Matumuuna nalunaarutigineqarpoq eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 11 6. juni 2016-imeersoq allannguuteqarluni, Inatsisartut inatsisaat nr. 25, 28. november 2019-imeersup malitsigisaanik.

 

Kapitali 1

Atuuffia

 

  § 1.  Eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut ilaapput eqqumiitsulioriaatsit makku iluanni ingerlatat:
1)  Illussanik titartaaneq.
2)  Assilissanik eqqumiitsuliorneq.
3)  Filmiliorneq.
4)  Assassukkanik eqqumiitsuliat ilusilersuinerlu.
5)  Atuakkiorneq.
6)  Niperlersorneq.
7)  Isiginnaartitsineq.
  Imm. 2.  Eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut ilaapputtaaq eqqumiitsulioriaatsit allat iluanni ingerlassat eqqumiitsulioriaatsinut taaneqartunut sanilliunneqarsinnaasut.
  Imm. 3.  Eqqumiitsulioriaatsinut illussanik titartaanermut aamma assassukkanik eqqumiitsulianut ilusilersuinermullu atatillugu taamaallaat pineqartut eqqumiitsuliornermut sammisortai pineqarput.
  Imm. 4.  Eqqumiitsulioriaatsimut assilissanik eqqumiitsuliornermut atatillugu pineqarput assilissanik qalipaanerup, grafikkip, titartaanerup, mixed mediap, ikkussuinerup (installation), qiperuinerup videoliornerullu iluanni eqqumiitsulioriaatsit.
  Imm. 5.  Eqqumiitsulioriaatsimut filmiliornermut atatillugu pineqarput filmiliat suulluunniit qanoq immiunneqarnerat saqqummersinneqarnerallu apeqqutaatinnagit, taakkununnga ilanngullugit filmit assineersut videogrammillu, TV-kut aallakaatitat pinnagit.
  Imm. 6.  Eqqumiitsulioriaatsimut atuakkiornermut atatillugu pineqarput atuakkat taallalluunniit tusarnersuliat, taallatut pinnagu allatat, taallat misigissutsinut tunngasut, isiginnaagassiat pissanganartuliat, meeqqanut inuusuttunullu atuakkiat aamma atuakkiat nalinginnaasumik kulturimut tunngasut suliamullu tunngatillugu atuakkiat.
  Imm. 7.  Eqqumiitsulioriaatsimut nipilersornermut atatillugu pineqarput aaqqissuussamik nipikkut pilersitat erinarsorneqartut imaluunniit nipilersuummik saqqummiunneqartut. Nipilersugassiorneq (nipilersugassanik pilersitsineq) nipilersornermut tunngasunut ilaatinneqassaaq.
  Imm. 8.  Eqqumiitsulioriaatsimut isiginnaartitsinermut atatillugu pineqarput isiginnaartitsinikkut ingerlatsinerit tassaasut isiginnaartitsineq, opera, ballet, qitik, performance allatigullu eqqumiitsuliorluni isiginnaartunut saqqummiinerit.

 

Kapitali 2

Akisussaaffiit suliassallu agguaannerat

 

  § 2.  Naalakkersuisut Kalaallit Nunaanni eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq aamma kalaallit eqqumiitsuliaat nunani allani siuarsassavaat, sapinngisamillu innuttaasut annertuumik tamatigoortumillu kalaallit eqqumiitsuliaannut nunanillu allanit eqqumiitsuliornikkut ingerlatanut periarfissaqarnissaat qularnaassallugu.
  Imm. 2.  Kalaallit eqqumiitsuliaattut isigineqarput suliat eqqumiitsuliortunit kalaallinit suliarineqarsimasut imaluunniit eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq eqqumiitsuliortunit kalaallinit ingerlanneqartoq.  Imm. 3.  Eqqumiitsuliortutut kalaallisut isigineqarput, eqqumiitsuliortut Kalaallit Nunaanni aalajangersimasumik najugallit.

 

  § 3.  Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisussaaffitik maleruarumallugit, eqqumiitsuliornikkut ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunnissaanut aningaasatigut tapiissuteqartassapput, tak. §§ 8-11.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisussaaffitik maleruarumallugit aammattaaq:
1)  init sinaakkutissallu timitallit allat pissarsiarinissaannut peqataasinnaapput, tak. §§ 6-7,
2)  init sinaakkutissallu timitallit atugassanngortissinnaavaat, tak. §§ 6-7,
3)  suliamut atatillugu siunnersuisartoqartitsisinnaapput, aamma
4)  ilinniarnissat, ingerlaqqilluni ilinniarnissat ilinniaqqinnissallu naapertuuttut neqeroorutigisinnaavaat.

 

  § 4.  Kommunalbestyrelsip kommunimi eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq siuarsassavaa, sapinngisamillu innuttaasut annertuumik tamatigoortumillu kalaallit eqqumiitsuliaannut nunanillu allanit eqqumiitsuliornikkut ingerlatanut periarfissaqarnissaat qularnaassallugu.

 

  § 5.  Kommunalbestyrelsip Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisussaaffini maleruarumallugit, init sinaakkutissallu tigussaasut allat atugassanngortissavai, aamma init sinaakkutissallu tigussaasut allat naapertuuttut pissarsiarinissaat peqataaffigisinnaavaa tak. §§ 6-7.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu pisussaaffini maleruarumallugit aammattaaq aningaasatigut tapiissuteqarsinnaavoq allatullu iliorluni eqqumiitsuliornikkut ingerlatsinerup isumaginissaa saqqummiunnissaalu kaammattuiffigalugu, tak. §§ 8-11.

 

Kapitali 3

Ingerlatsineq tapiiffigineqarsinnaasoq tapeeriaatsillu

 

Sinaakkutissat tigussaasut

 

  § 6.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi illut, init sinaakkutissallu tigussaasut allat eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut imaluunniit eqqumiitsuliornermik ngerlatsinerup saqqummiunnissaanut atorneqartut sanaartornerinut, nutarternerinut ingerlannerinullu tapiissuteqarsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit init aqqummersitsiviit, filmertarfiit, isiginnaartitsisarfiit, init sungiusarfiit aamma ataatsimiittarfiit katersortarfiillu. 
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi allalluunniit illut, init sinaakkutissallu tigussaasut allat eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut imaluunniit eqqumiitsuliornermik ingerlatsinerup aqqummiunnissaanut atorneqartut sanaartornerinut, nutarternerinut ingerlannerinullu tapiissuteqarsimappata, Naalakkersuisut tapiissutit tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit utertissinnaavaat.

 

  § 7.  Illut, init sinaakkutissallu tigussaasut allat eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut imaluunniit eqqumiitsuliornermik ingerlatsinerup saqqummiunnissaanut atorneqartut sanaartornerinut, nutarternerinut ingerlannerinullu tapiisarneq pillugu Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi isumasiorlugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit akisussaaffiit suliassallu agguaannerat, tapiinissamut piumasaqaatit atugassarititaasullu, qinnuteqarnermi periusissat, naatsorsuutit kukkunersiuinerlu. Eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq tamatumalu saqqummiunnera

 

  § 8.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi makkununnga tapiisinnaapput:
1)  eqqumiitsuliornermik ingerlatsinerup ingerlanneranut, tamatumunnga ilanngullugit angalanernut aningaasartuutit matussusernissaannut aamma ineqarnermut aningaasartuutinut,
2)  eqqumiitsuliorluni suliat inerisarnerinut suliarinerinullu, tamatumunnga ilanngullugit eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut atortussat aamma
3)  eqqumiitsuliornermik ingerlatat saqqummersinnissaannut siammaannissaannullu.
  Imm.  2. Imm. 1 naapertorlugu tapiissutit, tapiissutit tigunissaannut piumasaqaatit piviusunngortinneqarpata tapiisoqarumaarneranik qularnaveeqqusiinertut tunniunneqarsinnaapput.
  Imm. 3. Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut saqqummiinermullu tapiinissamut malittarisassanik aalajangersaassapput, tamatumunnga ilanngullugit tapiiffigineqarsinnaasut killilersornerat, tulleriiaarinissamut piumasaqaatit, tapiissutit suussusii annertussusiilu, tapiinissamut piumasaqaatit, tapiinermi atugassarititat, qinnuteqaatinut piumasaqaatit, periusissat, allaffissornikkut aqutsineq aamma naammagittaalliorneq.

 

  § 9.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi kalaallit eqqumiitsuliaannik pisiortorsinnaapput, takussutissatut katersugaateqalernissaq siunertaralugu aamma inissaq tamanit tikinneqartoq pinnersarumallugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut kalaallit eqqumiitsuliaannik pisiortornissaq pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit agguaassineq, piginnittuunermut tunngasut aserfallatsaaliinerlu.

 

  § 10.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi inissap tamanit tikinneqartartup pinnersarnissaa siunertaralugu kalaallit eqqumiitsuliaannik suliaqartitsisinnaapput (eqqumiitsuliat suliakkiissutit).
  Imm. 2.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi inissap tamanit tikinneqartartup pinnersarnissaa siunertaralugu eqqumiitsulianik suliaqartitsinngikkaluarlutik suliniutinik allanik aallartitaqarsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit siunnersuusiortitsineq, isumassarsiortitsineq, unammisitsinerit aamma inissami tamanit tikinneqartartumi eqqumiitsulianut suliassatut pilersaarutaareersunut tapiissuteqarneq. 
  Imm. 3.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliat suliakkiissutit suliniutillu allat inissap tamanit tikinneqartartup pinnersarnissaanik siunertaqartut pillugit malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit agguaassineq, piginnittuunermut tunngasut aserfallatsaaliinerlu.

 

  § 11.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliortut suliaat pisortanut suliffeqarfinnullu saqqummersitassatut atukkiunneqarsimatillugit taakkununnga akissarsiaqartitsinissaq pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugit suliat akissarsissutigineqarsinnaasut killilersornerat, akissarsiassat naatsorsornerat akissarsiallu tunniunneqarnerat.

 

Kapitali 4

Eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tapiinissamut tunngaviit

 

  § 12.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tapiissutaat sallerpaatillugu nuna tamakkerlugu aamma inuussutissarsiutigalugu eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut atorneqassapput.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsip eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tapiissutaat sallerpaatillugu najukkami eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut atorneqassapput.

 

  § 13.  Naalakkersuisut aamma kommunalbestyrelsi eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tapiisassapput eqqumiitsuliornikkut pitsaassutsip piginnaaneqassutsillu nalilerneqarnerat tunngavigalugu.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut tapiissutinik tunniussinerminni aammattaaq sapinngisaq naapertorlugu makku ilaatinniassavaat:
1)  eqqummiitsulioriaatsit § 1-imi taaneqartut iluanni eqqumiitsulioriaatsit saqqummeeriaatsillu tamaasa,
2)  eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq eqqumiitsulioriaatsinik arlalinnik akimuisoq,
3)  eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq meeqqanik inuusuttunillu peqataatitsisoq imaluunniit meeqqanut inuusuttunullu saaffiginnittoq, aamma
4)  nunami tamarmi eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq sumiiffinnut assigiinngitsunut siammaassisoq.

 

Kapitali 5

Aningaasalersuineq allaffissornikkullu aqutsineq

 

  § 14.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut tapiissutaat aningaasanut inatsimmi tamatumunnga aningaasaliissutitut aalajangersarneqartut iluanni pisassapput.
  Imm. 2.  § 16 a naapertorlugu aningaasaateqarfimmik pilersitsisoqarpat aningaasaateqarfik tapiissutinik, kingornussanik tunissutinillu Nunatta Karsianiunngitsoq pissarsisinnaassaaq.

 

  § 15.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut tapiissutaannik allaffissornikkut aqutsineq Naalakkersuisut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Namminersorlutik Oqartussat ataanni pisortaqarfinnut suliffeqarfinnulluunniit allanut isumagisassanngortissinnaavaat.

 

  § 16.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut tapiissutaannik allaffissornikkut aqutsinermi suliassat tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumaginissaannut siunnersuisartoqatigiinnik, ataatsimiititalianik assigisaannillu Naalakkersuisut pilersitsisinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut siunnersuisartoqatigiit, ataatsimiititaliat assigisaasalu Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut atatillugu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisut tapiissutaannik allaffissornikkut aqutsisussat siunertaat, suliassaat, katitigaanerat suliassaallu pillugit malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu allattoqarfittut suliassat.
  Imm. 3.  Naalakkersuisut siunnersuisartoqatigiit, ataatsimiititaliat assigisaasalu Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut atatillugu tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit Naalakkersuisut tapiissutaannik allaffissornikkut aqutsisussat aammattaaq allanik suliassaminnut attuumassuteqartunik suliaqarnissaat pillugu malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq pillugu apeqqutini siunnersuinissaq.

 

  § 16 a.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik tamakkuninngalu siammarterinermik ingerlatsisunut tapiissutissaannik tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumilluunniit aningaasaateqarfimmik isumaginnittussamik pilersitsisinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut siunertat, suliassat, inissitsiterineq atuunnerlu pillugit malittarisassanik sukumiinerusunik aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugit akissarsianut, aningaasaliinernut allatseqarnikkullu siunnersuisoqatigiinnik, ataatsimiititalianik assigisaannillu sullissinerit tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumilluunniit Naalakkersuisut eqqumiitsulianik ingerlatsisunut tapiissutaannik tamakkuninnga siammarterisunut tunngatillugu suliassanik isumaginnissinnaasunik.
  Imm. 3.  Aningaasaateqarfiup Naalaakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsisunut tamakkuninngalu siammarterisunut tapiissutaannik tamakkiisumik amakkiisuunngitsumillu isumaginnittup suliassai pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput, aamma suliassanik allanik suliassanik isumagisanut attuumassuteqartunik isumaginnittussamut, tassunga ilanngullugit eqqumiitsuliornermik ingerlatsinerit pillugit apeqqutini siunnersuisarnerit.

 

  § 17.  Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaanni aamma pisortat ingerlatsinerat pillugu paasitinneqarsinnaatitaaneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 16-imi aalajangersakkat siunnersuisartoqatigiinnut, ataatsimiititalianut assigisaannullu aamma § 16 a-mi aningaasaateqarfimmut taaneqartumut atuutissapput, taakku Inatsisartut inatsisaat manna malittarisassallu taanna malillugu atuutsinneqalersut naapertorlugit aalajangiisinnaatitaalersinneqarpata.

 

Kapitali 6

Naatsorsuutit kukkunersiuinerlu

 

  § 18.  Eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut saqqummiinermulluunniit taperneqartut, tapit siunertamut aningaasaliiffigineqartumut atorneqarsimanerat ilumoornerarlugu nalunaarutigissavaat, tamannalu pillugu qinnuigineqarunik uppernarsaasissallugu.
  Imm. 2.  Tapiissutit atorneqarsimanerat pillugu ilumoorneraalluni nalunaaruteqarnissaq uppernarsaasiinissarlu pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik alajangersaasinnaapput, taakkununnga ilanngullugit naatsorsuineq kukkunersiuinerlu.

 

  § 19.  Eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut saqqummiussinermullu tapiissuteqarnissamik ilimasaarut tunuartinneqarsinnaavoq, tapiissutillu tunniunneqartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit uterteqquneqarsinnaallutik, qinnuteqartoq eqqunngitsunik paasissutissiisimappat, tapiinissamut piumasaqaatit piviusunngortinneqanngippata imaluunniit tapiissutit siunertamut aningaasaliiffigineqartumit allaanerusumut atorneqarsimappata.
  Imm. 2.  Tapiissutit unitsinneqarneri utertinnissaallu pillugit Naalakkersuisut malittarisassanik aalajangersaasinnaapput.

 

Kapitali 7

Maalaaruteqarneq

 

  § 20.  Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu imaluunniit maleruagassani manna naapertorlugu aalajangersarneqartuni Naalakkersuisut Kommunalbestyrelsillu aalajangiineri allaffissornikkut oqartussaasumut allamut maalaarutigineqarsinnaanngillat.
  Imm. 2.  Siunnersuisartoqatigiit, ataatsimiititaliat assigisaasalu Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut tapiissutaannik 4 allaffissornikkut aqutsinermi suliassanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumaginnittut, tak. § 16, aamma aningaasaateqarfimmit Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsinermut tamatumalu saqqummiunneranut tapiissutaannik allaffissornikkut aqutsinermi suliassanik tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit isumaginnittut, tak. § 16 a, aalajangiineri allaffissornikkut oqartussaasumut allamut maalaarutigineqarsinnaanngillat. Aalajangiinerit inatsisitigut killiliussanut tunngatillugit maalaarutit Naalakkersuisunut saqqummiunneqarsinnaapput, aalajangiinerup ullulerneqarneraniit kingusinnerpaamik sapaatit akunnerisa sisamat qaangiunnerani.

 

Kapitali 8

Misileraalluni aaqqissuussinerit

 

  § 21.  Naalakkersuisut immikkut pisoqartillugu, utaqqiisaasumik aaqqiinertut, Inatsisartut inatsisaanni aalajangersakkat sanioqqussinnaavaat, Inatsisartut inatsisaata atuuffiani misileraalluni ingerlatsinissap siuarsarnissaanut pisariaqartutut isigineqartumik annertussusilimmik.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut misileraalluni ingerlatsinernut, tak. imm. 1, tapiissuteqarsinnaapput.

 

Kapitali 9

Nakkutilliineq

 

  § 22.  Naalakkersuisut kommunalbestyrelsit inatsimmik ingerlatsinerat nakkutigissavaat.
 Imm. 2. Naalakkersuisut paasissutissanik inatsit naapertorlugu suliassamik suliarinninissaannut pisariaqartutut isigineqartunik kommunalbestyrelsit piumaffigisinnaavaat.

 

  § 22 a.  Naalakkersuisut eqqumiitsuliornermik ingerlatsisunut tamakkuninngalu siammarterisunut tapiissutaanni tapiissutinik aqutsineq tamakkiisumik tamakkiisuunngitsumillu siunnersuisoqatigiinnut, ataatsimiititalianut assigisaannulluunniit imaluunniit aningaasaateqarfimmik, § 16, imm. 1 aamma § 16 a, imm. 1 takukkit, Naalakkersuisut aqutsinermik nakkutilliisuusinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut imm. 1-imi siunnersuisoqatigiit, ataatsimiititaliat assigisaallu aamma imm. 1-imi aningaasaateqarfik pillugu paasissutissat, nakkutilliinermi pisariaqartinneqartutut isigineqartut tunniunneqarnissaat piumasarisinnaavaat.

 

Kapitali 10

Atuutilernera

 

  § 23.  Inatsisartut inatsisaat 1. januar 2017-imi atuutilerpoq.

 

Inatsisartut inatsisaat nr. 25 28. november 2019-imeersoq (Eqqumiitsuliornermik ingerlatsineq tamassuminngalu siammarterinermut aningaasaateqarfimmik tapiissutinik aqutsisussamik pilersitsinissamut inatsisitigut tunngavissat)[1] imannak atuutilersitsinermut aalajangersakkamik imaqarpoq:

 

§ 2

 

Inatsisartut inatsisaat ulloq 1. januar 2020-mi atuutilerpoq.

 

 

 

Ilinniartitaanermut, Kultureqarnermut Ilageeqarnermullu Naalakkersuisoqarfik, ulloq 4. februar 2020

 

 

 

Lone Nukaaraq Møller

/

Claus Kleemann