Atortut innaallagiartortut sarfap killeqartumik sakkortussusillip ilaasa iluanni atugassanngorlugit aalajangerneqartut pillugu Namminersorlutik Oqartussat nalunaarutaat
§ 6, imm 1 naapertorlugu Sanaartukkat innaallagissamut atugassat, innaallagissamut ikkussuinerit aamma atortut innaallagiatortut pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 12, 3. november 1994-imeersumi, Inatsisartut inatsisaanni nr. 19, 12. juni 2019-imeersumi allanngortinneqartumi, Innaallagissiornermut Oqartussanit aalajangersaneqassaaq:
Kapitali 1
Atuuffia aanna nassuiaatit
Atuuffia
§ 1. Nalunaarummi siunertaavoq atortussiat innaallagiartortut nioqqutigineqartut pitsaasumik illersuuteqarnissamik piumasaqaatinik naammassinninnissaat, tassa inuit peqqissusiannut, uumasuutinut aamma pigisanut isumannaallisaanermut tunngatillugu.
§ 2. Nalunaarut atortussianut innaallagiartortunut sarfamut 50 aamma 1.000 V-mik akornanni sakkortussuseqartumut atorneqartussatut naatsorsuussaasunut, tassani pineqarpoq vekselstrømmi, kiisalu jævnstrømmimut tunngatillugu 75 aamma 1.500 V, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Najoqqutassami matumani pineqanngillat atortussiat aamma sunniutaasut, ilanngussami 2-mi allanneqarsimasut.
Nassuiaatit
§ 3. Nalunaarummi makku imatut paasineqassapput:
1) Niuerfimmi pissarsiarineqartitsisinnaanngortitsineq: Atortussianik innaallagiartortunik tunniussisarneq nioqqutigineqaqqinnissaat siunertaralugu, atugassatut imaluunniit niuerfimmi atorneqartussatut inuussutissarsiuteqarluni suliffeqarfimmut atatillugu imaluunniit akiliisitsilluni.
2) Kaaviiaartitsinermut ilanngutsitsineq: Atortussianik innaallagiartortunik niuerfimmi siullerpaamik pissarsiarineqarsinnaanngortitsineq.
3) Nioqqutissiortoq: Inuk imaluunniit inuk inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu atortussiani innaallagiartortunik nioqqutissiortoq, imaluunniit atortussiamik innaallagiartortumik sananeqarnissaanik isumassarsisimasoq imaluunniit nioqqutissiortitsisoq, kiisalu atortussiamik taassuminnga nammineq aqqi atorlugu imaluunniit nioqqutitut ilisarnaaserlugu nittarsaassisoq.
4) Sinniisuutitatut piginnaatinneqartoq: Inuk kinaluunniit imaluunniit inuk inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu nioqqutissiortumit allaganngorlugu akuersissummik tunineqarsimasoq, suliassanut aalajangersimasunut atatillugu taanna sinnerlugu pisinnaatitaasoq.
5) Nioqqutissanik eqqussuisoq: Inuk kinaluunniit imaluunniit inuk inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu Kalaallit Nunaanni pilersitsisimasoq, kiisalu atortussianik innaallagiartortunik nunanit allaneersunit eqqussuisartoq niuerfimmi nioqqutigineqartussanik.
6) Nioqqutissanik nioqquteqaqqittartoq: Inuk kinaluunniit imaluunniit inuk inatsisitigut pisinnaatitaasoq pisussaatitaasorlu nioqqutissiortup imaluunniit nioqqutissanik eqqussuisartup saniatigut pilersuinermut ilaasoq, atortussianik innaallagiartortunik niuerfimmi pissarsititsisinnaasoq.
7) Inuussutissarsiummik ingerlatsisoq: Nioqqutissiortoq, sinniisuutitatut piginnaatinneqartoq, nioqqutissanik eqqussuisartoq aamma nioqqutinik nioqquteqaqqittartoq.
8) Teknikimut tunngatillugu immikkoortiterlugit nalunaarsukkat: Uppernarsaasersuut atortussiamik innaallagiartortumut teknikimut tunngatillugu piumasaqaatinik naammassisassanik aalajangersaasoq.
9) Nalinginnaasumut naleqqussarneqarsimasoq: Nalinginnaasumut naleqqussarneqarsimasoq Europa-Parlamentip aamma Rådip peqqussutaanni 1025/2012/EU-mi immikkoortortami 2-mi, imm. 1, litra c-mi nassuiarneqartoq.
10) Naapertuuttoqarneranut nalilersuineq: Periuseq § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi atortussiat innaallagiartortut isumannaallisaanermut piumasaqaatinik eqquutsitsinerannik uppernarsaanissamut atorneqartoq.
11) Utertitsineq: Iliuuserineqartoq sunaluunniit tassani siunertarineqarluni atortussiap innaallagiartortup, atuisartumit pissarsiarineqareersimasup, utertinneqarnissaa anguniarlugu.
12) Tunuartitsineq: Iliuuserineqarneq sunaluunniit tassani siunertarineqarluni pinngitsoortissallugu, atortussiap innaallagiartortup pilersuinerup aqqutaani niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaanissaa pinngitsoortinnissaa.
13) EU-harmoniseringslovgivning: EU-mi inatsisitigut saqqummiunneqartut tamarmik nioqqutissanik tuniniaanermi piumasaqaatinik naleqqussarneqarsimasut.
14) CE-mik nalunaaqutsiineq: Nalunaarsuineq atortussiap innaallagiartortup EU-p harmoniseringslovgivningianik tamatuminnga nalunaaqutsersuinerup sumi inissinnissaa pillugu piumasaqaataasunik atuuttuusunik tamanik eqquutsitsisunik nioqqutissiortup nalunaarnera.
Kapitali 2
Nioqqutissiortup aamma inuussutissarsiortup pisussaaffii
§ 4. Nioqqutissiortup qulakkiissavaa, atortussiaq innaallagiartortoq nioqqutiginialeruniuk, § 25-mi aamma ilanngussami 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaataasut eqquutsillugit ikkussorneqarsimallunilu sanaajusimasoq qulakkiissavaa.
§ 5. Nioqqutissiortup uppernarsaat teknikimut tunngasoq suliarissavaa tak. ilanngussaq 3, naapertuuttoqarneranut nalilersuinermut periuseq ingerlatissavaa imaluunniit ingerlatsinnissaa isumagissavaa tak. ilanngussaq 3.
Imm. 2. Atortussiaq innaallagiartortoq § 25-mi aamma ilanngussami 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaataasunik naammassinninnera naapertuuttoqarneranut nalilersuinermut periutsimi uppernarsarneqarpat tak. imm. 1, taava nioqqutissiortup EU-mi naapertuuttoqarneranut uppernarsaat naammassillugu suliarissavaa CE-millu nalunaarsuut ikkullugu.
Imm. 3. Nioqqutissiortup ilanngussami 3-mi pineqartoq teknikimut tunngatillugu uppernarsaaneq aamma EU-mi naapertuuttoqarneranut uppernarsaat atortussiaq innaallagiartortoq nioqqutigilersimappagu imaluunniit nioqqutigereersimappagu tamatuma kingornatigut ukiuni 10-ni toqqortarissavaa.
§ 6. Nioqqutissiortup tamatuma najoqqutassiap eqquutsittuarnissaanut nioqqutissiat assigiiaat qulakkeernissaannut periuseqassaaq. Pisariaqartitsisoqarneratigut atortussiap innaallagiartortup sananeqarnerata imaluunniit ilisarnaataata aamma assigiissaakkat naleqqussarneqareersut allanngortinneqarnissaat mianerineqassapput tak. § 27, nunani assigiinngitsuni imaluunniit nunami pineqartumi assigiissaakkat tak. § 28 aamma § 29 imaluunniit erseqqissaatit teknikimut tunngasut.
Imm. 2. Atuisut peqqissusiat aamma atortussiat innaallagiartortut ulorianarsinnaanerannut isumannaatsuunissaasa illersorneqarnissaat naleqquttuusorineqarpat, taava nioqqutissiortup
1) atortussiamik innaallagiartortumik niuerfimmi nioqqutigineqalereersimasumik tigusillattaarluni misissuisassaaq,
2) naammagittaalliutinik misissuisassaaq aamma nalunaarsuisassalluni,
3) atortussianik innaallagiartortunik piumasaqaataasunik naammassinninngitsunik misissuisassaaq,
4) atortussiat innaallagiartortut utertissavai, aamma
nioqqutissanik nioqquteqaqqittartut taamatut ittumik nakkutilliinermik qanorluunniit ittumik ilisimatittassavai.
§ 7. Nioqqutissiortup qulakkiissavaa atortussiap innaallagiartortup nammineq nioqqutigilikkami makkuninnga nalunaaqutserneqarsimanera, suuneranik, nioqqutit sorliunerannik imaluunniit serienormuanik imaluunniit arlaannik sumilluunniit nalunaarnissaanik, tamakku iluaqutigalugit suunera paasineqarsinnaasunngorlugu, taamaattorli tak. 3.
Imm. 2. Nioqqutissiortup aqqa, suliffiutaata aqqa nalunaarsoriigaq imaluunniit nioqqutaasup ilisarnaataa nalunaarsoriigaq aamma najugaa atortussiami innaallagiartortumi saqqumissapput, taamaattorli tak. 4. Najukkap allannerani sumiiffik, nioqqutissiortup saaffigineqarsinnaaffia, kisimi allanneqassaaq. Saaffigineqarsinnaanermut paasissutissat atuisunut kiisalu Innaallagissiornermut Oqartussanut paasinartumik allanneqassapput.
Imm. 3. Imm. 1 imaluunniit 2 naammassineqarsinnaanngippata paasissutissat piumasaqaataasut puuanni allassimassapput imaluunniit atortussiamut innaallagiartortumut uppernarsaammi ilanngunneqartumi.
§ 8. Nioqqutissiortup qulakkiissavaa atortussiap innaallagiartortup qanoq atorneqarnissaanut ilitsersuut aamma isumannaallisaanermut paasissutissat kalaallisut imaluunniit danskisut allanneqarsimasut ilanngunneqarnissaat. Qanoq atorneqarnissaanut ilitsersuut aamma isumannaatsuunissaanut paasissutissat kiisalu nalunaaqutserneqarnera erseqqissumik aamma paasiuminartumik allassimassapput.
§ 9. Nioqqutissiortup ilisimappagu imaluunniit ilisimasussaagaluarpagu atortussiaq innaallagiartortoq nammineq nioqqutigilikkani najoqqutassiami matumani piumasaqaataasunik eqquutsitsinngitsoq, taava ingerlaannartumik atortussiap innaallagiartortup inatsisinik eqquutsitsiniarluni pisariaqartumik aaqqiissuteqassaaq imaluunniit nioqqutissiorfinnit utertillugu imaluunniit tunuartillugu.
Imm. 2. Atortussiaq innaallagiartortoq ulorianartuusinnaappat, taava nioqqutissiortup ingerlaannartumik Innaallagissiornermut Oqartussat ilisimatissavai. Nioqqutissiortup tamatumunnga ilutigitillugu inatsit naapertorlugu eqquutsitsinissamut amigaataasut sukumiinerusut aamma aaqqiissutissatut aalajangikkat ilisimatitsissutigissavai.
Piginnaatitat sinniisaat
§ 10. Nioqqutissiortup allakkatigut piginnaatitassatut sinniisuutitassaminik toqqaasinnaavoq.
Imm. 2. § 4 naapertorlugu pisussaaffiit aamma uppernarsaatit teknikimut tunngasut suliarineqarnerat tak. § 5 imm. 1, piginnaatitaasutut sinniisuutitap piginnaatitsissutaanut ilaatinneqassanngillat.
§ 11. Piginnaatitaasutut sinniisuutitap suliassat piginnaatitsissummi nioqqutissiortumit tigusimasamini aalajangersakkat suliarissavai. Piginnaatitsissummi piginnaatitaasutut sinniisuutitaq minnerpaamik makkuninnga piginnaatissavaa
1) EU-mi naapertuuttoqarneranut uppernarsaat aamma uppernarsaasersuut teknikimut tunngasoq toqqortarissavai, taamaaliornikkut atortussiap innaallagiartortup nioqqutigineqalersimaneraniit imaluunniit nioqqutigineqarsimanerani ukiut 10-t qaangiunneranni Innaallagissiornermut Oqartussanut atorneqarsinnaasunngorlugu.
2) Innaallagissiornermut Oqartussanit tunngavissaqartumik noqqaassutigineqarnera tunngavigalugu inatsit naapertorlugu atortussiap innaallagiartortup pisariaqartumik nalilerneqarnissaanut paasissutissanik aamma uppernarsaatissanik tamanik tunniussissaaq, kiisalu
3) Innaallagissiornermut Oqartussanik suleqateqarnissamik, taakku tamatuminnga noqqaassuteqarpata, ulorianarsinnaasunik, atortussiap innaallagiartortup piginnaatitsissummi pineqartumi ajutoorutaasinnaasut nungutitsinissamut aaqqiissutissat aalajangiiffiginissaat pillugit.
Nioqqutissanik eqqussuisup pisussaaffii
§ 12. Nioqqutissanik eqqussuisup atortussianik innaallagiartortunik taamaallaat nioqquteqalersinnaavoq, taakkua isumannaallisaanermut piumasaqaatinik § 25-imiittunik aamma ilanngussaq 1-imiittunik eqqortitsippata.
§ 13. Nioqqutissanik eqqussuisup atortussianik innaallagiartortunik nioqqutigisaqalernissani sioqqullugu qulakkiissavaa, nioqqutissiortup naapertuuttoqarneranut nalilersuinermi ingerlatseriaatsimik ingerlatsereersimanissaa, tak. § 5, imm. 1 aamma ilanngussaq 3.
Imm. 2. Nioqqutissanik eqqussuisup qulakkiissavai, tassa
1) nioqqutissiortup teknikimut tunngasumut uppernarsaasersuummik suliaqarsimanera, tak. ilanngussaq 3,
2) atortussiat innaallagiartortut CE-mik nalunaarsuummik ikkussivigineqarsimanerat, kiisalu
3) nioqqutissiortup § 7-imi piumasaqaataasunik naammassinnissimanera.
§ 14. Nioqqutissanik eqqussuisartup ilisimappagu imaluunniit ilisimasariaqarsimappagu atortussiaq innaallagiartortoq § 25-mi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaaqatinik naammassinnissimanngitsoq, taava taanna nioqqutigineqalissanngilaq piumasaqaataasunik naapertuuttunngortinneqarsimanera sioqqullugu.
Imm. 2. Atortussiaq innaallagiartortoq navianarsinnaappat taava nioqqutissanik eqqussuisup tamanna pillugu nioqqutissiortoq aamma Innaallagissiornermut Oqartussat ilisimatissavai.
§ 15. Nioqqutissanik eqqussuisartup aqqa, suliffiutaata aqqa nalunaarneqarsimasoq imaluunniit nioqqutaasup suunera nalunaarneqarsimasoq aamma allakkerisarfikkut nassiussigaanni sumiiffia, tassa pineqartup attaveqarfigineqarsinnaaffigisaa atortussiami innaallagiartortumi takuneqarsinnaassapput. Attaveqarfigineqarnissamut paasissutissat atuisussamut aamma Innaallagissiornermut Oqartussanut paasiuminartumik allaneqassapput.
Imm. 2. § 7, imm. 4, taamatuttaaq nioqqutissanik eqqussuisumut atuuppoq.
§ 16. Nioqqutissanik eqqussuisup atortussiap innaallagiartortup qanoq atorneqarnissaanut ilitsersuut aamma isumannaallisaanermut paasissutissat kalaallisut imaluunniit danskisut allanneqarsimasut ilanngunneqarnissaat qulakkiissavaa.
Imm. 2. Nioqqutissanik eqqussuisup qulakkiissavaa atortussianik innaallagiartortunik toqqortaqarnermi aamma assartuinermi piumasarineqartut qulakkiissavai, taakkua isumannaallisaanermut piumasaqaatinik § 25-imiittunik aamma ilanngussaq 1-imiittunik eqqortitsinerisa nalorninartoqalinnginnissaat.
Imm. 3. Atuisut peqqissusiat aamma atortussiat innaallagiartortut ulorianarsinnaanerannut isumannaatsuunissaasa illersorneqarnissaat naleqquttuusorineqarpat, taava nioqqutissiortup Innaallagissiornermut Oqartussat tunngavilersuillutik piumasaqarnerat naapertorlugu imatut iliussaaq
1) atortussiamik innaallagiartortumik nioqquteqarfimmi nioqqutigineqalereersimasumik tigusillattaarluni misissuisassaaq,
2) naammagittaalliutinik misissuisassaaq aamma nalunaarsuisassalluni,
3) atortussianik innaallagiartortunik piumasaqaataasunik naammassinninngitsunik misissuisassaaq,
4) atortussiat innaallagiartortut utertissavai, aamma
5) nioqqutissanik nioqquteqaqqittartut taamatut ittumik nakkutilliinermik qanorluunniit ittumik ilisimatittassavai.
§ 17. Nioqqutissanik eqqussuisup ilisimappagu imaluunniit ilisimasussaagaluarpagu atortussiaq innaallagiartortoq nammineq nioqqutigilikkani najoqqutassiami matumani piumasaqaataasunik eqquutsitsinngitsoq, taava ingerlaannartumik atortussiap innaallagiartortup inatsisinik eqquutsitsiniarluni pisariaqartumik aaqqiissuteqassaaq imaluunniit tamanna pisariaqarpat nioqquteqarfinnit utertillugu.
Imm. 2. § 9, imm. 2, taamatuttaaq nioqqutissanik eqqussuisumut atuuppoq.
§ 18. Nioqqutissanik eqqussuisup ukiuni 10-ni, atortussiap innaallagiartortup nioqqutigineqalerneranit imaluunniit nioqqutigineqarsimaneranit, EU-p naapertuuttoqarneranut uppernarsaataata assilinera toqqortarissavaa, taamaalilluni taanna Innaallagissiornermut Oqartussanit takuneqarsinnaassalluni aamma qulakkeerneqassaaq ilanngussaq 3-mi teknikimut tunngatillugu uppernarsaasersuutip Innaallagissiornermut Oqartussanit piumasaqarneq naapertorlugu atorneqarsinnaanissaa.
Nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup pisussaaffii
§ 19. Nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup atortussiaq innaallagiartortoq niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaatileruniuk, matumani najoqqutassiami piumasaqaatinut pisariaqartumik peqqissaartumik ileqqulersussaaq.
§ 20. Atortussiat innaallagiartortut niuerfimmi pissarsiaritinneqarsinnaanerat sioqqullugu nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup pineqartup misissussavai, tassa
1) CE-mik nalunaarsuummik pilerneqarsimanerat,
2) qanoq atorneqarnissaanut ilitsersuut aamma isumannaallisaanermut paasissutissat kalaallisut imaluunniit danskisut allanneqarsimasut ilanngunneqarnissaat,
3) nioqqutissiortup § 7-imi piumasaqaatinik eqqortitsisimanera, kiisalu
4) nioqqutissanik eqqussuisup taamaattoqarsimappat § 15-imi piumasaqaatinik eqqortitsisimanera.
Imm. 2. Nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup ilisimappagu imaluunniit ilisimasariaqarsimappagu atortussiaq innaallagiartortoq § 25-mi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaaqatinik naammassinnissimanngitsoq, taava taanna nioqqutigineqalissanngilaaq piumasaqaataasunik naapertuuttunngortinneqarsimanera sioqqullugu.
Imm. 3. Atortussiaq innaallagiartortoq navianarsinnaappat taava nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup tamanna pillugu nioqqutissiortoq aamma Innaallagissiornermut Oqartussat ilisimatissavai.
§ 21. § 16, imm. 2, taamatuttaaq nioqqutissanik nioqquteqaqqittartumut atuuppoq.
§ 22. Nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup ilisimappagu imaluunniit ilisimasussaagaluarpagu atortussiaq innaallagiartortoq pineqartup nioqqutigilikkani naluraarummi matumani piumasaqaataasunik eqquutsitsinngitsoq, taava pineqartup ingerlaannartumik atortussiap innaallagiartortup inatsisinik eqquutsitsiniarluni pisariaqartumik aaqqiissuteqassaaq imaluunniit nioqqutissiorfinnit utertillugu imaluunniit tunuartillugu.
Imm. 2. § 9, imm. 2, taamatuttaaq nioqqutissanik nioqquteqaqqittartumut atuuppoq.
Nioqqutissanik eqqussuisup aamma nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup nioqqutissiortup pisussaaffiinik nangitsinera
§ 23. Nioqqutissanik eqqussuisartup imaluunniit nioqqutissanik nioqquteqaqqittartup atortussiaq innaallagiartortoq nammineq aqqi imaluunniit nioqqutaasup suunera atorlugu nioqqutigileruniuk, taava taanna pineqartoq nioqqutissiortutut isigineqalissaaq, kiisalu nioqqutissiortup pisussaaffiisa assinganik pisussaaffeqalerluni, tak. §§ 4 - 9, § 33 aamma § 36, imm. 1.
Imm. 2. Taamatuttaaq imm. 1 atuutissaaq nioqqutissanik eqqussuisartoq imaluunniit nioqqutissanik nioqquteqaqqittartoq atortumik innaallagiartortumik nioqqutaalereersimasumik allanngortitsippat, imatut ilisitsilluni taamaaliorneq najoqqutassiamik matuminnga eqqortitsinissamik kalluaalluni.
Inuussutissarsiummik ingerlatsisup inuussutissarsiummik ingerlatsisunit allamit kinaassusersineqarnera
§ 24. Inuussutissarsiummik ingerlatsisoq Innaallagissiornermut Oqartussanit piumaffigineqarnermi kingornatigut kinaassusersissavaa
1) inuussutissarsiummik ingerlatsisoq kinaluunniit atortumik innaallagiartortumik pineqartumut nioqqutiginnissimasoq aamma
2) inuussutissarsiummik ingerlatsisoq kinaluunniit pineqartup atortumik innaallagiartortumik nioqquteqarfigisimasaa.
Imm. 2. Inuussutissarsiummik ingerlatsisup paasissutissat imm. 1-imi taaneqartut ukiuni 10-ni saqqummiussinnaassavai, pineqartup atortumik innaallagiartortumit pissarsisimanermi imaluunniit nioqquteqarsimanermi kingornatigut.
Kapitali 4
Atortussiap innaallagiartortup niuerfimmi naleqquttuunera aamma pissarsiarineqarsinnaalersinneqarnera
§ 25. Atortussiaq innaallagiartortoq taamaallaat niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaalersinneqarneqarsinnaavoq, imaappat taanna teknikimut tunngatillugu isumannaallisaanermut najoqqutassat EU-mi atuuttut naapertorlugit suliarineqarsimaguni, kiisalu eqqortumik ikkussuunneqarsimalluni aamma aserfallatsaaliorneqarluni aammattaaq atorneqarnissaminut siunertarineqartut naapertorlugit atorneqarluni, taamatuttaaq inuit peqqissusiannut aamma isumannaallisaanermut tunngatillugu uumasuutinut imaluunniit pigisanut navianartorsiortitsissanani.
Imm. 2. Ilanngussaq 1-imi ilaapput isumannaallisaanermut piumasaqaatit pingaarnerit allattorsimaffiat.
§ 26. Kinaluunniit atortussiamik innaallagiartortumik innaallagissamik nukissiamik siaruarterinermut atuisoq, atuisartunut innaallagissamik nioqquteqarnermini isumannaallisaanermut § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaataasunit sakkortunerusunik piumasaqaateqarsinnaanngilaq.
Atortussiap innaallagiartortup naleqquttuuneranik ilimaginninneq
§ 27. Atortussiaq innaallagiartortoq nalinginnaasunut naleqqussakkanut naapertuuttoq imaluunniit taakkua ilaannut, taakkununngalu naleqqiussat den Europæiske Unions Tidende-mi tamanut saqqummiunneqarsimallutik, taava taakkununnga tunngatillugu ilimagineqassaaq § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaatinut naleqquttuunerat. Taamaattorli tamatumunnga taamaallaat atuupput § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi piumasaqaatit nalinginnaasunut pineqartunut imaluunniit taakkua ilaannut ilaatinneqartut.
§ 28. Nalinginnaasunut naleqqussakkat tak. § 27 suli aalajangersarneqarsimanngippata aamma tamanut saqqummiunneqarsimanngippata, taava atortussiat innaallagiartortut § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaatinut naleqquttutut isigineqassapput, imaappat atortussiat innaallagiartortut nunat tamalaat akornanni isumannaallisaanermut aalajangersakkanut nalinginnaasunut naleqqullutik, taakkua uani International Electrotechnical Commission (IEC - Den Internationale Elektrotekniske Kommission) aalajangersarneqarsimallutik, kiisalu Kommissionimit innersuunneqarsimallutik Europa-Parlamentip aamma Rådets malitassiaani 2014/35/EU-mi tamanut saqqummiussinissamut periusianni artikel 13, imm, 2-mut aamma 3-mut naleqqullutik.
§ 29. Nalinginnaasunut naleqqussakkat tak. § 27 suli aalajangersarneqarsimanngippata aamma tamanut saqqummiunneqarsimanngippata, kiisalu nunat tamalaat akornanni nalinginnaasuullutik, tak. § 28, taava atortussiat innaallagiartortut § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaatinut naleqquttutut isigineqassapput, imaappat atortussiat innaallagiartortut isumannaallisaanermut aalajangersakkat nalinginnaasut naapertorlugit sananeqarsimallutik, tassa naalagaaffimmi ilaasortaasumi taakkuninnga atuiffiusumi sananeqarsimallutik, tamanna tunngavigalugu isumannaallisaanermut piumasaqaatit tassani tunngavigineqartut Kalaallit Nunaanni aamma Danmarkimi piumasaqaataasut assigalugit.
EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaa
§ 30. EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaani ersersinneqassaaq tassa uppernarsaaserneqarsimasoq, § 25-imi aamma ilanngussaq 1-imi isumannaallisaanermut piumasaqaatit eqqortinneqarsimasut.
Imm. 2. EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaata
1) ilusilersugaq ilanngussaq 4-miittoq malissavaa,
2) ilanngunneqartussatut naapertuuttoqarneranut nalilersuinermi periutsimi immikkoortoq A-mi ilanngussaq 3-miittumi allanneqarsimasut ilanngunneqassapput,
3) ingerlaavartumik allattuisoqassaaq, aamma 4) nutserneqassapput kalaallit, danskit imaluunniit tuluit oqaasiinut, tassa atortussiaq innaallagiartortoq Kalaallit Nunaanni niuerfimmi tuniniarneqalerpat imaluunniit pissarsiarineqarsinnaalerpat.
Imm. 3. Atortussiaq innaallagiartortoq EU-mi inatsisitigut pisussaatitaanermut ataasiinnaanngitsumut ilanngunneqarsimappat, taakkunanilu piumasaqaataalluni EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaa, taava EU-mi inatsisitigut pisussaatitaanernut tamanut ataasiakkaarlugit EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaa suliarineqassaaq. Nalunaarummi ersersinneqassaaq EU-mi inatsisitigut pisussaatitaanerit sorliit pineqarnersut, taakkununnga ilanngullugit pineqartut taakkua sumi tamanut saqqummiunneqarsimanersut.
Imm. 4. EU-p naleqquttuussusermut nalunaarutaanik suliarinninnermi nioqqutissiortup eqqortuunera akisussaaffigissavaa, tassa atortussiaq innaallagiartortoq nalunaarummi matumani piumasaqaatinik naammassinnittoq.
CE-mik nalunaaqutsiineq
§ 31. CE-mik nalunaaqutsiineq Europa-Parlamentip aamma Rådip peqqussutaani 765/2008/EF-imi immikkoortoq 30-imi periutsini nalinginnaasuni aalajangersakkanut ilaatinneqarpoq.
§ 32. CE-mik nalunaaqutsiineq takusassanngorlugu, atuaruminartunngorlugu inissinneqassaaq, aamma imatut piiarneqarsinnaajunnaarlugu atortussiamit innaallagiartortumi imaluunniit nalunaaqutsiiffimmi, taamaattorli tak. imm. 2.
Imm. 2. Atortussiaq innaallagiartortoq imatut pissuseqarpat imm. 1-ip eqqortinneqarnissaa periarfissaanani imaluunniit naleqqunnani, taava CE-mik nalunaaqutsiussaq puuanut aamma uppernarsaasersuutinut ilaasunut inissinneqassaaq.
Imm. 3. CE-mik nalunaaqutsiussaq ikkunneqassaaq atortussiaq innaallagiartortoq nioqqutigineqalinnginnerani.
Kapitali 5
Niuerfimmik nakkutiginninneq
§ 33. Inuussutissarsiummik ingerlatsisoq Innaallagissiornermut Oqartussat tunngavilersuillutik piumasaqarnerat naapertorlugu pisussaatitaavoq paasissutissat tamaasa aamma uppernarsaasersuutit suulluunniit tunniutissallugit, taakkua nalunaarummik matuminnga eqqortitsisoqarneranik misissuinissamut pisariaqartinneqarpata. Paasissutissat aamma uppernarsaasersuutit papiaranngorlugit imaluunniit elektroniskiusumik tunniunneqassapput.
Imm. 2. Nioqqutissiortup aamma nioqqutissanik eqqussuisup paasissutissat aamma uppernarsaasersuutit imm. 1-imi taaneqartut Innaallagissiornermut Oqartussanut oqaatsit paasiuminartut atorlugit tunniutissavaat.
§ 34. Innaallagissiornermut Oqartussat atortussiat innaallagiartortut pillugit navianartunik tamanut saqqummiussisinnaapput.
§ 35. Inuussutissarsiutinik ingerlatsisut attuumassuteqartut pisariaqartitsineq suugaluartorluunniit atorlugu suleqataassapput tassani siunertarineqarluni Innaallagissiornermut Oqartussat atortussiamik innaallagiartortumik nalilersuinissaq, tamatumani pineqarpat naammaginartumik tunngavissaqartinneqarluni taassuma inuit peqqissusiannut imaluunniit isumannaatsuunissannut, uumasuutinut imaluunniit pigisanut navianartorsiortitsisinnaasoq.
Inuussutissarsiutinik ingerlatsisut piareersaanerat
§ 36. Nioqqutissiortoq aamma nioqqutissanik eqqussuisoq, tamanna pillugu Innaallagissiornermut Oqartussat qinnuiginnippata, piareersaanermut suleqataassapput atortussiap innaallagiartortup pineqartup nioqqutigilersimasaaniittut nalorninartoorfiusinnaasut suujunnaarsinniarlugit.
Imm. 2. Taamatuttaaq imm. 1 sinniisuutitatut piginnaatinneqartumut atuuppoq atortussiaq innaallagiartortoq, pineqartup akuerineqarsimaneranut ilaatinneqarpat.
Imm. 3. Taamatuttaaq imm. 1 nioqqutissanik nioqquteqaqqittartumut atuuppoq atortussiamik innaallagiartortumik pissarsiarinnissinnaasunngortitsisimasumut.
§ 37. Innaallagissiornermut Oqartussat qularnaarlugu paasippassuk atortussiaq innaallagiartortoq inuit peqqissusiannut imaluunniit isumannaatsuunissaannut, uumasuutinut imaluunniit pigisanut navianartorsiortitsisinnaasoq, kiisalu nalunaarummi matumani piumasaqaatinik naammassinngitsoq, taava ingerlaannartumik Innaallagissiornermut Oqartussat inuussutissarsiummik ingerlatsisoq pineqartoq navianartuusup suuneranut naleqqiussilluni naammaginartumik piffissaqartillugu piumaffigissavaa pisariaqartunik tamanik piareersaqqullugu imatut iliornermigut:
1) tassa atortussiaq innaallagiartortoq najoqqutassiami matumani piumasaqaatinut eqqortitsisunngortillugu,
2) tassa atortussiaq innaallagiartortoq niuerfimmit utertillugu imaluunniit
3) tassa atortussiaq innaallagiartortoq tunuartillugu.
Imm. 2. Inuussutissarsiummik ingerlatsisup pineqartup qulakkiissavaa piareersaatit pisariaqartut tamarmik aalajangerneqarnissaat atortussiamut innaallagiartortumut tunngatillugu, tassa inuussutissarsiummik ingerlatsisut niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaanngortissimasaminut tunngatillugu.
§ 38. Inuussutissarsiummik ingerlatsisup pineqartup piareersaanerit pisarisariaqartut aalajanginngippagit § 37, imm. 1-imi piffissarititaasut iluanni, Innaallagissiornermut Oqartussat utaqqiisaagallartumik piareersaatit pisariaqartut aalajangissavaat, tassa
1) atortussiap innaallagiartortup Kalaallit Nunaanni niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaaneq inerteqqutigilerlugu imaluunniit killilersorlugu,
2) atortussiaq innaallagiartortoq niuerfimmit tunuartillugu imaluunniit
3) atortussiaq innaallagiartortoq utertillugu.
Atortussiat innaallagiartortut piumasaqaatinik eqqortitsisut,
kisianni aarlerinaateqarsinnaasut
§ 39. Atortussiaq innaallagiartortoq imaappat, naak najoqqutassami matumani piumasaqaatit eqqortikkaluarlugit, inuit peqqissusiannut imaluunniit isumannaatsuunissaannut, uumasuutinut imaluunniit pigisanut navianartorsiortitsisinnaasoq, Innaallagissiornermut Oqartussat inuussutissarsiummik ingerlatsisoq pineqartoq navianartuusup suuneranut naleqqiussilluni naammaginartumik piffissaqartillugu piumaffigissavaa pisariaqartunik tamanik piareersaqqullugu makku pillugit, tassa
1) qulakkiissallugu atortussiap innaallagiartortup nioqqutigineqaleruni navianarunnaarsimanissaa,
2) atortussiaq innaallagiartortoq niuerfimmit tunuartillugu imaluunniit
3) atortussiaq innaallagiartortoq utertillugu.
Imm. 2. Inuussutissarsiummik ingerlatsisup pineqartup qulakkiissavaa piareersaatit pisariaqartut tamarmik aalajangerneqarnissaat atortussiamut innaallagiartortumut tunngatillugu, tassa inuussutissarsiummik ingerlatsisut niuerfimmi pissarsiarineqarsinnaanngortissimasaminut tunngatillugu.
Piumasarineqartut amigaataanerat
§ 40. Innaallagissiornermut Oqartussat inuussutissarsiummik ingerlatsisoq peqqusinnaavaat kingusinnerpaamik piffissarititaasup taaneqartup iluani, pissutsinik tulliuttut iluarseqqullugit:
1) CE-mik nalunaaqutsiineq ikkunneqarsimanngilaq imaluunniit Europa-Parlamentip aamma Rådip peqqussutaani 765/2008/EF-imi immikkoortoq 30-mut imaluunniit nalunaarummik matumani § 32-mut akerliusumik ikkunneqarsimavoq. 2) EU-mi naapertuuttoqarneranut uppernarsaat suliarineqarsimanngilaq imaluunniit eqqortumik suliarineqarsimanani.
3) Teknikimut tunngatillugu uppernarsaasersuut pigineqanngilaq imaluunniit amigaateqarluni.
4) Paasissutissat piumasaqaataasut § 7, imm. 3-mi aamma 4-mi, imaluunniit § 15-imi amigaataapput imaluunniit tamarmiusuunatik.
5) Nioqqutissiortumut aamma nioqqutissanik eqqussuisunut allaffissornikkut piumasaqaat imaluunniit piumasaqaatit allat arlallit §§ 4-mit – 9-mut, §§ 12-imit 18-imut, § 33-mi aamma § 36, imm. 1-imi naammassineqarsimanngillat.
Imm. 2. Pissutsit imm. 1-imi kingusinnerpaamik piffissarititaasup imm . 1-imiittut iluani iluarsineqarsimanngippata, taava Innaallagissiornermut Oqartussat
1) atortussiaq innaallagiartortoq niuerfimmi pissarsiaritinneqarnissaa inerteqqutigalugu, imaluunniit
2) inuussutissarsiummik ingerlatsisoq peqqullugu atortussiamik innaallagiartortumik tunuartitseqqullugu imaluunniit atortussiaq innaallagiartortumik uterteqqullugu.
Kapitali 7
Pineqaatissiissutit
§ 41. Pillaammik akiliisinneqarsinnaavoq imatut iliortoq
1) ukununnga akerliusumik § 4, § 5, imm. 1 aamma 2, imaluunniit § 12, tak. § 25, atortussianik innaallagiartortunik nioqquteqalersoq,
2) ukununnga akerliusumik § 19, tak. § 25, atortussianik innaallagiartortunik niuerfimmi pissarsiarinninnissaatitsilersoq,
3) § 5, imm. 3, § 11, § 18 aamma § 24, imm. 2, naapertorlugit uppernarsaasersuutinik paarinninngitsoq,
4) atortussianik innaallagiartortunik piumasaqaatit naapertorlugit paasissutissanik ilanngussisimanngitsoq, tak. § 7 aamma § 15,
5) qanoq atuinissamut aamma isumannaallisaaneq pillugu paasissutissanik piumasaqaatinik eqquutsitsinngitsoq, tak. § 8 aamma § 16, imm. 1, aamma § 20, imm. 1, normu 2,
6) atortussiat innaallagiartortut paasissutissanik piumasaqaataasut naapertorlugit pilerneqarsimanerinik misissuinngitsoq, tak. § 13, imm. 2, normu 2 aamma 3, imaluunniit § 20, imm. 1, normu 1, 3 aamma 4,
7) ilisimatitsinissanik pisariaqartunik § 9, imm. 2, § 14, imm. 2, § 17, imm. 2, tak. § 9, imm. 2, § 20, imm. 3, imaluunniit § 22, imm. 2, tak. § 9, imm. 2 naapertorlugit Innaallagissiornermut Oqartussanut ilisimatitsinngitsoortoq,
8) Innaallagissiornermut Oqartussanut § 24, imm. 1, aamma § 33 tunngavigalugit paasissutissanik piumasaqarneqartunik tunniussinngitsoortoq,
9) inerteqqutigineqartumik imaluunniit peqqusissummik § 38 - § 40, imm. 2 naapertorlugit nalunaarutigineqartumit eqqortitsisimanngitsoq.
Imm. 2. Inuit inatsisitigut pisinnaatitaasut pisussaatitaasullu pillaammik akiligassamik akiliisussanngortinneqarsinnaapput Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi Inatsimmi maleruaqqusat naapertorlugit.
Imm. 3. Pillaammik akiliisitsinerit nalunaarut naapertorlugu Nunatta Karsianut nakkartinneqassapput.
Kapitali 8
Atuutilersitsineq
§ 42. Nalunaarut atuutilerpoq ulloq, 1. januaari 2020.
Innaallagissiornermut Oqartussat, ulloq 12. december 2019
Michael Petersen
/
Jane Lynge Hansen
Inatsit tunngaviusussaq
-
PDF (2.14MB)