Ilinniarnertuunngorniartarneq pillugu Inatsisartut inatsisaanni nr. 13, 22. november 2011-imeersumi § 40, imm. 5, § 42, imm. 4, § 44, imm. 3, § 45, imm. 2, § 46, imm. 2, oqaaseqatigiit kingulliit, § 46, imm. 3, oqaaseqatigiit kingullit, § 50, § 51, imm. 5 aamma § 53, imm. 2 naapertorlugit aalajangersarneqarput:

Kapitali 1
Ingerlaavartumik naliliisarneq

Nalilerneqartoq, tunngaviusut siunertallu

§ 1. Ilinniartitsinerup ilinniartunit ataasiakkaanit qanoq pissarsiffigineqarnera pillugu ingerlaavartumik naliliisoqartassaaq.
Imm. 2. Ilinniartitaanerup ingerlanerani tamarmiusumi naliliisoqartassaaq.
Imm. 3. Naliliinerni ilinniagaqartup nammineq imminut nalilernera ilaatinneqartassaaq.

§ 2. Naliliinermi ilaassapput ilinniartup angusai aammalu ilinniartitaanermigut piginnaanerilersimasai allat.
Imm. 2. Ilinniartup angusaanik naliliinermi fagimi ilinniarneqartussatut siunnerfigineqartunut sanilliullugit uuttuisoqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniartitaanermit ilinniartup pissarsiaasa nalilerneqarneranni ilinniarneqartussatut ineriartorfiusussatullu ilinniagaqartup ilinniartitsisuni peqatigalugit anguniagassatut siunnerfiliussimasaanut sanilliussilluni nalilersuisoqartassaaq.

§ 3. Naliliinerup ilinniartoq paasissutississavaa nammineq ilinniakkamigut siuariartorneranut tunngatillugu, taamaaliornikkullu siunnersorneqarnissamut tunngavissanik ilinniartullu ingerlaqqilluni ilinniagaqarnissaanut ineriartornissaanullu tunngavissiilluni, tassuunalu ilinniarnerup sammivissaanut tunngasumik aalajangiinissaanut fagillu sorliit taakkualu qaffasissusissaannut paasissutississavaa. Tamatuma saniatigut naliliinerup isumannaassavaa
1) ilinniagaqartup fagit qaffasissusaasigut qanoq inissisimanini ilisimassagaa, nammineq ilinniarnerminik ingerlatsinissaminut ineriartornissaminullu tunuliaqutassatut,
2) ilinniartoq misilitsittarnernut sungiusarneqassasoq, namminerlu ineriartornerminik ilinniarnerminillu naliliisinnaanermut sungiusassasoq,
3) fagini ataasiakkaani ilinniartitsisuusup ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarfimmi tamakkiisumik ilinniagaqartut ataasiakkaat klassillu tamarmiusup atuartitaanerminni ineriartornerat pissarsiaallu malinnaaffigisinnaassagai,
4) fagini ataasiakkaani ilinniartitsisup ilinniarnertuunngorniarlunilu ilinniarfimmi ataatsimut ilinniagaqartut atuartitaanerminnut tunngatillugu qanoq pissarsiaqartarnerminnik naliliinerat, tassunga ilanngullugu ilinniagaqartut atuartitaanerminnik naliliinerat ataatsimut ilisimasaqarfigissagaa,
5) fagini ataasiakkaani ilinniartitsisuusup ilinniarnertuunngorniarlunilu ilinniarfiup ataatsimut siunnersuinissaminut pilersaarusiornissaminullu tunngavissinneqarnissaa, ilinniagaqartup ilinniarnermini ingerlaqqinnissaanut ineriartoqqinnissaanullu, ilinniakkat sammivissaat eqqarsaatigalugit, faginik qinigaqarnissani taakkualu qaffasissusissaanni, aamma ilinniartitaanerup aaqqissuunneqarneranut siunnersorneqarnikkut, tassunga ilanngullugit immikkut aaqqissuussanik ingerlatsisoqarsinnaanera, aamma
6) angajoqqaatut oqartussaassuseqartunut ilisimatitsissuteqarnissamut ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarfiup ilinniartup ilinniarnermini pissarsiarisai pillugit tunngavissai.
Imm. 2. Kiisalu naliliineq tunngavissiissaaq rektorip ilinniartup 1.G-miit 2.G-mut, 2.G-miit 3.G-mut ingerlaqqissinnaaneranut naammattunik pissarsiaqarsimanersoq, maannamut atuartitaanermini pissarsiarisimasai ataatsimut eqqarsaatigalugit, § 12 naapertorlugu.

Naliliisarnerup aaqqissuunneqarnera

§ 4. Rektorip isumannaartassavaa klassinut tamanut nalilersuisarnermut pilersaarummik suliaqartoqartarnissaa, imaattunik imaqartumik:
1) Atuaqatigiit klassip iluani misilitsittarnerannut takussutissiaq.
2) 1.G-mi fagini tamani qaqugukkut angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqartarnersoq pillugu takussutissiaq, tassunga ilanngullugu tunngaviusumik ilinniakkami, 2.G-mi aamma 3.G-mi.
3) Ilinniartunut tamanut ingerlaavartumik aaqqissuussamillu qanoq angusaqarsimaneq pillugu fagini tamani ilisimatitsissuteqartarnissamut pilersaarut, tamatumunnga ilanngullugu oqaaseqaateqarnerni.
4) Nalilersuisarnerit ilinniartunik siunnersuinermi atorneqarnissaannut pilersaarutit.
5) Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut ilinniartup nalilersuiffigineqarnerani inernerusut pillugit ilisimatinneqarnissaannut pilersaarutit ilinniartunut tamanut atuuttut.

§ 5. Rektorip qulakkiissavaa ingerlaavartumik nalilersuisarnerit piffissami tamatumunnga naapertuuttumi ilinniartitsisut suliamut attuumassuteqartut akornanni oqaluuserineqartarnissaat, ilinniartitaanernullu pilersaarutit pisariaqartitsineq naapertorlugu iluarsiivigineqartarnissaat, aammalu pisariaqartitsineq naapertorlugu ilinniartut immikkut perorsaataasumik suliaqarnissamut neqeroorfigineqartarnissaat.

§ 6. Semesterini tamani minnerpaamik angusanut tunngatillugu karakteeriliinermik ataatsimik fagini ilinniartitsiffiusuni tamani tunniussisoqartassaaq, ilinniarnermili periaatsit ilanngunnagit, taamaattoq takukkit imm. 4 aamma 5.
Imm. 2. Fagini ukiup ilinniarfiusup naanerani naammassineqanngitsuni tamani aamma angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqartassaaq, ukiup ilinniarfiusup pineqartup naanerani.
Imm. 3. Angusanut tunngatillugu karakteerit immikkut perorsaataasunik suliaqartoqarnissaanik aallartitsinissap aalajangiiffigineqarnissaani tunngavigineqartussanut ilaatinneqassapput.
Imm. 4. Ilinniartut allami soraarummeeruteqarsimaneq tunngavigalugu fagimi aalajangersimasumi atuartitaanerup ilaani annertuumik peqataannginnissamut akuerisaasut fagimi angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqassanngilaq, ilinniartup fagitigut ilisimasaanut tunngasumik naammattumik ilisimasassanik peqanngitsutut naliliisoqarpat.
Imm. 5. Ilinniartoq takkuttarnissamut pisussaaffik naammassisimanngippagu angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqassanngilaq.

§ 7. Ilinniarnertuunngorniarfiup nammineq misilitsinnerit ingerlatassami qanoq ittuunissaat annertussusissaat qaqugukkullu ingerlanneqarnissaat aalajangissavaa, ilinniartut tamarmik ataasiakkaarlutik misilitsinnissat tamaasa sioqqullugu naammaginartumik annertussusilimmik misilitsinnissamut sungiusarnissaminnut periarfissaqarsinnaanngorlugit.
Imm. 2. Misilitsinnerni tamani ilinniarnertuunngorniarfiup iluani misilitsinnermut karakteeriliisoqartassaaq.
Imm. 3. Ilinniarnertuunngorniarfimmi misilitsinnerit inerneri angusanut tunngatillugu karakteeriliinissanut tunngaviusussanut ilaatinneqassapput aammalu misilitsinnerni angusat pillugit ilinniartut tamarmik ilisimatinneqartassallutik.

§ 8. Ilinniarnertuunngorniarfiup tunngaviusumik ilinniarnerup naanerani, aammalu 1. - aamma 2.G-ip naammassinerini ilinniartunut tamanut karakteerit allassimaffiat suliarisassavaa, ukiumi ilinniarfiusumi pineqartumi kiisalu tunngaviusumik ilinniarnermi ilinniartup illup iluani misilitsinneri, angusanut tunngatillugu karakteerit aamma taamaassimappat inaarutaasumik angusanut karakteerinut uppernarsaataasut, takuuk § 65. Karakteerit allassimaffiat ilinniartunit pissarsiarineqarsinnaassaaq, tassunga ilanngullugu periarfissaqarpat elektroniskiusumik aallersinnaaneq.
Imm. 2. Agguaqatigiissitsineq angusanut tamanut tunngatillugu karakteerit akunnaalliliinertaqanngitsumik ukiumi ilinniarfiusumi tunniunneqartut ilinniartup klassimut tullermut ingerlaqqinnissaanut tunngavigineqartassapput, takuuk § 11, imm. 3.

Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut ilisimatinneqartarnerat

§ 9. Angajoqqaatut oqartussaassuseqartut akuttoqatigiissaakkamik ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartup atuarnermi pissarsiaanut tunngatillugu naliliinernik ilisimatinneqartassapput.
Imm. 2. Ilisimatitsineq minnerpaamik semesterimi ataatsimi ataasiarluni pisassaaq.
Imm. 3. Ilisimatitsineq ilinniartup angusanut tunngatillugu karakteerii aammalu misilitsinnerni karakteerii, kiisalu ilinniartup atuarnermini tamakkiisumik pissarsiai pillugit oqaloqateqarnissamut neqerooruteqarnikkut pisassaaq.

§ 10. Ilinniartunut angajoqqaatut oqartussaassuseqartunit oqartussaaffigineqanngitsunut angerlarsimaffimmut ilisimatitsineq ilinniartup akuersereerneratigut aatsaat ingerlanneqarsinnaavoq.

Ingerlaqqinneq

§ 11. Ilinniartup klassimut qaffasinnerusumut tullermut nuussinnaaneranut piumasaqaataavoq ilinniartup atuartitsinermi naammattumik pissarsiaqarsimanissaa.
Imm. 2. Ukiup ilinniarfiusup naanerani rektorip ilinniartut angusaannut atuartitaanerminnilu pissarsiarisimasaannut tunngatillugit ataasiakkaarlugit naliliiffigisassavai.
Imm. 3. Ilinniartoq klassimut tullermut ingerlaqqinnissamut pisinnaatitaavoq, ilinniartoq ukiup ilinniarfiusup naanerani angusisimanissamut piumasaqaammik naammassinnissimaguni, takuuk § 95, imm. 4. Ilinniartup angusisimanissamut piumasaqaatinik naammassinnissimanerata naatsorsorneqarnerani – taamaattoqarsimappat, inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteerit ilanngunneqassapput, takuuk § 8, imm. 2.
Imm. 4. Ilinniartoq angusisimanissamut piumasaqaatinik naammassinnissimasoq, kisiannili misilitsissimanissamut piumasaqaatinik tamanik il.il. naammassinnissimanngitsoq, ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniarnermut ileqqorissaarnissamullu malittarisassai naapertorlugit misilitsinnissamut innersuunneqarsinnaanerminik annaasaqarsimasoq, klassimut tullermut ingerlaqqinnissaminut pisinnaatitaavoq, rektori ilinniartup ilinniarfimmit anisinneqarnissaanik aalajangersimanngippat.

§ 12. Rektorip taamaattoq takuuk § 11, imm. 3, ilinniartup 1.G-miit 2.G-mut, imaluunniit 2.G-miit 3.G-mut nuunnissaa itigartitsissutigisinnaavaa, nalilerneqarpat ilinniartoq ataatsimut isigalugu ilinniartitsinermi ingerlanneqareersumik naammaginartumik pissarsisimanngitsoq. Rektorip tamatumunnga ilanngullugu nalilissavaa, ilinniartoq ilinniarnerminik naammassinninniassalluni periarfissaqarnersoq, perorsaanikkut immikkut ikiorsiissutaasunik aaqqissuussisoqarneratigut, tamatumunnga ilanngullugu immikkut aaqqissuussamik siunnersuinikkut iliuuseqarnerit.
Imm. 2. Pisariaqarpoq, kisiannili tunngavilersuutitut kisimiissinnaanani, ilinniartup klassimut qaffasinnerusumut ingerlaqqissinnaaneranut angusanut tunngatillugu karakteerii semesterimi pineqartumi, piffissamiluunniit killiffiusumi angusisimanermit appasinnerunerat.

§ 13. Ilinniartoq klassimut tullermut ingerlaqqinnissamut itigartinneqarsimappat, ilinniarnertuunngorniarfimmiit anisinneqassaaq, taamaattoq takuuk imm. 2.
Imm. 2. Ilinniartoq ingerlaqqinnissamut itigartinneqarsimasoq, Rektorip akuersineratigut klassimik atuarfigisimasaminik uteqqiinissaminut akuerineqarsinnaavoq, taamaattoq kingusinnerpaamik ilinniartoq ilinniarnerminik aallartitsinerminniit ukiut tallimat qaangiutinnginneranni uteqqiisinnaalluni.
Imm. 3. Ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartup ilinniarnertuunngorniarfimmiit anisinneqarneranut atatillugu ilinniartoq tassungalu angajoqqaatut oqartussaassuseqartut ilinniartup ilinniarnerminik ingerlatsiinnarsinnaaneranut periarfissamik naleqquttumik siunnersussavai, tamatumunnga ilanngullugu ilinniakkamut allamut nuunnissamut periarfissanik imaluunniit ilinniagaqarnissamut inuussutissarsiuteqalernissamulluunniit siunnersuinermut.

Kapitali 2
Inaarutaasumik naliliineq

Nalilerneqartoq, tunngaviusut siunertallu

§ 14. Inaarutaasumik naliliineq ataatsimoortumik misilitsinnertut (ilinniarnertuunut soraarummeernertut) ingerlanneqassaaq, taamaattoq takuuk § 15, oqaluttariarsorluni misilitsinnertigut, allattariarsorluni misilitsinnertigut kiisalu 3.G-mi ilinniagaqartut ataasiakkaarlutik ilinniarnerminni suliaqarnerisigut. Allattariarsorluni misilitsinneq allattariarsorluni suliatut, suliniuteqarnikkut misilitsinnertut imaluunniit pisimasuutitaliornikkut (case) ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Inaarutaasumik naliliinermi ilanngunneqassaaq fagini inaarutaasumik naliliineq, ilinniarnertuunngorniarfiup inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteerinik fagini tamani tunniussaqarneranut atatillugu. Tamanna tunngaviusumik ilinniakkami timersornermi, ilinniarnerminni suliaqarnerini, ilinniarnermi periutsini aammalu ajornanngippat pisimasuutitaliornerni atuutinngilaq.

§ 15. Ilinniarnertuutut soraarummeerneq aammattaaq fagini ataasiakkaani misilitsinermit angusanik katiterinikkut fagini pinngitsoorani misilitsiffigineqarsinnaasuni, fagini toqqarneqarsinnaasuni aammalu ilinniarnermi suliaqarnikkut ingerlanneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Misilitsinnermi karakteerit fagini ataasiakkaani uppernarsaatini karakteerinit taarserneqarsinnaapput, takuuk § 95.

§ 16. § 14, imm. 1-imi soraarummeernerit pineqartut nammineq ilinniartunit misilitsiffigineqarsinnaapput, takuuk § 44.

§ 17. Ilinniarnertuutut soraarummeernermut ilaasinnaapput ilinniartitsissutini tamani misilitsinnerit, taamaallaat ilinniartitsissutit timersorneq, nipilersorneq aamma assilissanik eqqumiitsuliorneq qaffasissuseq C-miittut pinnagit, kiisalu ilinniartitsissutit science ilinniarnermilu periutsit pinnagit. Misilitsinnerit ilinniartitsissutit arlariinngorlugit ingerlanneqarsinnaapput.
Imm. 2. Ilinniarnertuutut soraarummeernermi ilaapput fagit pinngitsoorani misilitsiffigineqartussat, takuuk § 41, imm.1 nr. 8.
Imm. 3. Ilassutitut fagini imm. 2-mi eqqaaneqartut saniatigut misilitsittoqassaaq, tamannalu ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit soraarummeerfissatut makitsissutigineqartut tunngavigalugit aalajangerneqassaaq, takuuk § 40.

§ 18. Inaarutaasumik naliliinerup siunertaraa karakteeritigut uppernarsaasissallugu ilinniartup ilinniartitaanermi fagini assigiinngitsuni ilinniarneqartussatut siunnerfiusunik qanoq annertutigisumik angusaqarsimanera.
Imm. 2. Inaarutaasumik naliliineq ilinniarnertuutut misilitsissimanermut uppernarsaammik tunniussinissamut tunngaviuvoq.

Naliliisarnerup aaqqissuunneqarnera

§ 19. Soraarummeerneq piffissami immikkut soraarummeernissamut immikkoortitami ingerlanneqartassaaq, tunngaviusumik ilinniarnerup imaluunniit ukiup ilinniarfiusup pineqartup naammassineranut atatillugu.
Imm. 2. Tunngaviusumik ilinniarnerup naammassinerani soraarummeerneq decembarimi ingerlanneqartassaaq. Soraarummeernerit nalinginnaasut maajimi juunimilu ingerlanneqartassapput (Aasaanerani soraarummeerneq). Napparsimasunik soraarummeersitsineq augustimi-septemberimi ingerlanneqartassaaq. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq pineqartut saniatigut ukiup ingerlanerani piffissani allani soraarummeertoqarnissaanut akuersisinnaavoq.
Imm. 3. Misilitsinnerit aaqqissuunneqarlutillu ingerlanneqartassapput kapitali 4-mi tamatumunnga tunngasumik aalajangersakkat naapertorlugit.

Kapitali 3
Misilitsittarnermi periaatsit

Misilitsittarnermi periaatsinik toqqaasarneq ataatsimullu piareersaasiortarneq

§ 20. Naliliineq ingerlanneqartassaaq oqaluttariarsorluni misilitsinnertigut, allattariarsorluni misilitsinnertigut, ilinniarnermi suliaqarnikkut, ajornanngippat suliaqarluni misilitsinnikkut aammalu ajornanngippat pisimasuutitaliornikkut.

§ 21. Misilitsinnerit aaqqissuunneqassapput ataatsimut isigalugu ilinniartitaanerup siunertaanut naapertuuttumik ilinniartullu ataasiakkaarlutik nalilersorneqarnissaannik isumannaarisumik.

§ 22. Ilinniarnertuunngorniarfik ilikkagassatut pilersaarutaasunut maleruagassat naapertorlugit misilitseriaatsit assigiinngitsut akornanni toqqaasinnaappat, toqqaaneq ilinniartumut atugassarititaasut, pissutsit atuuttut, aammalu soraarummeerneq ataatsimut isigalugu misilitseriaatsit nikerartut atorneqarnerisigut ingerlanneqassaaq.

Allattariarsorluni misilitsinneq

§ 23. Allattariarsorluni misilitsinneq tassaassaaq ilinniartitaanermut Naalakkersuisup suliassat ataatsimoortut suliarisimasai imaluunniit suliaritissimasai, ilinniartup allattariarsorluni akisassai. Suliassiissutinut ataatsimoortunut siunnersuutit suliassanut kommissionimut ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit pilersinneqarsimasumit suliarineqassapput.
Imm. 2. Suliassiissutit ilinniartumit akineqassapput ilikkagassatut pilersaarutaasunut piffissaliussap iluani. Allattariarsorluni misilitsinneq aallartissaaq suliassiissut tunniunneqarpat.
Imm. 3. Ilikkagassatut pilersaarummi allatut allassimasoqanngippat misilitsinnermi ikiorsiissutit tamarmik akuerisaassapput.
Imm. 4. Soraarummeertut, ilikkagassatut pilersaarummi imaluunniit misilitsinnerit ataasiakkaat pissusiinit allatut allassimasoqanngippat, misilitsinnermi ikiuussinnaanatillu ikiorserneqarnermik tigusaqarsinnaanngillat, tamatumunnga ilanngullugu elektroniskiusumik allatulluunniit avatangiisiminnut attaveqarnikkut.
Imm. 5. Suliassanik suliaqarnermi allattariarsortoqarsinnaavoq imaluunniit qarasaasiamiit allagartat uppernarsaatit anillatsitat ilinniartumit suliarineqarsimasut atorneqarsinnaallutik. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq tamatuma saniatigut akuersisinnaavoq akissuteqarneq ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit akuerisaasumik aalajangersimasumik iluseqartumik qarasaasiakkut ingerlanneqarsinnaasoq.
Imm. 6. Rektorip isumannaassavaa akissutigineqartut utertinneqartut nalunaarsorneqarnissaat, tassunga ilanngullugu quppernerit qassiuneri, aammalu akissutigineqartut ilinniartumit nakkutilliisumillu atsiorneqarsimaneri, taamaattoq takukkit imm. 5-imi oqaaseqatigiit kingulliit.

Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit

§ 24. Oqaluttariarsorluni misilitsinnertut paasineqassapput ilinniarnertuunngorniarfiup suliakkiissutai, ilinniartumut suliakkiissutit ilinniartumit oqaluinnarluni akisassat.
Imm. 2. Ilikkagassanut pilersaarummi allatut allassimasoqanngippat suliassat nalinginnaasumik atuaqatigiinnut ilinniartitsisumit suliarineqarsimassapput.
Imm. 3. Ilikkagassanut pilersaarummi allatut allassimasoqanngippat suliakkiissutissat oqaasertaat ilanngussanik bilageqarlutik imaluunniit bilageqaratik ilinniartunit ilisimaneqariissanngillat.
Imm. 4. Suliakkiissutissat qanoq imaqarnissaannut aaqqissuunneqarnissaannullu tunngasut ilikkagassanut pilersaarummi ersissapput.

§ 25. Misilitsinnissami suliakkiissutissat fagimi ilikkagassat eqqarsaatigalugit sammiviit tamakkersimaniartussaavaat.

§ 26. Misilitsittoqarnissaa sioqqullugu piffissaagallartillugu aammalu kingusinnerpaamik sapaatip akunnera sioqqullugu Ilinniarnertuunngorniarfiup suliakkiissutissat ilinniartitaanerullu qanoq imaqarsimanera pillugu paasissutissat censorimut takuneqarsinnaasunngussavai, tassunga ilisimatitsissutitut aammalu pisariaqarpat oqaaseqarfigisassatut.
Imm. 2. Censori suliakkiissutinut tunngasumik massuassutissaqaruni censorip ilinniartitsisoq suliami pineqartoq attavigissavaa, allannguutaasinnaasut pillugit oqaloqatiginiarlugu.
Imm. 3. Censori ilinniartitsisorlu suliakkiissutit pillugit isumaqatigiissinnaanngippata censori nalunaarummik suliaqarsinnaavoq.
Imm. 4. Censorip ilinniartitsissutissanut tunngatillugu allaaserisaq amigaateqarsoriguniuk censoritut nalunaarusiorsinnaavoq.
Imm. 5. Ilinniartitsisup censorillu akornanni suliakkiissutissat pillugit imaluunniit ilinniartitsissutissanut allaatigisamut tunngatillugu isumaqatigiinngissutaasinnaasut ilinniartut nalilersorneqarneranni tunngaviginiarneqarsinnaanngillat.

§ 27. Suliakkiissutissat atuaqatigiiaanut tamanut atuaqatigiinni ilinniartut amerlassusaanniit minnerpaamik pingasunik amerlanerusassapput. Suliakkiissutissat atuaqatigiiaanut ataatsimut amerlanerpaamik pingasoriarlugit atorneqarsinnaapput.

§ 28. Ilinniartut tamarmik ataasiakkaarlutik misilitsinnerup aallartinnerani makitsinikkut suliakkiissutinik tunineqassapput, ilikkagassanut pilersaarummi allatut allassimasoqanngippat.
Imm. 2. Makitsisoqarnerani censori ilinniartitsisorlu tamarmik najuutissapput. Pissutissaqartumik censori najuussinnaanngippat rektori imaluunniit inuk rektorimit toqqarneqartoq censorimut paarlattaasinnaavoq.

§ 29. Suliakkiissutinik tunniussinerup kinguninnguatigut ilinniartup ilikkagassanut pilersaarummi piareersarnissamut piffissaliussaasoq naapertorlugu piareersarnini aallartissavaa.
Imm. 2. Ilikkagassanut pilersaarummi imaluunniit misilitsinnerit ataasiakkaat pissusiinit allatut allassimasoqanngippat allatut aalajangersaasoqarsimanngippat, ilinniartoq piareersarnermini ikiorserneqarsinnaanngilaq, tamatumunnga ilanngullugit elektroniskiusumik imaluunniit allatut iliorluni misilitsiffiup avataaniittunut attaveqarnikkut. Ilinniartulli immikkut perorsaanikkut ikiorsiissutinik isumagineqartartut imaluunniit atuarnissamik allannissamilluunniit ajornartorsiuteqartut ilinniarnertuunngorniarfiup ersarinnerusumik aalajangersagai naapertorlugit ikiorserneqarsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu piareersarnissamut piffissaliussaasup sivitsorneqarneratigut.
Imm. 3. Ilikkagassanut pilersaarummi allatut aalajangersaasoqarsimanngippat ilinniartup ikiorsiissutaasartut tamaasa piareersarnermini atorsinnaavai.

§ 30. Soraarummeersitsinermi ilinniartup taamaallaat ikiorsiissutit ilikkagassanut pilersaarummi allassimasut atorsinnaavai, piareersarnermit allattugaatit, qarasaasiakkoorsinnaasut aammalu atortussat soraarummeersitsinermi tunngavittut atorneqartussat.
Imm. 2. Soraarummeersitsineq ilikkagassanut pilersaarutini piffissaliussaasup iluani ingerlanneqassaaq. Saneqqutsinerit annikinnerusut pisinnaapput, naliliinissamut tunngavissat patsisigalugit. Ilinniartut immikkut perorsaanikkut ikiorsiissutinik atortoqartinneqartut, imaluunniit atuarniarnermikkut allanniarnermikkullu ajornartorsiuteqartut ilinniarnertuunngorniarfiup aalajangersagai naapertorlugit sivisunerusumik piffissalerneqarsinnaapput.

Suliniutini misilitsinneq, ilinniarnermi suliat aamma pisimasuutitat

§ 31. Suliniutini misilitsinnertut paasineqassaaq suliassiissutaasoq suliniutissatut saqqummiussaasoq, ilinniartup suliassiissut suliniutip ingerlanneratigut akissuteqarfigisaa.
Imm. 2. Suliniummi misilitsinneq ingerlanneqassaaq suliniutissatut saqqummiussaasup suliarineqarneratigut, ilikkagassanut pilersaarutaasoq naapertorlugu.
Imm. 3. Suliniutissatut suliassiissutaasussaq nammineq najukkami suliarineqarsimappat, ilinniarnertuunngorniarfiup isumannaassavaa, suliassiissut ilinniartup ilikkagassanut pilersaarutaasut naapertorlugit suliaanik naliliinissamut tunngaviusinnaasutut piukkunnartuunersoq qulakkiissallugu, ilikkagassanut pilersaarummi naliliinissamut aalajangersagaasut naapertorlugit.
Imm. 4. Suliniummik suliaqartitsineq suleqatigiissitani ingerlanneqassappat, ilinniarnertuunngorniarfiup suliap ingerlannissaanut killiliussassat aalajangersassavai, isumannaarniarlugu inernerusut misilitsittut ataasiakkaarlugit naliliiffiginissaannut tunngaviusinnaanerat.
Imm. 5. Suliat ingerlanneqarneranni ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartut ataasiakkaarlugit siunnersortassavai, ilikkagassanut pilersaarutini aalajangersagaasut tunngavigalugit.
Imm. 6. Ilinniartut avataaniit suliap ingerlannerani ikiorserneqarsimappata, imaluunniit oqaasertalianik allanit suliarineqarsimasunik atuisimappata, tamanna akissummi ersersinneqassaaq.

§ 32. Ilinniarnermi suliatut paasineqassaaq suliassiissut ilinniarnertuunngorniarfimmit ilinniartoq suleqatigalugu suliassiissutigineqarsimasoq qulequttap aalajangersimasup iluani, ilinniartut tamarmik immikkut suliaminnik piffissap suliniummik suliaqarfiusussap naanerani, piffissami atuartitsiffiunngitsumi tunniussassaat.
Imm. 2. Suliassiissutip ingerlanneqarnerani ilinniarnertuunngorniarfik ilinniartumut siunnersuisassaaq ilikkagassanut pilersaarutini tamatumunnga aalajangersagaasut naapertorlugit.

§ 33. ”Case” tassaavoq suliassiissut pissusiviusunut qanittumik aallaavilimmik pissutsinik ajornartorsiutinillu allaaserinninneq, ilinniartut suliassiissummik naalisaalluni imaqarnersiukkamik saqqummiussinerat, suliassiissummi ajornartorsiutaasut aaqqiissutissaattut siunnersuutinik imaqartoq. Naalisaalluni imaqarnersiuinertut suliaq ataasiakkaaraluni oqaluinnarluni misilitsinnermi tunuliaqutaassaaq.

Kapitali 4
Misilitsittarnerit aaqqissuunneqarneri ingerlanneqartarnerilu

Akisussaaffik aaqqissuussinerlu

§ 34. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq pingaarnertut akisussaasuuvoq aammalu misilitsittarnerit soraarummeertarnerillu ingerlanneqartarnerat nakkutilliisuuffigalugu.
Imm. 2. Rektorip misilitsittarnerit soraarummeertarnerillu ingerlanneqartarnerat ilinniartitaanermut Naalakkersuisup killiliussassatut aalajangersagaasa iluanni akisussaaffigaa.

§ 35. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq ukiut tamaasa soraarummeersitsinissanut ullorsiutinik aalajangersaasassaaq, ilinniartut soraarummeernissaata ukiumi pineqartumi qaqugukkut aallartinnissaanik imaqartumik, qaqugukkut misilitsinnerit suliassiissutinik qitiusumiit suliarineqarsimasunik imaqartut ingerlanneqarnissaannik imaqartumik, soraarummeernerni suliassiissutit il.il. qaqugukkut aallartinneqarlutillu naammassineqarsimanissaannik imaqartumik, kiisalu napparsimaneq pissutigalugu pisariaqarpat qaqugukkut soraarummeertoqarsinnaaneranut piffissaliussanik aamma imaqartunik. Misilitsinnerit sinneri ilinniarnertuunngorniarfimmi namminermi piffissaliussap iluani ingerlanneqassanersut rektorip aalajangissavaa.

§ 36. Soraarummeersitsinerit aallartiffiat soraarummeersitsinissanut pilersaarutit tamanut saqqummiunneqarnissaanut piffissaavoq.

§ 37. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup soraarummeersitsinerni aaqqissuussaanikkut iliuusissat tigussaasut aammalu periusiusussat aalajangersassavai.

§ 38. Ilinniarnertuunngorniarfik piffissanut soraarummeersitsiviusussanut ilinniarfiup pilersaarutaa suliarisassavaa, tassunga ilanngullugu soraarummeersitsinerit qaqugukkut naammassineqarnissaannut piffissaliussaq. Siunnersuusiaq ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit piffissaliussaasup naannginnerani ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut ilisimatitsissutitut nassiunneqartassaaq.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup ilinniarnertuunngorniarfiit ataasiakkaarlugit cencorinik atuinissaannut pilersaarutaat akuerisassavai.
Imm. 3. Soraarummeernissamut pilersaarutit tamanut takusassiarineqarnissaasa tungaanut pilersaarummut akuusut, tamatumunnga ilanngullugit censoriusussatut naatsorsuutigineqartut nipangersimasussaatitaapput fagit suut misilitsiffiusussaanersut pillugit.

§ 39. Ilinniagaqarneq ataatsimoortoq imaqarpoq tunngaviusumik ilinniakkap naammassinerani soraarummeernermut piffissaliussamik, aammalu soraarummeernernut piffissaliussanik ukiut ilinniarfiusut tamarmik naalernerini ingerlanneqartussanik.

§ 40. Piffissanut soraarummeersitsiviusussanut tamanut soraarummeerutissat suunissaat makitsissutigineqartassaaq. Makitsinerup aalajangissavaa fagini sorlerni ukiumi atuarfiusumi ilinniartup misilitsinnissaa.

§ 41. Ilinniarnertuunngorniarfiup ilinniartitaanerup tamarmiusup aammalu misilitsiffissat tamarmiusut ingerlanneqarnissaat imatut aaqqissuuttassavaa
1) ilinniartitsissutini misilitsiffiusussatut ilimanaateqartuni nalunaaquttap akunneri atuartitsiviusussat tamarmik ingerlanneqarsimanissaat, piffissap soraarummeerfiusussap aallartinneqannginnerani,
2) ilinniartup piffissap atuartitaaffiusup ingerlanerani qaqugukkulluunniit naatsorsorsinnaassanngikkaa misilitsiffissat sorliit pinaviarnagit,
3) 2.G-mi piffissap atuarfiusup naannginnerani minnerpaamik ilinniartitsissutit marlut misilitsiffigineqarsinnaasutut ilimanaateqartut naammassineqarsimanissaat,
4) ilinniartitsissummi qaffasissuseq A-miittut aatsaat naammassineqassasut 3.G-mi piffissaq soraarummeerfiusussaq sioqqullugu,
5) ilinniartitsissutit naammassineqarnissaat agguaanneqareersimassasut piffissanut soraarummeerfiusussanut, taamaalilluni misilitsiffiusinnaasut ilinniagaqarnerup naammassiartuaarnerani amerliartuaartunngorlugit,
6) ilinniarnertuunngorniartut tamarmik aallaavittut misilitsinnernik arfineq pingasunik ingerlatsisimassasut, kiisalu ilinniarnermi suliamik ataatsimik suliaqarsimassasut, taamaattoq takuuk nr. 7.
7) ilinniarnertuunngorniartut tamarmik ilassutaasunik misilitsissasut, misilitsinnerit arfineq pingasut pineqartut saniatigut, tamanna normu 2-mi eqqaaneqartumik tunngaveqartumik,
8) tamatigut ilinniartitsissutini kalaallisut aamma danskisut, tuluttut qaffasissuseq B-mi aamma A-mi, matematik qaffasissuseq B-mi aamma A-mi aamma suliffeqarfiit aningaasaqarnerat qaffasissuseq B-mi aamma A-mi pinngitsoorani allattariarsorluni misilitsittoqartassasoq kiisalu tuniniaaneq A-mi aamma teknikkimik ilinniartitsissut A-mi pinngitsoorani misilitsittoqartassasoq aamma
9) misilitsittoqassanngilaq qaffasissuseq C-miittuni timersornermi, nipilersornermi, science-imi, ilinniarnermi periutitigut aamma assilissanik eqqumiitsuliornermi.

§ 42. Ilinniarnertuunngorniarfik ukiut tamaasa atuarnerup aallartinnerata kinguninngua piaartumik ilinniartunik ilisimatitsisassaaq soraarummeersitsinissat aggersut qaqugu aallartissanersut qaqugulu naammassissanersut pillugit.
Imm. 2. Ilinniartut tamatumunnga ilutigitillugu ilisimatinneqartassapput ilinniartitsissutini tamani misilitseriaatsit atorneqartussatut pilersaarutaasut pillugit, ilinniartitsissummi atuartitsissutaasumi oqaatsit ilinniartitsissutaasut assigiinngissinnaanerat pillugu aammalu ilinniartitsissummi pineqartumi misilitsinnermi oqaatsit atorneqartussat pillugit, takuuk § 49, aammalu ilinniarnertuunngorniarfiup soraarummeertarnermut malittarisassai pillugit, malittarisassanilu ilaatinneqartussat makkua pillugit:
1) Napparsimaneq aamma takkutinngitsoorneq tamatumalu kingunerisassai.
2) Ikiorsiissutit.
3) Takkussimanissaq.
4) Misilitsinnerup nalaani atassuteqaqatigiinnernut.
5) peqquserlunnerup suunerata nassuiaataa kingunerisassaalu.
6) Maalaaruteqarnissamut periarfissat periaatsillu.
7) Atugassarititaasut, assersuutigalugu qarasaasiamik il.il. atuisinnaaneq.
Imm. 3. Soraarummeersitsinissat aallartiffianni ullormi ilinniartut aammaloorluni ilisimatinneqassapput misilitsissutaasussanik makitsinerup inernerisai pillugit aammalu misilitsinnissanut piffissaliussaasut pillugit.

§ 43. Ilinniartoq fagip ilinniarneqartup naammassinissaanut inassutigineqassaaq.
Imm. 2. Inassuteqarnissamut tunngaviussaaq ilinniartup atuartitaanermut malinnaasimanera, tassunga ilanngullugu allattariarsorluni suliassanik suliassiissutaasimasunik tunniussisarsimanera, allattariarsorlunilu suliat akuerineqarsimanerat, ilinniarnertuunngorniarfimmi tamatumunnga malittarisassat atuuttut naapertorlugit. Taamaattoqarpat, ilinniartoq ingerlaannartumik inassutigineqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartoq, ilinniartitsissummi ataatsimi arlalinniluunniit misilitsinnissamut inassutigineqanngitsoq piffissap soraarummeerfiusussap aallartinnginnerani tamatuminnga ilisimatinneqassaaq.
Imm. 4. Ilinniartut, ilinniartitsissummi ataatsimi allami soraarummeerutigisimasaminnik nuutsinissamut tamakkiisumik akuerineqarsimasut aammaarlutik qaffasissutsimi tassani soraarummeeqqinnissaminnut inassutigineqarsinnaanngillat.

§ 44. Nammineerluni ilinniartoq, tassunga ilanngullugu ilinniartoq ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniagaqarnissamut akuerisaasimasoq aamma nammineq ilinniartutut misilitsinnissamut innersuunneqarsimasoq, ilinniartitsissummi ataatsimi amerlanerusuniluunniit misilitsinnissamut nalunaarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfiup nammineerluni ilinniartoq soraarummeernerup ingerlanissaa pillugu siunnersussavaa, misilitsinnissamilu tunngaviusut suunerinik oqaluttuullugu.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq aalajangersaasinnaavoq piffissaliussanik nammineerluni ilinniartuusut misilitsinnissamut qinnuteqarnissaannut tunngaviusussanik.

Misilitsinnerit ingerlanneqarnerat

§ 45. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerit suliniutinillu suliaqarnerup oqaluttariarsornikkut misilitsiffigisassartai aamma suliniutit imaluunniit misissuinerit (cases) pillugit oqaluttariarsorluni misilitsinnerit tamanut ammasuusarput, ilinniarnertuunngorniarfiup aalajangiinerata kingunerisaanik pissutsinik immikkut ittunik atuuttoqarsimanngippat, tamanut ammasumik ingerlanneqarnissaanut akornutaasinnaasunik, imaluunniit ilinniartoq nammineq tamanut ammasumik ingerlatsisoqarnissaanut killiliinissamik kissaateqarsimanngippat.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsittoqareerneratigut karakteeriliiniarluni nalilersuinermi censori aamma soraarummeersitsisoq kisimik najuutissapput.

§ 46. Nipinik aamma assilissanik misilitsittoqarnerata nalaani immiussisoqarsinnaanngilaq, tamanna misilitsinnerup ilaginngippagu.

§ 47. Ilinniarnertuunngorniarfiup soraarummeertut sulinermikkut misilitsinnerup nalaani naammaginartunik atugassaqartissavaat, tamatumunnga ilanngullugu ilinniarnertuunngorniarfiup pitsaanerpaamik aaqqissuunniassavaa soraarummeertut pisariaqanngitsumik attaveqaqatigiissinnaanerat.

§ 48. Ilinniartoq, piffissaliussap iluani misilitsinnissamut takkutinngitsoq ilinniarnertuunngorniarfimmiit misilitsinnermut peqataanissamiit mattunneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Mattussineq tunngavilersorneqarsinnaasariaqarpoq ilinniartup illersorneqarsinnaasumik misilitsinnermik ingerlatsisinnaannginneranik, imaluunniit inortuilluni aggernerup ilinniartut sinnerinut akornusersuutaasinnaaneranik.
Imm. 3. Inortuilluni takkunneq naammaginartumik tunngavissaqartinneqarpat, ilinniarnertuunngorniarfik aalajangersinnaavoq ilinniartoq nutaamik misilitsissinnaasoq, napparsimasutut misilitsinnerusumik.

§ 49. Misilitsinnerit nalinginnaasumik ingerlanneqartarput ilikkagassanut pilersaarutini allatut allassimasoqanngippat oqaatsit ilinniartitsissummi atuartitsissutaasimasut atorlugit. Censori oqaatsinik atuartitsissutaasimasunik naammaginartumik atuisinnaanngippat, misilitsinneq illersorneqarsinnaasumik qaffasissuseqartinneqarsinnaavoq oqaatsit censorimit atorneqartut aamma oqaatsit ilinniartitsissutaasut akuleriissillugit atorneqarnerisigut.
Imm. 2. Ilinniartitsissutini oqaasileriffiusuni misilitsinneq kalaallit aamma danskit oqaasii akuleriissillugit atorlugit ingerlanneqarsinnaavoq.

§ 50. Ilinniarnertuunngorniarfik misilitsittarnermut malittarisassanik suliaqassaaq, tamatumunnga ilanngullugu ilinniartut allattariarsorlutik misilitsinneranni nakkutilliisoqartarneq pillugu. Tamannalu pissaaq ilinniartitaanermut Naalakkersuisup killiliussatut aalajangersagai naapertorlugit, takuuk § 37.
Imm. 2. Misilitsittarnermut malittarisassat imatut suliarineqarsimassapput, ilinniartut innarluuteqartut aammalu ilinniartut immikkut perorsaataasumik aaqqissuussaavigineqarsimasut misilitsissinnaanngorlugit atugassarititaasut immikkut ittut iluanni, ilinniagaqartup pisariaqartitsineranut naapertuuttumik aaqqissuussaasut.

§ 51. Ilinniartut, misilitsinnermi pineqartumi malittarisassanik malinninngitsut, tamatumunnga ilanngullugit pissusissarititaasut sanioqqullugit ikiorsiisut imaluunniit ikiorneqartut, piaaralutik allat allagaataannik namminneq suliarisimasamittut saqqummiussisut imaluunniit atortorissaarutinik iluaqutissanik akuersissutaanngitsunik atuisut misilitsinnermiit anisinneqassapput.
Imm. 2. Censorit anisitsinissaq pillugu aalajangiisinnaanngillat, kisiannili taamaallaat rektorimut tunngavilersukkamik anisitsinissaq pillugu inassuteqarsinnaallutik. Tamatumunnga ilanngullugu censori nalunaarummik tunniussaqarsinnaavoq, takuuk § 77.

§ 52. Anisitsisoqarnissaa pillugu censori inassuteqarsimagaluaruniluunniit censori ilinniartup misilitsinnerani nalileeqataassaaq, ilinniarnertuunngorniarfik aalajangersimappat naliliinermik ingerlatsisoqassasoq.

§ 53. Misilitsinnerit immikkut ittutigut, pisariaqartunik pissutissaqartillugu, allami ingerlanneqarsinnaapput, tamatumunnga ilanngullugu illoqarfimmi allami, Danmark-imi nunamiluunniit allami.
Imm. 2. Rektorip isumannaassavaa misilitsinneq allami ingerlanneqartoq illersorneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaasoq, tamatumunnga ilanngullugu soraarummeersitsisup censorillu piumasarineqartutut piginnaaneqarneri, aammalu ilinniartumut piumasarisat atugassarititaasullu nalinginnaasumik ileqquusunut naapertuuttuunerat.

§ 54. Misilitsinnerup ingerlanneqarnerani paasineqarpat misilitsissutaasoq kukkuneqartoq imaluunniit amigaateqartoq, taava ilinniarnertuunngorniarfik aalajangiissaaq iluarsiineq qanoq isumagineqassanersoq, tamatumunnga ilanngullugu misilitsinneq taamaatiinnarneqassanersoq kingusinnerusukkullu nutaamik piffissaliilluni ingerlanneqarluni. Periarfissaqarpat ilinniarnertuunngorniarfiup aalajangiineq sioqqullugu nalilersuisut isumasiorsimassavai.
Imm. 2. Aaqqiissuteqarneq imatut suliarineqassaaq ilinniartut misilitsinnerminni nalinginnaasumik atugassarititaasunut nallersuunneqarsinnaasunik atugaqarsinnaanngorlugit, tassunga ilanngullugu assersuutigalugu piffissap soraarummeerfiusussap sivitsorneqarneratigut.
Imm. 3. Ilinniarnertuunngorniarfiup nalilerpagu kukkussut ilinniartut naammassisaannut sunniuteqartoq, ilinniartut kukkunermit eqqorneqartut neqeroorfigineqassapput naliliiffigeqqinneqarnissamik imaluunniit misilitseqqinnissamik.
Imm. 4. Ilinniarnertuunngorniarfiup nalilerpagu kukkuneq annertuujusoq, rektorip misilitsinnerup ingerlasimanera ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut nalunaarutigissavaa, tassanngaaniillu aalajangiisoqarsinnaavoq misilitsinneq atorunnaarsinneqassanersoq taamalu misilitsinnermik nutaamik taarserneqassanersoq.
Imm. 5. Misilitsinnermi suliassat kukkunillit ilinniartitaanermut Naalakkersuisumit suliaappata imaluunniit piniagaasimappata, Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup imm. 1-3-mi suliassat isumagissavai.
Imm. 6. Censori kukkunerit pillugit ilisimatinneqassaaq, misilitsinneq ingerlatiinnarneqarpat.

Kapitali 5
Naliliisarneq

Aalajangersakkat ataatsimoortut

§ 55. Nalilersuinermi Greenlandic Grading System skala atorlugu karakteeriliisoqartassaaq.

§ 56. Ilinniartut tamarmik immikkut naliliivigineqartassapput misilitseriaaseq atorneqartoq apeqqutaatinnagu.

§ 57. Suliassiissutit anginerit aamma suliniutit ilinniartut suliarineqarnerini peqataaffigisaat tamarmik immikkut naliliivigineqartassapput.

Ingerlaavartumik nalilersuisarneq

§ 58. Ilinniagaqartut fagitigut piginnaasaasigut nalilersorneqartassapput angusanut tunngatillugu ataasiakkaarlugit karakteeriliinikkut, ilinniarfimmi misilitsinnernut karakteerit aamma oqaluinnarnermut allattariarsornermullu oqaaseqaatit aqqutigalugit.
Imm. 2. Naliliinermi ilinniartup nammineq naliliinera anguniagaalu akulerunneqartassapput.

§ 59. Angusanut tunngatillugu karakteerit ersersissavaat ilinniartup anguniagaasunik, ilinniartitsissutitigut anguniagaasunik, ilinniartitsissummi pineqartumi ilikkagassanut pilersaarutaasumi periutsinut imarisaanullu tunngasutigut piffissami karakteeriliiffiusumi qanoq angusaqarsimanersoq.

§ 60. Ilinniarnertuunngorniarfiup iluani nammineq misilitsinnerni karakteeriliinerit ersersitsissapput ilinniartut ataasiakkaarlutik ilinniartitsissutitigut ilisimasaannik, suliassiissutit tunngavigalugit ilisimasaqassutsimik, periaatsinillu atuisinnaanikkut angusaqarsimassusiannik.

§ 61. Oqaluttariarsorluni aamma allattariarsorluni oqaaseqaatit ersersitsissapput ilinniartut ataasiakkaarlutik ilinniartitsissutitigut ilisimasassanik suliassiissutaasut tunngavigalugit ilinniartitsissummi pineqartumi angusaqarsimassusiannik. Tassunga ilaassaaq ilinniartup angusaanut tunuliaqutaasut pillugit nassuiaat, aammalu ilinniartup ilinniartitsissummi pineqartumi qanoq sulinerminik ingerlatseqqissinnaanera pillugu nassuiaammik ilaqarsinnaalluni.

Inaarutaasumik naliliineq

§ 62. Soraarummeernermi karakteeriliisoqartassaaq censorip peqataaneratigut.

§ 63. Ilinniartut angusanut tunngatillugu ilinniartitsissutini tamani karakteeriliinikkut, takuulli § 14, imm. 2, aammalu ilinniartitsissutini misilitsiffiusuni misilitsinnermi karakteeriliinikkut inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteerilerneqartassapput.
Imm. 2. Ilikkagassanut pilersaarutini nalunaarneqarsimapput ilinniartitsissutini ataasiakkaani karakteerit qassiussanersut.

§ 64. Naliliinerup ersersippaa qanoq annertutigisumik ilinniartup ilinniartitsissutini ataasiakkaani ilikkagassanut pilersaarutaasunik angusaqarsimanera.
Imm. 2. Kiisalu naliliinermi akulerunneqassapput nalilersuinissamut tunngavissiat ilinniartitsissummi pineqartumi ilikkagassanut pilersaarummi ersittut.

§ 65. Inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteerit ilinniartitsissutip pineqartup naammassineqarneranut atatillugu ilinniartitsissummi ilinniartitsisuusumit tunniunneqassapput.
Imm. 2. Inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteerit ilinniartumut ilisimatitsissutigineqassapput soraarummeernissamut pilersaarutip tamanut saqqummiunneqannginnerani. Ilinniarnertuunngorniarfiulli piffissaliussaq taanna kinguartissinnaavaa, tamanna ilinniartitsissutini ataasiakkaani pissutissaqartumik pisariaqartinneqarpat.
Imm. 3. Ilinniartitsissutini allattariarsorluni aammalu oqaluttariarsorluni misilitsiffiusuni inaarutaasumik angusanut tunngatillugu ilinniartup allattariarsorluni suliaanut karakteeriliisoqarlunilu inaarutaasunik oqaluttariarsorluni suliaanut karakteeriliisoqartassaaq.
Imm. 4. Inaarutaasumik angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqarneq ajorpoq ilinniarnermi sulianut (studieprojekt), aamma ilinniarnermi periutsini.
Imm. 5. Tunngaviusumik ingerlataqarnerup kingorna ilinniartitsissummi timersorneq C-p naammassineqarnerani angusanut tunngatillugu inaarutaasumik karakteeriliisoqassanngilaq (timersornermi ataatsimoorussami).
Imm. 6. Nammineerlutik ilinniartunut inaarutaasunik angusanut tunngatillugu karakteeriliisoqarneq ajorpoq.

§ 66. Ilinniartoq ilinniarnertuunngorniarfimmut allamut nuuttoq imaluunniit ilinniakkap sammivianik allannguisoq, taamaasillunilu ilinniartitsissutinik qaffasissuseq B imaluunniit A-miittunik naammassinninnissaminut periarfissaaruttoq, ilinniarnertuunngorniarfiup allagartanik tunniussisussaasup ilinniartitsissutitigut tamanna tunngavissaqartippagu, angusanut tunngatillugu karakteerit ilinniartitsissummi inaarutaasumik angusanut karakteerit ilinniartitsissummi killiffimmi appasinnerusumut nuutsissinnaavai.

§ 67. Ilinniartut allattariarsorluni misilitsinnerni angusaat ataatsimoorullugit censorinit marlunnit nalilersorneqartassapput.
Imm. 2. Oqaluttariarsorluni misilitsinnerni ilinniartut angusaat ataatsimoorullugit censorimit soraarummeersitsisumillu nalilersorneqartassapput, takuulli § 78, imm. 3.
Imm. 3. Misilitseriaatsini allani ilinniartut naliliiffigineqarneri ilikkagassanut pilersaarummi allaaserineqartut naapertorlugit ingerlanneqartassapput.
Imm. 4. Karakteerit naliliinermi tunniunneqartut karakteerit allattorsimaffiannut uppernarsarneqartassapput, taannalu nalilersuisunit atsiorneqassaaq.

§ 68. Nalilersuisut ataatsimut karakteeriliinissaq isumaqatigiissutigisinnaanngikkunikku tamarmik immikkut karakteeriliisassapput. Inaarutaasumik karakteeriliineq agguaqatigiissitsinikkut akunnaalliliilluni tunniunneqartassaaq.
Imm. 2. Karakteerit ataasiakkaat kiisalu inaarutaasumik karakteeriliineq karakteerinut allattorsimaffimmi saqqummersinneqassapput.
Imm. 3. Oqaluttariarsorluni misilitsinnermi ilinniartumik karakteeriliinerup inernera ingerlaannartumik ilinniartumut nalunaarutigineqartassaaq.
Imm. 4. Allattariarsorluni suliani annertunerni karakteeriliinissamut naliliineq kingusinnerpaamik misilitsinnermi suliap tunniunneqarneraniit sapaatip akunneri arfinillit qaangiutsinnagit suliarineqareersimassaaq.

Censorit

§ 69. Ilinniartitsissummi pineqartumi censorit ilinniartitsissummi pineqartumi atuartitsisinnaanermut tunngatillugu malittarisassani piumasarineqartut naammassisinnaassavaat, anguniarneqassaarlu censorip ilinniartitsissummi pineqartumi atuartitsisarnermik misilittagaqarnissaa, ilinniartitsissummi pineqartumi qaffassusermi aammalu ilinniartitsissummi pineqartumi misilitsittoqartarneranut tunngatillugu misilittagaqarnissaa.

§ 70. Censorit nipangersimasussaatitaanermut nalinginnaasumik malittarisassat eqqortissavaat.
Imm. 2. Censori ukiuni kingullerni pingasuni ilinniartitsissummi pineqartumi ilinniartunut ilinniartitsisuusimasinnaanngilaq, aammalu censori ilinniarfimmi misilitsiffiusumi atorfeqarsinnaanngilaq, taamaattoq takuuk § 72. Kiisalu censorit suliamut akuusimannginnissamut piumasaqaatinik nalinginnaasunik naammassinnissinnaassaaq.

§ 71. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup censorinik atuineq taakkualu toqqarneqartarnerat ataqatigiissaagarissavaa.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfik ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut ilinniarfimmi censorinik atuinissaq pillugu inassuteqarsinnaavoq.

§ 72. Censori tassanngaannartumik pisinnaajunnaarpat, imaluunniit pissutsinik takkuttoqarpat censorip misilitsitoqarnissaanut takkussinnaajunnaarneranik kinguneqartumik, ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq censorimik taartaasussamik toqqaasinnaavoq, tamatumani aamma censorimik ilinniarfimmi soraarummeersitsiffiusumi atorfeqartumik.
Imm. 2. Taartaasutut censorissap sapinngisamik annertunerpaatigut censorinut piumasaqaatit taava naammassisinnaasariaqarpai.
Imm.3. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq pissutissaqartumik nukiillu atorneqarsinnaasut pissutigalugit taartaasussamik censorimik misilitsinnernut qaffasissuseq C-miittumik toqqaasinnaavoq.

§ 73. Censorip nakkutigissavaa, periarfissaqarpallu peqataaffigalugu
1) misilitsinnerit ingerlanneqassasut fagitigut naleqquttumik aaqqissuussaallutik,
2) misilitsinnerit malittarisassat atuuttut naapertorlugit ingerlanneqassasut,
3) soraarummeertut assigiimmik, naapertuilluartumik tatiginartumillu nalilersuiffigineqassasut, ilinniartitaanerit malittarisassaannut naapertuuttumik, tamatumunnga ilanngullugu ilikkagassanut pilersaarutit karakteeriliisarnermilu nalunaarut naapertorlugit.

§ 74. Censori soraarummeersitsisuusup aqutaanik soraarummeertumut apeqquteqartarsinnaavoq.

§ 75. Allattariarsorluni misilitsinnerni censoritut ataatsimoorlutik isumannaassavaat karakteerit allattorsimaffiisa eqqortumik immersorneqarnissaat, naammassineqarpatalu ingerlaannaq ilinniarnertuunngorniarfimmut nassiunneqarnissaat.

§ 76. Censorip soraarummeersitsisoqarnerani pisunut tunngatillugu nalunaarsuutinik allattuissaaq, kingusinnerusukkut nalunaaruteqartariaqassaguni imaluunniit maalaaruteqartoqassagaluarpat atorneqarsinnaasunik. Allattugaatit minnerpaamik ukioq ataaseq toqqortarineqassapput.

§ 77. Censori isumaqaruni misilitsinnermi isornartoqartoq, censoritut nalunaarummik suliaqassaaq, taannalu rektorimut, ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut kopiilerlugu nassiunneqassaaq.
Imm. 2. Rektorip censorip nalunaarusiaa ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut nassuiaatiminik ilallugu nassiutissavaa.
Imm. 3. Censori qinnuigineqaruni misilitsittoqarsimanera pillugu, inernerusullu pillugit nalunaarusiussaaq.

Soraarummeersitsisut

§ 78. Rektorip soraarummeersitsisussaq toqqassavaa.
Imm. 2. Immikkut ittumik pissutsinik atuuttoqanngippat soraarummeersitsisoq ilinniartitsisut ilinniartunik atuartitsisuusimasut akornanniit toqqarneqassaaq.
Imm. 3. Ilinniartitsissutini arlaqartuni misilitsittoqarnerani rektori soraarummeersitsisunik marlunnik toqqaasinnaavoq, tamanna ilinniartitsissutit ilinniartitsissutaasimasut tunngavigalugit siammasissumik naliliinermi peqataasoqarnissaa pisariaqartinneqarpat.

§ 79. Censorimut ilisimatitsissutitut ilinniartullu soraarummeernissaminnut piareersarnerannut atugassatut soraarummeersitsisuusup isumannaassavaa piffissap soraarummeersitsiviusup aallaartinnerani ilinniartitaanerit allaaserineqarnerannik suliaqartoqarsimanissaa, atuartitaanermi sorpiaat sammineqarsimanerannik allaaserinnittut.

§ 80. Soraarummeersitsisuusup soraarummeersitsineq aqussavaa isumannaassallugu soraarummeersitsinermi allattaaviup eqqortumik immersorneqarsimanissaa.

§ 81. Soraarummeersitsisuusoq soraarummeersitsinermi allattuissaaq rektorimut nalunaarusiortoqarsinnaaneranut atorneqarsinnaasunik. Allattugaatit minnerpaamik ukioq ataaseq toqqortarineqassapput.

§ 82. Soraarummeersitsisuusoq piumaffigineqarnini tunngavigalugu soraarummeersitsinerup ingerlasimanera pillugu nalunaaruteqassaaq.

Kapitali 6
Uppernarsaatit

§ 83. Soraarummeernermi ilinniartut angusisimasut soraarummeersimanermut uppernarsaammik tunineqassapput.
Imm. 2. Soraarummeernermut uppernarsaat misilitsinnerni karakteerinik, angusanut tunngatillugu karakteerinik aamma ilinniartut ataasiakkaarlutik suliniutaannut karakteeriliinernik imaqartassaaq, taamaattoq takuuk § 87.
Imm. 3. Soraarummeersimanermut uppernarsaammi karakteerit soraarummeernermi inernerusut naatsorsorneqarneranni assigiimmik naleqassapput, teknikkimi ilinniartitsissummi A-mi misilitsinnermi karakteeri aamma suliniummut suliaasimasut karakteeri eqqaassanngikkaanni, taakku marloriaammik naleqartinneqassammata.

§ 84. Ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarfimmi ilinniartitsissutinik naammassinnittunut imaluunniit ilinniarnertuutut soraarummeernatik ilinniarnerminnik taamaatitsisunut ilinniarnertuunngorniarfik tamanna pillugu atuartup noqqaaneratigut atsiukkanik (attestation) suliaqassaaq, tassanilu paasissutissiisoqassaaq ilinniartup atuartitaaneq sutigut malinnaaffigisimaneraa aammalu ingerlaavartumik naliliisarnerit qanoq inerneqartarsimanersut, kiisalu ilinniartup nalilerneqarnermi paasissutissat allat naleqquttut ilanngunneqartussatut kissaatigisai. Atsiorneq aamma paasissutissanik allanik imaqarsinnaavoq, atuartup ilinniartitsissummi qaffasissutsikkut killiffianik naliliinissamut allat tunuliaqutaqarnerannut iluaqutaasinnaasunik.

§ 85. Rektorip akisussaaffigai allagartat uppernarsaatillu ilinniartitaanermut Naalakkersuisup killiliussaasa iluanni tunniunneqarnissaat.
Imm. 2. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq allagartat uppernarsaatit ilusissaannik aalajangersaasassaaq, aammalu atsiukkat ilusissaliussallugit.
Imm. 3. Uppernarsaatit atsiukkallu paasissutissanik allanik imaqassanngillat ilinniartitaanermut Naalakkersuisup uppernarsaasiinernut atsiukkanillu tunniussinernut ilusissarititaasutut saqqummersitaata saniatigut, tamatumunnga ilanngullugu misilitsinnermi immikkut atugassaqartitsisimanermut tunngasunik imaqassanatik.

§ 86. Uppernarsaatit atsiuinerillu kalaallisut, danskisut aamma tuluttut oqaasertaligaassapput.

§ 87. Soraarummeersimanermut allagartami karakteerit ilinniartup ilinniartitsissutinit allami ilinniagaaniit nuunneqarsimasinnaasut aamma nalunaarneqarsimassapput.

§ 88. Ilinniartoq karakteerinik nuussinikkut angusaqarsimappat, tamanna soraarummeersimanersut uppernarsaammi nalunaarneqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartoq ilinniartitsissummi karakteerinik nuussinertaqanngitsumik ingerlaqqissimappat, tamanna soraarummeersimanermut uppernarsaammi nalunaarneqassaaq, ilinniartitsissutinilu soraarummeernermi inernerusut naatsorsorneqarneranni ilaatinneqassanani.

§ 89. Ilinniartoq fagimi qaffasissutsit arlaqartut iluanni misilitsittarsimappat karakteerit qaffasinnerit kisimik soraarummeersimanermut uppernarsaammi ilaatinneqassapput.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfik piumaffigineqaruni misilitsinnerit qaffasissutsit sinneriniittut pillugit misilitsissimanermut uppernarsaammik suliaqassaaq.

§ 90. Ilinniartoq ilinniartitsissummi pineqartumi arlaleriarluni misilitsittarsimappat, tassunga ilanngullugu ilinniartup uteqqiisimaneratigut, karakteeri qaffasinneq soraarummeersimanermut uppernarsaammi ersersinneqassaaq, ilinniartup maalaaruteqarsimanerata kingunerisaanik misilitsinnermik uteqqiisimanngippat. Taamaattoqarsimappat misilitseqqinnermit angusat soraarummeernermut uppernarsaammi nalunaarneqassapput.

§ 91. Ilinniartoq nammineerluni ilinniartutut misilitsissimappat, tamanna soraarummeernermut uppernarsaammi nalunaarutigineqassaaq.

§ 92. Soraarummeernermi karakteeri agguaqatigiissitsinerusoq karakteerit tamarmiusut tunngavigalugit soraarummeernermut uppernarsaammi nalunaarutigineqassaaq, taamaattoq takuuk § 83, imm. 3.

§ 93. Ilinniartoq ilinniakkami ilaatut qaffasissuseq A-mi fagit marluk sinnerlugit ingerlatsisimaguni, ilinniartoq bonusisiassanik aaqqissuussinermi A-miittunik pissarsiassaqassaaq, tamatumalu kingunerissavaa ilinniartut qaffasissuseq A-mi katillugit ilinniartitsissutinik pingasunik ingerlatsisimasut soraarummeernermi angusaqassasut soraarummeernermi agguaqatigiissitsinikkut angusat 1,03-mik amerlisarnerisigut. Ilinniartoq qaffasissuseq A-mi ilinniartitsissutinik sisamanik amerlanernilluunniit ingerlataqarsimappat soraarummeernermi agguaqatigiissitsinermi 1,06-imik amerlisaasoqassaaq.
Imm. 2. Ilinniartoq kalaallisut danskisullu qaffasissuseq A-mi taamaallaat ingerlatsisimappat, agguaqatigiissitsineq naatsorsorneqartoq ilinniartup soraarummeernermi angusarissavaa.

§ 94. Soraarummeernermi inernerusut soraarummeernermut uppernarsaammi allanneqassapput decimalinut marlunnut akunnaallillugu.

§ 95. Ilinniarnertuunngorniarfik tamanna pillugu atuartup noqqaaneratigut ilinniartitsissutinut ataasiakkaanut uppernarsaatinik ilinniartunut ilinniartitsissutini ataasiakkaani naammassisaqarsimasunut uppernarsaatinik tunniussaqassaaq, aamma ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarnermik naammassinnissimanngitsunut imaluunniit soraarummeernermi angusisimanngitsunut.
Imm. 2. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsissimanermut uppernarsaammi nalunaarneqassapput naammassisat misilitsinneq imaluunniit misilitsinnerit naammassineqarsimasut pillugit aammalu angusanut tunngatillugu karakteeriliineq inaarutaasoq ilinniartitsissummi pineqartumi tunniunneqarsimasoq.
Imm. 3. Ilinniartitsissutini ataasiakkaani misilitsissimanermut uppernarsaat paasissutissanik imaqassaaq ilinniartitsissummi angusisoqarsimanersoq angusisoqarsimannginnersorluunniit pillugu.
Imm. 4. Ilinniartitsissut angusiffiusimassaaq karakteerini agguaqatigiissitsineq uppernarsaammi nalunaarneqarsimasoq minnerpaamik E-uppat. Ilinniartitsissut angusiffiusinnaanngilaq agguaqatigiissitsinerup akunnaalliinnarneratigut.

§ 96. Soraarummeersimanermut uppernarsaatit 3.G-mi soraarummeernerup naammassineraniit sapinngisamik piaartumik suliarineqassapput.

§ 97. Misilitsinnermut imaluunniit soraarummeersimanermut uppernarsaat ataasiinnaq allaqqaarneratut (original) tunniunneqarsinnaavoq.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfik qinnuteqartoqarneratigut uppernarsaatip assilineqarneranik (kopi) tunniussisinnaavoq, allaqqaarnera tammarsimappat. Assilineqarnerata eqqussusia ilinniarnertuunngorniarfimmiit uppernarsarneqassaaq.

§ 98. Paasissutissat uppernarsaatinik atsiukkanillu tunniussisarnermi tunngavigineqartut ilinniarnertuunngorniarfimmi toqqortaatigineqassapput minnerpaamik soraarummeernermiit misilitsinnermiilluunniit ukiuni 30-ni.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfik atorunnaassappat, imaluunniit allanik pissuteqartumik pappialaatit paasissutissat toqqortarineqarsinnaanngippata, imm. 1 naapertorlugu, ilinniarnertuunngorniarfiup isumannaatsumik toqqortarineqarnissaat isumannaassavaa.

Soraarummeernermi uppernarsaatinik tunniussisarnermi piumasaqaatit

§ 99. Soraarummeersimanermi uppernarsaatinik ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarluni ilinniakkamik naammassinnissimasunut tunniussisoqartassaaq, tamatumunnga ilanngullugit allami soraarummeerutigisimasanik nuussisinnaanermut nalunaarut naapertorlugu nuussisimasunut, ilinniartoq minnerpaamik E-mik soraarummeernermi agguaqatigiissitsinikkut angusaqarsimagaangat.

§ 100. Ilinniarnertuunngorniarfik ilinniartup ilinniarnertuunngorniarnerminik naammassinniffigisaa, soraarummeersimanernut uppernarsaammik ataatsimoortumik suliaqassaaq ilinniartunut ini tamani ilinniarfiusinnaasutut akuerisamillu misilitsiffiusinnaasunut misilitsissimanerminnut uppernarsaatinik tunniussisunut, misilitsissimanermi karateerit minnerpaamik E-usimappata.

§ 101. Ilinniartoq ilinniarnertuunngorniartarnermut malittarisassani fagit tulleriinnerinik sanioqqutsinissamut akuerineqarsimagaangat, ilinniartorlu soraarummeernermini minnerpaamik E-mik akunnaalliliinertaqanngitsumik angusaqarsimagaangat, ilinniarnertuunngorniarfik ilinniartumut soraarummeersimanermut uppernarsaammik tunniussisassaaq.
Imm. 2. Soraarummeersimanermut uppernarsaammi immikkut akuersissuteqarnermut aalajangerneq nalunaarutigineqartassaaq.

§ 102. Soraarummeersimanermut uppernarsaammik tunniussinissamut agguaqatigiissitsineq minnerpaamik E-uppat, agguaqatigiissitsineq akunnaalliliinikkut anguneqarsinnaanngilaq.

Kapitali 7
Naammagittaalliuuteqarsinnaaneq

Misilitsinnernut tunngasut

§ 103. Ilinniartoq tunngavilersukkamik nammineerluni misilitsissimanermi karakteerit pillugit naammagittaalliuuteqarsinnaavoq. Ilinniartoq angajoqqaatut oqartussaassuseqartunit oqartussaaffigineqarpat, angajoqqaatut oqartussaassuseqartut naammagittaalliuuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Naammagittaalliuut ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut allagartaligaassaaq ilinniarnertuunngorniarfimmullu tunniunneqassalluni.
Imm. 3. Naammagittaalliuut kingusinnerpaamik ilinniartup karakteeriminik paasitinneqarneraniit sapaatip akunnerisa marluk qaangiunneranni tunniunneqarsimassaaq.

§ 104. Ilinniarnertuunngorniarfiup naammagittaalliortoq maalaarsinnaanermut ilitsersussavaa, tamatumunnga ilanngullugu naliliisoqaqqinneratigut imaluunniit misilitseqqinnikkut karakteerit appasinnerusut anguneqarsinnaanerannik.

§ 105. Maalaartoq piumasaqarnermigut suliassiissutaasimasup assilineqarneranik tunineqassaaq, aammalu allattariarsornikkut misilitsissutaasut imaluunniit suliniutitut misilitsissutaasuni allaganngorlugu akissutigisimasami assilineqarneranik tunineqassalluni.

§ 106. Maalaarneq misilitsinnermi suliassiissummut, misilitsinnerup ingerlasimaneranut imaluunniit naliliiffigineqarnermut tunngasuusinnaavoq.

§ 107. Naammagittaalliuutip suliarineqarnerani ilinniarnertuunngorniarfiup pissutsit atuuttut eqqarsaatigalugit sapinngisamik sivikinnerpaamik piffissaliilluni misilitsinnermi naliliisut maalaarummut tunngatillugu naliliinerat pissarsiarissavaa, ilinniarnertuunngorniarfiullu maalaartoq naliliisuusimasut maalaarummut naliliinerannut oqaaseqarnissaanut periarfississavaa. Naammagittaalliortumut piffissaliussaq nalinginnaasumik sapaatip akunneranik sivisussuseqartarpoq.
Imm. 2. Rektorip tamatuma kingorna ingerlannaq maalaarut suliallu katersorneqarnera, tamatumunnga ilanngullugu nammineq suliami ilinniarnertuunngorniarfiup naliliinera ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut ingerlatissavaa. Rektorip nassuiaataa imaqarsinnaavoq suliap qanoq aalajangiiffigineqarnissaa pillugu inassuteqaammik.

§ 108. Naammagittaalliuutip aalajangiiffigineqarnera kinguneqarsinnaavoq naammagittaalliortup naliliiffigineqaqqinnissamik neqeroorfigineqarneranik, imaluunniit naammagittaalliortup naammagittaalliuumminik ilalerneqannginneranik.
Imm. 2. Aalajangiineq naliliiffigineqaqqinnissamik misilitseqqinnissamilluunniit kinguneqarsimappat ilinniartup aalajangiineq allaganngorlugu sapaatip akunnerisa marluk qaangiutinnginneranni akuerissavaa.
Imm. 3. Rektori naliliisuusullu aalajangiineq pillugu ilisimatinneqassapput.

§ 109. Nalileeqqinnissamik imaluunniit misilitseqqinnissamik aalajangiisoqarsimappat, rektorip sapinngisamik piaarnerpaamik nalileeqqittoqarnissaa imaluunniit misilitseqqittoqarnissaa aaqqissuutissavaa, naliliisussanillu nutaanik toqqaasoqassalluni.
Imm. 2. Misilitseqqinneq napparsimaneq pissutigalugu soraarummeernermut atatillugu ingerlanneqarsinnaavoq, taannalu piffissami soraarummeersitsiffiusumi pisinnaalluni.
Imm. 3. Naliliisussat nutaat suliamut maalaarutaasimasut tunngasunik ilisimatinneqassapput, nutaamillu naliliineq tunngavilersorneqassalluni.
Imm. 4. Nutaamik naliliinermi karakteerit naliliinerusimasumut taartaassapput.
Imm. 5. Maalaaruteqartoq, rektori aammalu naliliisuusimasut siulliit nutaamik naliliineq tunngavilersuutaasullu pillugit ilisimatinneqassapput.

Pissutsit allat pillugit

§ 110. Ilinniartoq tunngavilersukkamik nammineerlunilu ilinniarnertuunngorniarfiup nalunaarut manna tunngavigalugu aalajangiinerisimasai pillugit maalaarummik tunniussaqarsinnaavoq. Ilinniartoq angajoqqaatut oqartussaassuseqartunit oqartussaaffigineqarpat, angajoqqaatut oqartussaassuseqartut naammagittaalliuuteqarsinnaapput.
Imm. 2. Naammagittaalliuut ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut allagartaligaassaaq ilinniarnertuunngorniarfimmullu tunniunneqassalluni.
Imm. 3. Naammagittaalliuut kingusinnerpaamik maalaartup pissutsit pineqartut pillugit ilisimatinneqarneraniit sapaatip akunnerisa marluk qaangiutinnginneranni tunniunneqarsimassaaq.
Imm. 4. Ilinniarnertuunngorniarfiup naammagittaalliortoq maalaarsinnaanermut siunnersussavaa.

§ 111. Ilinniartunik ilinniarnertuunngorniarnermiit anisitsinerit eqqaassanngikkaanni naammagittaalliuutit kingumoortumik atortussaassanngillat, ilinniartitaanermut Naalakkersuisoq tamatumunnga tunngatillugu aalajangiinngippat.

§ 112. Rektorip naammagittaalliuut suliallu katersorneqarnera tamatumunnga ilanngullugu nammineq suliami ilinniarnertuunngorniarfiup nassuiaataa ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut ingerlatissavaa. Nassiussineq sapinngisamik piaarnerpaamik isumagineqassaaq, kingusinnerpaamillu suliat tiguneqarneraniit sapaatip akunnera qaangiutsinnagu.
Imm. 2. Ilinniarnertuunngorniarfiup nassuiaataa suliap qanoq aalajangiiffigineqarnissaanut inassuteqaammik imaqassaaq.
Imm. 3. Ilinniarnertuunngorniarfiup nassuiaasiaa ilinniartitsisunit allanilluunniit naliliinernik ilaqassappat, taava illuatungeriit akornanni tusarniaanertut aaqqissuussamik ingerlatsisoqassaaq, naammagittaalliortorlu nalinginnaasumik sapaatip akunneranik piffissaqartinneqarluni naliliinernut pissarsiarineqarsimasunut oqaaseqarsinnaatinneqassaaq.

Kapitali 8
Atortuulersitsineq

§ 113. Nalunaarut 1. februar 2015 atortuulissaaq aammalu atortuussalluni Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarluni ilinniartitaanerni ilinniartunut ilinniarnertuunngorniarlutik 1. august 2012-ip kingorna ilinniarnerminnik aallartitsisimasunut.
Imm. 2. Ilinniartunut Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarnermik imaluunniit inuussutissarsiornermi ilinniarnertuunngorniarluni ilinniarnermik 1. august 2012 sioqqullugu ilinniartunngorsimasunut, piffissami aasaanerani soraarummeersitsinissanut piffissaliinerit ilanngullugit, tamatumunnga ilanngullugu napparsimallutik soraarummeeruteqartussanut, 2014-imi misilitsissinnaapput malittarisassat maannamut atuuttut naapertorlugit aamma Peqqussut nr. 108, 17. Februar 1992-meersoq Kalaallit Nunaanni ilinniarnertuunngorniarfik pillugu aamma Peqqussut nr. 787, 20. juni 2006-imeersoq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiutinut ilinniartitaanerit qaffasinnerusumillu niuernermi sulianut misilitsittarnerit aamma qaffasinnerusumik teknikkimut soraarummeertarnerit pillugit malittarisassat naapertorlugit, imaluunniit aalajangersakkat pineqartunit aallaaveqartut naapertorlugit. Misilitsinnerit soraarummeernerillu malittarisassat maannamut atuuttut tunngavigalugit ingerlanneqartassapput.
Imm. 3. Ilinniartitaanermut Naalakkersuisup immikkut ittuinnartutigut ilinniarnertuunngorniarfik pisinnaatissinnaavaa soraarummeersimanermut uppernarsaatinik suliaqarnissaanut, misilitsinnernut nalunaarut una aamma malittarisassat maannamut atuussimasut naapertorlugit suliaqarnissamut.

Namminersorlutik Oqartussat, ulloq 23. januar 2015

Nivi Olsen

/

Mikael Kristensen