§ 2, § 4, imm. 2, § 5, imm. 5, § 6, imm. 1-2, § 8, imm. 4, § 9, § 10, imm. 2, § 11, imm. 2, § 13, imm. 5, § 18 Najukkat pillugit Inatsisartut inatsisaat normu 17, 27. novembari 2018-imeersut naapertorlugit, aalajangersarneqarpoq:

 

Kapitali 1

Najukkat pillugit Oqartussat

 

  § 1.  Najukkat pillugit Inatsisartut inatsisaanni kapitali 2, 3, 4 aamma 7 nalunaarullu manna naapertorlugit, sumiiffinni tamani aqquserngit, katersuuffiit, aqqutissiallu aqqisa, najukkat aamma inoqarfiit immikkoortuanut tapiliussatut taaguutit nalunaarsorneqarnissaat, najukkat pillugit oqartussat aalajangersussavaat nalunaarsorlugillu.
  Imm. 2.  Aqquserngit, katersuuffiit, aqqutissiallu aqqi, najukkat, aamma inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutit, aalajangersarneqartassapput, ajornannginnerpaamik kimilluunniit sumiiffissisinnaasunngorlugit, matumanissaaq sumiissusersiutinik atuinikkut, aqqusineq najugarluunnit ujagaq, pisariinnerpaamik nanineqarsinnaasunngorlugu.
  Imm. 3.  Aqquserngit, katersuuffiit aqqutissiallu aqqisa aamma najukkat aalajangersarnerisa nalunaarsorneri assigiissaartumik pissaaq, taamaasiornikkut paasissutissat eqqortut nutartikkallu innuttaasunit, suliffeqarfinnit, pisortaqarfinnillu atorneqarsinnaanngortinneqarlutik.
  Imm. 4.  Najukkanik nalunaarsuineq aalajangersaanerlu pisariillisaanermik peqquteqarpoq, pisinnaatitaaffiit allanngortinnerinik malitseqanngitsoq.

 

Inissiissutit

 

  § 2.  Nalunaarummi uani uku ima paasineqartarput:
1)  Aalajangiineq: Siullermeerluni iliuuserisaq, taaguutip nutaap, assersuutigalugu aqqusernup, katersuuffiup imaluunniit aqqutissiap aqqa, siullermeerluni aalajangerneqarnera, ilutigalugulu iliuuserineqarluni taaguutip atorneqarsimasup allanngortinneqarnera atorunnaarsinneqarneraluunniit.
2)  Katersuuffiit tamanit appakaaffigineqarsinnaasut: Inoqarfinni nunaminertat annertusisinnaasut tamanit uninngaarfigineqarsinnaasut, qallerlugit aqqusernup qaalersimasut, allatulluunniit kusassaasumik inissiiffigineqarsimasut, illunik kaajaluisaqarsinnaapput aamma naasunik orpikkamillu kusassarneqarsimasinnaasut. Katersuuffiit tamanit appakaaffigineqarsinnaasut assersuutigalugu biilinut innissiiffiusinnaapput aammalu talittarfiit tamanit tikinneqarsinnaasut.
3)  Aqqusernup aqqa: Ateq, aqqusinermut, aqqusernup ilaanut imaluunniit katersuuffimmut taaguutigitinneqartoq.
4)  Aqqut atsigaq: Nunaminertamut angallaffiusumut, katersuuffimmut, aqqusinermut aqquserniamulluunniit immikkut atissatut aalajangerneqarsimasoq.
5)  Najugaq: Taaguut katitaq, sumiiffimmi nunaminertamut, sanaartukkamut, sanaartukkap ilaanut, assigisaanulluunniit, appakaaffissamut aalajangersimasumut tikkuussisoq taaguutaasorlu.
6) Aqqusernup qeqqa: Aqqusernup ingerlannga sumiissusersiornermi aqqutip atsikkap sumiinneranik nalunaarutiginnittoq.
7)  Aqqusernup qeqqa pilersaarut: Aqqut atserneqarnikup sumiiffissaata qeqqanut pilersaarut. Sumiiffilerneqarsimasinnaasup ingerlannga, aqqusinernut allanut eqqaani atserneqarsimasunut sumiissusersiisinnaasoq.
8)  Inoqarfik: Piffik ukioq naallugu najugaqarfiusoq, inoqarfittulluunniit susoqarfiusoq.
9)  Piffiup pisortatigoortumik ingerlanneqarneranut ilisarnaat: Inoqarfiit nalunaarsornerini ilanngunneqartarput suunera inuttussusaalu, ukununnga immikkoortitserlugit:
a)  Inoqarfiit pingaarnersaat.
b)  Inoqarfiit pingaarnerusut.
c)  Inoqarfiit annerit: 700-nit – 3.000-inik innuttaasullit
d)  Inoqarfiit: 200-nit – 699-inik innuttaasullit
e)  Inoqarfiit minnerit: 50-init – 199-inik innuttaasullit
f)  Inoqarfiit minnerpaat: 50-init ikinnerusunik innuttaasullit 
10)  Inoqarfiup suuneranut ilisarnaat: Inoqarfiit suunerisa nalunaarsornerisa ilisarnaataat.
a) Najorneqarunnaarsimasoq.
b) Suli najugaqarfiusoq.
11)  Kommunit ilisarnaataat: Ilisarnaat kommuninut immikkoortitsinissaq pingasunik kisitsisitalik aalajangersarneqarsimasoq pisortatigut CPR-imit.
12)  Appakaaffik: Nunap qaavani sumiiffiup nalunaarnera, najukkap sumiinneranik ersersitsisoq. 
13)  Ulluinnaq: Sapaatip akunnerani ullut ulluinnaat, arfininngorneq, sapaat nalliuttorsiorfiillu ilanngunnagit.

 

Kapitali 2

Aqquserngit il.il. aqqinik aalajangersaaneq

 

Aqquserngit aqqi

 

  § 3.  Aqqusernup aqqa sanarfineqarsinnaavoq naqinnerit 40-t tikillugit. Sapinngisamik naalisaaneq pinngitsoorneqassaaq.
  Imm. 2.  Aqqusernup aqqanut sumulluunniit aqqusernup aqqa naalisagaq ilanngussisoqarsinnaavoq naqinnernik 20-nik imalik. Aqquserngit aqqi naqinnernik 20-nik takissusillit naannerusulluunniit, aamma aqqusernup aqqa naalisakkatut atuupput. Aqqusernup aqqinut naqinnernik 20-nik takinerusunut, aqqusernup aqqa naalisarlugu atorneqassaaq. Naalisaanermi sapinngisamik naqinnerit 20-t atorneqassapput, aqqusernup aqqata oqaasertai tamarmik ilanngunneqartariaqarput. Aqquserngit aqqinik naalisaanerni qarasaasiatigut atuarnissaat innimigalugu, naqinnerit tulleriaarneri malillugit immikkoortitsineq atornaveersaartariaqarpoq.
  Imm. 3.  Nunatsinni allattaaseq atorneqartoq, Oqaasiliortunillu aalajangersarneqarsimasoq, atorlugu aqquserngit aqqi aamma aqquserngit aqqi naalisakkat allanneqassapput. Avanersuarmi, Nunatta Kangiani Nunatta Kujataanilu sumiorpaluutit peqqutigalugit aqquserngit aqqi aamma aqquserngit aqqi naalisakkat assigiinngitsumik allanneqarsinnaapput. Aqquserngit aqqinut aamma aqquserngit aqqinut naalisakkap naqinnerini allattaasitsinni naqinnerit atorneqartut (a-å), angisuut mikisullu, kisitsit 0-9, akunnerit, kittoraatit, naggat aamma inangiisoq atorneqarsinnaapput. Inuup allamiup aqqa, nunanilu allani inoqarfiit aqqi, allattaasikkut nunatsinni akuerisaanngikkaluarlutik, assersuutigalugit illoqarfittut ikinngutit aqqi aqqusinernut atsiunneqarsinnaapput. 
  Imm. 4.  Najukkat pillugit oqartussat aqqusernup atissaanik akuersiniartillutik, atissarlu imaqassappat Nunap Aqqanik pioreersumik, aterlu pineqartoq Nunatsinni Nunat Aqqisa Nalunaarsorneqarfianni allassimareerluni, aqqusernermi najukkat pillugit oqartussat ateq, Nunat Aqqisa Nalunaarsorneqarfianni allassimareersutut, atussavaat.

 

Aqquserngit aqqisa paatsuugassaannginnissaat

 

  § 4.  Aqqusernup aqqa, postnormup iluani atorneqareersoq, allamut aqqusinermut potsnormup iluaniittumut atsiunneqassaanngilaq. 
  Imm. 2.  Aqqusernup aqqa aalajangiiffigineqarsinnaanngilaq, aqqata assinga assingusorluunnit, aqqusinermut atsiunneqartussatut postnormup taassuma iluani, § 6 naapertorlugu, inniminnerneqareersimappat.
  Imm. 3.  Aqqusernit marluk aqqi assigiittutut naatsorsuunneqassapput, taakku assigiinngissutaat ukuuppata:
1)  Allannerisa assigiinngissutaat, oqaatiginerani assigiinngissut tusaaneqarsinnaanngippat,
2)  Allamoorummi -p atorneqarpat atorneqanngippalluunniit
3)  Susassallit aamma susaqanngitsut
4)  Eqikkaalluni allataq imaluunniit oqaatsip isumaqataa immikkuullarissunngorlugu allataq
5)  Oqaaseq naalisagaq imaluunniit tamakkerlugu allataq,
6)  Oqaatsip ataatsip allatut allanneqarsimanera, imaluunniit
7)  Oqaatsip ataatsip arlalinnik isumaqarsinnaanera allatulluunniit isumaqartinneqarsinnaanera.
  Imm. 4.  Aqquserngit assigiissunik ateqartutut naatsorsuutigineqarsinnaapput, sukkasuumik oqaatiginerini tusaanera taaguummut allamut paarlaanneqarsinnaasorinarpat.

 

Aqqusernup qeqqata aamma aqqusernup qeqqa pilersaarut

 

  § 5.  Aqqutinut tamanut atsikkanut najukkat pillugit oqartussat aqqusernup qeqqanik sumiiffiliisassapput, taamaattoq imm. 2 naapertorlugu. Aqqusernup qeqqa taamaasilluni aqqusernup pineqartup ingerlavia nunap assingatigut sumiiffilerneqarsinnaalersillugu.
  Imm. 2.  Aqqutip atsikkap ingerlavissaa imaluunniit isorartussusia suli aalajangerneqarsimanngippat, pilersaarutaasumik aqqusernup qeqqanik aalajangiisoqassaaq, aqqusernup sumiiffiata nunap assigani sumiiffilerneqarsinnaalersillugu. Aqqusernup pineqartup sumiinnissaa kingusinnerusukkut aalajangiiffigineqarpat, najukkat pillugit oqartussat sumiiffittut pilersaarutaagallarsimasoq sumiiffivinngortissavaat imm. 1 naapertorlugu.

 

Aqquserngit aqqinik inniminniisoqartarnera

 

  § 6.  Najukkat pillugit oqartussat Nunatsinni Najukkanik nalunaarsuiffimmut aqqusernup kingusinnerusukkut ateriligassaanik inniminniisinnaapput. § 3 aamma § 4 aqquserngit aqqisa inniminnernissaat kissaatigineqartunut, taamatuttaaq atorneqassapput.
  Imm. 2.  Aqqusernup atissaanik inniminniigallarneq nalinginnaasumik ukiut pingasut tikillugit uninngatinneqarsinnaavoq, kingusinnerusukkulli arlaleriarlugu sivitsorneqarsinnaalluni. Aqqusernup atissaa sivisunerpaamik ukiuni 12-ini inniminnerneqarsimasinnaavoq.

 

Aqqusernup ilisarnaataa

 

  § 7.  Aqqutinut atsikkanut tamanut inoqarfinni Najukkanik nalunaarsuiffimmi aqqusernup ilisarnaataanik pilerneqassapput. Aqqusernup ilisarnaatai tassaapput kisitsisit sanileriit sisamakkaartut uku iluini 0001-9899.
  Imm. 2.  Aqqusernup ilisarnaataa, kommunillu ilisarnaataa peqatigalugu, tassaavoq aqqusernup pineqartup sumiinnerata ilisarnaaterpiaa immikkuullarissoq. Aqquserngit kommunini atserneqartut ataasiakkaarlutik tamarmik immikkut aqqusinertut ilisarnaateqartussaapput, kommunimilu aqqusernup ilisarnaataa aqqutinut allanut atorneqarsinnaanngilaq.
  Imm. 3.  Aqqutip atsikkap pineqartup aqqusinertut ilisarnaataa kommunillu ilisarnaataa allanngortinneqassanngillat. Aqqut atsigaq nutaamik atserneqassagaluarpat, aqqaluunniit allanngortinneqassagaluarpat, aqqusinertut ilisarnaataareersimasoq atuutsiinnarneqassaaq. Aqqutip atsikkap pineqartup ilaamerna aqqatigut allanngortinneqarpat, allanngortinneqartoq kisimi nutaamik aqqusinermut ilisarnaaserneqassaaq.
  Imm. 4.  Aqqutit atsikkat pineqartut marluk kommunip iluani katitsinneqassappata, aqqusernup ataatsip aqqa pigiinnarneqalerluni, aqqusernup aqqata piutinneqalersup aqqusinertut ilisarnaataa pigiinnarneqassaaq. Kommunip iluani aqquserngit marluk imminnut katitsinneqassappata, aqqusernit pineqartut aqqi peerlugit nutaamik taarserneqarlutik, aqqusernup ilisarnaataa, amerlanerpaanik najugaqarfiusoq piutiinnarneqassaaq.

 

Aqquserngit assigisaasalu aqqisa aalajangerneqartarnerinut piffissaliussaq

 

  § 8.  Aqquserngit aqqi sapinngisamik siusissukkut aalajangerneqartassapput. Pilersaarusiornikkut illuliorfissap inissinnera imaluunniit illoqarfiup alliartornissaanut pilersaarut aallarnerneqartillugu, aqqutit atsernissaat aalajangersarneqassapput, najukkat pillugit oqartussat naammaginartunik paasissutissanik paarsilerunik, aqquserngit atserneqartussat sorliit tamaaniissanersut aamma aqqusernup sumiiffissaanut pilersaarutaasut sumiiffissinneratigut.
  Imm. 2.  Piffissaq aqqutissap aqqata aalajangerneqarnissaata tungaanut, aqqutip atserneqartussap ilisarnaatigigallassavaa aqqusernup qeqqa pilersaarut, aqqusernup ilisarnaataa, aamma aqqusernup aterigallarsinnaasaa, najukkat pillugit oqartussat aalajangigaat.
  Imm. 3.  Najukkat pillugit oqartussat aalajangissavaat, ulloq suna aallarnerfigalugu aqqutip atsikkap pineqartup aamma aqqusernup aqqata atuutsinneqassanersoq.

 

Kapitali 3

Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguut

 

  § 9.  Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutit nutaat, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat, nunaminertami killilikkap iluani inissisimasut tamakkerlugit, imm. 5 naapertorlugu inoqarfiup immikkoortuata tapiliussamik taagorneqartup iluaniittut.
  Imm. 2.  Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutitut atorneqarsinnaapput inoqarfiup aqqa imaluunniit Nunap Aqqa alla sumiiffimmut tunngasoq, soorlu inoqarfiup ilaata taaguutaa imaluunniit qeqertap aqqa. Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutit aalajangerneqartassapput Nunatsinni allattaaseq, Oqaasiliortunit akuerisaq, atorlugu imaluunniit Nunap Aqqinik Aalajangiisartut allattorsimasaat naapertorlugit, taaguut pineqartoq tassani allassimareerpat. Naalisaanerit sapinngisamik pinaveersaartariaqarput.
  Imm. 3.  Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguut naqinnerit 34-t tikillugit amerlassusilinnik katiterneqarsinnaavoq. Naqinnerit angisuujusinnaapput mikisuullutilluunniit, allattaasitsinni naqinnerit (a-å), kisitsisit 0-9, akunnerit, kittoraatit, naggat aamma inangiisoq atorneqarsinnaapput.
  Imm. 4.  Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutip nalunaarsorneqartarneri imaassapput, inoqarfimmi postnormoqarfigisami aternit allanit allaaneruneri takuneqarsinnaassallutik.
  Imm. 5.  Najukkat pillugit oqartussat inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutip piffiup pineqartup iluanut killilersimatittassavaat, inoqarfiup iluaniittussanngorlugit. Inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguut agguarneqaqqissinnaavoq inoqarfiup ilaanut taaguusiussinermi. Inoqarfiup immikkoortuata tapiliussatut taaguutip, inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutip allap tapiliussatut taaguutaata sumiiffia qallersimassanngilaa.
  Imm. 6.  Najukkat pillugit oqartussat aalajangertassavaat, inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutip, immaqalu inoqarfiup ilaata taaguutaatinneqarsinnaasoq, qaqugu atuutsinneqassanersoq.

 

Kapitali 4

Illut normuisa aamma immikkut inissisimaffimmik taaguutit aalajangersarneqarneri

 

Illut normui

 

  § 10.  Illup normua nalunaaqqutit sisamat tikillugit ilisarnaateqarpoq. Illup normua kisitsimmit 1-mit 999-mut tamatigut akornanniittuneersuusarpoq, ilaatigullu ilaneqarsinnaasarluni naqinnernik A-mit Z-mut akunnilerneqanngitsunik. Kisitsisit naqinnertaqarpata taanna illup normuanut ilaavoq. Illut normui naqinnertallit naqinnertaqanngitsullu naligiipput.
  Imm. 2.  Illup normuisa qaffakkiartornerini normut naqinnertaqanngitsut appasinnerusarput, normu assinga naqinnertalik qaffasinnerulluni, taavalu naqinnerit tulleriiaarneri atorneqartarlutik.

 

  § 11.  Illut normui ima aalajangersarneqassapput, aqqusinermi pineqartumi illup normua ataasiaannarluni atorneqarluni.
  Imm. 2.  Kisitsisit amerliartortillugit illut normui tulleriinnilersorneqartassapput aqqutit atsikkat naapertorlugit, illut normulersornerisa aallartiffianiit akunnaattut, aqqutip saamiata tungaaniissapput, akunnattullu aqqutip talerpiatungaaniissallutik. Illulli normulersorneqarneri ullumikkut naapertorneqartunit paarlangasumik inissinneqareersimappata, tamanna atuutsiinnarneqassaaq.
  Imm. 3.  Aqqut atsigaq pineqartoq ima inissisimappat arlalinngortiterluni, imm. 2-nni aalajangersakkat ima atorneqassapput, aqqusernup ingerlavigineqarnerusup ingerlaffianiit inissinneqassalluni aqqusernup qeqqatut inissitaq, avinneqarfissarluunniit, taannalu naapertorlugu, illut normui akunnattut akunnaattullu inissitsiterneqassapput, § 12 naapertorlugu.
  Imm. 4.  Aqqusernerni annivigineqarsinnaanngitsuni aamma aqqusernup illuatungaannaatigut ingerlaffigineqarsinnaasuni aqquserngit assigisaasalu aqqi, illut normulersornerisa tulleriiaarneri aqqusernup isuaniit, aqqusinernut allamut attaviusumiit, aqqusernermilu aqqusinermut appakaaffiusinnaasumiit, aallartissapput. Aqqusernit aqqini allani illunut normulersuinerit tulleriiaarneri ajornanngippat aallartinneqartariaqarput aqqusernup isuaniit, inoqarfiup qeqqanut qaninnermiit, imaluunniit aqqusernup aqqa aqqusinermut allamut atassuteqarfigisaaniit.
  Imm. 5.  Illunik normulersuilluni tulleriiaarinermi qulaassisoqarsinnaavoq, taamaasiornikkut aqqummi atsikkami pineqartumi siunissami inoqarfimmi eqiterilluni, nutaanilluunniit sanaartornissamut inissaqartitsisoqarniarpat, taamaasilluni nutaanik normulersuisoqarsinnaavoq, illut normui pioreersut allanngortinngikkaluarlugit.

 

  § 12.  Nunaminertat sanaartukkalluunniit ima inissisimappata, najukkat pillugit oqartussat naliliineratigut § 11 imm. 2 aamma 3 naapertorlugit, tulleriissaakkanik normulersorneqarsinnaanatik, taava normulersuineq immikkut ittumik malittuinnarnik tulleriinnilersorneqaannarsinnaavoq, akunnattut akunnaattullu immikkoortitsinngikkaluarlugit.
  Imm. 2.  Sanaartorneqareersimasunut imm. 1 atorneqarsinnaavoq, illut normui nalinginnaasumik tulleriiaarlugit normulersornerinut, akunnattut akunnaattullu apeqqutaatinnagit, najukkat pillugit oqartussat nalilerpassuk, illut normulersorneqarsimaneri naammaginartumik tulleriinnilersorneqarlutillu paasinarluartunik inissitsiterneqarsimasut.
  Imm. 3.  Imm. 1 aamma 2 atorneqassappata pisariaqarpoq illut nalinginnaasumik tulleriinnilersukkanik normulersornissaannut aqqummi atsernikumi pineqartumi najukkat tamarmik ilanngunneqarsimanissaat, aamma paatsuuisinnaaneq millisinniarlugu iliuuseqartoqarsimanissaa, assersuutigalugu sumunnarfissamik innersuussisunik allagartalersuinikkut assigisaasigullu, illut normulersorneqarsimanerinik takutitsisumik.
  Imm. 4.  Aqqusernup isuata illuatungaa anillaffigineqarsinnaajunnaarsinneqarpat, siumuinnaq ingerlavigineqartunngorluniluunnit, assigisaanilluunniit allanngortinneqarluni, illut normuisa aqqusinermiittut aalajangersaaffigineqareernerisa kingorna, najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat malittarisassat § 11, imm. 4, uniffik siullermiittut atorneqannginnissaat, taamaasiornikkut illut normulersoreersimaneri atuutsinneqaannassallutik, najukkat pillugit oqartussat naliliinerat naapertorlugu taamaasiorneq § 1 imm. 2-mut aporaatissanngippat.

 

Tummeqqat silamiittut altanikkullu aqqutit

 

  § 13.  Sanaartugaq ima iluseqarpat, altanikkut aqqutit, torsuusat assigisaalluunniit quleriinnut qulaaniittunut appakaaffigineqarsinnaallutik, nunamiillu quleriinnut allernut appakaattoqarsinnaalluni, naqqup qulaaniittut isertarfii, silakkulluunniit tummeraat quleriinnut qullernut iserniarnermi atorneqarsinnaasut, tamaasa sanaartukkami immikkut inissisimaffimmik taaguummik ilisarnaaserlugit § 14 aamma § 17 atorlugit.

 

Immikkut inissisimaffimmik taaguummik aalajangiineq

 

  § 14.  Immikkut inissisimaffimmik taaguutit sanaartukkami appakaaffiit arlaliusut immikkoortuinut najukkanut attuumassuteqartunut atorneqartarput.
  Imm. 2.  Immikkut inissisimaffiup taaguutaa quleriinnut aamma isertarfiinut paasissutissanik imaqarpoq, imaappoq 108 tassaavoq matut arfineq-pingajuat quleriinni siullermi, taamatuttaaq 502 tassaalluni matut aappaat quleriit tallimaanni.
  Imm. 3.  Immikkut inissisimaffiup taaguutaanik inissitsiterinermi tulleriissaarneqartarput isertarfiup saamiata tungaaniit aallartillugit, taamaasilluni isertarfik saamerleq siulleq normu 1-iussaaq, tullia normu 2, il.il.

 

  § 15.  Immikkut inissisimaffimmik taaguutinut uku atorneqarput:
1)  kl naqqup ataani (etagia)
2)  1-99 naqqup qulaani,
3)  101-199 quleriinni siulleq,
4)  201-299 quleriit aappaat,
5)  301-399 quleriit pingajuanni, ilaallu ilanngullugit.
  Imm. 2.  Naqqup qulaa, tassaavoq quleriinni alleq natia nunamut tunnganngikkuni qulinnguaniittoq.
  Imm. 3.  Sanaartukkanut arlalinnik naqqup ataaniittulinnut taaguutit uku atorneqarput:
1)  kl naqqup ataani etagia siulleq, etagiani alliup aterpiaaniittoq. 
2)  k2  naqqup ataani tulleq, kl-ip ataaniittoq 
3)  k3 naqqup ataani pingajuat, k2 -p ataaniittoq, il.il. 
  Imm. 4.  Pisiniarfissuarnut, ilisimatusarfinnut, ilinniarfinnut allanullu sanaartukkanut anginerusunut allagartalersuinertigut allatigulluunniit nalunaaruteqarnikkut quleriittut isumaqartillugit atorneqarsinnaapput ”inissisimaffik” imaluunniit ”qaffasissuseq”.
  Imm. 5.  Pisiniarfissuarnut, ilisimatusarfinnut, ilinniarfinnut, napparsimavinnut sanaartukkanullu allanut anginerusunut, suliffeqarfittut inunnik isumaginnittoqarfittulluunnit atorneqartunut, najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat, quleriinnut taaguutit uku kisimik atorneqassasut: 1, 2, 3 il.il., ilisarnaat 1 tassaalluni qulerinni allerpaaq, nunamut tunnganera apeqqutaatinnagu. Ilisarnaatit 0 aamma -1,-2,-3 il.il. immikkut inissisimaffimmut taaguutaasutut atorneqarsinnaanngillat.

 

Immikkut inissisimaffimmut taaguut

 

  § 16.  Najukkat pillugit oqartussat § 17 naapertorlugu allamik aalajangiinngippata, immikkut inissisimaffimmut taaguusiinerup aallaavigissavaa inissisimaffiup pineqartup immikkoortup isaariaa, imaappoq appakaaffik arlalinnit atorneqartoq, inissisimaffimmut appakaaffik, altanip torsuusaa, torsuusaq, assigisaalluunniit, matup inissiffigisimasaa.
  Imm. 2.  Matut isertarfiusut amerlassusaat allanngortinneqarpat, inissiat agguarneqarnerisigut imaluunniit inissiat katitsinneqarnerisigut, najukkat pillugit oqartussat qulakkiissavaat, immikkut inissisimaffiummut taaguutit nutarterneqarnissaat § 14 naapertorlugu.

 

  § 17.  Piginnittup siunnersuuteqarneratigut najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat, sanaartukkami sanaartukkalluunniit ilaani, isaarissat tulleriissaartunik ilisarnaasersorneqarnissaat.
  Imm. 2.  Imm. 1 apeqqutaatinnagu najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat immikkut inissisimaffimmik taaguutit, imm. 1 atorlugu siunnersuutaasimasumit allaanerusumik taaguusersuinissaq, isumaqarunik siunnersuutip atorneqartussap immikkut inissisimaffimmik taaguutit erseqqissumik paasinarsisinngikkai.
  Imm. 3.  Immikkut inissisimaffimmik taaguut nalunaaqqutinik 4-nik amerlanerpaamik katiterneqassaaq. Nalunaaqqutit mikisuinnaassapput a-miit z-mut, kisitsisit 0-9 uiguullu. Immikkut inissisimaffimmik taaguut 0-inik aallartissinnaanngilaq , malittarisassani aalajangersakkani § 14 naapertorlugu immikkut inissisimaffimmik taaguut illup normuanut paarlaannaveersaarneqartussaammat, taamaattumik naqinneq kisitsimmiit tamatigut siulliutinniartariaqarpoq.

 

  § 18.  § 16 naapertunngikkaluarlugu najukkat pillugit oqartussat immikkut inissisimaffimmik taaguut matunut isertarfinnut tamanut immikkut inissisimaffimmik taaguutaasunik allaanerusunik ilisarnaasersuinissaq aalajangersinnaavaat, najukkat pillugit oqartussat naliliigunik, immikkut inissisimaffimmik taaguutip atorneqartup immikkut inissisimaffimmik taaguut pineqartoq erseqqissumik paasinarsisinngikkaa.

 

Kapitali 5

Postnormut

 

  § 19.  Postnormut aqqilu postnormoqarfimmut aalajangersimasumut atasut, Najukkat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 5 naapertorlugu atuutsinneqartut, aqquserngit aqqi najukkallu Nunatsinni nalunaarsuinermut aaqqissuussamut ilaassapput, tassuunakkut qulakkeerniarlugu aqquserngit aqqi najukkallu nunap ilaani sumiinneri qulakkeerniarlugit.

 

Kapitali 6

Piffik

 

  § 20.  Piffik taaguutaavoq inoqarfimmut, piffiillu tamarmik Piffinnut Nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqarsimassapput. § 21 naapertorlugu piffik akuerineqassaaq. Piffinnut Nalunaarsuiffimmi piffik pillugu ukuninnga paasissutissartaqassaaq:
1)  Piffik tamatigut pisortatigoortumik piffimmut kisitsisinik ilisarnaateqassaaq, kisitsisinik 4-nik amerlassuseqarsinnaasunik,
2)  Piffik tamatigut pisortatigoortumik piffimmut kodeqassaaq 3-nik naqinnertalinnik,
3)  Piffik tamatigut kommunit piusut ilaannut atassaaq,
4)  Piffiup suunera tamatigut ilisarnaaserneqartassaaq, 
5)  Piffiup pisortatigoortumik ingerlanneqarnera tamatigut ilisarnaaserneqartassaaq, aamma
6)  Piffiup aqqa pisortatigoortumik akuerineqarsimasoq.
Imm. 2.  Piffimmut najugaq tamatigut attuumatinneqartassaaq.
  Imm. 3.  Immikkut ittuni, aqqutinik atsersuisoqarsimanngitsuni, piffik najukkatut atorneqarsinnaavoq. Taamaattoqartillugu najukkatut atorneqarsinnaapput bygningsnormu, piffiup aqqa, postnormu postnormullu aqqa.

 

  § 21.  Naalakkersuisoqarfiup kommuninik nakkutilliisussatut akisussaaffilikkap tamatigut akuerisassavai piffiup suunerata ilisarnaataata allannguutaa, allannguutip atuutsinneqalinnginnerani.

 

  § 22.  Piffiit aqqi najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat. Piffiup aqqa nutaaq Nunatsinni Nunat Aqqinik Aalajangiisartunit akuerineqaqqaassaaq, piffiup inissimaffigisaani kommunimi kommunalbestyrelsip oqaaseqaateqareerneratigut § 20 imm. 1, normu 6 naapertorlugu.
  Imm. 2.  Inoqarfiup inissisimaffia, Nunatsinni Nunat Aqqinik Nalunaarsuiffimmeereerpat, nalunaarsuiffimmi allanneqarsimaneratut piffiup aqqatut atorneqarsinnaavoq.

 

Kapitali 7

Najukkat

 

Najukkat taaguutaat

 

  § 23.  Najukkat taaguutaasa aalajangersarneqarnerini najukkat pillugit oqartussat aalajangissavaat, aqqusernup aqqa, illup normua, bygningsnormua, ilaatigullu immikkut inissisimaffimmut taaguut kiisalu piffia postnormualu sorleq, najukkap taaguutaatut, sanaartukkamut pineqartumut, sanaartukkalluunniit ilaanut, nunaminertamulluunnit najukkamut atasutut, tikinnissaanut aqqutissatut tikkuussisutut atorneqassanersut. Najukkap taaguutaa ersarissuusaaq, najukkanut allanut paarlaanneqarsinnaanani.
  Imm. 2.  Najukkami aqqut atsikkap, tassa aqqut najukkamut pineqartumut appakaaffissaliisuusoq nalunaarpaa. Periarfissat arlaliuppata, najukkat pillugit oqartussat aalajangissavaat, aqqusiisumik inissiissallutik , pissutsillu allat upalungaarlugit, aqqut sorleq najukkamut aqqutissiisutut isigineqassanersoq.
  Imm. 3.  Bygningsnormu najukkatut taaguummi atorneqarsinnaavoq, piffinni aqqutinik atsersuisoqarsimatinnagu.
  Imm. 4.  Najukkap taaguutaani illup normua tassaavoq silataaniit matu sanaartukkamut, najukkap inissisimaffianut isertarfik assigisaaluunniit. Najukkamut taaguut nunaminertamut tikkuussippat, illup normua inissisimaffimmut tassunga taaguutaassaaq.
  Imm. 5.  Najukkamut taaguut teknikikkut sanaartukkamut assigisaanulluunniit atappat, sanaartukkatut allatut ilillugu, illup normuata aqqusineq appakaatsitsisoq taaguutigissavaa. Najukkamut taaguut nunaminertamiippat, illup normua inissisimaffiup aqqutaanut taaguutaassaaq, imaappoq biilerluni appakaaffik assigisaaluunniit.
  Imm. 6.  Silamit isertarfik tassaappat, sanaartukkap ilaa, silataatigut tummeraligaq, tummeqqat nunami aallartiffiat appakaaffittut naatsorsuutigineqassaaq, tassungalu illup normua inissinneqassaaq. Appakaaffiit arlallit, silataatigut tummeqqat assigisaalluunniit najukkamut ataatsimut appakaaffiuppata, aqqut pingaarneq naapertorlugu illup normua ikkunneqassaaq.
  Imm. 7.  Najukkamut taaguutip aalajangerneqarnerani najukkat pillugit oqartussat misissussavaat, najugaq postnormumi siunnerfigineqartumiinnersoq aamma siunnerfigineqartumi inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutaata iluaniinnersoq.

 

  § 24.  Naalakkersuisut kommunit agguataarnerisa avataanni aalajangersaanissaq ingerlatissavaat najukkallu Najukkanik nalunaarsuiffimmut nalunaarsussallugit.

 

Appakaaffiup sumiiffia

 

  § 25.  Najukkap appakaaffissaanut tamanut appakaaffiup sumiiffia najukkat pillugit oqartussat aalajangersartussaavaat, taanna najukkamut aqqusiisoq, illup normuata ilisarnaataa § 23, imm. 5 imaluunniit 6 naapertorlugit. Illup normua najukkanut arlalinnut ataatsimoortumik atorneqarpat, ataasiinnarmik appakaaffissaliisoqassaaq.
  Imm. 2.  Najukkamut taaguut teknikeqarnermut sanaartukkamut kisimi napasumut tikkuussippat, isertarfiup sumiiffia pitsaanerpaamut, soorlulusooq sanaartukkatut allatut ilillugu, inissinniarneqassaaq.

 

Najukkanut taaguutit aalajangerneqarnerinut piffissaliussaq

 

  § 26.  Najukkat pillugit oqartussat § 31-40 naapertorlugu nalilerpassuk, najukkanut taaguutit aalajangerneqassasut, najukkanut taaguutit aalajangerneqarnissaannut suliat sapinngisamik piaarnerpaamik aallartinneqassapput, najukkat pillugit oqartussallu nalilersuigallarnissaannut naammattunik ilisimasaqalerneq ilutigalugu, paasinarsippat najukkat sorliit sumut appakaatissanersut, aalajangersaasoqalersinnaavoq. Assersuutigalugu pissusissamisoorsinnaavoq najukkamut taaguusiussap aalajangersarneqarnissaa pisinnaavoq sanaartorfissat inississorneqarneranni, sanaartukkamik nutarsaanermi imaluunniit sanaartukkat atareersut allatut atorneqalissappata.
  Imm. 2.  Najukkatut taaguutaagallartoq taamaallaat ilisarnaaserneqarsinnaavoq appakaaffiusumut taaguut kisiat atorlugu, aqqusernup aqqa, illup normua imaluunniit immikkut inissisimaffimmut taaguutit, najukkamut atasussap aalajangerneqarnissaata tungaanut.
  Imm. 3.  Najukkat pillugit oqartussat aalajangissavaat, ulloq suna aallarnerfigalugu najukkamut taaguut aalajangigaq atuutilissanersoq.

 

Kapitali 8

Allagartalersuineq

 

  § 27.  Naapertuuttunik illut normuisa immikkut inissisimaffimmik taaguutillu normuisa allagartaannik najukkat pillugit oqartussat apuussisussaapput.
  Imm. 2.  Allagartat sanatinneqarnerinut nassiunneqarnerinullu akiliisitsinissaq najukkat pillugit oqartussat maleruagassialiorlutik aalajangersaaffigisinnaavaat.

 

Aqquserngit aqqi

 

  § 28.  Aqqutinut oqartussat aqqutini tamanit appakaaffigineqarsinnaasut ingerlaffiata sinaani allagartalersuisassapput, taakkulu ataavartumik ingerlatissallugit, makku ilanngullugit:
1)  Allagartaq aqqusernup aqqanik nalunaarutiginnittoq aamma
2)  Allagartaq, najukkamut ataatsimut amerlanerusunulluunniit tikkuussisoq. 
  Imm. 2.  Najukkat pillugit oqartussat maleruagassiaatigut aalajangersarsinnaavat sanaartukkamik piginnittut allagartat atorlugit allagartalersuisinnaanersut imm. 1 naapertorlugu, aqqutinut oqartussat pigisaminni allagartalersuissasut. Sanaartukkamik piginnittoq allagartalersueqquneqaruni, imaluunniit pigisaani allagartalersuisoqassappat, unniffik siullermiittoq naapertorlugu, taamaaliornissaq pisinnagu sapaatit akunneri marluk sioqqutsilluni allakkatigut najukkat pillugit oqartussat ilisimatitseqqaassapput. 
  Imm. 3.  Imm.1 naapertorlugu allagartalersuinerup, allagartaqarnerup, allagartalluunniit atatinneqarnerata malitsigisaanik sumilluunniit aseruisoqarsimappat ajoqusiisoqarluniluunniit, tamanna najukkat pillugit oqartussat taarsiissutigissavaat.

 

Illut normui

 

  § 29.  Sanaartukkanik piginnittut pisussaaffeqarput najukkat pillugit oqartussat aalajangigaanik illumut normuliussamik inissiissallutik, aqqusinermit appakaaffiusumit takuneqarsinnaasumut inissillugu, ilisarnaatinullu allanut paarlaanneqarsinnaanngitsumik, imm. 2-ni uniffiup aappaa eqqumaffigineqassaaq.
  Imm. 2.  Sanaartukkani illup normui arlariit aalajangerneqarsimappata, imm. 1-mi taaneqartutut illup normuata allagartai, inissinneqassapput matut appakaaffissat qulaanni, assigisaanniluunniit, § 23 imm. 4 naapertorlugu. Aqqusinermit najukkamut appakaaffiusumit illup normuisa ilaat ataaseq amerlanerilluunniit takuneqarsinnaanngippata, sanaartukkamik piginnittut pisussaapput aqquserni appakaattarfinni tamani tikkuussisumik allagartalersuissalluni, illup pineqartup normuanut tikkuussisumik.
  Imm. 3.  Najukkat pillugit oqartussat sanaartukkamik piginnittoq peqqusinnaavaa imm. 1-mi aamma 2-ni taaneqartut malillugit sukumiisumik allagartalersueqqullugu, tulluartumik assigiissunillu allagartalersuinissap, sumunnarfissallu ersarissisinneqarnissaanut tamanna peqquteqarpat.

 

Immikkut inissisimaffimmik taaguut

 

  § 30.  § 17 naapertorlugu, sanaartukkami immikkut inissisimaffiit taaguutaasa matuinut tulleriissaartumik ilisarnaasersuinissaq najukkat pillugit oqartussat aalajangersimappassuk, immikkut matunut tamanut killinginulluunniit allagartamik assigisaanilluunniit piginnittoq ikkussissaaq, taassumalu ingerlannera ataavartumik isumagalugu, immikkut inissisimaffimmik taaguutip sutigut tamatigut ersarissuunissaa anguniarlugu.
  Imm. 2. Najukkat pillugit oqartussat naliliigunik § 15 malillugu aalajangersarneqarsimasut sanaartukkani appakaaffiit assersuutigalugu, annaassiniartartut immikkut inissisimaffimmi taaguutaasup matuata sumiinnerata inississinnaanagu, najukkat pillugit oqartussat piumasarisinnaavaat allagartalersuineq imm. 1-mi malittareqqusat atorlugit ikkussuunneqassasut.
  Imm. 3.  Najukkat pillugit oqartussat naliliigunik sanaartukkami paasiuminaassinnaasoq inissisimaffimmi sorlermiinnerluni, taava najukkat pillugit oqartussat piumasarisinnaavaat, ataatsimik arlalinnilluunniit sumiinnermik paasisitsisussanik allagartanik assigisaanilluunniit ikkussissasoq, tamanit appakaaffigineqarsinnaasumi quleriinnut isaarissani tamani, immikkut inissisimaffimmik taaguut aalajangigaq pisariitsumik paasineqarsinnaasunngortillugu takuneqarsinnaasunngortillugulu.

 

Kapitali 9

Najukkap taaguutaanik aalajangersaaneq

 

Najukkap taaguutaanik aalajangiinissamut malittarisassat tamanut atuuttut

 

  § 31.  Nunaminertat suulluunniit sanaartorfigineqarsimasut, imaluunniit sanaartorfissattut piareersarneqarsimasup iluani sananeqartussatut inissisimasut, najukkat pillugit oqartussanit minnerpaamik ataatsimik najukkamik aalajangiisassaaq, malittarisassat imm. 2-5 naapertorlugit.
  Imm. 2.  Najukkat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 8 imm. 2 naapertorlugu, najukkat pillugit oqartussat tamanut immikkut najukkap taaguutissaa aalajangersaaffigissavaat, ilaatillugit inuussutissarsiorfinnut immikkoortukkuutaartunut inissiaqatigiinnullu immikkoortukkuutaartunut. Inissiaqatigiit immikkoortukkuutaartutut paasineqartarpoq Nunaminertanik inniminnikkanik nalunaarsuiffimmi illu inissiartalittut nalunaarneqarsimasoq. Sanaartukkani allanik najugaqarfiusussanik inissiisoqarsinnaavoq naggat siullermi allassimasut malinngikkaluarlugit, ima pisoqartillugu
1)  Inissiaqatigiit immikkoortukkuutaartup ilaa suliffittut atorneqartillugu, taannalu namminerisamik isertarfeqartoq, imaluunniit
2)  Inissiaqatigiit immikkoortukkuutaartoq annertunerusoq, arlalinnillu isertarfeqarluni, nioqqutissanik eqqussuinermut, sulisut isertarfiinik assigisaannulluunniit atorneqartunik.
  Imm. 3.  Najukkat pillugit oqartussat aalajangersaaffigissavaat sanaartukkami minnerpaamik ataatsimik najukkamik immikkut inissisimaffimmik taaguusiinissaq.
  Imm. 4.  Sanaartukkanut, sanaartukkalluunniit ilaanut imm. 2 aamma 3-nni taaneqartut sinnerlugit, §§ 33-36 malillugit, najukkat pillugit oqartussat immikkut najukkamik taaguusersuissapput.
  Imm. 5.  Nunaminertap ilaani sanaartorfiusimasumi allatulluunnit atorneqartumi, pilersaarusiat naapertorlugit sanaartorfissatut immikkoortinneqarsimasuni, sanaartorfissanngortinniarneqartuniluunniit, immikkut ittunik najukkamut taaguusiisoqassaaq, §§ 37 aamma 38 malillugit. 
  Imm.  6. Sanaartukkat, Nunaminertanik inniminnikkanik nalunaarsorsimaffimmi nalunaarneqarsimasunut, najukkanut taaguutit, najukkat pillugit oqartussat atorunnaarsissinnaanngilaat.

 

Sanaartukkani quleriinni

 

  § 32.  § 31 naapertorlugu najukkap taaguutaannik aalajangersaasarnermut malittarisassat tamanut atuuttut sinnerlugit, sanaartukkanut quleriiaani atuuttussat, najukkat pillugit oqartussat, naliliigunik, pisariaqartoq, najukkap taaguutaanik aalajangiissallutik, aqqusernup atia illup normulu kisiisa ilaatillugit, taamaasilluni najugaq taanna aqqusinermut appakaaffissamut tamanut atuuttumik tikkuussisutut atussalluni, assersuutigalugu pisiniartarfik assigisaanulluunniit angallaffiup sinaannguaniittoq, § 33 imm. 5 aamma 6 naapertorlugit, imaluunniit sanaartukkamut allamut, nunaminertamiluunniit allatut atorneqartumut, immikkut adressilerneqarnissaanik aalajangiiffigineqarsimanngitsumi.

 

Sanaartukkat, suliffeqarfinnit arlalinnit atorneqartut

 

  § 33.  Sanaartukkanut suliffeqarfinnit arlalinnit atorneqartunut atuupput, § 31-imi najukkap taaguutaanik aalajangersaanermut tamanut malittarisassat atuuttut sinnerlugit, malittarisassat immikkut ittut imm. 2-5-imi. “Suliffeqarfiit arlallit” ima paasineqassaaq, arlaqartut nioqqutissiorfiit immikkoorlutik ingerlatsiffiusut (immikkoortutut p-tut taagorneqartut), CVR-imut inatsit naapertorlugu, inatsisitigut inuttalikkatut (CVR- normu) ataasiinnarmit ingerlanneqanngitsut, CVR-imut Inatsit § 2 naapertorlugu, imaluunniit assigiinnit inatsisitigut inuttalikkap ingerlatseqatigiiffiup iluaniittunit, Ingerlatseqatigiiffinnut Inatsit § 5 nr. 19 naapertorlugu.
  Imm. 2.  Silamiit matumut isertarfimmut minnerpaamik najukkamik taaguuserneqartumik ataatsimik aalajangiisoqassaaq, nioqqutissiorfimmut allaffeqarfimmulluunniit pingaarnertut isertarfiusumut, tamanit isertarfittut atorneqarsinnaasumut, imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasuni. 
  Imm. 3.  Imm. 2 naapertorlugu appakaaffik quleriinnut arlalinnut aqqusiippat, quleriinnut tamanut minnerpaamik ataatsimik immikkut inissisimaffimmut taaguusiisoqassaaq.
  Imm. 4.  Suliffeqarfinnik minnerusunik ingerlatsisoqarsinnaanera imm. 1-3 atuutinngillat, ilanngullugit nujalerisut, meeqqanik paaqqinnittarfiit assigisaalluunniit, Nunaminertanik inniminnikkanik nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqarsimallutik, sulinerallu ima iluseqarluni, suliffeqarfiutaat najugaqarfiusumi ingerlatsivigineqarsinnaalluni.
  Imm. 5.  Qanorluunniit imm. 2-ni aalajangertoqarsimagaluarpat najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat, immikkut nunaminertami killilikkani appakaaffiit immikkut taaguusinnginnissaat, taakkununnga isernissaq killiligaappat nakkutigineqarpalluunniit, assersuutigalugu nuannaariartarfinnut ‘Tivoli’-tut ittunut.
  Imm. 6.  Qanorluunniit imm. 2-ni aalajangertoqarsimagaluarpat najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat, appakaaffimmut immikkut najukkanik taaguusiisoqassanngitsoq, sanaartukkap saqqaaniit pisiniarfinnut assigisaannullu isertarfeqartunut, sanaartukkap saqqaani allanik najukkanik taaguusersuisoqareersimappat, ataatsimik amerlanerusunilluunniit pilerneqarsimasumik.
  Imm. 7.  Najukkat pillugit oqartussat malittarisassat imm. 6-niittoq atorpassuk, illup normulerneqarsimasup isertarfiata majuartarfiatalu isaariaata adressilerneqarnissaa aalajangerneqassaaq, appakaaffiup taaguutaa kisiat atorlugu, taamaasilluni pisiniarfiit pineqartut najukkamut taaguut taanna atorsinnaassammassuk.

 

Pisiniarfissuit

 

  § 34.  Sanaartukkat, suliffeqarfiusut pisiniarfissuartut assigisaattulluunniit atorneqartut, § 31 naapertorlugu najukkanik taaguusiinissamut malittarisassat tamanut atuuttut aalajangiinernut sinnerlugit, atuupput, malittarisassat imm. 2 - 4-nni immikkut ittut uku.
  Imm. 2.  Isaarissanut tamanut minnerpaamik ataatsimik najukkap taaguutaanik aalajangiisoqartassaaq, taanna pisiniarfissuarmut atuuffinnulluunniit allanut pingaarnertut isaaffiusunut, tamanit iserfigineqarsinnaasunut, imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasuni.
  Imm. 3.  Pisiniarfinnut tamanut assigisaannulluunniit pisiniarfissuarni inissisimasunut minnerpaamik ataatsimik immikkut adressiliisoqartassaaq.
  Imm. 4.  Najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat, ataatsimoortumik pisiniarfissuarmi quleriit nalunaarsorneri, immikkut malittarisassat § 15 imm. 5-miittut naapertorlugit. Najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaattaaq, pisiniarfissuarni assingusuniluunnit atorneqartunut, taaguutit pioreersut, immikkut inissisimaffimmut taaguutaasut atorneqaannassanersut, § 17 naapertorlugu.

 

Napparsimaviit, ilisimatusarfiit, inuussutissarsiornissamut ilinniarfiit assigisaallu

 

  § 35.  Napparsimavinnut, ilisimatusarfinnut, inuussutissarsiornissamut ilinniarfinnut assigisaannullu atuupput, § 31-imi najukkap taaguutaanik aalajangersaasarnermut malittarisassat tamanut atuuttut sinnerlugit, imm. 2-miittut malittarisassat immikkut ittut uku.
  Imm. 2.  Silataaniit isertarfinnut tamanut minnerpaamik ataatsimik adressiliisoqarnissaa aalajangerneqartassaaq, nioqqutissiorfimmut isertarfittut pingaarnertut atorneqartumut CVR-imut Inatsimmi § 3 naapertorlugu, atuuffimmut tamanit iserfigineqarsinnaasunut, atuuffimmut pingaarnermut allamut, imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasunut.

 

Suliffeqarfiit allat assigisaallu

 

  § 36. Sanaartukkani, pisortanit namminersortunilluunniit ataasiinnarmit amerlanerusunik suliffeqarfittut atorneqartunut, atuuppoq, § 31-imi najukkanik aalajangersaasarnermut malittarisassat tamanut atuuttut sinnerlugit, imm. 2 aamma 3-nniittut malittarisassat immikkut ittut uku.
  Imm. 2.  Silataaniit isertarfinnut matumut tamanut minnerpaamik ataatsimik adressiliisoqarnissaa aalajangerneqartassaaq, nioqqutissiorfimmut isertarfittut pingaarnertut atorneqartumut CVR-imut Inatsimmi § 3 naapertorlugu, atuuffimmut tamanit iserfigineqarsinnaamut, atuuffimmut pingaarnermut allamut, imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasunut.
  Imm. 3.  Nunaminertani, assersuutigalugu silami pinnguartarfinni imaluunniit timersornermut atorneqartartuni, immikkut adressilersuisoqarnissaa aalajangerneqartassaaq, pineqartoq sanaartukkamut eqqaaniittumut adressilerneqarsimasumut erseqqissumik attuumassuteqarneri takuneqarsinnaanngippata.

 

Umiarsualiviit

 

  § 37.  Umiarsualivinnut, namminersortunit pisortanilluunniit pigineqaraluarpata apeqqutaatinnagu, atuupput, § 31-imi najukkanik aalajangersaasarnermut malittarisassat tamanut atuuttut sinnerlugit, imm. 2-4 malittarisassat immikkut ittut uku.
  Imm. 2.  Isertarfinnut minnerpaamik ataatsimik adressiliisoqarnissaa aalajangerneqartassaaq, nioqqutissiorfimmut isertarfittut pingaarnertut atorneqartumut CVR-imut Inatsimmi § 3 naapertorlugu, atuuffimmut tamanit iserfigineqarsinnaasunut, atuuffimmut pingaarnermut allamut, imaluunniit tamanit tikinneqarsinnaasunut.
  Imm. 3.  Isertarfik pineqartoq, imm. 2 naapertorlugu quleriinnut amerlanerusunut iserfigineqarsinnaappat, quleriinni immikkut inissisimaffimmik taaguusiisoqassaaq minnerpaamik ataatsimik.
  Imm. 4.  Umiarsualiviit aalajangersimasut ilaanni, imaluunniit pilersaarusiornerup malitsigisaanik imaluunniit allatut malittarisassiornikkut angallateqarpat angerlarsimaffittut, suliffeqarfittulluunnit atorneqartumik, ima amerlatigisunik adressiliisoqassaaq, angallatit angerlarsimaffiusut tamarmik immikkut adressilerneqassallutik. Najugaq ima aalajangerneqassaaq, taanna umiarsualiviup, talittarfiup, puttasuliap assigisaataluunniit killingata sinaanut, angallatip angerlarsimaffigineqartup appakaaffissaanut najugaq inissinneqassalluni.

 

Teknikeqarfiusut sanaartukkat

 

  § 38.  Najukkanik aalajangersaasarnermut § 31-imi malittarisassat tamanut atuuttut sinnerlugit, immikkut nammineq napasunut teknikimut atortunik sanaartukkanut annerusunut, assersuutigalugu anorisaatinut, antennit napparutaannut, pisortat perusuersartarfiutaannut, najukkatut taaguusersuisoqartassaaq. 
  Imm. 2.  Taamatuttaaq imm. 1 atuuppoq biilerluni appakaaffinnut aamma biilit unittarfiinut sanaartukkanut tamanit atorneqarsinnaasunut, sanaartukkamut atasunut imaluunniit nunap iluani sananeqarsimasunut.
  Imm. 3.  Imm. 1 aamma 2 atuutinngilaq, sanaartukkap piooreersup allap najukkamik aalajangiiffigineqareersimasup appakaaffianiillunilu teknikeqarfiusoq sanaartorneqarsimappat.

 

Nunaminertat sanaartorfigineqarsimanngitsut assigisaallu

 

  § 39.  Nunaminertani allani sanaartorfigineqarsimanngitsuni allatulluunnit ingerlatsiviusuni, assersuutigalugu aneerasaarfinni nunaannaasuni, pinnguartarfinni, silami timigissarfiusuni, uninngaartarfinni, iliveqarfinni illuutiligaanngitsuni, takusarneqartartunilu alutornartuni tamanit appakaaffigineqarsinnaasunit biilinut uninngasarfimmut atasuni, najukkat pillugit oqartussat aalajangersinnaavaat immikkut ittunik najukkatut taaguusiisoqarnissaa.

 

Utaqqiisaannaagallartumik sanaartukkat assigisaallu

 

  § 40.  Nunaminertani sanaartukkani annikinnerusuni, queqarfinni, tupeqarfinni assigisaanniluunniit, immikkoortortani nunaminertani sanaartorneqarallarsimasutut pissusilinni, najugaqarfiusutullu atorneqartuni, najukkat pillugit oqartussat pisariillisaallutik, § 1 imm. 2 piumasarineqartut ilanngullugit upalungaarnerisigut, najukkat immikkut ittut aalajangersinnaavaat.
  Imm. 2.  Nunaminertani imm. 1-mi taaneqartuni najukkanut, sanaartukkanut assigisaannullu taarsiullugit, aqquserngit appakaaffissap sinaani napparummut arlallit ikkussuunneqarsinnaapput.

 

Kapitali 10

Najukkanik nalunaarsuiffimmi nalunaarsuisarnerit

 

Aqquserngit atsersorneqarnerisa nalunaarsorneqarneri

 

  § 41.  Kommunimi aqquserngit atsersorneqartut tamaasa, Najukkanik nalunaarsuiffimmut najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat, imm. 7-nnimili taaneqartut pinnagit.
  Imm. 2.  Aqqutit atsikkat pineqartut tamarmik aamma aqqusernup aqqa naalisagaq, aalajangerneqarpat, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat. Aqqusernup aqqa naalisagaaguni, taaneqartanngitsumik, allanneqartartutut, aqqusernup aqqa taaneqartartutut nalunaarsorneqassaaq.
  Imm. 3.  Aqqut atsigaq pineqartoq nalunaarsorneqassaaq aamma aqqusernup ingerlaffiata qeqqa, § 5 naapertorlugu, sumiiffianut aqqutip qeqqa atorlugu paasissutissat nutarterlugillu, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat. 
  Imm. 4.  Aqqut atsigaq pineqartoq nalunaarsorneqareerpat Najukkanik nalunaarsuiffiup aqqut pineqartoq immikkuullarissumik ilisarnaatissaanik kodelissavaa, aqqutip pineqartup atuunnera tamaat atatinneqartussamik.
  Imm. 5.  Aqqutip atsikkap pineqartup kommunip iluani nalunaarsorneqareerpat najukkat pillugit oqartussat aqqut atsigaq pineqartoq aqqusinermut ilisarnaatissaanik kommunip ilasartaanillu pilissavaat. Aqqusinermut ilisarnaat § 7-nni malittarisassat naapertorlugit ingerlanneqassaaq.
  Imm. 6.  Aqqut atsigaq pineqartoq Najukkanik nalunaarsuiffimmut nalunaarsorneqareerpat, Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortiterneqarneranut paasissutissat naapertorlugit, inissinneqassaaq, postnormumut imaluunniit postnormunut sorlernut aqqut atsigaq pineqartoq attuumassuteqarnersoq. 
  Imm. 7.  Aqqut atsigaq pineqartoq inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussamik taaguummut aalajangerneqareersimasumut, § 9 naapertorlugu, atalluni, Najukkanik nalunaarsuiffiup, aqqutip atsikkap pineqartup aqqanut ilanngutissavai, Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortiterneranut paasissutissat naapertorlugit.

 

Aqqutit atsikkat nalunaarsornerinut piffissaliussaq

 

  § 42.  Aqqusernup pineqartup nutaamik atserneqarnera aalajangerneqarpat imaluunniit aqqa pioreersoq allanngortinneqarpat, najukkat pillugit oqartussat § 41, imm. 2 aamma 3-nni taaneqartut, Najukkanik nalunaarsuiffimmut nalunaarsussavaat, paasissutissat takkussuunneri aamma annertusinnaasunik nutaanik allannguuteqarneri naapertorlugit. 
  Imm. 2.  Piffissami, § 41 imm. 2-3-nnilu taaneqartut paasissutissat takkunnissaasa nalunaarsornissaatalu tungaannut, ullorlu aqqusernup aqqata nutaap atuutilerfissaa aalajangerneqareersimappat, “utaqqiisaannaagallartoq”-mik allanneqassaaq. Najukkat pillugit oqartussat aalajangernerisigut aqqusernup atissaata aalajangerneqavinnissaata tungaanut, taarsiullugu atsiunneqarallartussaq nalunaarsorneqarsinnaavoq. 
  Imm. 3.  Paasissutissat pisariaqartut nalunaarsorneqareerpata, ullorlu aqqusernup aqqata atulerfissaa aalajangerneqarluni, ulloq taanna nalunaarsorneqassaaq. Ulloq aqqusernup aqqata atuutilerfia nalunaarsuisarfimmi “atuuttoq”-mik nalunaarneqassaaq.
  Imm. 4.  Aalajangerneqarpat aqqusineq pineqartoq kommunip aqqusernginit pineqartunit ilaajunnaartinneqassasoq, aqqusineq pineqartoq ullormit taasamit, allannguutip atuutilerfianit “atorunnaarsitaq”-tut inissisimalissaaq.
  Imm. 5.  Paasissutissat pineqartut pissarsiarinerinit, kingusinnerpaamik ullut tallimat qaangiunnerannit, najukkat pillugit oqartussat imm.1-4 nalunaarsugassat Najukkanik nalunaarsorsimaffiannut nalunaarsussavaat.

 

Aqquserngit aqqi inniminnikkat nalunaarsorneri

 

  § 43.  Najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat Najukkanik nalunaarsuiffiani aqquserngit aqqi inniminnikkat tamaasa, kingusinnerusukkut atorneqartussat, § 60 malillugu.
  Imm. 2.  Aqqusinernut tamanut, inniminnigaasunut, nalunaarsorneqassaaq atissaa kommunillu iluani inissisimanera.

 

Nalunaarsuineq Inoqarfiup immikkoortuinut tapiliussatut taaguut

 

  § 44.  Inoqarfiup immikkoortuinut tapiliussatut taaguutit tamaasa, Najukkanik nalunaarsuiffimmut najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat. Nalunaarsukkat Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortiterneqarneranut Najukkanik nalunaarsuiffiup nuutsissavai.
  Imm. 2.  § 8 naapertorlugu, inoqarfiup immikkoortuanut tapiliussatut taaguutit nunamillu atuinerata tamarmik atuuffissaat nalunaarsorneqassapput.

 

Inoqarfiup immikkoortuinut tapiliussatut taaguutit nalunaarsorneqarnerinut piffissaliussaq

 

  § 45.  Inoqarfiup immikkoortuinut tapiliussatut taaguut pineqartoq aamma nunaminertami atuinerata isorartussusaa aalajangerneqarniariarpat, inoqarfiup immikkoortuata tapiliussatut taaguutaa piaartumik nalunaarsorneqassaaq.

 

Najukkat nalunaarsorneqartarneri

 

  § 46.  Najukkanik nalunaarsuiffimmut najukkat pillugit oqartussat kommunini najukkanut taaguutit tamaasa nalunaarsussavaat.
  Imm. 2.  Najukkat aalajangerneqartut tamaasa, aqqusinermut atsikkamut sorlermut pineqartumut atanersut, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat aammalu illup normui immikkullu inissisimaffimmut taaguutinut sorliit pineqarnersut najukkap taagorneqarnerani.
  Imm. 3.  Najukkani tamani, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat, § 25 naapertorlugu appakaaffissatut aalajangerneqarsimasoq. Iserfissaq ataaseq najukkanut arlalinnut atuuppat, § 25, imm. 1, unniffiup aappaaniittoq naapertorlugu, appakaaffik ataasiaannarlugu nalunaarsorneqassaaq.
  Imm. 4.  Sanaartukkanut anginerusunut malittarisassat, quleriinnut taaguutit § 15 imm. 5-miittut atorlugit 1-imit annertusiartortuni najukkat pillugit oqartussanit atorneqarsimappata, najukkat pineqartut quleriinnut sorlernut atanersut, najukkat pillugit oqartussat nalunaarsussavaat, taavalu § 15 imm. 3 naapertorlugu naqqup ataaniittut quleriit sorliunersut nalunaarsorlugit.
  Imm. 5.  Illut normua najukkallu taaguutaa nalunaarsorneranni, Najukkanik nalunaarsuiffik illup normuanut ilisarnaasiissaaq immikkuullarissumik, immikkullu najukkallu taaguutaanut ilisarnaasiissalluni immikkuullarissumik. Ilisarnaatit illup normuata aamma najukkamut taaguutit atuuffia tamaat atuutsinneqassapput.
  Imm. 6.  Appakaaffimmut nalunaarsuinermi, Najukkanik nalunaarsuiffik, Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortiterneqarneranut paasissutissiineq naapertorlugu, postnormut aamma inoqarfiup immiakkoortuata tapiliussatut taaguutaa, najukkamut ilaasoq, ilanngullugit nalunaarsortassavai.
  Imm. 7.  Najukkap nalunaarsornerani Najukkanik nalunaarsuisarfiup ilanngullugit nalunaarsussavai najugaq aqqusinermut sorlermut atanersoq, ilanngutissallugillu aqqutip atsikkap kommunillu ilisarnaataat.
  Imm. 8.  Appakaattarffiup nalunaarsornerani, Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortitserneranut paasissutissiineri naapertorlugu, Najukkanik nalunaarsuiffiup ilanngullugu nalunaarsussavaa kommunimi sorlermi najugaq inissisimanersoq,
  Imm. 9.  Appakaattarfiup sumiiffiata nalunaarsornerani, Najukkanik nalunaarsuiffiup, najukkap nunaminertami sumiinnera Nunaminertanik inniminnikkanik nalunaarsuiffik naapertorlugu, ilanngutissavai najugaq nunaminertami sorlermiinnersoq imaluunniit sumiikkallassanersoq,
  Imm. 10.  Appakaattarfiup sumiiffiata nalunaarsornerani Najukkanik nalunaarsuiffiup, Nunaminertanik inniminnikkanik nalunaarsuiffiup paasissutissai naapertorlugit, ilanngutissavai sanaartukkat teknikikkulluunniit ingerlatsiviusut sorliit, najukkamut pineqartumut atanersut.
  Imm. 11.  Appakaattarfiata sumiiffia nalunaarsornerani Najukkanik nalunaarsuiffiup, Nunatta Pisortatigoortumik Immikkoortiterneranit paasissutissat naapertorlugit, ilanngutissavai qinersivinnut, palaseqarfimmut aamma ilagiit sinniisaannut qinersivimmut sorlermut, najugaq ilaanersoq.

 

Najukkat nalunaarsorneqartarnerinut piffissaliussaq

 

  § 47.  Najukkap nutaap aalajangersaaffigineqarnerani aamma najukkap pioreersup allanngortinneqarnerani najukkat pillugit oqartussat § 46 imm. 2-5-nni paasissutissat taaneqartut Najukkanik nalunaarsuiffimmut nalunaarsussavaat, paasissutissat takkussuunneri, nutaanillu annertusinnaasunik imaqarsinnaaneri, naapertorlugit.
  Imm. 2.  Piffissami najugaq pillugu paasissutissat tamarmik saqqummiunneqareerlutillu nalunaarsoreernissaasa tungaannut, najukkallu nutaap ulloq atuutilerfissaata aalajangerneqarnissaata tungaanut, nalunaarsuineq “utaqqiisaannaagallartoq”-tut nalunaarsorneqarsimassaaq.
  Imm. 3.  Paasissutissat pisariaqartitat tamarmik nalunaarsorneqareerpata aamma ulloq najukkap atuutilerfissaa aalajangerneqarpat, ulloq taanna nalunaarsorneqassaaq. Ullormiit najukkap atuutilerneraniit nalunaarsorneqarsimasut “atuuppoq”-mik nalunaaqutserneqassapput.
  Imm. 4.  Najugaq pillugu paasissutissat pisariaqartut tamarmik pissarsiarineqarsimappata, najukkallu ingerlaannartumik atuutsinneqarsinnaalerluni, nalunaarsuineq taanna “atuuppoq”-mik nalunaarsorneqassaaq, najukkap nalunaarsorneqarnera ilutigalugu. 
  Imm. 5.  Kommunip najugaataannit peerneqartussatut najugaq pineqartoq aalajangerneqarpat, najugaq taanna nalunaaqutserneqassaaq “atorunnaarpoq”-mik, ulloq allanngortinneqarfiata atuukkunnaarfia ilutigalugu, § 31 imm. 6-lli eqqumaffigineqassaaq.
  Imm. 6.  Najukkanik nalunaarsorsimaffiannut najukkat pillugit oqartussat imm. 1-4 tunngasunik nalunaarsuissapput, paasissutissat pineranniit, kingusinnerpaamik ulluinnaat tallimat qaangiunneranni.

 

Kapitali 11

Najukkanik nalunaarsuiffimmi ilisarnaatit allanngortinneqarneri kukkunernullu naqqiissutit

 

  § 48.  § 23 imm. 1-7 naapertorlugit najukkamut ilaasumik pisoqarpat, imaluunniit najukkat pillugit oqartussaasut najukkamut tunngasunik paasisaqarpata, ilisarnaatinik allanngortitsisariaqalernermik malitseqartariaqartunik, najukkat pillugit oqartussat allanngortitassatut pisariaqartut suliarissavaat.
  Imm. 2.  Aqquserngit aqqi aamma najukkat taaguutaat, nalunaarummi uani malittarisassanut naleqqutinngitsut paasineqarpata, taava najukkat pillugit oqartussat allannguutissat pisariaqartut suliarissavaat, taamaattorli imm. 3.
  Imm. 3.   Aqquserngit aqqi najukkallu taaguutaat najukkat oqartussat imm. 2 malinngikkaluarlugu, naliliigunik aqquserngit aqqi najukkallu taaguutaat pioreersut naammaginartumik atuuttut, § 1 imm. 2-nullu akerliunngitsumik atuuttut aalajangersinnaavaat. 
  Imm. 4.  Najukkanik nalunaarsuiffimmi nalunaarsorneqarsimasut eqqunngitsuuneri nutarterneqarsimannginneriluunniit najukkat pillugit oqartussat paasigunikkit, najukkat pillugit oqartussat allannguutissat pisariaqartut suliarissavaat.

 

Kapitali 12

Piginnittup nalunaarutiginnittussaatitaanera

 

  § 49.  Najukkat pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 10 imm. 1 naapertorlugu uppernarsaatit suussanersut apeqqutaalluni sanaartorfissami pissutsit atuuttut aallaavigalugit assersuutigalugu uppernarsaataasinnaassapput sanaartugassap titartaqqaarneqarneri, sanaartugassap sumi inissisimanera, isaarissat sumut inissisimaneri kiisalu sanaartukkap ilusilersornerata aammalu quleriaartuni immikkoortut quleriit titartagartai.

 

Kapitali 13

Atuutilerfissaanut ikaarsaarnermullu aalajangersakkat

 

  § 50.  Nalunaarut una ulloq 16. aggusti 2021-mi atuutilissaaq.

 

  § 51.  Nalunaarummi matumani aalajangersakkanut assingusunik aalajangersakkanik peqartillugu immikkoortumi 1.8 aamma 1.9 aammalu kapitali 5 aamma 8 GTO-mit kaajallaasitaq 2.088 marsip 12-ianni 1987-imeersumi, uani nalunaarummi aalajangersakkat salliutinneqassapput.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 9. august 2021

 

 

 

Asii Chemnitz Narup
Aningaasaqarnermut Nunamullu Namminermut Naalakkersuisoq

 

 

 

/ Nikolai S. Christensen