Matumuuna Suliniutini angisuuni illuliortiternernik sanaartornernillu suliassat pillugit Inatsisartut inatsisaat nr. 25, 18. december 2012-imeersoq, Inatsisartut inatsisaat nr. 13, 29. november 2013-imeersoq, Inatsisartut inatsisaat nr. 32, 28. november 2019-imeersumi allannguutitalinni nalunaarutigineqarpoq.

 

Kapitali 1

Siunertaa atorneqarfissaalu il.il.

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaanni anguniarneqarpoq suliniutini angisuuni Kalaallit Nunaata aningaasaqarnikkut ineriartorneranut immikkut pingaaruteqartuni aningaasaliinissamik piviusunngortitsinissamillu siuarsaanissaq, taamaaliortoqassaarlu inuiaqatigiit soqutigisaat eqqumaffigalugit.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni anguniarneqarpoq inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut aammalu inuussutissarsiortut unammillersinnaassuseqarnerannut siunertaanngitsumik sunniutaanerluttussanik pitsaaliuinissaq killiliinissarlu, ilanngullugit ingerlatat inatsimmi pineqartunut ilaasut malitsigisaannik aningaasarsiat aningaasartuutillu nalinginnaasumik amerlassusaasa tulluanngitsumik qaffannissaat.

 

  § 2.  Neqeroortitsinerit aammalu suliakkiissutinik tunniussinerit atugassarititaasut Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersagaasut tunngavigalugit pisinnaasut akuersissummik Naalakkersuisut nalunaaruteqareersimappata, tak. § 7, suliniummut ingerlatseqatigiiffiup sanaartornissamut isumaqatigiissutinut neqeroortitsineranut aammalu suliakkiissutinik tunniussineranut Inatsisartut inatsisaat atorneqassaaq.

 

  § 3.  Suliniut suliniutaappat angisooq, tak. § 6, imm. 1, suliniummi sanaartornermut ingerlatanut, tak. § 5, imm. 3, Inatsisartut inatsisaat atorneqassaaq ingerlatanullu allanut atorneqassanani.
  Imm. 2.  Suliniut tassaasimanngippat suliniut angisooq, suliniummi sanaartornermut ingerlatanut, takuuk § 5, imm. 3, imaluunniit ingerlatanut allanut inatsit atorneqassanngilaq.

 

Kapitali 2

Nassuiaatit

 

Suliniut suliniummullu ingerlatseqatigiiffik

 

  § 4.  Suliniut paasineqassaaq tassaasoq suliniut ingerlatat makkua arlaanni pineqartunut ilaasoq:
1)  Akuersissut aatsitassat ikummatissallu pillugit inatsit naapertorlugu tunniunneqarsimasoq malillugu aatsitassanik piiaaneq (aatsitassarsiornermik suliniut).
2)  Akuersissut erngup nukinga pillugu inatsit naapertorlugu tunniunneqarsimasoq malillugu innaallagissamik erngup nukinganit innaallagissiorfimmit ataatsimit arlalinnilluunniit tunisassiarineqartumik atuinermik aallaaveqartumik suliffissuaqarnermik suliaqarneq.
3)  Akuersissut erngup nukinga pillugu inatsit naapertorlugu tunniunneqarsimasoq malillugu erngup nukinga atorlugu innaallagissiorneq.
  Imm. 2.  Suliniummut ingerlatseqatigiiffik paasineqassaaq tassaasoq suliffeqarfik imaluunniit suliffeqarfiit suleqatigiit suliniummik angisuumik ingerlataqarniartut ingerlataqartulluunniit.

 

Suliniummut sanaartukkat, sanaartornerup ingerlannera, pilersitsineq, sanaartornermi ingerlatat, sanaartornermut aningaasartuutit aamma sanaartornissamut isumaqatigiissutit

 

  § 5.  Suliniummut sanaartukkat paasineqassaaq tassaasoq suliniummi tunngaviusumik sanaartugassat, illuutit, maskiinat, teknikkikkut aaqqissukkat allallu nunami attaveqaataasut.
  Imm. 2.  Sanaartornerup ingerlanera paasineqassaaq tassaasoq immikkoortoq suliniummi suliassamut sanaartukkanik pilersitsiviusussaq.
  Imm. 3.  Sanaartornermik ingerlatat paasineqassaaq tassaasoq sanaartornerup nalaani suliniummi suliassanik sanaartukkanik pilersitsinermi illuliortiternernik sanaartornernillu suliaqarnerit aammalu ingerlatat tassunga atasut. 
  Imm. 4.  Sanaartornermut aningaasartuutit paasineqassaaq tassaasoq sanaartornerup nalaani suliniummi sanaartukkanik pilersitsinermi suliassamut ataatsimut katillugit aningaasartuutit.
  Imm. 5.  Sanaartornissamut isumaqatigiissut paasineqassaaq tassaasoq sanaartornerup nalaani sanaartornermik ingerlatanik suliaqarnissamut isumaqatigiissut.

 

Suliniut angisooq

 

  § 6.  Suliniut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu suliniutitut angisuutut isigineqassaaq, ima pisoqarpat:
1)  suliniummi sanaartornermut aningaasartuutit milliardi ataaseq danskit koruunii sinnersimappagit, aamma
2)  suliniummi sanaartornermik ingerlatanik suliaqarnermi sulisussanik pisariaqartitsineq, sulisinnaasunit suliffeqanngitsunit aammalu Kalaallit Nunaanni pissarsiarineqarsinnaasunit annertunerusimappat, imaluunniit
3)  suliffeqarfinni sanaartornermik ingerlatanik suliaqartuni teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naammassisaqarsinnaanermut suliniummi piumasaqaataasut, suliffeqarfiit kalaallinit pigineqartut teknikkikkut aningaasaqarnikkullu naammassisaqarsinnaanerannit annertunerusimappata.
  Imm. 2.  Ulloq 1. januar 2020-mi atuutilersumik imm. 1 nr. 1-imi aningaasat taaneqartut sanaartornermut aningaasartuutinut najoqqutassat qaffannerannut naapertuuttumik ukiumoortumik iluarsineqartassapput.

 

Kapitali 3

Sanaartornissamut isumaqatigiissutinut neqeroortitsineq aamma sanaartornissamut isumaqatigiissutinik tunniussineq kiisalu immikkut ittunik atugassaqartitaalluni sanaartornissamut isumaqatigiissutinik neqerooruteqartitsinissamut akuersissut

 

  § 7.  Sanaartornissamut isumaqatigiissutinut neqeroortitsineq aamma sanaartornissamut isumaqatigiissutit suliakkiissuteqarfigineqarnerat atugassarititaasut Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersagaasut malillugit pisissasoq akuersissummik Naalakkersuisut suliniummut ingerlatseqatigiiffimmut tunniussisinnaapput.
  Imm. 2.  Imm. 1 malillugu akuersissut taamaallaat suliniummut ingerlatseqatigiiffimmut aktiaatileqatigiiffiusumut Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartumut tunniunneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Suliniummut ingerlatseqatigiiffik suliffeqarfissuarmut ilaappat, ingerlatseqatigiiffik nalinginnaasumik niuernermi atugassarititaasut malillugit akeqartitsilluni, aammalu niuernermi nalinginnaasumik atugassarititaasut malillugit atugassaqartitsilluni iliuuseqartassaaq.
  Imm. 4.  Sanaartornissamut isumaqatigiissutinut neqeroortitsineq, kiisalu sanaartornissamut isumaqatigiissutit suliakkiissuteqarfigineqarnerat, nunani tamalaani neqeroortitsivigineqarsinnaavoq aammalu nunami namminermi nunanilu tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut naapertuuttumik nunani tamalaani immikkut toqqakkanik neqeroortitsisoqarsinnaalluni.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut akuersissummi sanaartornermik suliassanut neqeroortitsinermi aamma sanaartornermik suliassanik suliakkiissuteqarnermi atugassarititaasussat pillugit aalajangersakkanik suliaqassapput, ilanngullugit suliniummut ingerlatseqatigiiffiup neqeroortitsinermini piumasaqaatigisassai. Ilaatigut sulisussanik nunaqavissunik piginnaasalinnik pissarsisinnaaneq aamma suliffeqarfiit kalaallinit pigineqartut naammassisinnaasaat piginnaasaallu eqqarsaatigalugit suliniummik ingerlatsisut ingerlatseqatigiiffiit aammalu taakkua kiffartuussititaat , pillugit aalajangersagaliortoqassaaq, suliffeqarfiit kalaallinit pigineqartut sulisussallu nunaqavissut atorneqarnissaat pillugu aalajangersaasoqartassaaq, sapinngisamik anertunerpaamik neqeroortitsinerni taakkua periarfissinniarlugit, aammalu susassaqartut pingasut akornanni isumaqatigiissuteqanertigut (Impact Benefit Agreements, IBA) Namminersorlutik Oqartussat, pisortani oqartussat allat aamma suliniummut tunngasumik ingerlatseqatigiiffiusup akornanni isumaqatigiissutigineqartumik, takuuk § 9, imm. 3-6.
  Imm. 6.  Pissutsit suut atuunnerini akuersissutip annaaneqarsinnaanera imaluunniit Naalakkersuisunit utertinneqarsinnaanera pillugu aalajangersakkanik Naalakkersuisut akuersissummi aalajangersaassapput, aamma Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaata atortinniarneranut atatillugu peqqussuteqarsinnaanermut pisinnaatitaanerat pillugu, aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu akuersissuteqarnermi atugassarititaasut naapertorlugit, takuuk § 17, kiisalu akuersissummik pigisaqartup taarsiissuteqarnissamut imaluunniit akiliisitaanissamut pisussaaffii, il.il.
  Imm. 7.  Akuersissummik imm. 1 naapertorlugu nalunaaruteqartoqannginnerani Naalakkersuisut VVM-imut nassuiaatip akuersissutiginissaanut missingersuusiamik nassiussaqassapput, takuuk § 8, imm. 1, aammalu VSB-mut nassuiaatissatut missingersuusiamik, takuuk § 9, imm. 1, tusarniaassutitut. Tusarniaanermi ilanngullugit tusarniaavigineqassapput najukkani pisortat oqartussaasui, kalaallit sulisitsisut peqatigiiffii aammalu sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii kiisalu peqatigiiffiit kattuffiillu, malittarisassatik naapertorlugit inuiaqatigiinni piujuaannartitsinermik ingerlatsinissamik siunertaqartut, avatangiisit illersorneqarnissaannik siunertaqartut imaluunniit inuit piginnaatitaaffiinik illersuisut.
  Imm. 8.  Imm. 1 naapertorlugu akuersissummik Naalakkersuisut tunniussinnginnerminni Inatsisartuni ataatsimiititaliaq tamatumunnga susassaqartoq ilisimatissavaat.

 

Kapitali 4

Avatangiisinik naliliineq aamma inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasunik sunniutaasussanik naliliineq

 

Avatangiisinik naliliineq (VVM)

 

  § 8.  § 7, imm. 1 malillugu akuersissummik tunniussisinnaalinnginnermi, avatangiisinut sunniutaasussanik nalilersuinermik (VVM) suliaqartoqarsimassaaq, taannalu pillugu aatsitassat ikummatissallu pillugit inatsimmi aamma avatangiisit pillugit inatsimmi maleruagassat naapertorlugit nassuiaat (VVM-imut nassuiaat) Naalakkersuisunit akuerineqarsimassalluni.
  Imm. 2.  VVM-imut nassuiaatip Naalakkersuisunut nassiunneqannginnerani Naalakkersuisut nassuiaat pillugu tusarniaanermik ingerlatsissapput. Tusarniaanermi ilaatinneqassapput najukkani pisortat oqartussaasut, kalaallit sulisitsisut peqatigiiffii aamma sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii, kiisalu najukkani peqatigiiffiit kattuffiillu, malittarisassatik naapertorlugit inuiaqatigiinni piujuaannartitsinermik ingerlatsinissamik pingaarnertut siunertaqartut imaluunniit avatangiisit illersorneqarnissaannik siunertaqartut.

 

Inuiaqatigiinni piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutaasussanik naliliineq (VSB)

 

  § 9.  § 7, imm. 1 malillugu akuersissummik tunniussisinnaalinnginnermi, suliniutip angisuup piviusunngortinneqarnerani inuiaqatigiinnut piujuartussamik iluaqutaasumik sunniutaasussanik nalilersuinermik (VSB) suliaqartoqarsimassaaq, taannalu pillugu nassuiaat Naalakkersuisunit akuerineqarsimassalluni. 
  Imm. 2.  VSB-imik suliaqarneq pillugu inatsisini allani maleruagassaqarsimanngippat, suliassaqarfimmi nunani tamalaani suleriaatsinut pitsaasunut akuerisaasunut naapertuuttumik suliaqarneq ingerlanneqassaaq. VSB-imut nassuiaatip Naalakkersuisunut nassiunneqannginnerani Naalakkersuisut nassuiaat pillugu tusarniaanermik ingerlatsissapput. Tusarniaanermi ilaatinneqassapput najukkani pisortat oqartussaasut, kalaallit sulisitsisut peqatigiiffii aamma sulinermik inuussutissarsiuteqartut kattuffii, kiisalu najukkani peqatigiiffiit aamma kattuffiit, malittarisassatik naapertorlugit inuiaqatigiinni piujuaannartitsinermik ingerlatsinissamik pingaarnertut siunertaqartut imaluunniit avatangiisit illersorneqarnissaannik siunertaqartut.
  Imm. 3.  VSB-mut nassuiaat Namminersorlutik Oqartussat, pisortat oqartussaasut allat aamma suliniummut ingerlatseqatigiiffiup akornanni suleqatigiit pingasuullutik (Impact Benefit Agreement, IBA´s) isumaqatigiissuteqarnissaannut tunngaviliissaaq, § 7 imm. 1 naapertorlugu.
  Imm. 4.  Sanaartornissamut isumaqatigiissutinik neqeroortitsineq suliakkiissuteqarnerlu suleqatigiit pingasut isumaqatigiissutaanni pineqartunut ilaasoq, ataatsimoortumik piumasaqaatit atorneqarsinnaasimappata, ”Kalaallit Nunaanni illuliortiternermi sanaartornermilu suliaqarnernut pilersuutinullu ataatsimoortumik piumasaqaatit” tunngavigalugit pissasoq, suleqatigiit pingasut isumaqatigiissutaanni aalajangersarneqassaaq. Pingasuulluni isumaqatigiissut kalaallit sulisartut ilinniagaqarnissaannut ilinniaqqinnissaannulluunniit aalajangersakkanik aammalu kalaallit suliffeqarfiinik aaqqissuussinermut piginnaasatigullu ineriartortitseqqinnissamut aalajangersakkanik naleqquttunik pisariaqartunillu imaqassaaq. Kiisalu pingasuulluni isumaqatigiissut aalajangersagartaqassaaq isumaqatigiinngissutit Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni siullertut suliarineqartassasut.
  Imm. 5.  Pingasuulluni isumaqatigiissummik atsiuisoqartinnagu najukkami pisortat oqartussaasuinut, kalaallit sulisitsisut peqatigiiffiinut aamma sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiinut, kiisalu najukkami peqatigiiffinnut kattuffinnullu malittarisassat naapertorlugit piujuaannartitsisumik ingerlatsinermik avatangisillu illersorneqarnissaannik pingaarnertut soqutigisaqartunut tusarniaasoqassaaq. Tusarniaanermut atatillugu tusarniaanermi illuatungeriinnit paasissutissiisoqassaaq susassaqartut pingasuusut isumaqatigiissutaanni kalaallit suliffeqarfiutaannut, kalaallinut sulinermik inuussutissarsiuteqartunut imaluunniit suliniutip inuiaqatigiinnut avatangiisinulluunniit pingaarutai pingaarnerit pillugit.
  Imm. 6.  Akuersissummik pigisaqartup taassumalu entreprenørinik sulisitaanut, tunisassianik pisiniarfigisaanut kiffartuussisuilu kalaallit suliffeqarfiutaannik atuissapput, sullissinerni kiffartuussinernilu. Naalakkersuisulli akuerisinnaavaat ingerlatsiviit allat atorneqarsinnaanerat akuersissummit pigisaqartumit, entreprenørianit, tunisassianik pisiffiusartup kiffartuussisuusulluunniit uppernarsarsinnaappassuk kalaallit suliffeqarfii unammillersinnaanngitsut teknikkimut aningaasarsiornikkullu unammilleqatigiinnermut tunngasutigut.

 

Kapitali 5

Atorfinitsitsinermi pissutsit

 

Sulisut nunanit allaneersut akissarsiassaat atorfeqarnerminnilu atugarisassaat, akissarsiat minnerpaaffissaat aammalu ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit il.il.

 

  § 10.  Sulisutut nunanit allaneersutut paasineqassapput §§-ini 10 a-10 h-mut pineqartut sulisartut kikkulluunniit piumasaqaatinik tulliuttuni pineqartunik naammassinnittut:
1)  Sulisoq nalinginnaasumik Kalaallit Nunaata avataani suliffeqartuusartoq,
2)  sulisoq Kalaallit Nunaanni piffissami aalajangersimasumi sulisutut ingerlatsissaaq suliniummi angisuumi Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu akuersissut tunngavigalugu suliniutaasumi, aamma
3)  sulisoq imm. 2-mi pineqartumik suliaqassaaq suliniummik ingerlatseqatigiiffimmut suliamik ingerlatsisuusumut isumaqatigiissuteqarneq naapertorlugu, imaluunniit ingerlatseqatigiiffimmut isumaqatigiissuteqarluni suliamik ingerlatsisoq, taassumaluunniit sulisitaani il.il. sulisuusutut.
  Imm. 2.  Ingerlatseqatigiiffiup suliniummik ingerlatsisuusup isumaqatigiissuteqarfigisaatut paasineqassapput imm. 1, nr. 3-mi aamma § 10 a-mi pineqartut ingerlatseqatigiiffiup suliniummik tigumiaqartup entreprenørii, pisiniartarfii imaluunniit kiffartuussisui.
  Imm. 3.  Ingerlatseqatigiiffiup suliniummik ingerlatsisuusup isumaqatigiissuteqarfigisaata isumaqatigiissuteqarfigisaatut paasineqassaaq imm. 1, nr. 3-mi, aamma § 10 a-mi pineqartut ingerlatseqatigiiffup suliniummik tigumiartup entreprenørii, pisiniartarfii imaluunniit kiffartuussisui.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput sulisussat nunanit allaneersut killilersorneqarnissaat pillugu, takuuk imm. 1, aamma isumaqatigiissuteqarfigeqatigiittut, takukkit imm. 1-3.

 

  § 10 a.  Suliniummik ingerlatseqatigiiffiup isumagissavaa sulisup nunamit allameersup akissarsiatigut sulinerminnilu atugassarisamigut naammaginartunik nakerisarsiunngitsunik piviusorsiortunillu Inatsisartullu inatsisaannut matumunnga naapertuuttunik atugassaqartinneqarnissaa.
  Imm. 2.  Suliniummik ingerlatseqatigiiffiup aamma isumannaassavaa akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut imm. 1-imi pineqartut naapertorlugit atugassaqartitsisoqarnissaa sanaartugassanik neqeroortitsinerni, sanaartugassanik suliassiinerni, sanaartugassanut atatillugu isumaqatigiissuteqarnerni aammalu piumasaqaateqassalluni isumaqatigiissuteqarfigisatut suleqataasussap sanaartugassanut isumaqatigiissutinik eqqortitsinissaa pillugu.
  Imm. 3.  Suliniummik ingerlatseqatigiiffiuttaaq isumannaassavaa suleqatissatut isumaqatigiissuteqarfigisat, takuuk § 10, imm. 2, aammalu suliniummik ingerlatseqatigiiffiup suleqatissatut isumaqatigiissuteqarfigisaata aamma suleqatissatut isumaqatigiissuteqarfigisaasa, takuuk § 10, imm. 3, taamatuttaaq isumannaassagaat akissarsiatigut sulinermilu atugassarititaasutigut imm. 1-imi pineqartutut, sanaartugassanik neqerooruteqarnerni, sanaartugassanut isumaqatigiissuteqarnerni isumaqatigiissuteqarfigisat sanaartugassanut isumaqatigiissutaasunik eqqortitsinissaat pillugu.

 

  § 10 b.  Sulisoq nunamit allameersoq kalaallit sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiannut ilaasortaasinnaavoq, nunani allani sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiannut ilaasortaasinnaavoq imaluunniit sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiisa arlaannaannulluunniit ilaasortaassanani aalajangersinnaalluni.
  Imm. 2.  Sulisoq nunamit allameersoq kalaallit sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiannut ilaasortaappat, kattuffik taanna sulisumut nunamit allameersumut isumaqatigiinniussisinnaatitaassaaq, tamatumunnga ilanngullugu pisinnaatitaassalluni ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarsinnaanermut aammalu akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut allat pillugit sulisut nunanit allaneersut isumaqatigiinniussinnaassallugit, Kalaallit Nunaanni ataatsimoorussanik isumaqatigiissuteqartarneq ataatsimoorussamillu sulisartut eqqartuussiveqarnerannut aalajangersakkat naapertorlugit.
  Imm. 3.  Sulisoq nunamit allameersoq sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiannut nunami allamiittumut ilaasortaappat kattuffik taanna sulisumut nunamit allameersumut sinniisutut isumaqatigiinniussisinnaatitaavoq, tamatumunnga ilanngullugu ataatsimoorussamik isumaqatigiinniarsinnaatitaaneq isumaqatigiissuteqarsinnaatitaanerlu, aammalu sulisumut nunamit allameersumut akissarsianut atorfeqarnermilu atugassarititaasunut tunngatillugu isumaqatigiissuteqarsinnaalluni, Kalaallit Nunaanni nalinginnaasumik ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqartarneq ataatsimoorussamillu sulisartut eqqartuussiveqarnerannut aalajangersakkat naapertorlugit. Kattuffillu aammattaaq akerleriissuteqartoqarneratigut suliumajunaarsitsisinnaanermut ataatsimoorussamik pisinnaatitaaffeqarpoq, ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarniarnermut tapersiutitut, sulisunut nunanit allaneersunut tunngatillugu, Kalaallit Nunaanni ataatsimoorussanik isumaqatigiissuteqartarneq ataatsimoorussamillu sulisartut eqqartuussiveqarnermut aalajangersakkat naapertorlugit.
  Imm. 4.  Kalaallit sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiat ataatsimoorussamik akerleriissuteqarnermi alloriarnernik iliuuseqarsinnaavoq sulisitsisumut kalaallimut imalunniit nunami allamiumut, sulisut nunami allamiut kalaallit kattuffianni allami imaluunniit nunami allamiut kattuffianni ilaasortaasumut tapersersuinerminut atatillugu, ataatsimoorussamik isumaqatigiissuteqarnissamut anguniagaqarneranni, Kalaallit Nunaanni sulisartut eqqartuussiveqarneranni ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit tamanna periarfissaqartippassuk, taamaattoq takuuk imm. 5.
  Imm. 5.  Kalaallit sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffiat taamaallaat ataatsimoorussamik akerleriissuteqarnermi alloriarnernik imm. 4-mi pineqartutut iliuuseqarsinnaavoq kattuffiup tamanna sioqqullugu uppernarsarsimappagu ataatsimoorussamik isumaqatigiissutaasut naapertorlugit akissarsiaritinneqartut isumaqatigiissummi Kalaallit Nunaannut tamarmut atuuttumi akissarsiaritinneqartunut naapertuuttuusut, aammalu isumaqatigiissutit pineqartut Kalaallit Nunaanni suliffeqarnermi illuatungeriinnit suliffeqarnermi ingerlatsisuusunut amerlanerusunut sinniisuusunit isumaqatigiissutigineqarsimasut ataatsimoorussamik isumaqatigiissutip atortuuffigisassaani pineqartut.
  Imm. 6.  Ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit imm. 2 aamma 3–mi eqqaaneqartut sulisut kattuffiannit ataatsimit sulisitsisut kattuffiinut arlaqartunut isumaqatigiissutigineqarsinnaap-put, aamma nunami ataatsimi kattuffinnut arlaqartunut.
  Imm. 7.  Sulisut nunanit allaneersut arlaqartut ataatsimoorussamik sulisut kattuffianiit ilaasortaajunnaarpata, sulisut suli kattuffiup isumaqatigiissutaa ilaasortaajunnaarnerup nalaani atuuttuusoq naapertorlugu pisussaaffeqassapput, piffissami isumaqatigiissutip atuuffiani tamarmiusumi.

 

  § 10 c.  Ataatsimoorussamik isumaqatigiissummi imaluunniit atorfininnermut atatillugu isumaqatigiissutaasumi sulisumut nunamit allameersumut atuuttumi nal. ak. appasinnerusumik akissarsialiisoqarsinnaanngilaq nal. ak. tunngavigisatut akissarsiamut akorternermi ujariatsinermut tapiuliummik ilasamik akissarsiaritinneqartumit annikinnerusumik, ataatsimoorussamik isumaqatigiissummi kalaallit suliffeqarnermik ingerlatsiviini illuatungeriit amerlanernut sinniisuusut isumaqatigiissutaannut sanilliullugit.
  Imm. 2.  Sulisup nunamit allameersup sulisitsisuata isumagissavaa sulisuusup nerisaqar-neranut, ineqarneranut, sullisinut, akiliunneqarluni angalasarneranut sillimmaserneqar-neranullu aningaasartuutit matussusernissaat.
  Imm. 3.  Ataatsimoorussamik isumaqatigiissutini imaluunniit atorfininnermut isumaqatigiis-summi aalajangerneqartut tunngavigalugit akissarsiat naatsorsorneqarneranni sulisumut nunamit allameersumut nerisaqarnerup, ineqarnerup, sullisit, akiliunneqarluni angalasarnerit aamma sillimmasiinerit nalingi ilaasutut naatsorsorneqarsinnaapput, pineqartut ataatsimut nalingat sapaatip akunneranut aalajangersimasumik angissusileriikkamit qaffasin-nerunngippat, takuuk imm. 4.
  Imm. 4.  Naatsorsuinermi imm. 3-mi pineqartumi aningaasat nalingat ilanngaatigineqarsin-naasoq Naalakkersuisunit aalajangersarneqartassaaq tamanna pillugu nalunaarummik su-liaqarnikkut, aammalu Naalakkersuisut naliliinerat tunngavigalugu nerisaqarnermut aamma ineqarnermut, sullisinut, akiliunneqarluni angalanernut aamma sillimmasiinernut aningaasartuutinut tunngatillugu. Januaarip aallaqqaataa aallarnerfigalugu ukiup Naalakkersuisut nalunaarummik suliaqarnerata qaangiunnerani nalunaarummi aningaasat amerlassusii aalajangersarneqarsimasut atuisunut akit qaffakkiartornerat tunngavigalugu iluarsiivigineqartassapput.

 

  § 10 d.  Sulisoq nunamit allameersoq Kalaallit Nunaanni sulilluni aallartinnerminiit sulinngiffeqarnissaminut katersilluni aallartittassaaq. Qaammatisiutit ukiuat sulinngiffeqarnissamut katersiffiusarpoq. Sulisoq nunamit allameersoq Kalaallit Nunaanni qaammatisiutit ukiuata iluani qaammatinit 12-init sivikinnerusumik sulisimaguni piffissaq sulinngiffeqarnissamut katersiffigisaa piffissamit suliffigisimasaanit taamaallaat tunngaveqassaaq. 
  Imm. 2. Piffissaq sulinngiffeqarfissaq katersorneqartassaaq nalunaaquttap akunneri suliffiusut tamaasa ukiumi sulinngiffeqarnissamut katersiffiusumi 0,096 time-mik immikkoortitsisarnikkut. Ukiumi sulinngiffeqarnissamut katersiffiusumi nalinginnaasumik sapaatip akunneranut nal. ak. 40-ni sulisarnikkut nalunaaquttap akunneri sulinngiffeqarfiusussat 200 katersorneqassapput. Nalunaaquttap akunnerini ikinnerusuni sulisarnikkut nalunaaquttap akunneri sulinngiffeqarfiusussat tamatumunnga naapertuuttut katersorneqartassapput. Ukiumi sulinngiffeqarnissamut katersiffiusumi sulisoq nunamit allameersoq annerpaamik nalunaaquttap akunnerinik sulinngiffeqarfiusussanik 200-nik katersisinnaavoq, sapaatip akunnerisa suliffiusartut tallimat assigisaannik, imaluunniit ullut suliffiusartut 25-it, sapaatip akunneranut ulluni tallimani sulisarnermi. Sulisoq nunamit allameersoq piffissamik sulinngiffeqarfigisassaminik katersisassaaq piffissami suliffigisamini, sulinngiffeqarnermini imaluunniit napparsimanini ajoqusersimaniniluunniit pissutsigalugu sulinnginnermini.
  Imm. 3.  Piffissaq sulinngiffeqarfiusussatut katersorneqartoq ukiumi sulinngiffeqarfiusussami piffissami qaammatit 12-it iluanni ukiup katersiffiusup kingorna atorneqassaaq, takuuk imm. 1. Sulisoq sulisitsisumi qaammatinit 12-init sivikinnerusumik sulisuusimaguni, takuuk imm. 1, piffissaq sulinngiffeqarfiusussaq sivikinnerussaaq. Sulisitsisup sulisoq isumaqatigiinniareerlugu sulinngiffeqarnerup qaqugukkut ingerlanneqarnissaa aalajangertarpaa. Sulisorli pisinnaatitaavoq piffissap sulinngiffeqarfiusussap ukiumi sulinngiffeqarfiusussami ataqatigiissumik tamakkiisumillu atornissaanut.
  Imm. 4.  Sulisup sulinngiffeqarnerani sulisitsisup akilissavaa nalunaaquttap akunnerinut sulinngiffeqarfiusimasunut tamanut sulinngiffeqarnersiummik. Sulinngiffeqarnersiut aningaasanngorlugu sulisuusup ukiumi sulinngiffeqarnissamut katersiffigisaani agguaqatigiissillugu nal. ak. naapertuutissaaq.
  Imm. 5.  Sulisitsisoq sulisup atorfininnermut soraarnermullu angalanernut atatillugu angerlarsimaffittut nunagisamini sulinngiffeqartarnissaanut periarfissiissaaq.
  Imm. 6.  Malittarisassat imm. 1-imiit 5-imut pineqartut killiliisuunngillat ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit naapertorlugit imaluunniit atorfininnermut isumaqatigiissut naapertorlugu annertunerusunik pisinnaatitaaffinnut.

 

  § 10 e.  Naalakkersuisut pissutsit §§ 10a-miit 10d-mut pineqartut pillugit ersarinnerusunik maleruagassiorsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit suliffeqarnermi illuatungeriit kattuffiisa sorliit amerlanerusunut sinniisuusutut isigineqarsinnaanerat, aammalu isumaqatigiissutit suliamut attuumassuteqartut suuneri, sulisut kattuffiisa isumaqatigiinniarsinnaatitaanerat suliumajunnaartitsisinnaanerallu, akissarsianik naatsorsuisarneq nal. ak. tunngaviusumik akissarsiat ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit naapertorlugit, aammalu sulinngiffeqarneq pillugu.

 

  § 10 f.  Sulisup nunamit allameersup taassumalu sulisitsisuata akornanni isumaqatigiissuteqarnermi sulisuusup akissarsiaanut sulinerminilu atugassarisaanut tunngatillugu ataatsimoorussanik isumaqatigiissutaasunik saneqqutsisoqarsinnaanngilaq sulisuusumut ajoqutaasumik, takuuk § 10b. imm. 2 imaluunniit 3, sulinermik inuutissarsiuteqartup kattuffianit isumaqatigiissutigineqarsimasunik, imaluunniit sulisumut atugassarititaasut sulisup sulisitsisullu namminneq akornanni isumaqatigiissutigineqarsimasut eqqarsaatigalugit.

 

  § 10 g.  Akissarsiat sulinermilu atugassarititaasut sulisumut nunamit allameersumut atuuttut Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnikkut aalajangersakkanut atuuttunut imalunniit Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqataasunut pisussaaffiinut akerliussanngillat.
  Imm. 2.  Kiisalu Kalaallit Nunaanni sulisartut eqqartuussiveqarnerannut tunngasumik aalajangersakkat ataatsimoorussat sulisunut nunanit allaneersunut, kalaallit sulisitsisuinut, nunanillu allanit sulisitsisunut atuupput, tamatumunnga ilanngullugu ataatsimoorussamik isumaqatigiinniartarnernut isumaqatigiissuteqartarnernullu aammalu taamatut anguniagaqarnerup kingunerisaanik saqitsaassuteqarluni ataatsimoorussamik alloriartarnernut atuullutik.

 

  § 10 h.  Sunaluunniit akerleriissutaasoq pissutsinut §§-ini 10-miit 10g-mut pineqartuni, tamatumunnga ilanngullugu sulisut nunanit allaneersut akissarsiaannut sulinerminnilu atugassaannut, atorfininnermut isumaqatigiissutaannut, sulisutut kattuffiannut, ataatsimoorussamik isumaqatigiissutaannut, ataatsimoorussamik akerleriissuteqarnerni saqitsaassutaannut aamma sulinngiffeqartarnerannut tunngasut Kalaallit Nunaanni eqqartussivimmi suliarinniffittut siullertut suliarineqartassapput.
  Imm. 2.  Sunaluunniit akerleriissutaasoq, imm. 1-imi eqqaaneqartutut Kalaallit Nunaannut atuuttut kalaallit danskillu malittarisassaat akuersissuteqartarnernilu atugassarititaat naapertorlugit aalajangiiffigineqartassapput, tamatumunnga ilanngullugu Inatsisartut inatsisaat una, aammalu isumaqatigiissutigineqarsimasut atorsinnaasut ataatsimoorussamillu isumaqatigiissutit tunngavigalugit aalajangiiffigineqartassapput, Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinnut pisussaaffiinik pissuteqartumik allatut aalajangersagaqanngippat.

 

Sillimmasiissuteqarneq aamma angerlamut angalaneq

 

  § 11.  Suliniummut ingerlatseqatigiiffiup sanaartornermik suliassanut neqeroortitsinermini aamma sanaartornermut suliassanut suliakkiissutinik tunniussinermini, neqerooruteqartoq isumaqatigiissuteqarfigineqartorlu makkununnga isumaqatigiissuteqarnikkut pisussaaffeqassasut piumasaqaatigissavaa:
1)  Inuussutissarsiornermut imaluunniit tunisassiamut akisussaasuunermut sillimmasiissuteqarnissaq.
2)  Inatsisitigut piumasaqaataasumik sulitilluni ajoqusersinnaanermut sillimmasiissuteqarnissaq aamma inuussutissarsiorluni napparsimalernissamut sillimmasiissuteqarnissaq. Neqerooruteqartup isumaqatigiissuteqarfigineqartullu sillimmasiissuteqarnermut aningaasartuutinik akiliinissamut pisussaaffeqarnerat atorfininnermi atugassarititaasuni allassimassaaq.
3)  Sulisunik napparsimasunik ajoqusersimasunillu aallarussinermut, assartuussinermut aamma katsorsarneqarnermut aningaasartuutinik akiliinissamut qularnaveeqqusiissutitut sillimmasiinissaq. Neqerooruteqartup isumaqatigiissuteqarfigineqartullu sillimmasiissuteqarnermut aningaasartuutinik akiliinissamut pisussaaffeqarnerat atorfininnermi atugassarititaasuni allassimassaaq.
4)  Nunanit allamiut sulisartut suliniummi angisuumi suliunnaaraangamik Kalaallit Nunaannit qimaguttarnissaat qulakkeerneqassaaq. Neqerooruteqartup isumaqatigiissuteqarfigineqartullu angerlamut angalanermut aningaasartuutit pisariaqarpat akilissavai.
5)  Isumannaassallugu peqqissutsimut tunngasumik ilinniagalinnik suliffimmi suliffiulluunniit eqqaaniittoqarnissaa.

 

Kapitali 6

Inatsisit allat

 

  § 12.  Kalaallit Nunaannut suliffissarsiortut killilersimaarnissaat pillugu inatsit, sulisunut nunanit allaneersunut suliniutini akuersissummi Inatsisartut inatsisaat manna malillugu tunniunneqarsimasuni pineqartunut ilaasuni sulisuusunut atuutinngilaq.

 

  § 13.  Usinik imaatigut assartuinermut inatsisit Kalaallit Nunaanniit utimullu aammalu nunap iluani suliniutinut Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu akuersissutaasimasut tunngavigalugit ingerlanneqartunut atuutinngilaq, assartuisitsisup uppernarsarsinnaappagu usinik imaatigut assartuinermi pissutsit imaattut:
1)  Annertuumik akitsorsaataassaaq imaluunniit kinguarsaataassalluni usinik imaatigut assartuineq angallassisartumit usinik imaatigut assartuinermi kisermaassisussaatitaasumit nassiussanik Kalaallit Nunaanniit aammalu Kalaallit Nunaannut assartuinermut Inatsisartut peqqussutaanni § 4, imm. 2 naapertorlugu pisinnaatitaaffeqartumit ingerlanneqarpat.
2)  Angallassisartoq nr. 1-imi eqqaaneqartoq teknikkikkut aningaasarsiornikkulluunniit angallassinissamut atatillugu unammillersinnaassuseqanngippat angallassinermik ingerlatsisuunissaminut.

 

  § 14.  Sulinngiffeqartarneq pillugu inatsit, sulisorisanut nunanit allaneersunut aningaasarsiatigut atorfininnermullu atugassarititaasut §§ 10 – 10 h-mut malillugu aalajangersarneqartut tunngavigalugit atorfeqartinneqartunut atuutinngilaq.

 

  § 15.  Inuussutissarsiummik ingerlataqarneq pillugu inatsit, illuliortiternernik sanaartornernillu suliaqarnernut tassungalu atasunik pilersuutinut sanaartornissamut isumaqatigiissummi Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu isumaqatigiissutigineqarsimasumi pineqartunut ilaasunut atuutinngilaq.

 

Kapitali 7

Oqartussaasut suliarinninnerat, maalaarutit ilaallu ilanngullugit

 

  § 16.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu akuersissummik tunineqarnissamik qinnuteqaat Naalakkersuisunut tunniunneqassaaq.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut nalunaarusiussapput aalajangersakkanik ersarinnerusunik imaqartumik, tusarniaasarnerit § 7, imm. 7, § 8, imm. 2, aamma § 9, imm. 2 aamma 5-imut tunngatillugu. Tusarniaanerit ilaatigut aqqutissiuussissapput inuiaqatigiit aamma suliffeqarfiit peqataanissaannut, Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu nalilersuinerit aalajangiisarnerillu eqqarsaatigalugit, tamatumunnga ilanngullugit piujuaannartitsinermik, avatangiisinik illersuinermik aammalu inuiaqatigiinnut avatangiisinullu kingunerisinnaasaasa nalilersorneqarneri eqqarsaatigalugit.

 

  § 17.  Inatsisartut inatsisaata malinneqarnissaa Naalakkersuisut nakkutigissavaat. Inatsisartut inatsisaata, aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat malillugu aalajangersagaasut aammalu akuersissummut atugassarititaasut malinneqarnissaannik Naalakkersuisut peqqussuteqarsinnaapput. Peqqussuteqarneq suliniummut ingerlatseqatigiiffimmut imaluunniit allanut § 7 naapertorlugu akuersissummi pineqartunut ilaasunik sanaartornermik ingerlataqartunut nalunaarutigineqarsinnaavoq.

 

  § 18.  Suliniummut ingerlatseqatigiiffik sanaartornermi ingerlatat pillugit nalunaarusiaminik akuttunngitsunik nassiussisassaaq, ilaatigut ilanngullugit aningaasaqarnikkut pissutsit, sulisut amerlassusaat, isumannaallisaanikkut pissutsit kiisalu peqqissutsikkut pissutsit pillugit nalunaaruteqarneq.
  Imm. 2.  Nalunaaruteqartarneq tassungalu atatillugu isertuussinissaq pillugit atugassarititaasut akuersissummi aalajangersarneqassapput.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut suliniummut ingerlatseqatigiiffiup eqikkaaneranik imaluunniit eqikkaanerup ilaa Inatsisartut ataatsimiititaliaannut susassaqartumut nassiuttassavaat, ataatsimiititaliamut ilisimatitsissutitut, aammalu nalunaarummi immikkoortut isertuussassaanngitsut tamanut saqqummiuttassallugit.
  Imm. 4.  Akuersissummi aalajangersagaliortoqassaaq suliniummut ingerlatseqatigiiffiup § 10 b, imm. 2 aamma 3-mi taaneqartutut ataatsimoortumik isumaqatigiissutit tamanut saqqummiutissagai, aamma paasissutissat ataatsimut akissarsianut atorfeqartitsinermilu atugassarititaasunut tunngasut sulisunut nunanit allaneersunut atuuttut, ataatsimoortumik isumaqatigiissutit atuuttut naapertorlugit akissaasersorneqanngitsunut tunngasut ilanngullugit.

 

  § 19.  Suliniummut ingerlatseqatigiiffik allallu § 7 naapertorlugu akuersissummi pineqartunut ilaasumik sanaartornermik ingerlataqartut, Inatsisartut inatsisaat malillugu suliamik suliarinninnermut allatigullu oqartussaasut suliarinninnerannut atatillugu aningaasartuutit akilissavaat, tamatumunnga ilanngullugit pisariaqartumik nutserisitsinerit oqalutsinullu aningaasartuutit.
  Imm. 2.  Akiliuteqarneq sullinneqarnermi akiliutitut imaluunniit aningaasartuutinik utertitsinertut akiligassiissutigineqarsinnaavoq. Tamanna pillugu aalajangersakkanik ersarinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.

 

  § 20.  Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu aalajangiinerit pisortanit oqartussaasunit oqartussaasunilluunniit arlaqartunit Naalakkersuisut ataanniittunit isumagineqarsinnaapput, pisortatut oqartussaasut pineqartut Naalakkersuisunit imm. 2-mi aalajangersakkat naapertorlugit pisinnaatinneqarsimasunit.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut ersarinnerusunik aalajangersagaliorsinnaapput imm. 1 aamma § 21 naapertorlugit, taamaattoq takukkit imm. 3 aamma 4.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut akuersissutinik nalunaarutissat, malunnaatilimmik allannguinissat, allanut tunniussinissat, utertitsinissat aamma akuersissutinik utertitanik tunniusseqqinnissat pillugit § 7, imm. 1 naapertorlugu aalajangiisassapput.
  Imm. 4.  Aalajangiinerit pissutsinut inuiaqatigiinnut avatangiisinulluunniit pingaaruteqartumik kinguneqarsinnaasut pillugit, tamatumunnga ilanngullugit VVM-imut nassuiaasiat imaluunniit VSB-mut tunngasumik nassuiaasiat imaluunniit illuatungeriit pingasut isumaqatigiissuteqarnerinut (IBA) tunngasut Naalakkersuisunit suliarineqartassapput.

 

  § 21.  Aalajangiinernut Naalakkersuisut ataanni oqartussaasunit ingerlanneqarsimasunut tunngasumik maalaarutit Inatsisartut inatsisaat una naapertorlugu ingerlanneqarsimasut, takuuk § 20, Naalakkersuisunut ingerlatseqqinneqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Maalaaruteqarnissamut piffissarititaq sapaatip akunnerinik arfinilinnik sivisussuseqarpoq. Maalaaruteqarnissamut piffissaliussaq ullormit aalajangiiffiusup nalunaarutigineqarfianiit aallartittarpoq, illuatungiusumut aalajangiineq nalunaarutigineqarsimappat, aammalu ullormiit avammut nalunaarutigineqarfiusumiit, aalajangiineq tamanut nalunaarutitut takusassiarineqarsimappat.
Maalaaruteqarnissamut piffissaliussaasoq arfininngornikkut imaluunniit ullormi nalliuttumi naasimappat, piffissaliussaq ulluinnanngornissaanut sivitsorneqassaaq.
  Imm. 3.  Maalaarut allaganngorlugu pisortatut oqartussaasunut aalajangiisimasunut ingerlatinneqassaaq. Maalaaruteqarnissamut piffissaliussap naaneraniit sapinngisamik piaarnerpaamik pisortatut oqartussaasut maalaarut aalajangiinerminnik ilallugu, aalajangiinermullu oqaaseqaatinik aamma ilallugu suliaq Naalakkersuisunut ingerlatissavaat.
  Imm. 4.  Akuersissummut imaluunniit immikkut akuersissummut tunngatillugu maalaarut kingumoortumik atortussanngortinneqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut allatut aalajangiinngippata.
  Imm. 5.  Naalakkersuisut aalajangersagaliorsinnaapput akuersissut imaluunniit immikkut ittumik akuersissut piffissap maalaarfissarititaasup naanissaata tungaanut atorneqassanngitsoq.
  Imm. 6.  Peqqussutaasoq imaluunniit inerteqqutaasoq pillugu maalaarut kingumoortumik atortussanngortinneqarsinnaanngilaq, Naalakkersuisut allatut aalajangiinngippata.
  Imm.7.  Maalaarsinnaatitaapput:
1)  Aalajangiinermi pineqartoq.
2)  Kinaluunniit, nammineerluni suliap aalajangiiffigineqarneranut tunngasumik soqutigisaqartoq.
3)  Sumiiffinni sulisitsisut peqatigiiffii aamma sulinermik inuutissarsiuteqartut kattuffii.
4)  Kalaallit peqatigiiffii aamma kattuffii, malittarisassatik naapertorlugit inuiaqatigiinni piujuaannartitsinermik tunngaveqartumik ingerlatsisoqarnissaanik, avatangiisit illersorneqarnissaannik imaluunniit inuit pisinnaatitaaffiinik suliaqartuullutik soqutigisaqartut.

 

Kapitali 8

Maleruagassat allat

 

  § 22.  Tigusisussat kissaatigippassuk aammalu suliami suleqataasut eqqarsaatigalugit aalajangiisuulluinnartumik tuluit oqaasiinik atuinissaq akerlerineqanngippat, tuluit oqaasii atorlugit suliassanik suliarinnittoqarsinnaavoq tuluillu oqaasii atorlugit aalajangiisoqarsinnaalluni.

 

Kapitali 9

Pineqaatissiisarnermut aalajangersakkat

 

  § 23.  Piaaraluni imaluunniit sakkortuumik mianersuaalliorluni ima iliortoqarsimappat Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit malillugu akiliisitaanermik pineqaatissiisoqarsinnaavoq:
1)  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aalajangersagaasut naapertorlugit paasissutissanik oqartussaasut pinngitsooratik pisassaannik, tak. § 18, eqqunngitsunik imaluunniit salloqittaalluni tunniussisoq, imaluunniit paasissutissanik nipangiussisoq.
2)  Peqqusissummik Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu imaluunniit Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aalajangersakkat aamma akuersissummut atugassarititaasut naapertorlugit nalunaarutigineqartumik, tak. § 17, malinninngitsoq.
  Imm. 2.  Inatsisartut inatsisaanni imaluunniit aalajangersakkani Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersagaasuni akileeqqusissuteqarnissamik aalajangersaanissaq tunngavissinneqarsimappat, Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsimmi § 17 naapertorlugu inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akileeqqusissuteqarnikkut pisussaaffilerneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Akileeqqusissutit Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu imaluunniit aalajangersakkat Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu aalajangersagaasut malillugit pineqaatissiissutaasimasut, Nunap karsianut tutsinneqartassapput.

 

Kapitali 10

Atuutilersitsinermut ikaarsaarnermullu aalajangersakkat

 

  § 24.  Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2013 atuutilerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 13 ulloq 29. november 2013 (Sulisunut nunanit allaneersunut aningaasarsiat atorfeqarnermilu atugassarititaasut pillugit malittarisassat ersarissaavigineqarnerat allanngortinneqarnerallu, ataatsimoorussamik isumaqatigiissutit aammalu sulisunut pisinnaatitaaffiit atortinneqarnerat sulisartullu eqqartuussiveqarnerat eqqarsaatigalugit, il.il.)^[i] atuutsitsilernissamut aalajangersagaq una imaraa:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2014 atulerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 32, 28. november 2019-imeersoq (Atuuffissaata annertusinera, suliat taakkununnga atasut, aamma aningaasat killeqarfiannik annikilliliineq)^[ii] atuutsitsilernissamut aalajangersagaq una imaraa:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat 1. juli 2019-imi atulerpoq.

 

 

 

Nunanut Allanut, Inuussutissarsiornermut Niuernermullu Naalakkersuisoqarfik, ulloq 5. maj 2022

 

 

 

Mininnguaq Kleist
Naalakkersuisoqarfimmi pisortaq

 

 

 

/Mette Moth Henriksen