Kapitali 1

Atuuffia nassuiaatillu

 

  § 1.  Inatsisartut inatsisaanni matumani atuutilersinneqarput: 
1)  Pisortanit, sulisitsisunit aamma innuttaasunut tunniussisussaatitaasunit allanit tunniussinernik passussinissamut nuna tamakkerlugu periaasissaq.
2)  Pisortanit aamma inissiaatileqatigiiffinnit pisortanit pigineqartunit, akiligassiissutit aalajangersimasut, innuttaasunut pisortanut akilinngitsuukkanik akiitsulinnut pisussaaffigineqartumik aammalu innuttaasunut allanut nammineq kajumissutsimik ilanngutsissinnaasunut, akilersinnissaannut elektroniskimik akiliisarfik.

 

  § 2.  Inatsisartut inatsisaanni matumani makkua imatut paasineqarput:
1)  Ilanngaassivik: Sullissivik.gl-imi periaaseq innuttaasut isertitaannik il.il. akiliiviusussaq aammalu innuttaasunik aalajangersimasunik, isertitat il.il. tigusisussamut tunniunneqannginneranni, pisortanit akiligassiissutinik akiliisitsisartoq.
2)  Ilanngaassivik-nittartagaq: IT atorlugu iserfissiaq ataaseq arlallilluunniit, innuttaasut, akiligassiisut allallu isertitat, akileeqqusissutitik, akiliutitik nuussimasatik aamma akiligassiissutit pillugit paasissutissat takusinnaallugit.
3)  Akiligassiisoq: Innuttaasumit aningaasanik akiliisitsinissamut Ilanngaassivimmik atuisinnaasoq.
4)  Akiliisussaatitaasoq: Sulisitsisoq, pisortani oqartussaasoq imaluunniit illuatungiusoq alla, aningaasanik § 4-mi, § 5-imi imaluunniit § 4, imm. 3 naapertorlugu tamatumunnga maleruagassat aalajangersagaasuni pineqartunut ilaatinneqalersunik, tunniussisoq.
5)  Akiligassiissut: Aningaasat piumasaqaatigineqartut.
6)  Akileeqqusissut: Akiliilluni nuussinissaq pillugu akiligassiisumit Ilanngaassivimmut ilitsersuissut.
7)  Akiliilluni nuussineq: Iliuuseq, akiliinissaq, nuussinissaq imaluunniit aningaasanik tigusinissaq siunertaralugu, akiliisup aamma akiligassiisup akornanni taassuma ataani pisussaaffiusimasinnaasut eqqarsaatiginagit, akiliisumit imaluunniit akiligassiisumit aallartinneqartoq.
8)  Ulloq akiligassanngorfia: Akileeqqusissutip matussusernissaanut aningaasat tiguneqarnissaannut siusinnerpaamik ullussarititaasoq.
9)  Ulluinnaq: Ulloq arfininngornerunngitsoq, sapaataanngitsoq imaluunniit nalliuttuunngitsoq.
10) Aapparisaq: Inuit katissimasut, nalunaarsukkamik aappariittut, imaluunniit katissimasutut aappariittut minnerpaamillu ukiumi ataatsimi najugaqatigiissimasut.

 

Kapitali 2

Isertitanik il.il. tunniussineq

 

  § 3.  Innuttaasunut Qitiusumi Inunnut nalunaarsuiffik pillugu peqqussut naapertorlugu inuup normulerneqarsimasunut aammalu Danmarkimi najugaqartutut imaluunniit Kalaallit Nunaannit nuussimasutut nalunaarsorneqanngitsunut, isertitat ilaalu ilanngullugit §§ 4-mi aamma 5-imi pineqartut Ilanngaassivik aqqutigalugu tunniunneqartassapput, taamaattorli takuuk imm. 2.
  Imm. 2.  Imm. 1-imi aalajangersagaq innuttaasunut 18-it inorlugit ukiulinnut atuutinngilaq.

 

  § 4.  Pisortani oqartussat, inuit aamma suliffeqarfiiit innuttaasunut akiliinerit § 3-mi pineqartunut ilaasut makkua Ilanngaassivimmut akilertassavaat:
1)  Aningaasarsiat imaluunniit akileraarutit A-t, soraarnerussutisiassanut akiliutit allallu piffissami sulinermut tunngasut akiligassat ilanngaatigereerlugit aningaasanngorlugit aningaasarsiat allat assigisaat, ilanngullugit nerisaqarnermut ineqarnermullu, atortunut aamma sulisut peqatigiiffiannut akiliut.
2)  Ilinniagaqarnersiutit, ilinniagaqarnerup nalaani meeqqanut tapit assigisaalluunniit, Nunatta Karsianit kommuninilluunniit akilerneqarsimasut.
3)  Aktiaatileqatigiiffimmit, piginneqatigiilluni ingerlatseqatigiiffimmit imaluunniit piginneqatigiiffimmit, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartutut nalunaarsorsimasumit, iluanaarutit.
4)  Siulersuisunut, ataatsimiititalianut, isumalioqatigiissitanut, siunnersuisooqatigiinnut assigisaannulluunniit, Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqartunut, ilaasortaanermut imaluunniit ikiortaanermut, ajunngitsorsiassat.
5)  Soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfinnit imaluunniit inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfinnit kiisalu tjenestemanditut pensionisianut aaqqissuussinernit soraarnerussutisiat aamma aningaasat tunniunneqartut il.il.
6)  Aalisarnermut, piniarnermut aallaaniarnermillu tunisassianut tunngatillugu tunisat aningaasartaat.
7)  Aningaasarsiat il.il., aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaanni § 75, imm. 2 nr. 1 naapertorlugu isertitatut A-tut naatsorsuutigineqartut.
  Imm. 2.  Isertitat imm. 1-imi imaluunniit maleruagassat imm. 3 naapertorlugu aalajangersarneqartut pineqartunut ilaanersut, aammalu akiliisussaatitaasup Ilanngaassivik aqqutigalugu aningaasartanik akiliinissaa peqqusissutigineqassanersoq, nalornisoqartillugu Akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangiiffigisinnaavaa.
  Imm. 3.  Isertitat suut aammalu tunniunneqartut suussusaat, Ilanngaassivik aqqutigalugu innersuunneqartartussat pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaallutillu aalajangiisinnaapput. Naalakkersuisut tamatuma saniatigut, sulisitsisut, soraarnerussutisiaqarnissamut aningaasaateqarfiit kiisalu inuunermut soraarnerussutisianullu sillimmasiisarfiit, nunanit allaneersut, ilanngullugit danskit aamma Savalimmiormiut, imm. 1, nr. 1 aamma nr. 5 malillugu isertitat Ilanngaassivimmut akilissanngikkaat, pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, aalajangiisinnaallutillu.

 

  § 5.  Namminersorlutik Oqartussat, kommunit kiisalu immikkoortortaasut aamma sullissiviit, ilanngullugit suliffeqarfiit imminnut ingerlattut, pisut § 4-mi taaneqartut saniatigut tunniunneqartussat allat tamaasa innuttaasunut § 3-mi pineqartunut ilaasunut tunniuttassavaat.
  Imm. 2.  Suliffeqarfinnit, peqatigiiffinnit aningaasaateqarfinnilu innuttaasunut tunniunneqartussat Ilanngaassivik aqqutigalugu tunniunneqartassasut Naalakkersuisut aalajangersinnaavaat, suliaqarfiup il.il.:
1)  ingerlatsinera imaluunniit naatsorsuutini amigartoorutai kommuninit imaluunniit Namminersorlutik Oqartussanit tapiissutinit imaluunniit inatsisit naapertorlugit tapersiinernit, akitsuutinit imaluunniit allatut isertitanit matussuserneqartarpata, imaluunniit
2)  aningaasaatinut akiliutit il.il., suliffeqarfiup il.il. ingerlatsineranut annertuumik pingaaruteqarsimappat, aningaasaatinut akiliutinik, tapiissutinik, taarsigassarsiarititanik, qularnaveeqqutinik imaluunniit kommuninit Namminersorlutik Oqartussanit imaluunniit sullissivimmit il.il. imm. 1-imi pineqartunut ilaasumit allatut tapersiissutinik pissarsisarpat.

 

  § 6.  Tunniussisussaatitaasut tunniussinerit § 4-mi aamma § 5-imilu taaneqartut, innuttaasup aningaasat tigusussanngornissaannut kingusinnerpaamik ulluinnaat 2-innanngorneranni Ilanngaassivimmut nuussavaat, kiisalu paasissutissat pisariaqartut tamaasa nalunaarutigisassallugit, takuuk § 7.
  Imm. 2.  Tunniunneqartussat Ilanngaassivimmit suliarineqarsinnaassappata tunniunneqartut tamakkiisuussapput. Aningaasat nuunneqarpata aammalu paasissutissat akileraartarnermut ingerlatsivimmit innersuunneqartut malillugit § 7-imi allassimasut ilanngunneqarpata nuussineq naammassineqassaaq. Ilanngutassat tamakkernagit nuussineq akiliisussaatitaasumit uppernarsarneqassaaq.

 

  § 7. Ilanngaassivimmut akiliinerit tamarmik innuttaasup CPR-normuanut atatinneqassapput.
  Imm. 2.  Akiliinerit aamma akiliinerup suussusaa, kiisalu akiliineq sumut tunngassuteqarnersoq pillugit paasissutissanik, akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangersagaannik, imaqassapput.

 

§ 8.  Akiliutaasoq, imaluunniit akiliutaasup ilaa makkuninnga tunniussinermi akiligassiissutinik akiliisitsinermut atorneqaqqusaanngitsoq, akiliisussaatitaasut akiliinerminni allassavaat:
1)  ullormusiassat aamma angalanermi ajunngitsorsiassat, ilanngullugit taakkua pillugit siumornerit.
2)  aningaasartat akiliigallarnermut assigisaannullu ataatillugu innuttaasumut utertillugit akilerneqartussat.
3)  Kommunalbestyrelsip aalajangiinera malillugu pisortanit ikiorsiissutit imaluunniit pensionimut tapit.
4)  Peqqinnissaqarfimmit ullormusiat.
5)  taarsiissutit il.il. Kalaallit Nunaanni Eqqartuussisarnermi inatsimmi § 620-mi ilaatinneqartut.
  Imm. 2.  Nalornissuteqartoqartillugu akiliineq imm. 1-imut imaluunniit malittarisassanut imm. 2 aamma 3 naapertorlugit atuutsinneqartunut ilaatinneqarnersoq Akileraartarnermut Aqutsivimmit aalajangiivigineqarsinnaavoq aammalu akiliisussaatitaasoq aalajangersimasumik periuseq malillugu akileeqqusinnaallugu.
  Imm. 3.  Akiliinernik allanik imm. 1-imi taaneqartunit allaanerusunik taasinissamut akiliisussaatitaasup periarfissaqarneranut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput. Aammattaaq akiliinerit imm. 1-imi taaneqartunut ilaatinneqartut pillugit maleruagassanik erseqqinnerusunik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, tassungalu ilanngullugu akiliinerit sorliit ilaatinneqarnissaannik killiliisinnaallutik.
  Imm. 4.  Naalakkersuisut maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, taakku malillugit akiliinerit imm. 1-imi imaluunniit imm. 3 naapertorlugu maleruagassiinermut ilaatinneqartut ingerlaannartumik akilerneqartussanngortinneqarsinnaallutik. Ingerlaannartumik akiliinermik oqarnermi pineqarpoq Ilanngaassivik teknikikkut ima naleqqussarneqassaaq immikkut eriagineqarnissaa pisariaqarpat akiliinerit ilaat akiliinernut allanut sanilliullugu innuttaasumut pilertornerusumik tunniunneqarsinnaallutik.
  Imm. 5.  Imm. 1 malillugu akiliinerit aammalu akiliinerit imm. 3 naapertorlugu maleruagassanut Naalakkersuisunit aalajangersarneqartunut ilaatinneqartut qanoq ingerlanneqarnissaat, tassungalu ilanngullugu paasissutissat suut nalunaarutiginissaat aammalu akiliisussaatitaasut teknikikkut periutsit atugassat pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

Akiliisarfimmut ilaatinneqartut

 

  § 9.  Aatsaat Inatsisartut inatsisaanni matumani aalajangersakkat malillugit akiligassiissutit akilersinneqarsinnaapput:
1)  innuttaasoq Ilanngaassivimmut ilanngunniarluni nalunaarsimappat, imaluunniit
2)  akileraartarnermut ingerlatsivik imm. 2 malillugu aalajangiisimappat.
  Imm. 2.  Tunngavissarititaasut matuma kinguliani allassimasut ilaat ataaseq naammassineqarsimappat, innuttaasoq akiligassanik akiliisitsisarnermi pineqartunut ilaalissasoq, Akileraartarnermut ingerlatsivik aalajangiisinnaavoq:
1)  Innuttaasoq pisortanut il.il. akiitsoqarpoq.
2)  Innuttaasoq ukiut 5-it kingulliit iluanni minnerpaamik 3-nik akiligassinneqarsimappat, tassani akiligassiisup akiligassiissut pisortanut akiitsut akilersinniarneqartarnerat pinaveersaartinneqarnissaallu pillugit Inatsisartut inatsisaat malillugu akileraartarnermut ingerlatsivimmi akilersinniarnissaannut tunniussimallugu.
  Imm. 3.  Imm. 2 malillugu aalajangiinnginnermi, akileraartarnermut ingerlatsiviup innuttaasoq, minnerpaamik sapaatit akunnerinik 3-nik piffissaliilluni, aalajangiinissamut eqqarsaatigineqartumut akerliliissuteqarnissamut periarfississavaa. Akileraartarnermut ingerlatsivik akerliliissummik tigusaqarsimanngippat, innuttaasoq piffissamut killiliussap erseqqinnerusumik oqaatigineqartup iluani, akiliisitsisarnermi pineqartunut ilaatinneqalissaaq. Piumasaqaateqarnerup atuunnerannut akerliliissuteqarnerit tunngavilersukkat innuttaasup tungaaniit uppernarsarneqarpata, akerliliissuteqarnerit kinguartitsinermik sunniuteqassapput.
  Imm. 4.  Innuttaasup akiitsut piffissamut killiliussap imm. 3-mi taaneqartup naannginnerani akilerpagit, innuttaasoq imm. 2, nr. 1 malillugu akiitsunik akilinngitsuugaqanngitsutut isigineqassaaq.
  Imm. 5.  Innuttaasup akiliisitsisarfimmi pineqartunut ilaasoq, akileraartarnermut ingerlatsivimmut qinnuteqarluni akiligassanik akilersitsisarnerit nalunaarsorsimajunnaarsissinnaavai:
1)  innuttaasup qinnuteqarnerup nalaani imm. 2-mi tunngavissarititaasut naammassisimanngippagit,
2)  piffissaq qinnuteqarfiusoq sioqqullugu kingusinnerpaamik ukiup kingulliup iluani imm. 2-imi tunngavissarititaasut naammassisimanngippagit, aamma
3)  aalajangersakkami imm. 2 naapertorlugu pineqartoq akiliisitsisarfimmi pineqartunut ilaasoq, Akileraartarnermut ingerlatsivik ukiut kingulliit marluk iluanni aalajangiisimanngippat.
  Imm. 6.  Akileeqqusissutit ulloq suna aallarnerfigalugu Ilanngaassivik aqqutigalugu akilersinneqartalissanersut aamma akilersinneqartarunnaassanersut, Akileraartarnermut ingerlatsivik akiligassiisumut nalunaaruteqassaaq.
  Imm. 7.  Akileraartarnermut ingerlatsivik aalajangiinissaq siunertaralugu, akiitsunut akilinngitsuukkanut, CPR-inut aamma akileraartarnermut nalunaarsuiffiit il.il. ataatsimoortillugit ingerlatissavaat.
  Imm. 8.  Aalajangersagaq manna malillugu aalajangiinernut maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput, ilanngullugit naammagittaalliornissamut piffissamut killissaliussat aammalu imm. 5 malillugu qinnuteqaat elektroniskinngorlugu imaluunniit immersugassami aalajangersimasumi tunniunneqassasoq.

 

Akiligassiissutit ilanngutsinneqarsinnaasut

 

  § 10.  Akiligassat piffissaq akiliiffissaq eqqortoq kingulleq akilerneqanngitsut akileqquneqarlugit ilanngunneqarsinnaanngillat, taamaattorli takuuk § 26.
  Imm. 2. Kommunit aamma akiligassiisut isumaqatiginninniarfigereernerisigut, Naalakkersuisut akiligassiisut sorliit Ilanngaassivik aqqutigalugu akiligassiisinnaaneri kiisalu akiligassat qanoq ittut Ilanngaassivik aqqutigalugu akiligassiissutigineqartarnissaat pillugit malittarisassat aalajangissavaat, kisiannili tak. imm. 3.
  Imm. 3.  Ingerlatseqatigiiffiit makkua akiligassiissutit Ilanngaassivik aqqutigalugu akilersinneqartussatut ilanngutissagaat pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput:
1)  INI A/S.
2)  Iserit A/S.
3)  Piginneqatigiiffiit inissianik attartortitsisartut tamakkiisumik ilaannakortumilluunniit pisortanit pigineqartut.

 

Kapitali 3

Akiliinerit aamma aningaasat atorsinnaasat

 

  § 11.  Ilanngassivimmit innuttaasunut akiliisarfimmi pineqartunut ilaasunut tunniussinnginnermi § 9, imm. 1-2 naapertorlugu akileraarutit, akitsuutit aamma akiligassiinerit allat, Ilanngaassivimmut ilanngutsinneqarsimasut akilersinneqassapput.

 

Aningaasat atorsinnaasat

 

  § 12.  Inuk kisimiittoq qaammammut 4.000 koruuninik ikinnerusunik aningaasanik atorsinnaasaanik tunniussivigineqarneranik kinguneqartumik, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu aningaasanik akiliisitsisoqarsinnaanngilaq. Aappariinnut aningaasat atorsinnaasat qaammammut inummut 3.000 koruuniupput. Aappariit aappaa adressemi allami ataavartumik najugaqarpat, aappariit kisimiittutut isigineqassapput.
  Imm. 2.  Innuttaasunut, ilinniagaqarnersiutinik tigusisartunut, aningaasat atorsinnaasat qaammammut 2.500 koruuniupput, taamaattorli takuuk imm. 3-6.
  Imm. 3.  Meeqqanut angerlarsimaffimmi najugaqartunut ataasiakkaanut 18-it inorlugit ukiulinnut inoqutigiinniittunut tamarmiusunut aningaasat atorsinnaasat qaammammut 1.600 koruuninik qaffanneqassapput, taamaattorli takuuk § 13.
  Imm. 4.  Inuit innarluutilinnut tapinik assigisaannillu peqqissutsimut tunngatillugu ikiorsiissutinik tigusaqartartut, tapit aningaasartaasa annertoqataannik aningaasat atorsinnaasat nalingannik qaffaavigineqassasut, kommunalbestyrelsi aalajangiisinnaavoq.
  Imm. 5.  Kommunalbestyrelsi maleruagassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit atorsinnaasat aningaasartaasa allanngortinneqarnissaat pillugu aalajangiissaaq.
  Imm. 6.  Naalakkersuisut maleruagassanik erseqqinnerusunik aamma aningaasat atorsinnaasat annertussusissaannik ilaatigut aalajangersaasinnaapput, tassunga ilanngullugu aningaasat atorsinnaasat pisut ilaanni qaffasinninngortillugit aalajangersarneqarsinnaanerannut kiisalu tamatumunnga tunngavissat suut isiginiarneqarnissaannut aalajangersaasinnaallutik. Taamaattorli Naalakkersuisut maleruagassanik, aningaasat atorsinnaasat imm. 1-3 malillugit annertussusissanit appasinnerulernerannik malitseqartumik, aalajangersaasinnaanngillat. Naalakkersuisut tamatuma saniatigut aningaasat atorsinnaasat naatsorsorneqartarnerat pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput. Kommunalbestyrelsip aalajangiineri qanoq Ilanngaassivimmi nalunaarsorneqarsinnaanerat pillugu maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaasinnaapput.
  Imm. 7.  Naalakkersuisut ilanngullugu aalajangersarsinnaavaat, aningaasat atorsinnaasat aalajangersarneqartut saniatigut, Inatsisartut inatsisaat manna malillugu akiliisitsisoqassanngippat, innuttaasup isertitaasa ilaanik aalajangersakkamik minnerusumik akissaateqarneranik nassataqartumik.

 

  § 13.  Aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut § 12, imm. 3-mi taaneqartut angajoqqaatut oqartussaasumut, taakkua meeqqap najugaqarfigisaani nalunaarsorsimappata, taakkununnga tutsinneqassapput. Angajoqqaatut oqartussaasut marluullutik meeraq najugaqatigippassuk, aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut angajoqqaanut tamarmiusunut immikkut 50 procentimik agguarneqassapput. Angajoqqaatut oqartussaasup aappaata meeraq najugaqatiginngippagu, aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut angajoqqaatut oqartussaasumut, meeqqap najugaqatigisaanut, tutsinneqassapput.
  Imm. 2.  Oqartussanit meeraq paaqqutarineqartussatut inissinneqarsimappat, aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut meeqqamik paaqqutarinnittumut imaluunniit paaqqutarinnittunut, tutsinneqassapput.
  Imm. 3.  Meeraq ulloq unnuarlu paaqqinniffimmi inissinneqarsimappat, aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut atorunnaassapput.
  Imm. 4.  Aningaasat atorsinnaasat qaffanneqartut tamakkerlutik imaluunniit ilaat angajoqqaap aappaanut agguarneqassasut, angajoqqaap aappaata akileraartarnermut ingerlatsivimmut qinnutigisinnaavaa. Qinnuteqaat akileraartarnermut ingerlatsiviup innersuussutigisaatut tunniunneqassaaq.

 

  § 14.  Aningaasat atorsinnaasat tamakkerlugit imaluunniit ilai aapparmut nuutinneqassasut aapparisap akileraartarnermut ingerlatsivimmut qinnuteqaatigisinnaavaa. Qinnuteqaat akileraartarnermut ingerlatsiviup innersuussutigisaatut ingerlanneqassaaq.
  Imm. 2.  Aapparisap aappaa akiligassanik akiliisitsiniarnermi ilaanngippat, Kommunalbestyrelsip aalajangersinnaavaa, taanna aningaasanik atorsinnaasaqassasoq, aappariit aningaasat atorsinnaasaasa nalinganut.

 

  § 15.  § 12, imm. 1-3-mi aningaasat atorsinnaasat, ukiut tamaasa januaarip aallaqqaataani procenti aaqqiissutissaq procenti aaqqiissutissaq pillugu Inatsisartut inatsisaat malillugu Naatsorsueqqissaartarfimmit naatsorsorneqartoq aamma maannakkut isertitat tunngavigalugit iluarsineqartassapput.

 

  § 16.  Innuttaasoq kommunimit aningaasaqarnikkut aqunneqartussanngortinneqarsimappat, Ilaangaassivimmit tunniussinerit aningaaserivimmi kontumut kommunip innersuussutaanut ingerlatinneqarsinnaapput.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi imm. 1-imi taaneqartunik pisoqartillugu paasissutissanik innuttaasoq pineqartoq pillugu Ilangassivimmi nalunaarsorneqarsimasunik tamaginnik pissarsisinnaavoq.

 

Kapitali 4

Nalunaarneq, akiliisarneq aamma peerneqartarnera

 

  § 17.  Pisassat akileeqqusissuteqarluni Ilanngaassivimmut nalunaarutigineqassapput.
  Imm. 2.  Akileeqqusissut ulluinnarmi Ilanngaassiviup akileeqqusissummik tigusiffiani, tiguneqartutut isigineqassaaq. Akileeqqusissutit arfininngornermi, sapaammi imaluunniit nalliuttuni tiguneqartut, ulluinnarmi tullermi qaninnerpaami tiguneqartutut isigineqassapput.
  Imm. 3.  Akileeqqusissut, akileeqqusissutip tiguneqarnerata kingorna qaammatisiutit malillugit ullut 10-t qaangiunneranni akiligassanngussaaq.

 

  § 18.  Akileeqqusissut ullup akiligassanngorfiata kingorna kingusinnerpaamik qaammatit 3-ata naanerani Ilanngaassivimmit peerneqassaaq, taamaattorli takuuk imm. 3.
  Imm. 2.  Ulloq piffissaq eqqorlugu akiliiffissaq kingulleq tassaavoq qaammammi imm. 1-imi taaneqartumi ulluinnaq kingulleq.
  Imm. 3.  Akiligassat makkua pillugit akileeqqusissutit ullup akiligassanngornerisa kingorna qaammatisiutit malillugit ullut 30-t qaangiunneranni peerneqassapput:
1)  Innuttaasunut inuussutissarsiornermik ingerlataqartunut innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuineq.
2)  Nunaminertanik inuussutissarsiornermut atugassatut aattartortitsineq.
3)  Inuussutissarsiornermit eqqagassanik eqqaaneq.
  Imm. 4.  Inuit akileeqqusissummik piffissaq eqqorlugu akiliisimanngitsut, akiliinissamut piffissaliussanit imm. 1-imi aamma 3-mi allassimasunit sivikinnerusumik akiliinissamik piffissalerlugit akileraartarnermut ingerlatsiviup pisussaaffilersinnaavai.

 

  § 19.  Innuttaasup pisassarisat tamanna sioqqullugu akilersimappagit, akileeqqusissut akiligassiisup nalunaarutigisinnaanngilaa.

 

  § 20.  Akileeqqusissut taamaallaat ilaannakortumik matussuserneqarpat, sinneruttoq kingusinnerusukkut akilersinneqartussatut uninngassaaq, taamaattorli takuuk § 18, imm. 1-4-mi piffissamut killissaliussat.

 

Akiitsullit arlallit

 

  § 21.  Innuttaasut arlallit pisassarisanut ataatsinut akiliisussaappata, akiligassiisup akileeqqusissut innuttaasunut tamarmiusunut akiligassap ilaa akiliisussaaffiat allallugu Ilanngaassivimmut ilanngutsissinnaavaa.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut akiligassiisup akiligassiissutinik arlalinnik akiliisussaqartunik akiliisitsinissamut Ilanngaassivimmik atuinissaa pillugu maleruagassanik aalajangersaasinnaapput, ilanngullugu akiliisussat tamarmik § 9 malillugu Ilanngaassivik aqqutigalugu akiligassanik akiliisitsisarnermi pineqartunut ilaatinnagit, akiligassiissutit akilersinneqarnissaat.

                                                                                                

Akileeqqusissutinut atugassarititaasut

 

  § 22.  Akileeqqusissutinik ilanngutsitsilluni nalunaaruteqarnermi akiligassiisup innuttaasut akiliisussaatitaasut CPR-normui allassavai.
  Imm. 2.  Akiligassiisup akileeqqusissutinik nalunaarutiginninneranut, kiisalu paasissutissat suut akiligassiisup akiliisitsinissamut nalunaarutiginninnermini allassanerai il.il. pillugit piumasaqaatinik erseqqinnerusunik Akileraartarnermut ingerlatsivik aalajangersaassapput.
  Imm. 3.  Akiligassiisut Ilanngaassivimmik atuinerannut aammalu akileeqqusissutit imarisassaannut suleriaasissat ilitsersuissutillu erseqqinnerusut Akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangersassavai.
  Imm. 4.  Imm. 2-3 malillugu atugassarititaasuni allannguutit, atuutilernissaat minnerpaamik qaammatit 3-t sioqqullugit ilimasaarutigineqassapput.

 

Kapitali 5

Akiliinerit tulleriinneri

 

  § 23. Akileeqqusissutit akiligassanngortut §§ 24-26-mi pingaarnersiuinermi tulleriinnilersuinissaq aalajangersarneqartoq malillugu assigiinngitsumik pingaarnersiuiffigineqarsimappata, akileeqqusissut pingaarnersiuinermi qaffasinnerutinneqartoq, akileeqqusissutinit pingaarnersiuinermi appasinnerutinneqartumit, siulliullugu akilersinneqassaaq.
  Imm. 2.  §§ 24-26 naapertorlugit akileeqqusissutit arlallit assigiimmik pingaarnersiuinermi inissisimatinneqartut akiligassanngorsimallutik uninngappata, kisianni § 18-imi killissaliussat qaangerneqarsimanatik, akileeqqusissut siulliulluni tiguneqartoq, akileeqqusissutinit kingusinnerusukkut tiguneqartunit, siulliullugu akilerneqassaaq.

 

  § 24.  Allat tamaasa sioqqullugit aningaasarsianit akileraarutit pillugit Inatsisartut inatsisaat aamma akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaat, naapertorlugit isertitanit akileraaruteqaataasussanit akileraarutaagallartut akilerneqassapput, ilanngullugit akileraarutinut tapissanut akiligassat ilanngunneqartut, takuuk akileraartarnermik ingerlatsineq pillugu Inatsisartut inatsisaanni § 13, imm. 8.

 

  § 25.  Akileeqqusissutit § 24-mi pineqartut kingorna akileeqqusissutit tiguneqartut akiligassanngortullu imatut tulleriinnilersuineq malillugu akilerneqassapput:
1)  Ineqarnermut akiliutip aamma ilinniartut inaannik attartornermut akiliutip akilerneqarnissaanik piumasaqaat. Aammattaaq akiligassalimmit imm. 1-imut atatillugu akileqquneqartut, tassungalu ilanngullugit inissiamut attartortittakkamut siumoortumik akilersuutinut akileqquneqartut aammalu inissiami attartortittakkami innaallagissamut, imermut kiassarnermullu akileqquneqartut ilaatinneqarput.
2)  Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinermut akiliinissamik piumasaqaat.
3)  Inuussutissarsiutigalugu piniarnermut allagartap akilerneqarnissaanik piumasaqaat.
4)  Ulluunerani paaqqinnittarfimmi inissamik akiliinissamut piumasaqaat.
5)  Eqqaavilerinermut anartarfilerinermullu akiliinissamik piumasaqaat.
6)  Meeqqanut akilersuutit siumoortumik tunniunneqartut pillugit piumasaqaat.
7)  Ilinniagaqarnersiutit pillugit Inatsisaat malillugu ilinniarnermi taarsigassarsiat utertillugit akilerneqarnissaat pillugu piumasaqaat.
8)  Kommunimit sullissinernut allanut akiliinissamik piumasaqaat.
9)  Akileraarutinut akitsuutinullu piumasaqaatit allat, tassunga ilanngullugit akileraarutinut tapissanut akiligassat, akiliisitsissutinik, akiliutinik, eqqunngitsumik nammineerluni nalunaarsuisimanerup imaluunniit nalunaarsuisimannginnerup malitsigisaanik akileraartarnermut tapiliussanik akileeqqusissutinik piumasaqaat.
10)  Namminersorlutik Oqartussanit, kommuninit taakkualu ataanni sullissivinnit piumasaqaatit allat, ilanngullugit suliffeqarfiit imminut ingerlatsitat aammalu suliffeqarfiit § 10, imm. 3 naapertorlugu maleruagassani aalajangersarneqartuni ilaatinneqartut.
11)  Ineqarnermut akiliutip, pingaartumik pineqartup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut tunngassuteqartup, akilerneqarnissaanut piumasaqaatit. 
12)  Innaallagissamik, imermik kiassarnermillu pilersuinermut pingaartumik pineqartup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut tunngassuteqartunut akiliinissamik piumasaqaatit.
13)  Kommunip sullissinerinut, pingaartumik pineqartup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut tunngassuteqartunut, akiliinissamik piumasaqaatit allat, ilanngullugit akuersissutinut il.il. akiliutit.
14)  Namminersorlutik Oqartussanit aamma taassuma ataani sullissivinnit, pingaartumik pineqartup inuussutissarsiummik ingerlatsineranut tunngassuteqartunik, akiliinissamik piumasaqaateqarnerit allat.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut tulleriinnilersuinerup imm. 1-imi aalajangersarneqartup iluani, maleruagassanik erseqqinnerusunik tulleriinnilersuinermut tapertaasinnaasunik, aalajangersaasinnaapput.

 

  § 26.  Akileeqqusissutit § 25-mi pineqartunut ilaasut kingornatigut matuma kinguliani tulleriinnilersuineq malillugu akiliisoqassaaq:
1)  Akiitsut naafferartumik akilersornissaat pillugu isumaqatigiissutit, qitiusumi akiliisitsiniarnermut oqartussaasunut isumaqatigiissutaasut.
2)  Akiitut akilersornissaat pillugu isumaqatigiissutit akiligassiisunut isumaqatigiissutaasut.

 

Kapitali 6

Inuussutissarsiortunut namminersortunut maleruagassat immikkut ittut il.il.

 

  § 27.  Inatsisartut inatsisaanni matumani §§ 28-30-mut innuttaasut ilaapput:
1)  Isertitani, §§ 4-5-imi ilaanngittuni isertitamik annerpaartaanik tigusisartut. 
2)  Isertitani §§ 4-5-imi ilaasuni annertunngitsumik isertitaqartartut, tamannalu siunissami taamaattussatut ilimagineqartoq. 
3)  Kalaallit Nunaannit nuussimasutut ilimagineqartut.
4)  Kalaallit Nunaannit nuussimasutut nalunaarsorneqarsimasut, imaluunniit Kalaallit Nunaanni najugaqarunnaarsimasut.
  Imm. 2.  Akileraartarnermut ingerlatsivik aalajangiissaaq, innuttaasoq qaqagukkut imm. 1-imut ilaassanersoq, kiisalu aalajangersarlugu, tamanna qaqugumit atuutilissanersoq.
  Imm. 3.  Imm. 1-2-mi aalajangersakkat naapertorlugit aalajangiinernut atugassatut Akileraartarnermut ingerlatsivik akileraartarnermik nalunaarsuivinni, CPR-imut nalunaarsuiffimmi aamma isertitat atuuttut pillugit nalunaarsuivinni paasissutissanik pisariaqartunik pissarsisinnaavoq. 
  Imm. 4.  Imm. 1-2-mi aalajangersakkat naapertorlugit Akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangernera, aalajangiinertut ittoq, illuatungerisaq tusarniaavigeqqaarnagu pisinnaavoq. Akileraartarnermut ingerlatsiviup innuttaasoq aalajangerneq pillugu ilisimatissavaa. 
  Imm. 5.  Innuttaasoq qaqugukkut imm. 1-imut ilaaneranut tunngaviit suut atuutissanersut pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik, matuma ataani isertitat assigiinngitsut naatsorsorneqarneranut aamma isertitassatut naatsorsuutigisat pillugi malittarisassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaapput.

 

  § 28.  Akileraartarnermut ingerlatsivik § 27 malillugu aalajangiisimappat, §§ 12-imi, 13-imi, 17, imm. 3-mi aamma 18-imi aalajangersakkanut pineqartunut atuutissanngillat. 
  Imm. 2.  Akileraartarnermut ingerlatsivik § 27 malillugu aalajangiisimappat, Ilanngaassivik, akileeqqusissutit tiguneqartut aallaavigalugit akiligassiissummik ataatsimoortumik qaammatit tamaasa nassiussisassaaq.
  Imm. 3.  Akiliinissamut piffissamut killiliussaq qaammatisiutit malillugit ullunik 28-nik sivisussuseqarpoq aammalu ulloq Ilanngaassiviup akiligassiissummik nassiussivia aallarnerfigalugu naatsorsorneqassalluni. Piffissamut killiliussaq arfininngornermi, sapaammi imaluunniit nalliuttumi naappat, piffissamut killiliussaq ulluinnarmut tullermut sivitsorneqassaaq.

 

  § 29.  §§ 24-26-mi aalajangersakkat taamaaqataanik § 28, imm. 1 malillugu akiliutinut, § 28 malillugu akiligassiinermi akilerneqartunut, atuutissapput.

 

  § 30.  § 28, imm. 3-mi akiliinissamut piffissamut killiliussat qaangerneqarpata, akileeqqusissutit il.il. akilerneqanngitsut imaluunniit ilaannakortumik akilerneqartut, akiliisitsiniarfiusussanngussapput.

 

Kapitali 7

Ilanngaassivimmit tunniussinerit aamma paasissutissanik pissarsisinnaaneq

 

  § 31.  Aningaasat Ilanngaassivik aqqutigalugu tunniunneqartut akiliisussaatitaasup kontumut allassimasaanut imaluunniit aningaaserivimmi kontomut pisortani oqartussaasut ikisiffigisinnaasaannut ikineqassapput.

 

  § 32.  Innuttaasup Ilanngaassiviup nittartagaa aqqutigalugu sukkulluunniit akileeqqusissutinut innuttaasumut pineqartumut ilanngutsinneqarsimasunut takussutissiaq, takusinnaavaa.
  Imm. 2.  Innuttaasoq minnerpaamik qaammammut 1-eriarluni allakkatigut akileeqqusissutinut naatsorsukkanik tigusisinnaatitaavoq.
  Imm. 3.  Innuttaasoq Ilanngaassivimmi paasissutissanik qanoq ililluni pissarsisassanersoq, kiisalu allakkatigut nassiusseqqinnermi tamatumunnga akiliisitsisoqartassanersoq, pillugit Naalakkersuisut maleruagassanik erseqqinnerusunik aalajangersaasinnaavoq. Elektroniskimik nassiusseqqinneq akeqanngilaq.

 

Kapitali 8

Paasissutissanik aamma kisitsisitigut paasissutissanik paarlaasseqatigiinneq

 

  § 33.  Akiligassiisoq innuttaasoq akuersiteqqaarnagu akiliutissap nuunneqarnerata piviusunngortinneqarnissaanut atugassatut Ilanngaassivimmut paasissutissanik tunniussisinnaavoq. Paasissutissat inummut tunngassuteqarlutik mianernarsinnaapput.
  Imm. 2.  Kommunalbestyrelsi tamanna pisariaqarpat innuttaasoq akuersiteqqaarnagu, innuttaasunut isertitanik ikiorsiissutinillu tunniussinissamut atugassanik, ilanngullugit innuttaasut pillugit paasissutissat § 12 malillugu aningaasanut atorsinnaasanut qaffaavigineqarsimasut imaluunniit qaffaavigineqarsimanngitsut pillugit, kiisalu innuttaasut aningaasartuutimik aalajangersimasut akilernissaannut kommunimit ikiorserneqartartut pillugit, Ilanngaassivimmut paasissutissanik isertuussassanik ingerlatitseqqissinnaavoq, ilanngullugit paasissutissat inummut tunngasut.

 

Kisitsisitigut paasissutissat

 

  § 34.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup kisitsisitigut paasissutissat Naalakkersuisut qinnutigisaat, aammalu suliassaqarfinni immikkuullarissuni ineriartorneq pillugu paasissutissanik itisiliissutaasussanik pissarsiariniagaat, tunniutissavai.

 

Kapitali 9

Oqartussaasumut tunngasut

 

  § 35.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup Inatsisartut inatsisaanni allaffissornikkut aqutsineq isumagissavaa.
  Imm. 2.  Akileeqqusissut, erseqqissumik eqqunngitsutut isikkoqartoq, ilanngullugit akileeqqusissutit kukkunillit imaluunniit teknikkikkut piumasaqaatinik naammassinninngitsut, Akileraartarnermut ingerlatsiviup tigujumanngissinnaavai. Akileraartarnermut ingerlatsiviup pisariaqanngitsumik kinguarsaanani akileeqqusissutit tigujumaneqanngitsut pillugit akiligassiisoq nalunaarfigissavaa.
  Imm. 3. Akileraartarnermut ingerlatsiviup akileeqqusissutit akiligassiisumit nassiunneqartut annertuumik imaluunniit uteqqittartumik kukkuneqartut imaluunniit amigaateqartut paasiguniuk, akileraartarnermut ingerlatsiviup Naalakkersuisut aamma akiligassiisup ilisimatinneqarnerannut peqatigitillugu akiligassiisumit akileeqqusissut tigujumanagu aalajangersinnaavoq.
  Imm. 4.  Akiligassiisup pissutsit imm. 3 naapertorlugu aalajangiinerup malitsigisai iluarsippagit, aammalu allatigut akiligassiisup siunissami suleriaatsit atuuttut malissinnaagai ilimanaateqarpat, akileraartarnermut ingerlatsiviup Ilanngaassivik aqqutigalugu innersuunneqartussatut akileeqqusissummik tigusisarnini aallarteqqissinnaavaa.

 

  § 36.  Kommunit innuttaasunut Ilanngaassiviup atorneqarnera pillugu siunnersuissapput ikiuutissallutillu.
  Imm. 2.  Akileraartarnermut ingerlatsivik kommuninut ilitsersuinissamut najoqqutassanik naleqquttunik atugassiissaaq.

 

  § 37.  Naalakkersuisut Ilanngaassiviup ingerlanneqarnera pillugu piffissamut ukiut 10-t angullugit isumaqatigiissuteqarnissamut piginnaatitaapput. Ingerlatsinermut isumaqatigiissummi Ilanngaassivimmi teknikkikkut periaatsimik pissarsinissaq pineqartunut ilaasinnaavoq. Ingerlatsinermut isumaqatigiissummi aammattaaq innuttaasunik sullissineq aamma akiliutissanik nuussinerit piviusunngortinnissaat il.il. pineqartunut ilaasinnaapput.
  Imm. 2.  Periaatsimut akisussaasumik ataatsimik arlalinnilluunniit akiliisarnernut tunniussisarnernilluunniit, kiisalu akiliutt ingerlateqqinnerannik suliaqartussamik, Naalakkersuisut toqqaassapput. Periaatsimut akisussaasutut pisortani oqartussaasoq imaluunniit suliffeqarfik namminersortoq toqqarneqarsinnaapput.
  Imm. 3.  Periaatsimut akisussaasuusup ingerlataanut, tassungalu ilanngullugu periaatsimut akisussaasuusup ingerlatai naammagittaalliorsinnaanerlu pillugit maleruagassanik Naalakkersuisut aalajangersaassapput.

 

  § 38.  Ilanngaassivik akileraartarnermut ingerlatsiviup imaluunniit periaatsimut akisussaasup kukkunera imaluunniit sumiginnaanera pissutaalluni, Inatsisartut inatsisaanni pisussaaffiit naammassinninngippat imaluunniit pisussaaffimminik kingusissukkut imaluunniit amigartumik naammassinnippat, Namminersorlutik Oqartussat innuttaasumut taarsiinissamut akisussaasuupput, taamaattorli takukkit imm. 2 aamma 3.
  Imm. 2.  Pisoq akiliisussaatitaasup imaluunniit innuttaasup nipangiussineranik, iliuuseqannginneranik, piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni iliuuseqarneranik pissuteqarpat, imm. 1 naapertorlugu taarsiinissamut akisussaaffik, annikillisinnaavoq imaluunniit atorunnaarsinnaalluni.
  Imm. 3.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup pissutsit pisumut pissutaasut sillimaffigisimasinnaasimanngippagit imaluunniit paasereersimasariaqarsimanngippagit aammalu pisut akiorniarsinnaasimanngippagit, imm. 1 apeqqutaatinnagu, soorlu nalunaarasuartaateqarnermi qamittoortoqarpat, IT-mi qamittoortoqarpat, innaallagissamik pilersuineq unittoorpat, suliumajunnaartoqarpat, sulisitsiumajunnaartoqarpat, mattussisoqarpat imaluunniit pinngortitami ajunaarnersuaqarpat, kinguaattoornernut imaluunniit annaasaqarnernut, avataaniit pisunit pissuteqartunut, Namminersorlutik Oqartussat akisussaasuussanngillat.

 

  § 39.  Akileraartarnermut ingerlatsivimmi sulisut Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsimmi §§ 50-53 malillugit akisussaatinneqarlutik, inuit imaluunniit pisinnaatitaallutillu pisussaatitaasut aningaasaqarnikkut, inuussutissarsiornikkut imaluunniit inuttut inuunerannut tunngasut, sulinerminni paasisatik, pillugit paasissutissanut tunngatillugu susassaqanngitsunut piumasaqaatitaqanngitsumik nipangiussisimasussaatitaanertik mianersuutissavaat. Pisussaaffik aamma ikiortinut sulianut ilisimasalinnut kiisalu kikkunnulluunniit allanut pisortanut isumaqatigiissuteqarnertik malillugu sulinerminni pissutsinik taamaattunik ilisimannilersunut, atuuppoq. Pisortani oqartussaasunut imaluunniit suliffeqarfimmut isumaqatigiissuteqartoqarsimappat, pisussaaffik tamarmiusunut, oqartussaasumi imaluunniit suliffeqarfimmi sulinerminni pissutsit matuma siuliani taaneqartut pillugit paasisaqartunut, atuuppoq.

 

Akileeqqusissutinut akerliliisarnerit

 

  § 40.  Pisassarisaq akileqquneqarluni Ilanngaassivimmi ilanngunneqarsimagaluartoq akilersinniarneqaraluartorlu, innuttaasup akiligassiisup tungaanut pisinnaatitaaffini tamaasa piginnaatitaaffigiinnassavai, ilanngullugit pisassarisap eqqortuuneranut akerliliinissamut periarfissani nalinginnaasut.
  Imm. 2.  Akerliliissutit akiligassiisumut nassiunneqassapput.

 

Naammagittaalliuutit il.il. suliarinissaannik akiligassiisup pisussaaffii

 

  § 41.  Akiligassiisup paasippagu akileeqqusissut nalunaarutigineqartoq eqqunngitsumik nalunaarutigineqarsimasoq, imaluunniit pisassarisap atuunnera imaluunniit annertussusaa pissutissaqartumik nalornissutaasinnaappat, akiligassiisoq ingerlaannaq akileeqqusissutip Ilanngaassivimmit tunuartinnissaanut imaluunniit akiliutaasup utertinnissaanut, pisussaaffeqarpoq.
  Imm. 2.  Ilanngaassivik aqqutigalugu innutaasoq tunngavissaqanngitsumik akiliisinneqarsimappat, akiligassiisup pissutsinik paasitinneqarneranit qaammatisiutit malillugit ullut 14-it piffissamut killissaliunneqartut iluanni akiligassiisup Ilanngaassivik aqqutigalugu innuttaasumut aningaasat annertunaarlugit akilersitani, utertissavai.
  Imm. 3.  Aningaasat piffissamut killiliussamit aalajangersarneqartumi imm. 2-mi allassimasumit kingusinnerusukkut utertinneqarpata, utertillugit akiliinissamut piffissamut killiliussamit qaammatip aallartinneri tamaasa ernialiussaq 0,5 procentinik annertussuseqartoq, qaammammut akilerneqassaaq. Ernialiussaq akiligassiisumit akilerneqassaaq.

 

  § 42.  Akileraartarnermut ingerlatsiviup Ilanngaassiviup ingerlanneqarnera pillugu suliassat suliarissavai.
  Imm. 2.  Akileraartarnermut ingerlatsivik akileeqqusissutit pillugit aalajangiisinnaanngilaq, ilanngullugit immikkoortortat pisassarisaasa atuunnerat imaluunniit aningaasartaasa annertussusaat il.il., pillugit. Akileraartarnermut ingerlatsiviup innuttaasut akileeqqusissut pillugu apeqqutaat imaluunniit naammagittaalliuutaat oqartussaasumut imaluunniit suliffeqarfimmut akileeqqusissuteqarsimasumut, innersuuttassavai.
  Imm. 3.  Akileraartarnermut ingerlatsivik naliliiguni innuttaasoq ikiorneqarnissamik immikkut ittumik pisariaqartitsisoq, Akileraartarnermut ingerlatsiviup ataasiakkaatigut naliliinini malillugu oqartussaasoq imaluunniit suliffeqarfik akileeqqusissuteqartoq attaveqarfigisinnaavaa.
  Imm. 4.  Imm. 1 naapertorlugu akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangerneri pillugit naammagittaalliut, akileraartarnermut ingerlatsiviup aalajangernerminik nalunaaruteqarnerata kingorna kingusinnerpaamik sapaatit akunneri 4-t qaangiuppata tunniunneqassaaq.

 

  § 43.  Akiligassiisut akileeqqusissummut nalunaarutigineqartumut aningaasaliinermut tapiissummik akiligassinneqartassapput. Tapiissutip annertussusaa akiligassiissutigineqarneralu pillugit malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput. 
  Imm. 2.  Malittarisassat allat Naalakkersuisut aalajangersagaat malillugit immikkut ikiorsiissutinut tapiissutinik akiligassiisoqarsinnaavoq, akiligassiisunut tunniunneqartunik.

 

Kapitali 10

Pineqaatissiissutit

 

  § 44.  Kalaallit Nunaannut pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malillugit akiliisussanngortinneqarluni pineqaatissinneqarsinnaavoq piaaraluni imaluunniit mianersuaalliorujussuarluni:
1)  Ilanngaassivik aqqutigalugu innuttaasumut isertitanik § 4, imm. 1-imi pineqartunut ilaasunik akiliinngitsoq.
2)  Inatsisartut inatsisaanni matumani § 4, imm. 2 malillugu peqqusissummik malinninngitsoq.
3)  § 8, imm, 2 malillugu peqqusissummik malinninngitsoq.
  Imm. 2.  Aalajangersakkat unioqqutinneqarnerat Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermut inatsit malillugu akiliisitsinissaq pineqaatissiissutaasinnaasoq, aalajangersakkani Inatsisartut inatsisaat manna naapertorlugu aalajangersagaasuni, aalajangerneqarsinnaavoq.
  Imm. 3.  Inatsisartut inatsisaat imaluunniit Inatsisartut inatsisaat naapertorlugu peqqussutini akiliisitsinissamik aalajangersaanissaq tunngavissinneqarsimappat, Kalaallit Nunaanni Pinerluttulerinermut inatsimmi maleruagassat malilugit inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu akiliinissamik peqquneqarsinnaavoq.
  Imm. 4.  Imm. 1-3 malillugit suliassat Kalaallit Nunaanni Eqqartuussivimmi siullertut suliarinnittussami, suliakkiunneqassapput.
  Imm. 5.  Akiliisitsinerit, imm. 1-3 malillugit aalajangersarneqartut, Nunap karsianut tutsinneqassapput.

 

Kapitali 11

Atuutilernera

 

  § 45.  Naalakkersuisut Inatsisartut inatsisaata atuutilernissaanut piffissaq nalunaarummi aalajangersassavaat. Naalakkersuisut ilanngullugu Inatsisartut inatsisaata ilai piffissani assigiinngitsuni atuutilissasut, aalajangersaasinnaapput.
  Imm. 2.  Naalakkersuisut misiligutaasumik suliniuteqarnermut ilaatillugu nalunaarut aqqutigalugu inatsisip kommunip ataatsip arlallilluunniit sumiiffiannut atuutilernissaa aalajangersinnaavaat, misiligutaasumik suliniutip ingerlanneqarnissaanut allannguutit pisariaqartut ilanngullugit.

 

 

 

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 28. november 2019

 

 

 

Kim Kielsen