pineqartunut ilaasup akileraaruserneqannginnissaa Naalakkersuisut akuerisinnaavaat:

1)  suliffeqarfik taamaalilluni royaltynik minnerpaamik akileraarusiisoqaraluarpat nammagassiisussaagaluarneratut nammagassiitigisumik pisussaaffilerneqarsimalluni, aammalu

2)  royalty Namminersornermut inatsimmi § 7-imi tamakkiisumik pineqartunut ilaappat.

 

Kapitali 6

Ujaraaqqanik, ujaqqanik aatsitassanillu assigisaannik atortussiassanut akuersissuteqarneq

 

  § 30.  Naalakkersuisut sumiiffimmut erseqqinnerusumik killissalersorneqartumut ujaraaqqanik, ujaqqanik, sioqqanik assigisaannillu aatsitassanik, Kalaallit Nunaanni illuliornermik suliassami imaluunniit attaveqaasersuutinut suliassami kiisalu ingerlatassanut tamatumunnga atasunut, illuliornermut atortussatut imaluunniit sanaartornermut atortussatut atugassanik, atugassarititaasut erseqqinnerusumik aalajangersarneqartut tunngavigalugit piiaanissamut akuersissuteqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffeqarfimmut imm. 1-imi taaneqartumut atugassanik nunaminertanik atugassiineq, nunaminertanut inatsisini maleruagassat malillugit kommunalbestyrelsimit akuerineqassaaq.

 

  § 31.  Atortussanut akuersissuteqarneq malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartoq akuersissuteqarnermi aammalu piffissami akuersissuteqarnerup atuuffissaani tamarmi Qitiusumik suliffeqarfinnik Nalunaarsuiffimmi nalunaarsuisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiummik ingerlatsisutut nalunaarsorsimassaaq. Aammattaaq pisinnaatitsissummik pigisaqartoq makku arlaattut nalunaarsorsimasuussaaq:

1)  Aktiaatileqatigiiffik Kalaallit Nunaanni inissisimasoq.

2)  Piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffik Kalaallit Nunaanni inissisimasoq.

3)  Inuup ataatsip suliffeqarfia Kalaallit Nunaanni inissisimasoq.

4)  Kalaallit Nunaanni kommuni.

 

  § 32.  Atortussanut akuersissuteqarneq malillugu ingerlatassat isumannaallisaanermut, peqqinnissamut avatangiisinullu tunngatillugu isumannaatsumik ingerlanneqassapput.

Imm. 2.  Naalakkersuisut akuersissuteqarneq aamma Inatsisartut inatsisaanni siunertamut aalajangersakkanullu allanut naapertuuttumik akuersissuteqarneq malillugu ingerlatassat pillugit pissutsit attuumassuteqartut tamaasa pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit atortussanut akuersissuteqarneq malillugu ingerlatassat immikkut akuersissuteqarfigineqartariaqartut kiisalu kapitali 4-mi aamma 10-mi aalajangersakkat atorneqarsinnaallutik.

 

  § 33.  Atortussanut akuersissuteqarneq naapertorlugu ingerlatassat sumiiffinni makkunani ingerlanneqaqqusaanngillat:

1)  Sumiiffiit Inatsisartut inatsisaat manna malillugu piiaanissamut akuersissummi pineqartunut ilaasoq,

2)  sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu kisermaassisussaatitaalluni akuersissummi pineqartunut ilaasoq, imaluunniit

3)  sumiiffik nunap sannaani eqqissisimatitaasoq.

 

Kapitali 7

Aatsitassanik annissineq

 

  § 34.  Naalakkersuisut suleqatigisamut allamut, najukkami aatsitassanut tunngasunik suliaqarnissanut akuersissut malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartumit allaanerusumut, suleqatigisaq pineqartoq aatsitassanik inatsisit malillugit piiarneqarsimasunik imaluunniit misileraanissamut tiguneqarsimasunik annissinissaanut akuersissuteqarsinnaapput.

  Imm. 2.  Akuersissuteqarneq, takuuk imm. 1, atugassarititaasut erseqqinnerusumik aalajangersarneqartut tunngavigalugit akuerineqarsinnaavoq.

 

Kapitali 8

Avatangiisinik allanngutsaaliuineq, silap pissusaanik allanngutsaaliuineq aamma pinngortitamik allanngutsaaliuineq

 

  § 35.  Avatangiisinik, silap pissusaanik aamma pinngortitamik allanngutsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat avatangiisit, silap pissusaata pinngortitallu illersorneqarnerannut iluaqutaassapput, taamaalilluni inuiaqatigiinni ineriartortitsineq, inuit inuuniarnerminni atugaat aammalu uumasut naasullu piujuartinnissaat ataqqillugit piujuartitsiviusumik tunngavilimmik pissalluni.

  Imm. 2.  Avatangiisinik, silap pissusaanik aamma pinngortitamik allanngutsaaliuinissaq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassani siunertarineqarpoq ingerlatassanit:

1)  inuit peqqissusaannut navianartorsiortitsisinnaasunit,

2)  uumasunik, naasunik, imaluunniit nunami imaluunniit imaani imaluunniit nunap iluani pinngortitami naleqartitanik ajoqusiisinnaasunit,

3)  nunamik, imaanik, nunap iluanik imaluunniit pinngortitami pisuussutinik pisussaatitaalluni atuinissamut akornusiisinnaasumit,

4)  inuit inuuniarnerminni atugarisaannik ajornerulersitsisinnaasunit imaluunniit

5)  naleqartitanik imaluunniit ingerlatassanik sukisaarsaarutissanik ajornerulersitsisinnaasunit, avatangiisinik, silap pissusaanik pinngortitamillu mingutsitsinissamik allatullu sunniinissamik pitsaaliuinissaq, killilersimaarinissaq akiuiniarnissarlu.

  Imm. 3.  Imm. 2-mi allassimasunut atatillugu pingaartumik siunertarineqarpoq:

1)  nunami, imaani, immap naqqani, nunap iluani, imermi, silaannarmi mingutsitsinissamik, silap pissusaanut tunngasunut ajoqusiisumik sunniinissamik kiisalu sajukulaartitsinermi ajoqutissartaqalersitsinissamik nipiliornernillu ajoqutissartaqalersitsinissamik pitsaaliuinissaq, killilersimaarinissaq akiuiniarnissarlu,

2)  aatsitassanik allanillu pisuussusinik atuinerup maangaannartitsinerullu killilersimaarnissaa,

3)  teknologiimik minguinnerusumik atuinerulernissaq, aamma

4)  atoqqiisarnerunissaq aammalu eqqakkanik igitsinermut atatillugu ajornartorsiuteqartarnerup killilersimaarnissaa.

 

  § 36.  Teknikki pissarsiarineqarsinnaasoq pitsaanerpaaq atorlugu suut anguneqarsinnaanersut, avatangiisinik, silap pissusaanik pinngortitamillu allanngutsaaliuineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat atorneqarneranni allaffissornikkullu aqunneqarneranni pingaartinneqassaaq, ilanngullugit sanaartukkat, maskiinat, atortut, sulianik ingerlatitsinerit, teknologiit, nioqqutissiassat, akuutissat atortussallu mingutsitsinnginnerusut, aammalu iliuusissat mingutsitsinermik akiuiniarnermi. Nalilersuinermi tassani teknologiimik minguinnerusumik atuinikkut suliniutissat pitsaaliuisussat pingaartumik pingaartinneqassapput.

  Imm. 2.  Mingutsitsinissamik pitsaaliuinermut pakkersimaarinninnermullu iliuusissat annertussusaannik suussusaannillu naliliinermi, isumalluutinik maangaannartitsinissap sapinngisamik annertunerpaamik killilersimaarneqarnissaa siunertaralugu, avatangiisit silarliit qanoq issusaat aammalu mingutsitsinerup taakkununnga aammalu akuutissat atortussallu kuuffiini tamaginni sunniinissaa pingaartinneqassaaq.

 

  § 37. Kinaluunniit ingerlatassanik Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumik aammalu mingutsitsisinnaasumik aallartitsiniartoq, mingutsitsinissap navianaateqarnera sapinngisamik annertunerpaamik killilersimaarneqartussanngorlugu suliaqarnissamut piffissamik aammalu suliaqarnissap sumiiffissaanik toqqaassaaq. Ingerlatassat ingerlanneqarnissaannut piffissamik sumiiffimmillu toqqaanermi sumiiffimmi pinngortitaq qanorlu issusaa, ilanngullugu maannakkut atuinissaq siunissamilu pilersaarutigineqartoq, aammalu imermik maangaannarnikumik, eqqagassanik allanillu akuutissanik atortussanillu, mingutsitsisartunik naapertuuttumik igitsinissamut periarfissat eqqarsaatigineqassapput.

  Imm. 2.  Kinaluunniit ingerlatassanik mingutsitsisinnaasunik aallartitsiniartoq, aallartitsisoq imaluunniit suliaqartoq, iliuusissanik mingutsitsinermut tassunga pitsaaliuisussanik pakkersimaarinnittussanillu aalajangersaassaaq, aammalu ingerlatassat pilersinneqarnissaat, aaqqissuunneqarnerat ingerlanneqarnerallu sapinngisamik annikinnerpaamik mingutsitsinermik malitseqartussanngorlugu aaqqissuutissallugu, takuuk § 36.

  Imm. 3. Kialuunniit ingerlatassanik mingutsitsisinnaasunik aallartitsiniartup, aallartitsisup imaluunniit suliaqartup, sanaartugaatit ilaalu ilanngullugit, ilanngullugit maskiinat, atortut immaqalu unnuisarfiit, toqqarneqarneranni, pilersinneqarneranni aaqqissuunneqarnerannilu mingutsitsinerup, aniatitsinerit, eqqagassaqalertarnerit isumalluutinillu atuinerup sapinngisamik pitsaanerpaamik killilersimaarneqarnissaat qulakkiissavaa. Tamanna aamma ingerlatsinerup aaqqissuunneqarnerani qulakkeerneqassaaq, ilanngullugit aatsitassarsiorluni misissuinerup ingerlanissaanik, piiaanerup ingerlanissaanik, suliaqarnerit ingerlanissaannik, nioqqutissiassanik, akuutissanik atortussanillu ingerlatsinermut atatillugu atorneqartussanik aammalu upalungaarsimanermut mingutsitsinernillu akiuiniarnernut suleriaasissanik toqqaanermi.

 

  § 38.  Suliffeqarfik imaluunniit inuk avatangiisinik allanngutsaaliuineq imaluunniit mingutsitsinissamik pitsaaliuineq, mingutsitsinermik killilersimaarineq imaluunniit akiuiniarneq pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu pisussaaffeqarpat, tamanna teknikkikkut, suliaqarnikkut aningaasaqarnikkullu pineqartumut periarfissaasimappat, pineqartup pisussaaffiit naammassineqarneranni teknikkimik pissarsiarineqarsinnaasumik pitsaanerpaamik aammalu iliuusissanik mingutsitsinermik akiuiniarnissamut sapinngisamik pitsaanerpaanik atuisoqarnera qulakkiissavaa siuarsassallugulu, takukkit §§ 36 aamma 37.

  Imm. 2.  Suliffeqarfiup imaluunniit inuup Inatsisartut inatsisaat malillugu avatangiisini aarlerinaataasut paasineqarnissaat, nalilersorneqarnissaat aammalu suliaqarnermi naapertuuttumik ajornartinnagu sapinngisamik annertunerpaamik annikillisinneqarnissaat isumagisussaappagu, tamanna teknikkikkut, suliaqarnikkut aningaasaqarnikkullu pineqartumut periarfissaasimappat, pineqartup avatangiisinik allanngutsaaliuinissaq eqqarsaatigalugu aammattaaq teknikkimik pissarsiarineqarsinnaasumik pitsaanerpaamik aammalu iliuusissanik mingutsitsinermik akiuiniarnermut sapinngisamik pitsaanerpaanik atuisoqarnera qulakkiissavaa siuarsassallugulu, takukkit imm. 1 aamma §§ 36 aamma 37.

  Imm. 3.  Imm. 2 malillugu pisussaaffiit aamma pisuni makkunani atuupput:

1)  Suleqatigisap allap sulinissaq imaluunniit ingerlatassat allat avatangiisini aarlerinaataasut paasineqartussanngorlugit, nalilersorneqartussanngorlugit imaluunniit suliaqarnermi naapertuuttumik ajornartinnagu sapinngisamik annertunerpaamik annikillineqartussanngorlugit pilersaarusiussagai, suliffeqarfiup imaluunniit inuup isumagisussaappagu.

2)  Suleqatigisap allap sulinissaq imaluunniit ingerlatassat allat avatangiisini aarlerinaataasut paasineqartussanngorlugit, nalilersorneqartussanngorlugit imaluunniit suliaqarnermi naapertuuttumik ajornartinnagu sapinngisamik annertunerpaamik annikillineqartussanngorlugit pilersaarusiorsimanerai nakkutigineqarnissaa, suliffeqarfiup imaluunniit inuup isumagisussaappagu.

3)  Suliffeqarfik imaluunniit inuk avatangiisini aarlerinaataasut paasineqarnissaannut, nalilersorneqarnissaannut aammalu suliaqarnermi naapertuuttumik sapinngisamik annertunerpaamik annikillisinnissaannut peqataasussaappat.

4)  Avatangiisini aarlerinaataasut paasineqartussanngorlugit, nalilersorneqartussanngorlugit aamma suliaqarnermi naapertuuttumik ajornartinnagu sapinngisamik annertunerpaamik annikillineqartussanngorlugit suliaqarnerup ingerlannissaanut pisariaqartumik ilinniartinneqassasoq ilitsersorneqassasorlu sulisitsisup imaluunniit suliffeqarfiup allap imaluunniit inuup allap isumagisussaappagu.

5)  Avatangiisini aarlerinaataasut aarlerinaataajunnaarnissaat imaluunniit annikillisinnissaat suliffeqarfiup imaluunniit inuup isumagisussaappagu.

6)  Sanaartukkat, aaqqissuussinerit, umiarsuit imaluunniit angallatit allat, ilanngullugit pineqartup sannai, aaqqissugaanera atortulersugaanera ilaalu ilanngullugit, avatangiisitigut tamakkiisumik isumannaatsuusut, suliffeqarfiup imaluunniit inuup qulakkeertussaappagu.

 

  § 39. Ingerlatassamut imaluunniit sanaartukkamik pilersitsinissamut ingerlatsinissamullu, Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumut, akuersissuteqarnissaq pillugu aalajangiinerni ilaatigut mianerisassat pingaartinneqassapput:

1)  Avatangiisinut, silap pissusaanut pinngortitamullu tunngasunut ajorseriartitsinissap imaluunniit allatut sunniinerlunnissap pinngitsoortinnissaa.

2)  Nunami namminermi nunanilu tamalaani pinngortitamik allanngutsaaliuiffiusussatut toqqagaasuni pinngortitap aammalu pinngortitami suussutsit uumasullu najortagaasa ajorseriartinnissaasa aammalu uumasut sumiiffiit toqqarneqarneranni pineqartut akornusersorneqarnissaasa pinngitsoortinnissai.

 

  § 40. Ingerlatassaq imaluunniit sanaartugaq Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasoq avatangiisinut, silap pissusaanut pinngortitamullu tunngasunut annertuumik sunniuteqarsinnaassasoq ilimagineqartariaqarpat, akuersissuteqarneq ingerlatassap imaluunniit sanaartukkap avatangiisinut, silap pissusaanut pinngortitamullu tunngasunut sunniutissaannik nalilersuineq tunngavigalugu, aammalu tamat aamma oqartussat kattuffiillu kalluarneqartussat tamatumunnga oqaaseqaateqarnissamut periarfissaqareernerisa kingorna, aatsaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq. Nalilersuineq kapitali 10-mi avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermut maleruagassat malillugit pissaaq.

  Imm. 2.  Ingerlatassaq imaluunniit sanaartugaq Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasoq sumiiffinnut pinngortitamik illersuiviusunut nunami namminermi imaluunniit nunani tamalaani toqqagaasunut annertuumik sunniuteqarsinnaasoq ilimagineqartariaqarpat, ingerlatassap imaluunniit sanaartukkap taassuma piujuartinnissaanut siunertaasut eqqarsaatigalugit sumiiffimmi sunniutissaannut nalilersuineq tunngavigalugu aatsaat akuersissuteqarfigineqarsinnaavoq. Tamanna Naalakkersuisut naapertuuttutut isigippassuk, akuersissuteqannginnermi sumiiffimmi sunniutaasussanik nalilersuineq pillugu tamat oqaaseqarnissamut periarfissinneqassapput.

  Imm. 3.  Pisuni imm. 1-2-mi taaneqartuni, ingerlatassaq imaluunniit sanaartugaq sumiiffiit nunami namminermi imaluunniit nunani tamalaani pinngortitamik illersuiviusut qanoq issusaannut ajoqusiissanngippat, imaluunniit inuiaqatigiit soqutigisaat annertuut, ilanngullugit inooqatigiinnermut imaluunniit aningaasaqarnermut tunngasut, ingerlatassat suliarineqarnissaat imaluunniit sanaartukkamik pilersitsinissaq ingerlatsinissarlu pisariaqalersippassuk, aatsaat akuersissuteqartoqarsinnaavoq, taamaattoq takuuk imm. 4.

  Imm. 4.  Ingerlatassaq imaluunniit sanaartugaq sumiiffimmut nunami namminermi imaluunniit nunani tamalaani pinngortitami illersuiviusumi pinngortitap qanoq issusaanik pingaartitsiviusumi imaluunniit suussusaanik pingaartitsiviusumut annertuumik sunniuteqarsinnaassasoq ilimagineqartariaqarpat, inuit peqqissusaat, tamat isumannaatsuunissaat imaluunniit avatangiisinut annertuumik iluaqutaasumik sunniuteqartitsinissaq eqqarsaatigalugit tamanna pisariaqarpat, imaluunniit inuiaqatigiit soqutigisaat allat eqqarsaatigalugit ingerlatassap suliarineqarnissaa imaluunniit sanaartukkap ingerlanneqarnissaa pisariaqarpat, Naalakkersuisut pisuni imm. 3-mi taaneqartuni ingerlatassanut imaluunniit sanaartukkamut aatsaat akuersissuteqarsinnaapput.

  Imm. 5.  Naalakkersuisut imm. 3-mi imaluunniit 4-mi pineqartunut ilaasunut akuersissuteqarpata, Naalakkersuisut naleqquttunik taarsiullugu iliuusissanik aalajangersaassapput, ilanngullugit akuersissuteqarnermut atugassarititaasut. Taarsiullugu iliuusissanut aningaasartuutit akuersissuteqarfigineqarnissamik qinnuteqartumit matussuserneqassapput.

 

  § 41. Naalakkersuisut avatangiisinik, silap pissusaanik pinngortitamillu allanngutsaaliuineq aamma pissutsit §§ 35-40-mi taaneqartut pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu avatangiisinik, silap pissusaanik pinngortitamillu allanngutsaaliuineq pillugu nunami namminermi maleruagassat, isumaqatigiissutit imaluunniit malittarisassat atorneqarnissaat pillugu.

 

  § 42. Sumiiffimmi akuersissuteqarfiusumi avataanilu ingerlatassanik Inatsisartut inatsisaanni pineqartunik ilaasunik suliaqarnermut atatillugu avatangiisit, silap pissusaa pinngortitarlu pillugit aammalu ingerlatassat pissutsillu allat Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 9

Avatangiisinik ajoqusiineq aamma avatangiisinut akisussaaffik

 

  § 43. Avatangiisini ajoqusiineq paasineqassaaq:

1)  Nunamik, imaani, immap naqqanik aamma nunap iluanik, imermi imaluunniit silaannarmi mingutsitsineq.

2)  Silap pissusaanut tunngasunut mingutsitsineq imaluunniit allatigut pitsaanngitsumik sunniineq.

3)  Pinngortitami, ilanngullugit inuit, uumasut imaluunniit naasut, allatut annertuumik pitsaanngitsumik sunniineq imaluunniit annertuumik akornusersuineq.

  Imm. 2.  Kapitali manna malillugu akisussaasuusoq paasineqassaaq tassaasoq ingerlatassamik Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumik suliaqartoq, aqutsisoq imaluunniit suliarineqarneranik.

 

  § 44.  § 43, imm. 2 malillugu ingerlatassamut tunngatillugu akisussaasuusoq akuersissut imaluunniit akuersissuteqarneq malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartuunani allaappat, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aamma ingerlatassamut akisussaasuussaaq. Taamaattoqarnerani suleqataasut taakku marluk ataatsimoorlutik aammalu tamarmik immikkut kapitalimi matumani maleruagassat malillugit tamakkiisumik pisussaaffeqassapput akisussaasuussallutillu.

  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu ingerlatassamut, avatangiisinut ajoqusiisimasumut imaluunniit ajoquseeqataasimasumut imaluunniit avatangiisinut ajoqusiinissamik annertuumik navianartorsiortitsisimasumut akisussaasuusoq, avatangiisinut ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisinut ajoqusiinissamik annertuumik navianartorsiortitsinermut akisussaasuuvoq. Ajoqusiineq imaluunniit ajoqusiinissamik annertuumik navianartorsiorneq pissutsit pisinnaasut malitsigisaannik pilersimagaluarpalluunniit, avatangiisinut ajoqusiineq imaluunniit avatangiisinut ajoqusiinissamik annertuumik navianartorsiortitsinerup qanoq pilersimanera apeqqutaatinnagu tamanna atuuppoq.

 

  § 45.  Avatangiisinut ajoqusiinissamik annertuumik navianartorsiortitsinermut akisussaasuusoq pitsaaliuilluni iliuusissanik pisariaqartunik, avatangiisinut ajoqusiinissamut annertuumik navianartorsiortitsinermik pinngitsoortitsisinnaasunik, ingerlaannaq aallartitsissaaq, aammalu navianartorsiorneq aamma iliuusissat aallartinneqartut pillugit Naalakkersuisut kalerrissallugit.

  Imm. 2. Avatangiisinut ajoqusiinermut akisussaasuusoq suliniutinik ajoqusiinerup annertussusaanik killilersimaarinnissinnaasunik aammalu ajoqusiinerup annertunerulernissaanik pinngitsoortitsisinnaasunik suliaqarnikkut ingerlanneqarsinnaasunik ingerlaannaq aallartitsissaaq, aammalu Naalakkersuisut ajoqusiineq suliniutillu pillugit ilisimatissallugit.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit pisussaaffiit naammassineqarnerannut nakkutilliissapput, aammalu naammassinninnissaat aamma tamatumunnga atatillugu iliuusissanik suliaqarnissaq pillugu peqqusisinnaallutik.

 

  § 46.  Paasissutissanik avatangiisini ajoqusiisoqarsimanersoq imaluunniit avatangiisini ajoqusiinissaq annertuumik navianaateqarnersoq nalilersuinissamut pingaaruteqartunik akisussaasuusoq tunniussissasoq Naalakkersuisut peqqusisinnaapput. Avatangiisini ajoqusiinermut imaluunniit avatangiisini ajoqusiinissap annertuumik navianaateqarneranut pissutaasut taakkualu sunniutissaasa paasinarsisinneqarnissaat siunertaralugu, akisussaasuusoq nammineq akilikkaminik misissuinernik, misissueqqissaarnernik, akuutissanik imaluunniit atortussanik uuttortaanernik assigisaannilluunniit suliaqassasoq, Naalakkersuisut ilaatigut peqqusisinnaapput.

  Imm. 2. Akisussaasuusup pigisamut aalaakkaasumut imaluunniit sumiiffimmut mingutsinneqarsimasutut paasineqartumut imaluunniit peqqusissuteqarneq malillugu ingerlatassat suliarineqarfissaannut atuisinnaatitaannginnera apeqqutaatinnagu, imm. 1 malillugu peqqusisinnaavoq. Peqqusissuteqarnermi pigisap aalaakkaasup mingutsinneqartup imaluunniit sumiiffiup mingutsinneqartup ilaalu ilanngullugit iluarseqqinneqarnissaanut pisussaaffeqarneq aalajangersarneqarsinnaavoq.

Imm. 3.  Akisussaasuusoq pigisamut aalaakkaasumut imaluunniit sumiiffimmut atuisinnaatitaanngippat, akisussaasuusup imaluunniit allat misissuinernik imaluunniit iluarseeqqinnernik ilaalu ilanngullugit suliaqarnerat akuereqqullugu Naalakkersuisut pigisamut aalaakkaasumut imaluunniit sumiiffimmut atuisinnaatitaasoq peqqusinnaavaat.

  Imm. 4.  Imm. 3 malillugu peqqusissuteqarneq pigisamut aalaakkaasumut imaluunniit sumiiffimmut imm. 1 malillugu peqqusissuteqarneq malillugu ingerlatassat suliarineqarfissaannut atuisinnaatitaasumut kimulluunniit pisussaaffiliivoq.

 

  § 47. Kapitalimi matumani maleruagassani pineqartunut ilaasumik avatangiisini ajoqusiisoqarsimappat imaluunniit avatangiisini ajoqusiinissaq annertuumik navianaateqarpat, Naalakkersuisut kapitalimi matumani maleruagassat malillugit tamatumunnga immaqalu iliuusissaanik ilaalu ilanngullugit aalajangiissapput.

Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 malillugu aalajangiineq Naalakkersuisut nittartagaanni imaluunniit allatut naleqquttumik tamanut saqqummiutissavaat. Avatangiisini ajoqusiisoqarsimasoq imaluunniit avatangiisini ajoqusiinissaq annertuumik navianaateqartoq imm. 1 malillugu aalajangiinerup tamanut saqqummiunneqarnera akisussaasuusup akiligassaanik pissaaq.

 

  § 48. Avatangiisinut akisussaaneq pillugu aalajangersakkanik atugassarititaasunillu erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu aalajangersakkat kapitalimi matumani taaneqartut atuutsinneqarnissaat pillugu.

 

Kapitali 10

Inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik ingerlatsinermik naliliineq (VSB) aamma avatangiisinik nalilersuineq (VVM)

 

  § 49.  Ingerlatassaq Naalakkersuisut naliliinerat malillugu avatangiisinut annertuumik sunniuteqarsinnaasutut, imaluunniit inuiaqatigiinnut tunngasunut annertuumik sunniuteqarsinnaassasoq ilimagineqartariaqarpat, qinnuteqartoq imaluunniit pisinnaatitsissummik pigisaqartoq suliassamut nassuiaammik Naalakkersuisunut nassiussissaaq.

  Imm. 2.  Suliassanut nassuiaat imm. 1 malillugu nassiunneqartoq tunngavigalugu, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermik (VVM) aamma inuiaqatigiinni piujuaannartitsisumik ingerlatsinermik naliliinermik (VSB) suliaqassasoq, Naalakkersuisut aalajangiissapput. Pissutsit VVM-imut aamma VSB-imut attuumassuteqartut pillugit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat taannalu naapertorlugu aalajangersakkat, ilanngullugit nassuiaatit, piareersaataasumik tusarniaaneq aamma tusarniaaneq, taamaattoqassappat ingerlatassani pisariaqartutut annertussusilimmik naleqqussarlugit toqqaannartumik atuutissapput.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit pissutsit pillugit aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 50. Avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuineq suliarineqartussaanngippat aammalu ingerlatassanut VVM-imut nassuiaat suliarineqartussaanngippat, suliniutissanik pitsaaliuisussanik nalilersuineq (VFT) tamatumunngalu nassuiaat (VFT-imut nassuiaat) suliarineqassasut Naalakkersuisut aalajangersinnaapput. VFT aamma VFT-imut nassuiaat pillugit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat taannalu naapertorlugu aalajangersakkat, taamaattoqassappat ingerlatassani pisariaqartutut annertussusilimmik naleqqussarlugit toqqaannartumik atuutissapput.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 aamma 2 malillugit pissutsit pillugit aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 11

Pissutsit nalinginnaasut

 

  § 51.  Naalakkersuisut akuersissut imaluunniit akuersissuteqarneq atorunnaartoq imaluunniit uterteqquneqarsinnaasoq pillugu atugassarititaasunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput imaluunniit aalajangiisinnaallutik.

  Imm. 2.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup akuersissutip imaluunniit akuersissuteqarnerup uterteqquneqarnera imaluunniit tamatuma malitsigisaanik annaasaqarneq tunngavigalugit Naalakkersuisunut taarsiinissamik piumasaqaateqarsinnaanngilaq imaluunniit allanik piumasaqaateqarsinnaanani.

 

  § 52.  Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat malillugu qinnuteqaatinut allatigullu atortussanik nassiussinermut ilusiliussassanut piumasaqaatit, suleriaatsit il.il. pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit qarasaasiatigut aaqqiissutissanik atuinissaq pillugu aalajangersakkat.

  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissutinut allakkiat aamma akuersissuteqarnermut allakkiat tamanut saqqummiunneqarsinnaapput.

 

  § 53.  Naalakkersuisut aatsitassat pillugit aalajangersakkanik aamma atugassarititaasunik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit aatsitassarsiorluni misissuineq, atorluaaneq, katersineq, piiaaneq, suliarinninneq, uninngasuuteqarneq, sillimmasiisarneq, toqqorsivimmiititsineq, assartuussineq, niuerneq, avammut nioqquteqarneq, eqqussuineq, akuersissummik allagartaliisarneq aamma aatsitassanik tunisisarneq.

  Imm. 2.  Aatsitassanik aalajangersimasunik suliarinninneq aamma niuerutiginninneq, akuersissuteqarneq Naalakkersuisunit tunniunneqartoq malillugu taamaallaat anninneqarsinnaasut pillugu aalajangersakkanik aamma atugassarititaasunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 54.  Nunani tamalaani isumaqatigiissutit imaluunniit pissutsit Inatsisartut inatsisaanni ilaasut pillugit maleruagassat piviusunngortinneqarnissaat imaluunniit atuutsinnissaat siunertaralugu, Naalakkersuisut aalajangersakkanik aamma atugassarititaasunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 55.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartup aamma allat ingerlataannut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasunut Naalakkersuisut nakkutilliissapput, ilanngullugit aalajangersakkat aamma atugassarititaasut Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut.

  Imm. 2.  Nakkutilliinermut oqartussap sulisui, tamanna nakkutilliilluni suliassanik ingerlatsinissamut pisariaqarpat, sukkulluunniit eqqartuussivimmi aalajangiinertaqanngitsumik, sukumiisumik kinaassutsimut uppernarsaammik takutitsillutik suliffeqarfiit aamma ingerlatassat Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut immikkoortuinut tamaginnut isersinnaatitaapput.

 

  § 56.  Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaata aamma aalajangersakkat atugassarititaasullu Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut malinneqarnerisa qulakkeernissaa siunertaralugu peqqusissuteqarsinnaapput inerteqquteqarsinnaallutillu.

  Imm. 2.  Peqqusissuteqarneq aamma inerteqquteqarneq pisinnaatitsissummik pigisaqartumut imaluunniit suleqataasunut allanut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasunut nalunaarutigineqarsinnaavoq.

 

§ 57. Pisinnaatitsissummik pigisaqartut aamma suleqataasut allat Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut paasissutissanik tamaginnik, suliaqarnerminnut imaluunniit ingerlatassanut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasunut oqartussat suliarinninnerannut pisariaqartunik, nalunaarutiginnissapput.

  Imm. 2.  Oqartussat suliarinninnerisa ingerlannissaanut pisinnaatitsissummik pigisaqartut aamma allat paasissutissanik Naalakkersuisut pisariaqartitaattut iliorlutik aammalu iluseqartitsillutik tunniussissasut, Naalakkersuisut peqqusisinnaapput.

 

  § 58.  Akuersissutip imaluunniit akuersissuteqarnerup toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik tunniunneqarnera, Naalakkersuisut allatut akuersissuteqarsimanngippata, akuersissummut aamma Inatsisartut inatsisaannut tunngatillugu inatsisitigut sunniuteqassanngilaq.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1 malillugu akuersissuteqarnermut atugassarititaasunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit tunniussinerup ingerlanneqarnerani aammalu akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut piffissap ilaani sinneruttumi tamarmi pisinnaatitsissummik pigisaqartumut piumasaqaatit pillugit.

  Imm. 3.  Akuersissutit akuersissuteqarnerillu eqqartuussivikkut malersuinermi ilaatinneqanngilaq. Akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut eqqartuussivikkut malersuineq inatsisitigut sunniuteqanngilaq.

 

  § 59.  Qinnuteqartoq, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq imaluunniit allat Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut, Inatsisartut inatsisaat malillugu oqartussat suliarinninnerannut atatillugu aningaasartuutaannut matussusiinissamut aningaasanik akiliissasut, aalajangersakkanik atugassarititaasunillu Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut aningaasanik akiliinissaq akiliutitut imaluunniit aningaasartuutit utertillugit akilerneqarnerattut akileqqusinnaavaat.

Imm. 3.  Pisinnaatitsissummik pigisaqartoq imaluunniit suleqatigisaq alla Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasoq Naalakkersuisut suliassanik suliarinninnermut aamma Inatsisartut inatsisaat malillugu oqartussat suliarinninnerannut allanut aningaasartuutaannut matussutissanik, takuuk imm. 1, 100.000 koruuninik imaluunniit amerlanerusunik aningaasartalinnik akilerneqanngitsunik akiliisimanngippat, pisinnaatitsissummik pigisaqartup imaluunniit suleqataasup allap Naalakkersuisunut aningaasat akilerneqanngitsut suulluunniit akilernissaasa tungaanut, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq imaluunniit suleqataasoq alla pillugit suliassap suulluunniit suliarineqarnera aalajangiiffigineqarnissaalu Naalakkersuisut unitsissinnaavaat. Taamatut pisoqartillugu, pisinnaatitsissummik pigisaqartup imaluunniit suleqataasup allap Naalakkersuisunut aningaasat akilerneqanngitsut suulluunniit akilernissaasa tungaanut, pisinnaatitsissummik pigisaqartumut imaluunniit suleqataasumut allamut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumut, akuersissut imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugit ingerlatani unitseqqullugit aamma Naalakkersuisut peqqusisinnaapput.

  Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 2 aamma 3 pillugit aalajangersakkanik atugassarititaasunillu erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 60.  Inatsisartut inatsisaat malillugu ingerlatassanik suliarinnissinnaanissamut pigisanik nalilinnik pinngitsaaliissummik taarsiissutitalimmik piginnikkunnaarsitsineq ingerlanneqassasoq, pisariaqartillugu Naalakkersuisut akuerisinnaavaat.

Imm. 2. Imm. 1 malillugu pinngitsaaliissummik taarsiissutitalimmik piginnikkunnaarsitsineq pinngitsaaliissummik taarsiissutitalimmik piginnikkunnaarsitsisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat malillugit ingerlanneqassaaq.

 

  § 61.  Inatsisartut inatsisaat malillugu oqartussat suliassai pisortani oqartussanit allanit imaluunniit namminersortunit suleqatigisanit erseqqinnerusumik aalajangerneqartumik annertussusilimmik isumagineqassasut, Naalakkersuisut aalajangersinnaapput.

  Imm. 2.  Piginnaatitsissummi allatut aalajangertoqarsimanngippat, pisortani oqartussat imaluunniit namminersortut suleqatigisat piginnaatinneqartut, taakkualu sulisui, Naalakkersuisut aamma Naalakkersuisut sulisuisa suliassanik pineqartunik isumaginninnermi piginnaatitaaffigisassaasa assinginik piginnaatitaaffeqassapput.

 

Kapitali 12

Taarsiinissamut akisussaaffeqarneq sillimmasiisarnerlu

 

  § 62.  Ajoqusiinerit suliaqarnerni imaluunniit ingerlatassanit akuersissummi pineqartunut ilaasunit ajoquserneqartut, aamma ajoqusiinerit pisinnaagaluartut, Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissut imaluunniit akuersissuteqarneq malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup taarsiivigissavai.

  Imm. 2.  Ajoquserneqartoq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni ajoqusiinermi peqataasimappat, imm. 1 malillugu taarsiissutissaq annikillisinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinnaalluni.

  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut aalajangersakkanik atugassarititaasunillu aalajangersaasinnaapput:

1)  pisinnaatitsissummik pigisaqartup taarsiinissamut akisussaasuunera sillimmasiissummi imaluunniit allatut ilusilimmik qularnaveeqqusiinermi pineqartunut ilaatinneqassasoq, aamma pisinnaatitsissummik pigisaqartup ingerlatassai aamma pissutsit tamatumunnga atasut sillimmasiinerni attuumassuteqartuni allani pineqartunut ilaatinneqassasut.

2)  isumaqatigiissuteqarfigineqartut sullissineri aamma ingerlatai akuersissut malillugu ingerlatassanik suliarinninnermi atorneqarsimappata, pisinnaatitsissummik pigisaqartup isumaqatigiissuteqarfigisaasa taarsiinissamut akisussaasuunerat sillimmasiissummi imaluunniit allatut ilusilimmik qularnaveeqqusiinermi pineqartunut ilaatinneqassasut.

 

  § 63.  Ingerlatassanut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaatillugu ajoqusiinernut nunamik, imaani, immap naqqanik, nunap iluanik, imermik imaluunniit silaannarmik mingutsitsinermeersunut, avatangiisinut ajoqusiinernut taarsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat atuupput.

  Imm. 2.  Avatangiisinut ajoqusiinernut taarsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat, taamaaqataanik mingutsitsinernut aammalu silap pissusaanut tunngasunut imaluunniit pinngortitamut allatut pitsaanngitsumik sunniinernut aamma nipiliornernit, sajuppillatsitsinernit, qaammaqqutinit assigisaanniillu akornusersuinernut, atuupput.

 

  § 64.  § 63-imi aamma §§ 65-68-imi maleruagassat malillugit ajoqusiinerit makku taarsiivigineqassapput:

1)  Inummut ajoqusiineq aamma pilersuisumik annaasaqarneq.

2)  Pigisanut ajoqusiineq.

3)  Allatut pisuussutinik annaasaqarneq.

4)  Makkununnga aningaasartuutit naapertuuttut:

a)  ajoqusiinissamik pitsaaliuinermut pinngitsoortitsinissamullu iliuusissat,

b)  avatangiisinik pinngortitamillu iluarseeqqinneq aamma

c)  mingutsitsinerup allatullu avatangiisinut, silap pissusaanut tunngasunut pinngortitamullu pitsaanngitsumik sunniinerit pitsaaliornissaat ajoqusiiunnaarsinnissaallu.

 

  § 65. § 44 malillugu avatangiisini ajoqusiinermut akisussaasuusoq, aammalu ingerlatassamut Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumut atatillugu mingutsitsisimasoq, ajoqusiineq pisinnaagaluarpalluunniit, ajoqusiinermut mingutsitsinerup malitsigisaanut taarsiissaaq. Pineqartoq akuersissut imaluunniit akuersissuteqarneq malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartuunani allaappat, pisinnaatitsissummik pigisaqartoq aamma ingerlatassamut akisussaasuuvoq. Taamaattoqarnerani taakku marluk ataatsimoorlutik aammalu tamarmik immikkut imm. 2-4-mi aamma, §§ 66-68-imi maleruagassat malillugit pisussaaffeqarput aammalu tamakkiisumik akisussaasuullutik.

  Imm. 2.  Avatangiisini ajoqusiineq mingutsitsinerlu taamaallaat ingerlatassat peqqussutinut saneqqunneqarsinnaanngitsunut pisortani oqartussanit aalajangersagaasunut naapertuuttumik suliarineqarneranni pilersimasut akisussaasuusup uppernarsarpagu, tassani akisussaasuusup nammineq ingerlatassaannik imaluunniit pissutsinik tassunga tunngasunik pissuteqartumik peqqusissuteqarneq, ilitsersuinerit, aalajangiinerit imaluunniit atugassarititaasut malillugit peqqussutaanngippata, imm. 1 malillugu akisussaasuuneq atuutilissanngilaq.

  Imm. 3.  Ajoqusertoq imaluunniit toqusoq piaaraluni ajoqusiinermut peqataasimappat, inunnut ajoqusiinermut imaluunniit pilersuisumik annaasaqarnermut taarsiissutissaq annikillisinneqarsinnaavoq. Aammattaaq ajoqusertoq imaluunniit toqusoq mianersuaalliorujussuarluni ajoqusiinermut peqataasimappat, taarsiissutissaq annikillisinneqarsinnaavoq pisunilu immikkut ittuni atorunnaarsinnaalluni.

  Imm. 4.  Pisuni allani ajoqusertoq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni ajoqusiinermut peqataasimappat, taasiissutissaq annikillisinneqarsinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinnaalluni.

 

  § 66.  Ajoqusiinerup pinissaa sioqqullugu isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, aammalu saneqqutsinissaq ajoqusertumut iluaqutaassanngippat, avatangiisinut ajoqusiinermut taarsiisarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni maleruagassat saneqqunneqarnissaat pillugu isumaqatigiissut atuutissanngilaq.

  Imm. 2.  Isumaqatigiissut isumaqatigiissuteqartut akornanni pisunut tunngassuteqarpat, imm. 1-imi maleruagassaq akisussaasuusup aamma inuussutissarsiortup inuussutissarsiornerminut ilaatillugu iliuuseqartup akornanni isumaqatigiissummut atuutinngillat. Isumaqatigiissut taamaattoq toqqaannartumik imaluunniit toqqaannanngitsumik isumaqatigiissuteqartut allanut attaveqarnerannut tunngassuteqarpat, imm. 1-imi maleruagassat atuutissapput.

 

  § 67.  Kapitalimi matumani avatangiisinut ajoqusiinernut taarsiisarneq pillugu maleruagassat, ajoqusertup isumaqatigiissutip iluani imaluunniit avataani taarsiisarneq pillugu maleruagassat nalinginnaasut imaluunniit Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit inatsisini allani maleruagassat allat malillugit taarsiivigineqarsinnaaneranut killiliinngillat.

 

  § 68. Naalakkersuisut avatangiisinut ajoqusiinernut taarsiisarneq pissutsillu kapitalimi matumani taaneqartut pillugit aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu avatangiisinut ajoqusiinernut taarsiisarneq pillugu nunami namminermi imaluunniit nunani tamalaani maleruagassat, isumaqatigiissutit imaluunniit malittarisassat atorneqarnissaat pillugu.

 

Kapitali 13

Naammagittaalliorneq aamma eqqartuussivimmi misiliineq

 

  § 69.  Pissutsit Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut pillugit aalajangiineq, aqutsisoqarfimmit aalajangiiffigineqartoq, nammagittaalliuutigineqarsinnaavoq Naalakkersuisunut suliakkiunneqarluni.

  Imm. 2.  Naammagittaalliornissamut killigititaq, takuuk imm. 1, sapaatit akunnerinik 6-nik sivisussuseqarpoq. Naammagittaalliornissamut killigititaq naatsorsorneqassaaq, aalajangiineq suliami pineqartumut nalunaarutigineqarsimappat, ulloq nalunaarutigineqarnera aallarnerfigalugu, aammalu aalajangiineq tamanut ammasumik nalunaarutigineqarsimappat, ulloq tamanut nalunaarutigineqarfia aallarnerfigalugu. Naammagittaalliornissamut killigititaq arfininngornermi imaluunniit ullumi nalliuttumi naasimappat, naammagittaalliornissamut killigititat ulluinnarmut tullermut siullermut sivitsorneqassaaq.

  Imm. 3.  Naammagittaalliuut oqartussamut aalajangiisumut allaganngorlugit tunniunneqassaaq. Naammagittaalliornissamut piffissamut killigititap naanerata kingorna sapinngisamik piaartumik naammagittaalliuut aammalu oqartussap aalajangiinera aamma naammagittaalliuummut oqaaseqaataa oqartussap Naalakkersuisunut nassiutissavai.

  Imm. 4.  Akuersissutip, akuersissuteqarnerup, immikkut ittumik akuersissuteqarnerup, peqqusissuteqarnerup imaluunniit inerteqquteqarnerup naammagittaalliuutigineqarneri, Naalakkersuisut allatut aalajangiisimanngippata, kinguartitsinermik sunniuteqassanngillat.

  Imm. 5.  Akuersissutit, akuersissuteqarnerit aamma immikkut ittumik akuersissuteqarnerit aalajangersimasut naammagittaalliornissamut piffissap killigititap iluani atorneqassanngitsut pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 70.  Pissutsit Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasut pillugit aalajangiineq taamaallaat piffissaliussap ukiumik ataatsimik sivisussuseqartup iluani eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarsinnaavoq.

  Imm. 2.  Piffissamut killiliussaq, takuuk imm. 1, aalajangiineq suliami pineqartumut nalunaarutigineqarsimappat, ulloq aalajangiinerup suliami pineqartumut nalunaarutigineqarfia aallarnerfigalugu naatsorsorneqassaaq. Taamaattoq aalajangiineq tamanut ammasumik nalunaarutigineqarsimappat, piffissamut killiliussaq ulloq tamanut saqqummiussineq aallarnerfigalugu naatsorsorneqassaaq. Piffissamut killiliussaq arfininngornermi, sapaammi imaluunniit nalliuttumi naappat, piffissamut killiliussaq ulluinnarmut tullermut siullermut sivitsorneqassaaq.

Imm. 3.  Aalajangiinerup eqqartuussivinnut suliassanngortinneqarnerani, Naalakkersuisut allamik aalajangiisimanngippata, aalajangiineq kinguartitsinermik sunniuteqassanngilaq.
Imm. 4.  Aalajangiineq eqqartuussivinnut suliassanngortinneqartoq, Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinnut siullertut suliarinnittussamut suliakkiunneqassaaq.

 

  § 71.  § 70 malillugu eqqartuussivinnut suliassamik suliakkiisinnaatitaaneq, akuersissutip atorunnaareernerata kingorna atuutissaaq, ilanngullugit akuersissutip atuuffissaata naanera, atorunnaarnera imaluunniit Naalakkersuisunit tunuartinneqarnera imaluunniit Naalakkersuisut tamatumunnga akuersissuteqarnerat malillugu pisinnaatitsissummik pigisaqartup akuersissummik utertitsinera.

 

Kapitali 14

Pineqaatissiissutit arsaarinnittarnerillu

 

  § 72.  Naalakkersuisut makkununnga ullut tamaasa imaluunniit sapaatit akunnikkaartumik pinngitsaaliissummik akileeqqusisarsinnaapput:

1)  Paasissutissanik taassuma tunniussassaannik imaluunniit § 22, imm. 1, § 24, imm. 2, § 25, imm. 2, § 26, imm. 2, 49, imm. 1 aamma 2, § 50, imm. 1, aamma § 57, imm. 1 malillugit Naalakkersuisut piumasarisinnaasaannik, piffissaq eqqorlugu tunniussinngitsoq.

2)  § 56, imm. 1, imaluunniit § 59, imm. 2 malillugit peqqusissuteqarnermik imaluunniit inerteqquteqarnermik malinninngitsoq.

3)  § 26, imm. 2 malillugu piffissaq eqqorlugu qularnaveeqqusiinngitsoq.

  Imm. 2.  Naalakkersuisut pinngitsaaliissummik akiliisitsinerit, imm. 1 malillugu pisussaaffiliunneqarsinnaasut, annertussusissai pillugit aalajangersakkanik erseqqinnerusunik aalajangersaassapput.

 

  § 73.  Inatsisit allat malillugit sukannernerusumik pineqaatissiineq nammineq pisuussutigineqanngippat § 6-imi, § 7, imm. 1-imi, § 8, imm. 1-mi, § 9, imm. 1-2-mi, § 10, imm. 1-3-mi, § 11, imm. 1-imi, § 30, imm. 1-imi imaluunniit § 34, imm. 1-imi taaneqartumi tamatumunnga akuersissummik peqarani imaluunniit tamatumunnga Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat malillugit akuersissuteqarfigineqarani ingerlatassamik suliarinnittoq, akiliisitsinermik pineqaatissinneqassaaq.

Imm. 2.  Inatsisit allat malillugit qaffasinnerusumik pineqaatissiineq nammineq pisuussutigineqanngippat, akiliisitsinermik pineqaatissinneqassaaq, piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni:

1)  Paasissutissanik eqqunngitsunik imaluunniit paatsoortitsisinnaasunik tunniussisoq imaluunniit paasissutissanik Inatsisartut inatsisaat imaluunniit aalajangersakkat imaluunniit atugassarititaasut Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut malillugit oqartussamit piumasarineqartunik, nipangiussiinnartoq.

2)  Aalajangersakkanik imaluunniit akuersissutinut atugassarititaasunik imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissuteqarnernik imaluunniit aalajangersakkanik Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasunik unioqqutitsisoq.

3)  § 56, imm. 1, imaluunniit § 59, imm. 3, imaluunniit aalajangersakkat imaluunniit akuersissutinut atugassarititaasut imaluunniit Inatsisartut inatsisaat malillugu akuersissuteqarnerit imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut malillugit Naalakkersuisut peqqusissuteqarnerannik imaluunniit inerteqquteqarnerannik malinninngitsoq.

Imm. 3.  Aalajangersakkanik unioqqutitsisoq Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermut inatsit malillugu akiliisitsinermik imaluunniit allatut pineqaatissiinermik pineqaatissinneqarsinnaasoq, aalajangersakkanni Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasuni aalajangerneqarsinnaavoq.

Imm. 4.  Unioqqutitsineq suliffeqarfimmit tamakkiisumik ilaannaasumilluunniit Namminersorlutik Oqartussanit pigineqartumit, naalagaaffimmit, kommunimit imaluunniit kommunit ataatsimooqatigiiffiannit kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasumit, aktiaatileqatigiiffimmit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffimmit, piginneqatigiiffimmit assigisaannilluunniit piliarineqarpat, suliffeqarfik ilaalu ilanngullugit pinerluttulerinermut inatsisitigut akisussaatinneqarsinnaapput. Taamaaqataanik unioqqutitsisoq tassaappat Namminersorlutik Oqartussat, kommuni imaluunniit kommunit ataatsimooqatigiiffiat kommunit aqunneqarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaasoq, tamanna atuutissaaq.

Imm. 5.  Unioqqutitsineq ersarippat, pisariunngippat aammalu annertuunik uppernarsaatitigut nalornissutaasunik apeqqutissaqanngippat, imm. 1-2 imaluunniit aalajangersakkat imaluunniit atugassarititaasut imm. 3 malillugu aalajangersagaasut malillugit akiliisitsilluni pineqaatissiinissaq pillugu suliaq allaffissornikkut akiliisitsinikkut aalajangiiffiginiarneqarsinnaavoq. Suliassani unnerluussutit imaannut piumasaqaatit pillugit, aammalu pasineqartoq oqaaseqarnissamut pisussaaffeqanngitsoq pillugu eqqartuussisarnermut inatsimmi maleruagassat, Inatsisartut inatsisaat malillugu allaffissornikkut akiliisitsinernut taamaaqataanik atuupput.
Imm. 6.  Akiliisitsinerit, Inatsisartut inatsisaat imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut malillugit pisussaaffiliunneqartut, nunap karsianut tutsinneqassapput.

 

  § 74.  Naalakkersuisut aatsitassat § 6, imm. 2-mik, § 7, imm. 1-imik, § 8, imm. 1-imik, § 9, imm. 1-2-mik, § 10 imm. 1-3-mik, aamma § 11, imm. 1-imik unioqqutitsilluni, imaluunniit aalajangersakkat imaluunniit atugassarititaasut akuersissummut aalajangersarneqartut imaluunniit akuersissuteqarneq imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersarneqartut unioqqutillugit katersorneqartut, piiarneqartut imaluunniit atorneqartut arsaarinnissutigisinnaavaat.

Imm. 2.  Naalakkersuisut aatsitassanik, § 8, imm. 2-mik, § 9, imm. 2-mik unioqqutitsilluni, imaluunniit aalajangersakkanik imaluunniit atugassarititaasunik akuersissummut imaluunniit akuersissuteqarnermut aalajangersagaasunik imaluunniit aalajangersakkanik Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasunik unioqqutitsilluni, tamatumunnga akuersissuteqarfigineqarani, Kalaallit Nunaanniit anniseriarneqaraluartunik imaluunniit anninneqartunik, arsaarinnissinnaapput.

  Imm. 3Aatsitassanik § 6, imm. 2-mik, § 7, imm. 1-imik, § 8, imm. 1-imik, § 9, imm 1-2-mik, § 10, imm. 1-3-mik, aamma § 11, imm. 1-imik unioqqutitsilluni imaluunniit aalajangersakkat imaluunniit atugassarititaasut akuersissummut aalajangersarneqartut imaluunniit akuersissuteqarneq imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersarneqartut, imaluunniit tamatumunnga pisinnaatitaaffii unioqqutillugit katersorneqartunut, piiarneqartunut imaluunniit atorneqartunut atugassiisoqarsimappat, aatsitassat tunniunneqartut imaluunniit taakkua nalingi pissarsisumit, taassuma tunniunneqartut pinerluttuliornermut atasuunerat ilisimasimappagu, imaluunniit tamatumunnga tunngatillugu mianersuaalliorujussuarsimappat imaluunniit tunniussineq tunissutitut pisimappat, arsaarinnissutigineqarsinnaapput.

Imm. 4.  Naalakkersuisut imm. 1-imi, 2-mi imaluunniit 3-mi pineqartunut ilaasunik ingerlataqarnerni pissarsianik imaluunniit aningaasanik tamatumunnga naapertuuttunik arsaarinnissuteqarsinnaapput. Aningaasartaasa annertussusaasa aalajangernissaanut naammattumik tunngavissaqanngikkaanni, aningaasat pissarsiarineqartunut naapertuuttutut missiliorneqartut, Naalakkersuisut arsaarinnissutigisinnaavaat.

Imm. 5.  Pinerlunnikkut pissarsianik imaluunniit aningaasanik tamatumunnga naapertuuttunik arsaarinnittarneq pillugu Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat Naalakkersuisut imm. 1-4 malillugit arsaarinninnerannut taamaaqataanik atuutissapput.

Imm. 6.  Imm. 1, 2 aamma 3 malillugu arsaarinninneq Naalakkersuisunit imaluunniit pinerluttulerinermut suliassani Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermut inatsit malillugu oqartussamit attuumassuteqartumit, ingerlanneqassaaq.
Imm. 7.  Aatsitassat arsaarinnissutigineqartut Naalakkersuisunit tuniniarneqassapput imaluunniit iginneqassallutik. Aatsitassanit arsaarinnissutigineqartunit isertitat nunap karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 15

Atuutilersinneqarneranut ikaarsaarnermullu aalajangersakkat

 

  § 75.  Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. juli 2024 atuutilerpoq.

 

  § 76. Pissutsit Inatsisartut inatsisaanni aamma aatsitassat ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaappata, allamik erseqqissumik aalajangiisoqarsimanngippat, siulliullugu taaneqartoq atorneqassaaq.

  Imm. 2.  Pissutsit Inatsisartut inatsisaanni aamma aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni pineqartunut ilaappata, allamik erseqqissumik aalajangiisoqarsimanngippat, kingulliullugu taaneqartoq atorneqassaaq.

 

§ 77.  Inatsisartut inatsisaata atuuffissaasa iluanni aatsitassat pillugit ingerlatassanut taanna atorneqassaaq, ilanngullugit aatsitassanik katersineq, piiaaneq atuinerlu aatsitassat ingerlatallu tamatumunnga pingaarutillit pillugit Inatsisartut inatsisaanni (aatsitassanut ikummatissanullu inatsit) pineqartunut ilaasut aammalu Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani suliarineqartut. Inatsisartut inatsisaata atuuffissaasa iluanni tamatuma saniatigut aatsitassanut taamatut ingerlataqarnermi katersorneqarsimasunut, piiarneqarsimasunut imaluunniit atorneqartunut, taanna atorneqassaaq.

  Imm. 2.  Aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi §§ 46 aamma 47 malillugit akuersissuteqarnerit, Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani akuerineqareersimasut, atuutiinnassapput. Inatsisartut inatsisaat, Inatsisartut inatsisaata atuutilerneraniit akuersissuteqarnernut taamaattunut, atorneqassaaq.

  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaata atuuffissaasa iluanni taanna, ingerlatassat aamma aatsitassat pillugit pissutsit aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi pineqartunut ilaasut aammalu Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani aalajangiiffigineqarsimasut pillugit aalajangiinernut atorneqassaaq, taamaattoq piffissamut killigititaq § 69, imm. 2-mi, aamma § 70, imm. 1-imi taaneqartoq Inatsisartut inatsisaata atuutilerneraniit naatsorsorneqassalluni.

  Imm. 4.  § 74 Inatsisartut inatsisaata atuutilinnginnerani aatsitassanut arsaarinnissutigineqartunut, Inatsisartut inatsisaata atuutilernerani Naalakkersuisunit tigummineqartunut, atuuppoq.

  Imm. 5.  § 7, imm. 1 aamma § 8, imm. 1 malillugit akuersissummik peqarani katersinissaq, sumiiffinni aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu aatsitassarsiorluni misissuinissamut akuersissummi, ulloq 1. oktober 2024 tikitsinnagu tunniunneqarsimasumi, pineqartunut ilaasunut, atuutinngilaq. Sumiiffiit aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaat, ulloq 1. oktober 2024 tikitsinnagu tunniunneqarsimasumi pineqartunut ilaasut, akuersissutip atuuffissaata naanissaata tungaanut aatsitassanut ikummatissanullu inatsimmi kapitali 11-mi pineqartunut ilaatinneqarput. Taamaattoq sumiiffik aatsitassanut tunngasunik suliaqarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni, ulloq 1. oktober 2024 tikitsinnagu tunniunneqarsimasumi, pineqartunut ilaasoq, akuersissummut atugassarititaasut allanngortinneqarneranni tamanna aalajangerneqarsimappat, Inatsisartut inatsisaanni kapitali 2-mi pineqartunut ilaatinneqalissaaq.

  Imm. 6.  Aalajangersakkat, atugassarititaasut nalinginnaasut aamma aatsitassat Inatsisartut inatsisaasa atuuffissaanni pineqartunut ilaasut pillugit akuersissutinut akuersissuteqarnernullu atugassarititaasut piffissami atuutilernerani atuuttut, aalajangersakkat ilaalu ilanngullugit atorunnaarsinneqarnissaasa tungaanut imaluunniit aalajangersakkanik nutaanik Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasunik taarserneqarnissaasa tungaanut, Inatsisartut inatsisaat malillugu allannguutit atuutsillugit, atuutiinnassapput.

 

 

Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 3. juuni 2024

 

 

Múte Bourup Egede (atsior.)

Naalakkersuisut Siulittaasuat