Nannunik piniarneq illersuinerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
Piniarneq aallaaniarnerlu pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 12, 29. oktober 1999-imeersumi § 2, imm. 4, § 8, §§ 11-13, § 15, imm. 4 aamma §§ 17-18 aamma pinngortitamik illersuineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 29, 18. december 2003-meersumi § 5, § 6, imm. 2, § 35, §§ 60-61 aamma sumiiffinni nunami aalajangersimasuni takornariartitsinermut akuersissuteqartarnissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 19, 3. december 2012-imeersumi § 4, § 6, §§ 7-9, §§ 11-14, § 16 kiisalu § 18 kiisalu kingornatigut allannguutit, malillugit aalajangersarneqarpoq:
Atuuffia
§ 1. Nalunaarut Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani nannunik (Ursus maritimus) piniarnermut illersuinermut aamma piniarnertaqanngitsumik takornariartitsinermut tunngassuteqarpoq.
Nassuiaatit
§ 2. Nalunaarummi matumani uku imatut paasineqassapput:
1) "Piaqqat" tassaapput nannut piaraat, piaqqat qassinik ukioqarnerat apeqqutaatinnagu anaanaminnik pisariaqartitsisut.
2) ”Ukioq pisassiiviusoq” tassaavoq piffissaq januaarip aallaqqaataaniit decembarip 31-iat ilanngullugu.
3) “Inoqarfik” tassaavoq illoqarfik imaluunniit nunaqarfik, savaateqarfik, aasiveqarfik, sakkutooqarnermut imaluunniit ilisimatusarnermut stationit.
4) ”Nannut ajornartorsiutaasut” tassaapput nannut siusinnerusukkut qimaatinniarneqartaraluarlutik inoqarfinnut uteqqiattut inunnut, peqqumaatissatut katersukkanut aamma pigisanut immikkut aningaasaqarnermut tunngatillugu pingaarutilinnut qularutissaanngitsumik ajoqusiisinnaasut.
5) “Piniarnertaqanngitsumik akiliisitsilluni takornariartitsineq” tassaavoq takornariartitsinermik suliat piniarnertaqanngitsut nannunut tunngassuteqartunut ataatsimoorussamik taaguut.
6) “Inuk nunaqavissoq akuersissuteqartoq imaluunniit koncession-eqartoq” tassaavoq inuk kalaaleq Kalaallit Nunaanni najugaqartoq.
Eqqissisimatitsineq
§ 3. Nannut Kalaallit Nunaata nunataani aalisarnikkullu oqartussaaffigisaani eqqissisimatitaapput, taamaattorli § 5 takuuk.
Imm. 2. Qaanaamiit Nanortallip aqutsiveqarfia ilanngullugu nannut ulluni juulip aallaqqaataaniit aggustusip 31-iat ilanngullugu eqqissisimatitaapput. Ittoqqortoormiit aamma Tasiilap aqutsiveqarfiini piffissaq eqqissisimatitsiviusoq tassaavoq aggustusip aallaqqaataaniit septembarip 30-iat ilanngullugu.
Imm. 3. Tunup kujataani nanoqatigiit ukioq tamaat eqqissisimatitaapput.
Imm. 4. Piaqqat arnaminnik pisariaqartitsisut, arnaviallu ataatsimik piaralik arlalinnilluunniit piarallit ukioq naallugu eqqissisimatitaapput.
Imm. 5. Nannut apissiminniittut akornusersornissaat taamatuttaaq apissiinik assaanissaq inerteqqutaapput.
Nannunik akornusersuineq
§ 4. Nannunik qammaaneq, ujaasineq, malersuineq allatulluunniit akornusersuineq inerteqqutaavoq.
Imm. 2. Taamaakkaluartoq nannunik ujaasisoqarsinnaavoq malersuisoqarsinnaallunilu inatsisit malillugit piniarnermut aallaaniarnermullu atatillugu, takuuk § 8, imaluunniit nannumik inoqarfimmiit qimaatitsiniarnerup ilaatut, takuuk imm. 4.
Imm. 3. Piniarnertaqanngitsumik akiliisitsilluni takornariaqartitsinermut atatillugu inuk nunaqavissoq akuersissuteqartoq imaluunniit koncessioneqartoq Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanit takornariartitsinermut akuersissuteqartarnissaq pillugu inatsit malillugu akuerisaasoq ilagalugu aammattaaq nannunik ujaasisoqarsinnaavoq. Nannut 200 meter-init qaninnerusumik qanilleqqusaanngillat.
Imm 4. Politiit, piniarnermik nakkutilliisut, kommunefogedit, inuilluunniit allat pisinnaatinneqartut nannunik ajornartorsiutaasunik inoqarfimmiit qimaatitsiniarlutik ungoorineranni akornusersornissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 5. Dronit nannunik filmiliornermut allatulluunniit malersuinermut atornissaat inerteqqutaavoq.
Piniarnermut pisassiissutinik aalajangersaaneq
§ 5. Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni ukiumoortumik nannunniarnissamut pisassiissutit aalajangersarsinnaavaat. Pisassiissutit aalajangersarneqarneranni nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit, uumassusilerisut siunnersuinerat, piniartut atuisullu ilisimasaat kiisalu Piniarneq pillugu Siunnersuisoqatigiit ilaasortaannut kommuninullu tusarniaasimanerit isiginiarneqassapput.
Imm. 2. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup aalajangersarsinnaavaa nannut allatut ajornartumik toqunneqartartut nuna tamakkerlugu pisassiissutinit ilanngaatigineqassasut.
Imm. 3. Pisassiissutit uumassusilerinermut tunngassutilinnik pissuteqartumik uumasoqatigiillu eqqarsaatigalugit uumasunut aalajangersimasumik suiaassusilinnut ukioqatigiinnullu piniarnissamullu piffissaliussanut aalajangersimasunut killilerneqarsinnaapput.
Imm. 4. Piniarnermut ukiumoortumik pisassiissutit agguaanneqarneri tassungalu atuuttut piumasaqaatit Naalakkersuisut quppersagaanni aamma tusagassiorfinnut nalunaaruteqarnikkut saqqummiunneqartassapput.
Uumasoqatigiinnik immikkoortulersuinikkut piniariartarfinnik aalajangersaaneq
§ 6. Uumasoqatigiit nunamik ilisimatusarnikkut sumiiffinnut killeqartitaapput ilanngussaq 1-milu allassimasutut nassuiarneqarsimallutik.
Imm. 2. Nunamik ilisimatusarnikkut sumiiffinnut killeqartitaasut uumasoqatigiit iluanni pisassiissutit kommunimut, aqutsiveqarfimmut nunaqarfinnulluunniit aalajangersarneqarsinnaapput.
Imm. 3. Uumasoqatigiit nunamik ilisimatusarnikkut qanoq killeqarfeqarnerat pillugu uumassusilerinermik ilisimasat nutaanerpaat tunngavigalugit piniarfissat aalajangersarneqassapput.
Imm. 4. Piniarfiit nunamik ilisimatusarnikkut uumasoqatigiittut killeqarfeqarnerat akimorlugu piniartoqaqqusaanngilaq, tak. ilanngussaq 1.
Tusarniaaneq piniarnermullu pisassiissutinik agguaassineq
§ 7. Piniarneq Pillugu Siunnersuisoqatigiinnut ilaasortat kommunillu tusarniaavigineqareeraangata Naalakkersuisut pisassiissutinik agguaassisassapput.
Imm. 2. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup kommuninut pisassiissutinut atatillugu pisariaqartumik allaffissornikkut aqutsineq kommunalbestyrelsimut suliarisassanngortissinnaavaa.
Imm. 3. Kommunimi pisassanik sippuilluni nannuttoqarsimasoq allatulluunniit unioqqutitsilluni nannuttoqarsimasoq paasineqarpat ukiumut pisassiiviusumut pineqartumut tullianulluunniit kommunimut pisassiissutit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup ikilisissinnaavai.
Imm. 4. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup nannuttassiissutit nunamik ilisimatusarnikkut sumiiffinnut killiliussat uumasoqatigiit iluanni tamakkerneqarsimanngitsut ukiumi pisassiiviusumi tulliuttumi uumasoqatigiinnut taakkuusunut pisassiissutinut tamarmiusunut nuussinnaavai. Pisassiissutinik tamakkerneqanngitsoortunik nuusseriaaseq tassaavoq ukiumiit ukiumut amerliartuutaanngitsumik nuussineq.
Piniarsinnaatitaaneq, akuersissutinik tunniussineq agguaassinerlu il.il.
§ 8. Taamaallaat inuit akuersissummik § 10-mi imm. 1 naapertorlugu tunniunneqarsimasumik pigisaqartut nannussinnaatitaapput.
Imm. 2. Akuersissut ukiumi pisassiiviusumi akuersissummik tunniussiviusumi ataatsimik nannussutaasinnaavoq.
Imm. 3. Akuersissut taamatullu piniarsinnaanermut allagartaq atuuttoq piniarnermi nassarneqartassapput, politiiniillu, piniarnermut aalisarnermullu nakkutilliisuniit, taakku ikiortaanniit imaluunniit inummiit allamiit nakkutilliinissamut pisinnaatitaasumiit piumasarineqarpat takutinneqartassallutik.
Imm. 4. Akiliisitsilluni nannunniartitsinerup ingerlanneqarnissaa inerteqqutaavoq.
Imm. 5. Inuk, tak. imm. 1, inunnik inuussutissarsiutigalugu piniarsinnaanermut allagartamik atuuttumik pigisaqanngitsunit angallanneqarpat imaluunniit akilikkamik ilaqarpat nannunnissaq inerteqqutaavoq.
§ 9. Nannunniarnissamut akuersissut inummut atiatigut taasamut atuuppoq aamma tunniunneqaqqusaanngilaq tuniniarneqaqqusaananilu.
Imm. 2. Inuit akuersissummik pissarsisimasut tassanngalu atuisinnaanatilluunniit atuiumanngitsut akuersissut atorneqanngitsoq oqartussaasunut akuersissummik tunniussisimasunut piaarnerpaamik utertissavaat.
§ 10. Nannunniarnissamut akuersissutit normulersukkat kommunimi qinnuteqartup inuit nalunaarsorsimaffianni angerlarsimaffeqarfigisaani qinnuteqartoqareerneratigut kommunalbestyrelsimit tunniunneqassapput.
Imm. 2. Qinnuteqaateqartut akuersissutinik agguaassinermut peqataasinnaassagunik piffissami qinnuteqaateqarfiusumi atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartaqassapput.
§ 11. Qinnuteqaateqartut akuerineqarsinnaasut amerlassusaasa, takuuk § 10, akuersissutit kommunalbestyrelsip tunniussinnaasaasa amerlassusaat sinnerpassuk kommunalbestyrelsi akuersissutinik agguaassinermut atatillugu illoqarfiit/nunaqarfiit akornanni tulleriiaarinissamik aalajangersaasinnaavoq. Tulleriiaarinissamut allattorsimaffik kikkunnut tamanut saqqummiunneqassaaq imaluunniit assigisaanik.
§ 12. Kommunalbestyrelsi akuersissutit tunniunneqartut aaneqarnissaannut piffissamik killiliilluni aalajangersaasinnaavoq.
Imm. 2. Akuersissutit piffissamik killiliilluni aalajangersakkap ingerlanerani aaneqarsimanngitsut pisortatigoortumik utaqqisut allattorsimaffiat kommunalbestyrelsimit pilersinneqartoq naapertorlugu aqutsiveqarfiup iluani agguaateqqinneqarsinnaapput. Agguaasseqqinnissamut piffissaliussaq piffissap piniarfiusussap aallartinnginnerani kommunalbestyrelsimit nalunaarutigineqassaaq.
§ 13. Kommunalbestyrelsip pisassiissutinik atuineq malinnaavigeqqissaassavaa kommunimullu pisassiissutit imaluunniit nunami sumiiffinnut killilikkanut pisassiissutit tunniunneqarsimasut nungunneqarpata piniarneq ingerlaannartumik unitsissallugu.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip pisassiissutigineqartut tamakkerlugit pisarineqarpata Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik ingerlaannartumik allakkatigut saaffigissavaa.
Piniariaatsit aamma piniarnertaqanngitsumik akiliisitsilluni takornariartitsineq
§ 14. Timmisartut, qulimiguullit qamutillu motoorillit, qamuteralaat ATV-llu ilanngullugit, kiisalu angallatit uuttuutaat malillugu tamatigut 15 meterinit takinerusut nannunniarnermut imaluunniit piniarfiusumut tassanngaanniillu angallassinermut atorneqaqqusaanngillat. Nannunniarnermi dronit atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 2. Timmisartut, qulimiguullit qamutillu motoorillit, tassunga ilanngullugit qamuteralaat ATV-llu, kiisalu dronit piniarnertaqanngitsumik akiliisitsilluni takornariartitsinermut atorneqaqqusaanngillat.
Imm. 3. Nannunniarnermut atatillugu piniarnertaqanngitsumik akiliisitsilluni takornariartitsinermik aaqqissuussinissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 4. Toqunartut, nammineq seqqortussiat, kiisartut, nigarsiniutit nannumilluunniit uninngatitsiniutitut teknikikkut atortut allat atoqqusaanngillat.
Imm. 5. Nannunniarnermi taamaallaat qoorortuut minnerpaamik 30.06-imik sulloqqortussusillit atorneqaqqusaapput. Qoorortuut eqiinnartakkat nannunniarnermi atornissaat inerteqqutaavoq.
Imm. 6. Nannup pisap neqaa, amia allallu atorneqarsinnaasortai tamarmik angerlaanneqassapput qimatulineqassallutilluunniit. Piniarfik qimanneqartinnagu perlukut sapinngisamik peerneqassapput.
Pisanik atuineq, tunisineq tuniniaanerlu
§ 15. Nannut najukkani kalalaalimineerniarfinnit allatulluunniit nammineerluni tuniniaqqusaanngillat akuersissut naqissuserlugu kommunip allaffia nunaqarfimmiluunniit immikkoortortaq pisamik nalunaarsuereertinnagu.
Imm. 2. Kommunip allaffiata nunaqarfimmiluunniit immikkoortortap ammannginnerani, akuersissut naqissusertinnagu tuniniaasoqarsinnaavoq, allaffiup ammaqqammernerani ingerlaannartumik nalunaarsuisoqarpat.
Imm. 3. Tuniniaaqqinnermi kissaateqartoqarneratigut uppernarsaammik pisap kommunimi oqartussaasunit nalunaarsorneqarsimaneranik takutitsisumik uppernarsarneqassaaq.
Imm. 4. Toqqaannartumik suliffinnut, atorfeqarfinnut neriniartarfinnulluunniit tunisineq inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit taamaallaat ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 5. Suliffiit, atorfeqarfiit neriniartarfiillu imm. 4-mi taaneqartut uppernarsarsinnaassavaat neqi inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartunit pisiaasoq.
Imm. 6. Uppernarsaat, imm. 5 takuuk, tassaavoq pisinermut uppernarsaat atsiorsimasoq inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap pisaqarnissamullu akuersissutip naqissusersimasup assilineranik ilalik.
Imm. 7. Inuussutissarsiutigalugu piniartunit atuuttumik inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartalinnit pisaqarnissamullu akuersissummik naqissusikkamik peqartut kisimik neqinik, amminik, niaquanik, saaniinik, kukiinik, kigutaanik aqajaruanillu tunisisinnaapput tuniniaasinnaallutilluunniit. Pisap ilaanut ataasiakkaanut allagartaq akuersissutip normuanik nalunaaqutserneqarsimasoq qilerunneqarsimassaaq. Taamaattoq pisiniarfiit allallu nannup ilai tamakku tuniniaqqissinnaavaat imm. 5-mi taaneqartumik uppernarsaammik peqarunik.
Imm. 8. Unioqqutitsilluni nannuttaasimasup neqaa, amia pisataalu allanit pisiareqqusaanngillat tiguneqaqqusaanatillu.
Imm. 9. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik aalajangiisinnaavoq nanoq inatsisinik unioqqutitsilluni pisarineqartoq imaluunniit nanoq allatut ajornartumik imminulluunniit illersorniarluni toqunneqartoq tamakkerluni taassumaluunniit ilai pisortat suliffeqarfiutaannut imaluunniit nunaqqatigiinnut agguaanneqassasut.
Ningerneq
§ 16. Kommuni sumiiffimmi aalisartut piniartullu peqatigiiffiit suleqatigalugit sumiiffimmi ningernermut malittarisassat pillugit kommunimi ileqqoreqqusamik suliaqarsinnaavoq. Kommunimi ileqqoreqqusaq Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit atuutilersinneqassaaq.
Pisanik nalunaaruteqarneq nakkutilliinerlu
§ 17. Nannuttat tamarmik, nannut allatut ajornartumik illersorniarluni toqunneqartariaqartut ilanngullugit, immersuiffissaq nalunaarummut ilanngussaq 2 atorlugu pisaqareernerup kingorna tamatigut najukkami kommunimut nalunaarutigineqartassapput. Taamatuttaaq pissatat tamarmik nalunaarutigineqartassapput. Pisaq nalunaaqutaqarsimappat radiukkulluunniit aallakaatitsissuteqarsimappat, taakku immersukkamut ilanngullugit tunniunneqartassapput. Immersuiffissaq immersugaq akuersissutip naqissuserneqarneranut peqatigitillugu tunniunneqassaaq.
Imm. 2. Nannup ilaanik tunisisoqassanngippat, takuuk § 15, pisaq immersuiffissaq atorlugu pisariaqanngitsumik utaqqissunnagu piaartumik najukkami kommunimut nalunaarutigineqassaaq.
Imm. 3. Piniaqatigiittoqarsimatillugu pisaq nalunaaruteqartussatut toqqakkamit ataasiinnarmit, assersuutigalugu akuersissummik piginnittumit, nalunaarutigineqassaaq, piniaqataasimasut tamarmik aqqi inuttullu normui nalunaarlugit.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip nalunaarummi ilanngussami 2-mi immersuiffiit kiisalu § 15, imm. 1, naapertorlugu akuersissutit naqissusikkat assingi tiguneqarnerisa kinguninngua piaarnerpaamik Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut nassiutissavai.
Uumassusilerisunit misissugassat
§ 18. Kikkulluunniit nannussimasut tamarmik uumassusilerisunit misissugassat tassa oqaata nuua kiguteerarlu tuloriaata tunuaniittoq tunniuttassavaat. Uumassusilerisunit misissugassat piniarnermik paasissutissanut ilanngullugit kommunip allaffianut tunniunneqartassapput. Uumassusilerisunit misissugassat Pinngortitaleriffiup plastikinik ilitsivinnut tunniussaanut taratsumik imalimmut ikineqartassapput.
Imm. 2. Uumassusilerisunit misissugassat tunniunneqartut taamatullu pisanik nalunaarutiginninnermut immersuiffissap assilineqarnera kommunip allaffiata tigoreerlugit ingerlaannartumik uunga ingerlateqqillugit nassiuttassavai Pinngortitaleriffik, Box 570, 3900 Nuuk.
Allatut ajornartumik toqutsisariaqarneq
§ 19. Nanoq allatut ajornartumik Pinerluttulerinermi inatsimmi malittarisassat naapertorlugit toqunneqarpat kommunip pisassiissutaanniit nanoqatigiit pineqartut iluanni ukiumi pineqartumi imaluunniit aqutsiveqarfimmi nannuttassiissutit tamakkerneqarsimappata ukiumi pisassiiviusumi tulliuttumi ilanngaatigineqassaaq. Nanoq inuussutissarsiutigalugu piniartumit atuuttumik akuersissutilimmit toqunneqarsimappat, inuussutissarsiutigalugu piniartoq pineqartup nanoq pissavaa. Nanoq nakkutilliisumit, politiinit, kommunefoged-imit imaluunniit inummit allamit toqunneqarsimappat, neqaa sumiiffimmi agguaanneqassaaq nannullu pisataasa sinneri tamarmik, taamatut iliortoqarsinnaappat, Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassallutik.
Imm. 2. Allatut ajornartumik nannumik toqutsisoqartillugu inummit nannuttumit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmut ingerlaannartumik nalunaaruteqartoqartassaaq. Nalunaaruteqarneq Naalakkersuisoqarfimmut telefonikkut saaffiginninnikkut pissaaq kingornalu pisamik nalunaaruteqarnermut immersuiffissaq atorlugu pissalluni – ilanngussaq 2 takuuk.
Imm. 3. Nannumik takunninnermi imaluunniit naammattuuinermi Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfiup nannunik takunninnermi najoqqutassaanut innersuussisoqarpoq.
Nannut ajornartorsiutaasut
§ 20. Nannut siusinnerusukkut qimaatinniarneqartaraluarlutik inoqarfinnut uteqqiattut inunnut, peqqumaatissatut katersukkanut aamma pigisanut immikkut aningaasaqarnermut tunngatillugu pingaarutilinnut qularutissaanngitsumik ajoqusiisinnaasut toqunneqarsinnaapput, takuuk imm. 5. Nanoq ajornartorsiutaasoq inuussutissarsiutigalugu piniartumit atuuttumik akuersissutilimmit toqunneqarsimappat, inuussutissarsiutigalugu piniartoq pineqartup nanoq pissavaa. Nanoq ajornartorsiutaasoq nakkutilliisumit, politiinit imaluunniit kommunefoged-imit toqunneqarsimappat, neqaa sumiiffimmi agguaanneqassaaq, nannullu pisataasa sinneri tamarmik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqassallutik.
Imm. 2. Nannunik inoqarfinnit qimaatitsiniarnerni tamani Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik ingerlaannartumik attavigineqassaaq.
Imm. 3. Nanoq ajornartorsiutaasutut inuussutissarsiutigalugu piniartumit toqunneqarpat kommunip pisassiissutaanniit nanoqatigiit pineqartut iluanni ukiumi pineqartumi imaluunniit aqutsiveqarfimmi nannuttassiissutit tamakkerneqarsimappata ukiumi pisassiiviusumi tulliuttumi ilanngaatigineqassaaq.
Imm. 4. Nannut arnavissat ataatsimik imaluunniit arlalinnik piarallit imm. 1-mi pineqanngillat.
Imm. 5. Piniarnermut nakkutilliisut, politiit, kommunefoged-it, inuussutissarsiutigalugu piniartut pisinnaatinneqartut imaluunniit allat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit pisinnaatinneqartut taamaallaat imm. 1 naapertorlugu nannumik toqutsisinnaatitaapput.
Kommunimi ileqqoreqqusat
§ 21. Kommunalbestyrelsi kommunip ileqqoreqqusaatigut § 7 aamma §§ 10-12, § 15, imm. 9 aamma § 16 naapertorlugit malittarisassanik suli allanik aalajangersaasinnaavoq taamatullu kommunimi sumiiffiit ilaanni piniarnissamut ileqqoreqqusaliorsinnaalluni. Kommunimi ileqqoreqqusat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisumit atuutilersinneqassapput.
Nalunaaqutsersuisarneq annissisarnerlu
§ 22. Nannunik uumasunik ilisimatusarluni misileraanermut atatillugu misissugassanik tigusisarneq, nalunaaqutsersuisarneq, nikissinnaajunnaartitsineq allanillu suliaqartarneq taamaallaat Pinngortitaleriffimmit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik akuersissuteqarteqqaarlugu suliarineqaqqusaapput.
Imm. 2. Naalakkersuisut akuersissuteqarsimatinnagit nannunik uumasuuteqarnissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 3. Nannunik uumasunik Kalaallit Nunaanniit nunanut allanut annissinissaq inerteqqutaavoq.
Imm. 4. Nannut neqaannik, sungaannik taassumaluunniit ilaanik nunanut allanut annissinissaq inerteqqutaavoq.
Immikkut akuersissuteqartarneq piniarnermilu atugassarititaasut allat
§ 23. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik ilisimatusarnermut siunertanut, tassunga ilanngullugit assiliinikkut/filmiliornikkut nannunik imaluunniit nannut najortagaannik misissuinerit siunertap ilaatut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni piniagassanut tunngatillugu isumalluutinik paasiniaanermut atatillugu nalunaarummi malittarisassat atuutsinneqannginnissaannik nalunaaruteqarsinnaavoq.
§ 24. Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfik nanoq arnaviaq ataatsimik imaluunniit arlalinnik piaralik ajornartorsiutaasutut nalilerneqarpata nalunaarummi malittarisassat atuutsinneqannginnissaannik allaganngorlugu nalunaaruteqarsinnaavoq.
Imm. 2. Nannumik toqutsinnginnermi imm. 1 naapertorlugu immikkut akuersissut Naalakkersuisoqarfimmiit nalunaarutigineqaqqaartassaaq.
Imm. 3. Piniarnermik nakkutilliisut, politiit imaluunniit Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit inuit pisinnaatinneqartut taamaallaat imm. 1 naapertorlugu nannunik toqutsisinnaatitaapput.
Imm. 4. Nannut imm. 1 naapertorlugu toqunneqarpata nannut pisataat tamarmik Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussanut tunniunneqartassapput. Namminersorlutik Oqartussat nanoq imaluunniit nannut toquttariaqarsimasut qanoq pineqarnissaannik politiit, kommunefoged, piffimmi oqartussat aamma allat attuumassuteqartut nalunaarfigissavai.
Pineqaatissiissutit
§ 25. § 3, § 4, § 8, § 9, imm. 1, § 14, § 15, imm. 1-7, § 16, § 17, imm. 1, § 18, imm. 1, § 19, § 22 aamma § 24, imm. 2-4-mik unioqqutitsisoqartillugu akiligassiinermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq.
Imm. 2. Arsaarinnittoqartarnissaq pillugu pinerluttulerinermi inatsimmi aalajangersakkat atuupput.
Imm. 3. Nalunaarut malillugu kommunimi ileqqoreqqusat unioqqutinneqartillugit pinerluttulerinermi inatsit malillugu kommunimi ileqqoreqqusani akiliisitsisoqarnermik arsaarinnittoqartarnermillu pineqaatissiisoqarnissaanik aalajangersaasoqarsinnaavoq.
Imm. 4. Nannup ilaasa arsaarinnissutigineqartut atorneqarnissaat Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoqarfimmit aalajangerneqartassaaq.
Imm. 5. Akiliisitsinermik pineqaatissiissutit Nunap Karsianut pisassanngortinneqassapput.
Atuutilerfia
§ 26. Nalunaarut ulloq 7. martsi 2023-imi atuutilerpoq.
Imm. 2. Peqatigitillugu Kalaallit Nunaanni nannunik illersuineq piniarnerlu pillugit Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 3, 14. september 2018-imeersoq atorunnaarsinneqarpoq.
Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 6. martsi 2023
Karl Tobiassen
Aalisarnermut Piniarnermullu Naalakkersuisoq
/ Jørgen Isak Olsen
Inatsit tunngaviusussaq
Atorunnaarsippaa
-
PDF (0.46MB)
-
PDF (0.06MB)